Tykistö

[Hanski]

Ei niitä haupitseja mitenkään automaationa yksi yhteen korvata. Muistetaan että se joukkotyyppi jota 122H palvelee on poistumassa. Tilalle tulee lähinnä paikallisjoukkoja joilla tuskin on tykistöä periaattella patteristo tai edes patteri per pataljoona.

Tämä yllä oleva edusti suunnitelmia tai varmaan paremminkin ajatelmia tulevaisuudesta joskus vuosina 2019-2020. Ukrainan sodan myötä tuo vanha ajatelma on varmaankin jo siirretty Ö-mappiin!

Toisaaalta se tosiasiallinen tarve näiden entisten alueellisten joukkojen tykistön tulenkäytölle ei ole kadonnut yhtään mihinkään. Joukkotyypin muutos toki tapahtuu, mutta se tarve ampua taktista massamaista tulenkäyttöä itärajan paikallisjoukkojen toimintaan liittyen ei ole katoamassa yhtään mihinkään - päin vastoin, kun Ukrainassa käytävää kulutussotaa ja Venäjän piittaamattomuutta tappioistaan katsoo.

Ajatus siitä, että vahvennetulla pataljoonalla on patteristo, oli aika huojentava huomioiden tyypillisen TSTOS (PAJON):n muun tulivoiman. Ymmärtääkseni taisteluosastojen purkua erillisiksi patteristoiksi ja paikallisjoukkojen suojajoukkopataljooniksi perusteltiin lähinnä organisaation paremmalla joustavuudella, jolloin tarvittaessa tulta voisi käyttää keskitetysti helpommin kuin jos patteristot olisivat orgaanisia kullekin taisteluosastolle (jolloin taisteluosastojen omat sisäiset intressit tulenkäyttöön olisivat vastaan tulenkäytön keskittämistä toisen taisteluosaston tueksi), ja olen itselleni antanut ymmärtää, että suojajoukkojen pataljoonille olisi patteristoja yhtä paljon kuin taisteluosastomallissakin oli.

Nimenomaanhan yksi syy tuon 2012/2015 kokoonpanon mylläämiselle oli myös HAJP:n olematon tulivoima, juuri tykistön puutteen vuoksi.


Raketinheittimistöllekään tuskin on suunniteltu taktista tulenkäyttöä. Se ei myöskään drooneilla onnistu, koska tulentiheyttä ei saada drooneilla mitenkään samalle tasolle kuin tykistöllä; drooneilla varmasti pitää jotain painotonta suuntaa jossain määrin tuettuna, mutta ei painopistesuuntia. Emme voi olettaa, että Venäjä pysyy aselajien yhteistoimintansa suhteen yhtä kyvyttömänä kuin se on liikekannallepannulla reservillään ollut, ja toisaalta myöskin Suomen maastoissa peitteisyys haittaa droonien käyttöä, ja toisaalta suosii tykistöä (iskusytyttimillä saadaan metsään ampuessa parempi sirpalevaikutus kuin avomaalla).

122 mm tykistölle näkisin tasan yhden mahdollisen korvaajan, joka ei olisi 122 mm tykistöä, eli 155 mm tykistön, todennäköisesti kustannussyistä myös uusien vedettävien tykkien muodossa. 105 mm tykistö olisi pudotus suorituskyvyssä, sillä sen ampumatarvikkeen sirpaloituva massa ja räjähdetäyttö on selkeästi pienempi ja saman kantaman saavuttamiseen vaaditaan erikoisampumatarvikkeita (joissa sirpaloituvan massan ja räjähdetäytön suhteen on jouduttu tekemään vielä lisäkompromisseja). Sikäli suorittavan portaan näkökulmasta 122 mm tykistö on kätevää, kun sen varmuusetäisyydet ovat pienemmät kuin 155 mm tykistöllä, ja sikäli kun suuria lisähankintoja tuliyksiköiden 1:1 korvaamiseksi ei tehdä, niin siihen tulenkäyttöoikeuksia on/olisi myös saanut huomattavasti helpommin.

Suosittelisin muistamaan sen, kuinka nimenomaan 2022 loppukeväästä ja alkukesästä Venäjälle sotaonni oli suotuinen juuri tykistön massamaisen käytön ansiosta, ennen kuin HIMARS tuli ja sillä saatiin tuhottua perusta tuon massiivisen tulenkäytön ylläpitämiseen ampumalla lähellä etulinjaa sijainneet ampumatarvikevarastot (mistä muuten saadaan myös aasinsilta siihen, että tykistön logistiikka on varmasti myös keskeinen kehitettävä tai tarkasteltava kohde meilläkin).¨

Tietysti AI voi muuttaa taistelukenttää oleellisesti, mutta AI-avusteiset droonit tarkoittavat myös AI-avusteisten torjuntakeinojen kehittymistä.

Kyllä! Uskoisin, että sota on avannut silmät siihen, että toimivaa kalustoa ei viedä Stenalle ja varsinkin tykistöä tarvitaan! Toinen asia on, että sota on tuonut esille myös vedettävän kaluston suuret tappiot (tosin onnettomasti koulutetuilla venäläismiehistöillä).


Tässä on ARVAUKSENI tykistön jatkosta:

• Moukarit muodostanevat operatiivisten joukkojen tykistön rungon. Jos jatkossakin käytetään 8-tykkisiä pattereita, 96 tykillä voi muodostaa 12 patteria. Osa Moukareista jäänee armeijakuntien käyttöön.
• Vedettävä 155K-kalusto muodostanee jatkossa armeijakuntien tykistön rungon. Samoin osa "paikallispuolustusprikaateista" saanee tykistökseen tätä kalustoa (painopistesuunnan joukot). 2020-luvun alun SA-kokoonpanossa oli myös alueellisia prikaateja, mutta uskon, että yksi johtopäätös sodasta on, että puolustuksessa tarvitaan taisteluosastoa vahvempia yksiköitä ja hirviprikaatit kokevat pienen renessanssin.
• 122PSH:t säilyvät käytössä pitkälle 2030-lukua ja nämä saavat todennäköisesti vielä jonkin päivityksen / perushuollon. Käyttökohteena voi olla esimerkiksi hyökkäyksellisiin tehtäviin varatut taisteluosastot (joukot, joilla kalustona AMV tai Patria 6*6)
• pelkkä lukumäärä pitää 122H-kaluston mukana pitkään. Käyttö vähentynee asteittain a-tarvikkeiden hapantuessa, mutta uskon myös a-tarvikkeiden uustuotantoon / peruskunnostukseen. Osa 122H-kalustosta päätynee Ukrainan aroille tai on jo siellä. Suomessa käyttökohde on hirviprikaatien tykistönä tai nykytyyliin pataljoonan taisteluosastoissa. Jossain vaiheessa kalustoa alkanee siirtyä "paikallispattereihin", paikallisjoukkojen omaan tykistöön 1980-luvun tapaan (veikkaan, että myös nämä palaavat kokoonpanoihin hirviprikaatien lisäksi). Kalusto on jo kuitenkin vanhaa ja korvaavaa ratkaisua varmasti etsitään 2020-kuvun edetessä. Korvaava suorituskyky on kuitenkin vuosien (vuosikymmenien) toteutusprojekti, joten voi olla, että 122H:lle tulee yhtä pitkä käyttöikä kuin legendaariselle 76K02:lle!
• 122RAKH-kalusto modernisoidaan alustan osalta 2020-luvulla ja modernisoituna käyttö jatkuu hyvinkin 2040-luvulle (tai pidemmälle). Käyttökohde voisi olla prikaatien epäsuora tuli, joko orgaanisena tai joukoille alistettuna.

 

[Mikfin70]

122PSH:t säilyvät käytössä pitkälle 2030-lukua ja nämä saavat todennäköisesti vielä jonkin päivityksen / perushuollon. Käyttökohteena voi olla esimerkiksi hyökkäyksellisiin tehtäviin varatut taisteluosastot

Meillä on edelleen ja tullee olemaan kaksi moottoroitua taisteluosastoa ja 122 Psh muodostaa tykistön rungon näissä joukoissa.

 

[Hanski]

Meillä on edelleen ja tullee olemaan kaksi moottoroitua taisteluosastoa ja 122 Psh muodostaa tykistön rungon näissä joukoissa.

Näetkö, ettei Moukari korvaisi näitä jollain aikajänteellä tässä käytössä?

 

[Mikfin70]

Näetkö, ettei Moukari korvaisi näitä jollain aikajänteellä tässä käytössä?

En usko. Mekanisoiduissa kyllä, mutta moottoroiduissa ei. MT-LBV muodostaa PsjK:n rungon moottoroiduissa, joten 122Psh sopii hyvin huoltojärjestelmään.
Säilyttämällä parhaat 122Psh:t ja purkamalla osa saadaan kriittisiä b-varaosia kaluston kunnossapitoon pitkällä tähtäyksellä.

 

[Rannari]

Tämä yllä oleva edusti suunnitelmia tai varmaan paremminkin ajatelmia tulevaisuudesta joskus vuosina 2019-2020. Ukrainan sodan myötä tuo vanha ajatelma on varmaankin jo siirretty Ö-mappiin!



Kyllä! Uskoisin, että sota on avannut silmät siihen, että toimivaa kalustoa ei viedä Stenalle ja varsinkin tykistöä tarvitaan! Toinen asia on, että sota on tuonut esille myös vedettävän kaluston suuret tappiot (tosin onnettomasti koulutetuilla venäläismiehistöillä).


Tässä on ARVAUKSENI tykistön jatkosta:

• Moukarit muodostanevat operatiivisten joukkojen tykistön rungon. Jos jatkossakin käytetään 8-tykkisiä pattereita, 96 tykillä voi muodostaa 12 patteria. Osa Moukareista jäänee armeijakuntien käyttöön.
• Vedettävä 155K-kalusto muodostanee jatkossa armeijakuntien tykistön rungon. Samoin osa "paikallispuolustusprikaateista" saanee tykistökseen tätä kalustoa (painopistesuunnan joukot). 2020-luvun alun SA-kokoonpanossa oli myös alueellisia prikaateja, mutta uskon, että yksi johtopäätös sodasta on, että puolustuksessa tarvitaan taisteluosastoa vahvempia yksiköitä ja hirviprikaatit kokevat pienen renessanssin.
• 122PSH:t säilyvät käytössä pitkälle 2030-lukua ja nämä saavat todennäköisesti vielä jonkin päivityksen / perushuollon. Käyttökohteena voi olla esimerkiksi hyökkäyksellisiin tehtäviin varatut taisteluosastot (joukot, joilla kalustona AMV tai Patria 6*6)
• pelkkä lukumäärä pitää 122H-kaluston mukana pitkään. Käyttö vähentynee asteittain a-tarvikkeiden hapantuessa, mutta uskon myös a-tarvikkeiden uustuotantoon / peruskunnostukseen. Osa 122H-kalustosta päätynee Ukrainan aroille tai on jo siellä. Suomessa käyttökohde on hirviprikaatien tykistönä tai nykytyyliin pataljoonan taisteluosastoissa. Jossain vaiheessa kalustoa alkanee siirtyä "paikallispattereihin", paikallisjoukkojen omaan tykistöön 1980-luvun tapaan (veikkaan, että myös nämä palaavat kokoonpanoihin hirviprikaatien lisäksi). Kalusto on jo kuitenkin vanhaa ja korvaavaa ratkaisua varmasti etsitään 2020-kuvun edetessä. Korvaava suorituskyky on kuitenkin vuosien (vuosikymmenien) toteutusprojekti, joten voi olla, että 122H:lle tulee yhtä pitkä käyttöikä kuin legendaariselle 76K02:lle!
• 122RAKH-kalusto modernisoidaan alustan osalta 2020-luvulla ja modernisoituna käyttö jatkuu hyvinkin 2040-luvulle (tai pidemmälle). Käyttökohde voisi olla prikaatien epäsuora tuli, joko orgaanisena tai joukoille alistettuna.

122H:n voisi ajatella olevan niin kuin Rk. Ei terävää kärkeä mutta jossain mitassa vielä mukana kun meikäläisen arkun kansi naulataan. Tuollaisen tavaran säilöminen ei ole erityisen kallista hommaa joten se sopii hyvin myös toisen linjan käyttöön. Vaikka sitten vähän vaatimattomamman a-tarvikesatsin kera. Paikallisjoukkojen tykistö on varmasti tulevaisuutta mutta tiheys voi olla pienempi kuin nykyisten alueellisten joukkojen patteristo per pataljoona.

 

[Hanski]

En usko. Mekanisoiduissa kyllä, mutta moottoroiduissa ei. MT-LBV muodostaa PsjK:n rungon moottoroiduissa, joten 122Psh sopii hyvin huoltojärjestelmään.
Säilyttämällä parhaat 122Psh:t ja purkamalla osa saadaan kriittisiä b-varaosia kaluston kunnossapitoon pitkällä tähtäyksellä.

Tuo on hyvin vahva perustelu ja hyvinkin mahdollinen kehityskulku!

 

[Rannari]

Tuon on hyvin vahva perustelu ja hyvinkin mahdollinen kehityskulku!

Yhteinen alusta kuljetuspanssarien kanssa on melkoinen etu.

 

[Raveni]

Tavoitteena on pitkään ollut yhteen eli 155mm väljyyteen siirtyminen. Tähän suuntaan varmaankin edetään vaikka 122 H saattaa pienenevin vahvuuksin roikkuakin mukana vielä hyvän aikaa jos vain ammuttavaa riittää. Muutoksessa jotain menetetään ja jotain saadaan lisää. Niin kuin aina.

Asiaahan voi lähestyä kahdesta suunnasta. Joko tykistöä on mahdollisimman monessa paikassa tai sitten tykistön tulta kyetään kohdistamaan mahdollisimman moneen paikkaan. Ensimmäistä palvelee meillä 122H ja jälkimmäistä etenkin K9. Ukrainasta on joka tapauksessa opittu että tykistöön on panostettava. Ja rajallisten resurssien olosuhteissa pelataan nollasummapeliä. Minusta on selvää että kevyet patteristot ovat se hiljalleen poistuva elementti. Siitä huolimatta että niillekin olisi keksittävissä käyttöä.

Edit... typoja

Opittu on varmaan myös se, että tykistö on haavoittuva ja kuluu. Tuossa mielessä määrä on myös laatua.

 

[Rannari]

Opittu on varmaan myös se, että tykistö on haavoittuva ja kuluu. Tuossa mielessä määrä on myös laatua.

Tuo on ollut pitkään tiedossa ja huomioitu mm. tuliasemia hajauttamalla. Taisi vain käydä niin että suurin uhka on muu kuin vastatykistö. Vieläpä vaikeammin väistettävä.

 

[Ylimatruusi]

Tuo on ollut pitkään tiedossa ja huomioitu mm. tuliasemia hajauttamalla. Taisi vain käydä niin että suurin uhka on muu kuin vastatykistö. Vieläpä vaikeammin väistettävä.

Onko 122mm vedettävä helppo tuhota? Luulisi olevan pääasiassa rautaa joka kestää enempi kuin hienostuneemmat tykkilöiset.

 

[TheRomanRuler]

Tämä vaikuttaa lupaavalta ajoneuvolta. Suomen tykistö ei voi hinnan takia korvata kaikki vedettäviä telaketjullisilla panssarihaupitseilla, ja onhan meillä oikeastaan maantieteellisesti paljon lääniä puolustettavana, eli ei hyvä liikkuvuus mikään hukattu ominaisuus olisi. Mitä ajatuksia Zuvana 2 herättää? Caesar-tyylinen manuaalinen lataus tulisi kyllä halvemmaksi, ja sanon suoraan että omasta mielestäni määrä on tärkeämpää kuin pienempi määrä high-techhiä. Mutta mikäli laatu ei ole tarpeeksi hyvä, ei määrästäkään tietysti ole iloa.

Painoa tuolla kyllä on julmetusti. Kenties ihan liikaa.

 

[TheRomanRuler]

Onko 122mm vedettävä helppo tuhota? Luulisi olevan pääasiassa rautaa joka kestää enempi kuin hienostuneemmat tykkilöiset.

Helppo on subjektiivista. Mutta 122mm käyttävät olennot on "helppo" tuhota iskulla joka ei vakavasti vahingoita itse tykkiä. Varmaan aika harvoin itse tykki tuhoutuu, eiköhän suurimmassa osassa tapauksista joko tykin miehistö joko lähtee/pakenee, kuolee/haavoittuu tai tuhoaa sen itse, ja vähemmistö on tapauksia missä itse raudan tuhoutuminen on syynä tykistön tomintakyvyttömyyteen.

 

[TheRomanRuler]

Jaa pistänpä vielä kysymyksen, jahka aika jättää 122mm kalustosta, olisiko järkevää hommata 105mm tykkejä pelkästään paikallisjoukkojen käyttöön? Olisi teoreettisesti halpaa, ja huomattavan paljon parempi kuin ei mitään tykistöä ollenkaan. Voisi ehkä jopa hommata itsevetävänä, pienempien kaliiperien itsevetävät ovat ainakin teoreettisesti huomattavasti halvempia kuin isompien millimetrien, en tiedä oikeita hintoja. Toki paikallisjoukot kaikista vähiten hyötyvät mistään itsevetävästä, saatavuus ja hinta ovat tärkeämpää.

 

[Mikfin70]

Tämä vaikuttaa lupaavalta ajoneuvolta. Suomen tykistö ei voi hinnan takia korvata kaikki vedettäviä telaketjullisilla panssarihaupitseilla, ja onhan meillä oikeastaan maantieteellisesti paljon lääniä puolustettavana, eli ei hyvä liikkuvuus mikään hukattu ominaisuus olisi. Mitä ajatuksia Zuvana 2 herättää? Caesar-tyylinen manuaalinen lataus tulisi kyllä halvemmaksi, ja sanon suoraan että omasta mielestäni määrä on tärkeämpää kuin pienempi määrä high-techhiä. Mutta mikäli laatu ei ole tarpeeksi hyvä, ei määrästäkään tietysti ole iloa.

Painoa tuolla kyllä on julmetusti. Kenties ihan liikaa.

Tuon yksi kehitysvaihe testattiin Suomessa talvella 2000 ja tykkimiesten toteamus oli ei jatkoon.

Pitää kuulemma hallussaan edelleen suurinta panosvirhettä Rovajärven ampumakenttäalueella.

Typo

 

[Rannari]

Jaa pistänpä vielä kysymyksen, jahka aika jättää 122mm kalustosta, olisiko järkevää hommata 105mm tykkejä pelkästään paikallisjoukkojen käyttöön? Olisi teoreettisesti halpaa, ja huomattavan paljon parempi kuin ei mitään tykistöä ollenkaan. Voisi ehkä jopa hommata itsevetävänä, pienempien kaliiperien itsevetävät ovat ainakin teoreettisesti huomattavasti halvempia kuin isompien millimetrien, en tiedä oikeita hintoja. Toki paikallisjoukot kaikista vähiten hyötyvät mistään itsevetävästä, saatavuus ja hinta ovat tärkeämpää.

Meillähän on ne 122-milliset jotka täyttävät tuon lokeron. Etenkin jos tykeille pitää joka tapauksessa hankkia myös a-tarvikkeet. Ei tykeistä ole aika jättämässä.

 

[SatSotHist]

Siirretty Ukraina-ketjusta:

Niinpä päätettiin tilata 150.000 kpl vanhoista sodanaikaisista 105 mm laukauksista kunnostettuja kotimaisia harjoitusatarvikkeita. Trotyylitäytteisiä ja muuten oikean kaltaisia, mutta kantamaa vähemmän. Eli panoksessa vähemmän ruutia, niin se maksoikin vähemmän; hylsy ja kranaatinkuori tuli kunnostuskustannuksilla. Tilaus tehtiin v. 1996 tai -97. Kaikenlaisia yllätyksiä tuli vastaan: 105 H33:n panokset oli kaikki varastoinnin aikana pilaantunu. Kranaatit röntgenkuvattiin ja ultraäänitarkastettiin 100 %:sti. Kelvollisia löytyi sen verran että koulutuslaukauksia valmistui lopulta 120.000 kpl. 105 mm ns. pitkä kranaatti oli nimensä mukainen eikä lukko mahtunut sulkeutumaan, koska hylsy jäi sentin verran ulos panoskammiosta. Varsin ihmeellinen asia sikäli, että laukausyhdistelmät koeammutaan, ennenkuin niitä on lupa käyttää ra-ammunnoissa. Pitkän tutkimisen jälkeen pääteltiin, että koeammunta oli kuitenkin suoritettu eri hylsyllä, joka 25 mm lyhyempänä sopi hyvin paikoilleen.

Tykistöä vain pintapuolisesti ymmärtävänä muutama kyssäri:

- Mikä on ammattilaisten mielipide tuollaisista vajaalla ruutimäärällä täytetyistä harjoitteluammuksista? Kelpaavatko harjoitteluun, vai aiheuttavatko jotakin hankaluuksia mitä minä maallikkona en hahmota?
- Jos kranaatti on niin pitkä että lukko ei mahdu sulkeutumaan, niin oletan että tukillä ei voi sitä ammusta sitten ampua? Vai onko tämäkin joku tykkimiesten "tietäjät tietää" -juttu miten toimitaan?

 

[J0h1F]

Tykistöä vain pintapuolisesti ymmärtävänä muutama kyssäri:

- Mikä on ammattilaisten mielipide tuollaisista vajaalla ruutimäärällä täytetyistä harjoitteluammuksista? Kelpaavatko harjoitteluun, vai aiheuttavatko jotakin hankaluuksia mitä minä maallikkona en hahmota?
- Jos kranaatti on niin pitkä että lukko ei mahdu sulkeutumaan, niin oletan että tukillä ei voi sitä ammusta sitten ampua? Vai onko tämäkin joku tykkimiesten "tietäjät tietää" -juttu miten toimitaan?

Kelpaavat harjoitteluun, tietysti (toki tällöin sitten ei voida ampua maksimikantamille, mutta ei sitä yleensä muutenkaan tehdä). Samalla tavalla ruutimäärältään pienemmillä panoksilla (numerointi riippuu panosjärjestelmästä) ammuttaessa sitä ruutia on vähemmän: nykykalustossamme 122 H:ssa on olemassa kaksi eri kartussia, täyspanoskartussi ja sarjapanoskartussi, ja näistä periaatteessa vain täyspanoskartussi on "täynnä" ruutia, sarjapanoskartussi on sitten täynnä pusseja, joita poistetaan tarvittava määrä, jotta saadaan halutulle kantamalle optimaalinen lähtönopeus. Alemmat lähtönopeudet kuluttavat putkea (ja myös sulkua, rekyylikoneistoa ja lavettia) vähemmän, ja helpottavat ampumaetäisyyden säätämistä.

Lisäksi ainakin näin rauhan aikana sarjapanoskartussista poistettavat ruutipussit hävitetään, joten valmiiksi vajaaksi ladattu puolisarjapanos tarkoittaa luonnollisesti myös pienempää ruutihävikkiä.

Tämä vaikuttaa lupaavalta ajoneuvolta. Suomen tykistö ei voi hinnan takia korvata kaikki vedettäviä telaketjullisilla panssarihaupitseilla, ja onhan meillä oikeastaan maantieteellisesti paljon lääniä puolustettavana, eli ei hyvä liikkuvuus mikään hukattu ominaisuus olisi. Mitä ajatuksia Zuvana 2 herättää? Caesar-tyylinen manuaalinen lataus tulisi kyllä halvemmaksi, ja sanon suoraan että omasta mielestäni määrä on tärkeämpää kuin pienempi määrä high-techhiä. Mutta mikäli laatu ei ole tarpeeksi hyvä, ei määrästäkään tietysti ole iloa.

Painoa tuolla kyllä on julmetusti. Kenties ihan liikaa.

Periaatteessa ihan kiva idea, mutta @Mikfin70 kertoikin jo siitä, että Zuzana oli 2000 ollut testeissä PzH 2000:n ja AS-90:n ohella, eikä pärjännyt näitä vastaan. Tosin tässä saattoi olla tehty tarkoitushakuinen valinta, jotta saatiin oikeutettua panssarihaupitsiprojekti (joka ei sitten kustannussyistä kuitenkaan toteutunut); esimerkiksi silloin vielä varteenotettavan eteläafrikkalaisen Denelin G6 olisi ollut todennäköisesti pyöräalustaisista suojatuista se parempi vaihtoehto. Noita vastaavia tornillisia pyöräalustaisia on siis Zuzanan (versiot 1 ja 2 ja 152 mm edeltäjä Dana) ja G6:n lisäksi myös venäläinen A-222 (130 mm), serbialainen Nora B-52, ja nyt uusinta uutta oleva Rheinmetallin tuotos. Periaatteessa myös Archer menee näiden lisäksi samaan luokkaan, vaikka onkin rakenteeltaan vähän erilainen. Mikään noista tornillisista pyöräalustaisista tykeistä ei ole kuitenkaan ympäriampuva, noitten kannusten/tukijalkojen rajoitteiden vuoksi, poislukien Rheinmetallin uusi tykki.

Jaa pistänpä vielä kysymyksen, jahka aika jättää 122mm kalustosta, olisiko järkevää hommata 105mm tykkejä pelkästään paikallisjoukkojen käyttöön? Olisi teoreettisesti halpaa, ja huomattavan paljon parempi kuin ei mitään tykistöä ollenkaan. Voisi ehkä jopa hommata itsevetävänä, pienempien kaliiperien itsevetävät ovat ainakin teoreettisesti huomattavasti halvempia kuin isompien millimetrien, en tiedä oikeita hintoja. Toki paikallisjoukot kaikista vähiten hyötyvät mistään itsevetävästä, saatavuus ja hinta ovat tärkeämpää.

Ei mielestäni, koska meillä on jo 122 H 63. 105 mm tykkejä puoltaisi lähinnä ampumatarvikkeen helpompi saatavuus länsiliittolaisilta ja laajempi ampumatarvikevalikoima ja tonnin kevyempi paino, muilta osiltaan nykyinen 122 mm kalusto onkin sitten parempaa. Ja kun ne tykit ovat jo olemassa, niin mielestäni niitä ei ole mielekästä lähteä 105 mm kalustolla korvaamaan.

Meillähän olisi kyky valmistaa 122 mm tykeillekin pidemmän kantaman ampumatarviketta, se oli jo valmiiksi suunniteltu ja koeammuttukin, mutta hankintaa ei tehty budjettisyistä. Tämä oli tekniikaltaan perävirtauskranaatti, mutta periaatteessa onteloperäkranaatillakin voisi kantamaa pidentää nykyiseen verrattuna (todennäköisesti suunniteltu perävirtauskranaatin kuori ilman perävirtausyksikköä eli onteloperänä tarjoaisi sekin pidemmän kantaman). Oheisesta kuvasta kiitos entinen foorumilainen veeteetee:


122 mm kranaateista on muuten kroatialaisilla mielenkiintoinen tutkimus, jossa perusampumatarviketta (OF-462) verrataan paranneltua aerodynaamista kuorta käyttävään onteloperäkranaattiin ja sen kanssa samanmuotoiseen perävirtauskranaattiin. Ilmeisesti täyssarjapanoksella ammuttuna onteloperä lisää kantamaa n. kilometrin ja perävirtausyksikkö n. 3,5 km.

https://hrcak.srce.hr/file/325804

 

[Jopuni]

Mie en hätäilis tuon 122mm kaluston poiston kanssa, ammuksia kyllä saadaan jos halutaan. Poistetaan sitä mukaa, kun korvaavaa vaikutusta saadaan aikaan, oli se sitten kranaatinheittimiä tai droneja tai ihanteelisessa tapauksessa 155m itseliikkuvaatykistöä, tai noiden yhdistelmiä.

 

[-TripleX-]

Voisi olla sille 122 mm onteloperäkranaatille vientimenekkiäkin mikäli se kehitettäisiin myytäväksi tuotteeksi asti ja tuotettaisiin omaan varastoon sen verran, että vähintään osa tykeistä pysyisi käyttökelposena 2030-2040 luvuille saakka.

 

[Old Boy]

Tykistöä vain pintapuolisesti ymmärtävänä muutama kyssäri:

- Mikä on ammattilaisten mielipide tuollaisista vajaalla ruutimäärällä täytetyistä harjoitteluammuksista? Kelpaavatko harjoitteluun, vai aiheuttavatko jotakin hankaluuksia mitä minä maallikkona en hahmota?
- Jos kranaatti on niin pitkä että lukko ei mahdu sulkeutumaan, niin oletan että tukillä ei voi sitä ammusta sitten ampua? Vai onko tämäkin joku tykkimiesten "tietäjät tietää" -juttu miten toimitaan?

Jäsen @J0h1F jo vastasikin aivan oikein ekaan kysymykseen. Harjoituskranaatit ovat täysin taistelukranaattien kaltaisia, nehän tehdään "oikeista" kranaateista ja kartusseista. Niin paljon oikean näköisiä, että täälläkin on useamman kerran väitetty: "No valmistetaanhan meilläkin 122 mm atarvikkeita". Kranaatti lähtee täsmälleen kuin oikea tst-laukaus ja tulee maaliin myös. Vanhoilla leiritykeillä oli sama juttu, niitä vaan ei enää ole käytettävissä. Ruotsalaisilla ei aikaisemmin ollut yhtä hyvä tilanne: Jonkin onnettomuuden takia eivät viime vuosisadalla saaneet käyttää harjoitusammunnoissa kuin vaimesati tussahtavia ilmaisupanoksia. Eikä edes varastoida nykyaikaisa tehokkaita seosräjähdekranaatteja, joita Bofors kyllä samaan aikaan vei maailmalle. Näin sitä voidaan ampua omaa yhteiskuntaa jalkaan!

Jos tykin lukko ei mene kiinni, niin ei ase myöskään laukea. Lukon rakenteesta riippuen joko iskuri ei toimi oikein tai varmistin estää laukeamisen. Ei ole harvinaista ammunnoissa, johtuu joko siitä ettei kranaatti ole asettunut oikein, kartussi on kolhiutunut tai sitten ukko on purettava ja koottava uudelleen. Tämän jälkimmäisen tykkimiehistö osaa (varusmiehet ml) vaikka silmät kiinni tai vähintään ainakin ennen osasivat. Joskus etenkin talvipakkasilla tykin mekaniikka temppuilee, kerran näin kun niin kävi aina erinomaisesti ilman häiriöitä toimivalla tykkimallilla eli 152 K 89 "Hyasintilla". Olisipa hauska nähdä Froridasta saapunut Kansalliskaartin M777 patteri talvella Rovajärvellä.