Tykistö

Tyhmänä ajattelin vain epäsuoraan ammuntaan ja rajoittavana olisi yläkoron raja ja vajaa lataus. Omissa kuvitelmissa voisi vaikka 122m minimi etäisyys olla 1km ja 155mm vaikka 5km.
ps. tuossa Israelin mainoksessa oli ainakin minimi etäisyys 5km...
Jep, venäläisille tykistöaseille on suora-ammuntaan tarkoitetetut ontelokranaatit (HEAT) EDIT2: 122 mm, jossa on ns. pyörivä johtorengas (johtorengas luistaa kuoressa ja ammus ei pyöri kovin paljoa, ehkä ei lainkaan) ja avautuvat siivet pyrstössä lentorataa vakauttamaan, sekä 152 mm rotaatiovakavoitu ontelokranaatti, jossa on kiinteä johtorengas tavallisen HE-kranaatin tapaan. Mikään ei estäne ampua myös tavallista HE-ammusta samaan tapaan suora-ammuntana hätätapauksessa. Osuma pitäisi kuitenkin saada melko pystysuoraan pintaan, jotta sytytin toimisi ja ammus räjähtäisi eikä kimpoaisi pois maalista räjähtämättä sytytin/ammusrunko-geometrian vuoksi. On huomattava, että esim. Leo 2 A vaunujen katto- ja kansipanssarointien varhaisemmat versiot (~20 mm RHA levyä) oli suunniteltu kestämään 155 mm HE-ammuksen sirpale- ja painevaikutuksen min 10 m räjähdysetäisyydellä vaunun yläpuolella. Kriteerin perusteella suora-/lähiosuma 6'' sirpalelaukauksella saattaisi vaurioittaa / läpäistä vaunun kansipanssarointia/-nin.

Tietysti jotain on mennyt ylemmällä sodanjohtotasolla pieleen, jos kenttätykillä joudutaan ampumaan suorasuuntauksella.
Jollain itseliikkuvalla, tornillisella tykistöjärjestelmällä tilanne voi tulla vastaan yllättäen ja se pystynee suorasuuntauksella ampumaan lähelle hätätapauksessa.

Ulkoballistinen osaaminen itsellä ei riitä arvioimaan suurella korolla (>60o) ja pienellä tai suurella panoksella ampumista siten, että HE-ammus tulisi maahan varmasti hallitusti, kärki (sytytin) edellä.

Rynnäkkökiväärin luoti tulee ainakin laskennallisesti perä edellä maahan, jos ammuttaisiin pystysuoraan.

Edelleenkin arvelen, että epäsuoran tulen minimietäisyys on ase - ampumatarvike -yhdistelmäkohtainen. Soltamin tykin esitteessä ei mielestäni ole minimietäisyyttä epäsuoralle tulelle vaan siinä on kirjattu "Minimum range < 5 km" eli epäsuoraa "voisi ampua" alle 5 km:n etäisyydellekkin. (Pilkun viilausta ;)).
Soltam-Athos_Oper_Charact.gif
Koroalueet ovat asekohtaisia, ohessa muutamia kerättynä:
-Soltam M71: koroalue -5 .... + 52 astetta (ehkä latauslaitejärjestelyjen vuoksi maksimikoro rajoitettu 52-asteeseen tai yläkorot arvioitu tarpeettomiksi??). https://weaponsystems.net/system/687-155mm+Soltam+M-71
- 155 K 83: -5 .... +70 astetta. V. Toivonen, Tampellasta Patriaan, s. 162.
- 155 FH70: -4,5....+70 astetta. https://www.army-guide.com/eng/product1176.html
- 155 FH77A (38 kal) / FH77B (39 kal): -3...+50 astetta / -3... +70 astetta. https://www.globalsecurity.org/military/world/europe/fh-77-specs.htm
- 155 M777: -2,5...+72 astetta. https://www.militarytoday.com/artillery/m777.htm
- 155 M198: -5 ...+72 astetta. https://www.militarytoday.com/artillery/m198.htm
- 155 TRF1: -6....+66 astetta. https://weaponsystems.net/system/727-155mm+TR-F1
- 105 M119: -100 to +1244 mils ~ -5,5...+70 astetta. https://man.fas.org/dod-101/sys/land/m119.htm
- 122 D30: -7... +70 astetta. https://weaponsystems.net/system/897-122mm D-30
- 130 M46: -2...+45 astetta. https://military-history.fandom.com/wiki/130_mm_towed_field_gun_M1954_(M-46)
- 152 D20: -5 ... +63 astetta. https://weaponsystems.net/system/543-152mm D-20
- 152 2A36 Giatzint B: -2,5...+57 astetta. https://weaponsystems.net/system/340-152mm 2A36 Giatsint-B
- 152 2A65 MSTA B: -3,5...70 astetta: https://www.militarytoday.com/artillery/msta_b.htm

- PZH2000: -2,5....+65 astetta: https://www.militarytoday.com/artillery/pzh_2000.htm
- 155 K9: -2,5....+70 astetta: https://weaponsystems.net/system/158-K9+Thunder
- 155 M109 A2: -3...+75 astetta (lyhyt putkinen!): https://www.historynet.com/m109-self-propelled-howitzer/
- 155 M109 A7: -3...+75 astetta (39 kal putki): https://www.armedconflicts.com/M109A7-155-mm-medium-self-propelled-howitzer-t239310
- 155 AS90 Bravehart: -5...+70 astetta: https://www.army-guide.com/eng/product434.html
- 155 ARCHER: -1...+70 astetta, ei kuitenkaan alakoroa ohjaamon kohdalta: https://www.baesystems.com/en/product/archer
- 155 Caesar 6x6: ??...+1200 mils = ??...67 astetta. Suorasuuntausetäisyys 2 km. Epäsuoran tulen min etäisyys 4,5 km. Ohjaamo rajoittaa suuntausta. https://www.knds.fr/sites/default/files/fichiers-catalogue-produit/CAESAR_6X6_EN.pdf
- 155 Caesar 8x8: ??...73 astetta (1300 mils)/ ??....67 astetta (1200 mils ladattaessa?), suora-ammuntatähtäin 2000 m etäisyyteen saakka. Alakoroa ei mainita, ohjaamo rajoittaa. https://www.knds.fr/sites/default/files/fichiers-catalogue-produit/CAESAR 8X8_2.pdf
Venäläisen sivun teksti tulkittavaksi: The angle of the horizontal pickup of the gun at the angles of vertical pickup from 17 to 66 degrees is 34 degrees. And when firing direct fire (vertical corners from -3 to + 10 degrees) - 48 degrees. Epäselväksi hieman jää, voiko Caesareilla todella ampua alakoroilla suorasuuntausta, kun putki kääntyy sivulle (6x6) +/- 17 asteen ja (8x8) +/- 30 asteen sektoreissa. Venäläisen kirjoitelman mukaan putki kääntyisi jopa -48 astetta ja silloin alakoro suora-ammunnassa voisi olla -3...+10 astetta, jos oikein tekstilainauksen ymmärrän? Fiksummat kommentoinevat asiaa tarvittaessa.

- 152 2S5 Giatzint S: -2... +57 astetta: https://man.fas.org/dod-101/sys/land/row/2s5.htm
- 152 2S3 Akatziya: -4...+60 astetta. https://www.militarytoday.com/artillery/2s3_akatsiya.htm
- 152 2S19 MSTA: -3...+65 astetta: https://www.militarytoday.com/artillery/2s19_msta_s.htm
- 122 2S1 Gvozdiga: -3...+70 astetta: https://www.army-guide.com/eng/product767.html

Näyttäisi siltä, että länsikalustolla (kanuunahaupitseilla?) voi ampua suurella korolla (66...75 astetta) ammuksen korkealle, jyrkästi kaartuvalle lentoradalle lukuunottamatta Soltam M71 ja ruotsalaisten "omaa" versiota FH77A.
Venäläiskaluston pitkäputkisilla tykeillä (kanuunoilla?) 130 M46 ja 152 2A36 Giatzint B yläkoro on läntisiä pienempi {45 57} astetta ja siten ammuksen lentorata olisi laakeampi yläkorolla ammuttaessa. Lyhytputkisilla ven. tykeillä (haupitseilla?) 122 D30 ja 152 D20 yläkoro on läntiseen (kanuunahaupitsi?) tyyliin edellisiä suurempi {70 63} astetta, samoin uudemmalla pitkäputkisella (kanuunahaupitsi?) 152 MSTA B yläkoro on 70-astetta.

Länsimalleissa suurehko yläkoro on säilynyt myös tornillisissa SP-järjestelmissä, mutta venäläisillä yläkoro on torniversioissa pienentynyt ~5 astetta, ehkä tila-ahtauden myötä? Poikkeuksena ovat 122 2S1 Gvozdiga ja 152 Giatzint S, joissa vain alakoroa on nipistetty hieman yläkoron säilyessä ennallaan 122 D30 / 152 Giatzint B vedettäviin tykkeihin nähden.

Avoimeksi jää se, onko suurella korolla lähelle ammuttavan ammuksen lentorata sellainen, että se tulee kärki (sytytin) edellä maahan. Alle 2 km:n etäisyyksille voinee useimmilla järjestelmillä ampua suorasuuntauksella, jos sellaiseen tilanteeseen on jostain syystä ajauduttu.

EDit 1: Operational Characteristics kuvaliite lisätty, kun se ei viestiin ensin tarttunut.
EDIT2: (19.3.2024): Muistin väärin 152 mm ontelokranaatin vakavoinnin. Se on rotaatiovakavoitu kiinteällä johtorenkaalla. 122 mm ontelokranaatissa on pyörivä johtorengas ja siiivekkeet alkuperäisen tekstin mukaisesti. Sorry lipsahduksen myötä väärästä informaatiosta alkuperäisessä tekstissä.
 
Viimeksi muokattu:
2016 linkistä
155mm +122mm on yht noin 600. Ainoat mallit vedettävistä mitä on vielä koulutus käytössä.
Jos laittaa vaikka minimiksi 40 tykkiä per prikaati niin 600:40 olis 15 prikaatia.
Ei kuulosta mahdottomalta.?

Vedettävien patteristossa on aina perinteisesti ollut 18-putkea ja prikaatissa kaksi patteristoa = 36-putkea.
Operatiiviset joukot taitaa olla viimeistään kaikkien K9 saavutettua SA-valmiuden hyvin pitkälti omalla alustallaan epäsuoran osalta.
Jäljelle jää alueelliset joukot joista sanottiin uudistetun tst-tavan muutoksen yhteydessä (2011 suunnitelmissa) että alueellisia tst-ryhmiä (vahvennettu prikaati) oltaisiin perustamassa 5kpl. Joista jokainen sisältäisi 3-6kpl tst-osastoja ja jokainen tst-osasto (vahvennettu pataljoona) sisältäisi yhden KT-patteriston.
Eli patteristoja tarvittaisiin 15-30kpl. Putkien osalta puhutaan siis 270-540 putken tarpeesta.
(eli määrä voi olla about kohdallaan tai puolet ylimääräisenä😁)

Ongelma tässä laskennassa siis edelleen PV kokoonpanojen epämääräisyys suurella hajonnalla sen suhteen paljonto mitäkin joukkotyyppejä lopulta on suunniteltu perustettavaksi. Ennen 500 000 SA-vahvuudella nuo oli kaikki listattu julkisesti paikallisjoukojen erillisiä jv-komp. myöten tarkoilla määrillä!
Viimeisin tieto antaa ymmärtää että tst-ryhmän käsitteestä olisi luovuttu ennen kuin se tuli edes käyttöön, nyt siellä on iloinen sillisalaatti alueellisiin joukkoihin liittyen, jv-prikaateja, tst-osastoja ja erillisiä jääkäri- ja jv-pataljoonia. Tarkemmista määristä ei ole taidettu tuon about 2010 jälkeen sanoa enää mitään :facepalm:
Erilliset pataljoonat eivät ole perinteisesti sisältäneet tykistöä vaan heittimiä. Tst-osasto siis pienin tykistöä sisältävä kokoonpano.
PVn-keskeisia-sodanajan-joukkoja.png

Edit. Tuli vastaan artikkeli vuodelta 2016.

"Suomen maavoimien vahvuus on 230 000 sotilasta (120 000 vähemmän kuin vuonna 2012).

Vahvuudesta operatiivisia joukkoja on 20 prosenttia, alueellisia joukkoja 60 prosenttia ja paikallisjoukkoja 20 prosenttia."





No mitäs veikkaat mikä tulee olemaan vedettävien tykkien vahvuus tulevaisuudessa kun nykyiset 122mm lähtee pois käytöstä?

Tulevaisuuden ennustaminen on osoittautunut niin hedelmättömäksi hommaksi, ettei kyllä kiinnosta siihen osallistua kun suunnitelmat menee vähän väliä uusiksi. 122mm ongelmaksi mainittiin aina ennen A-tarvikkeen saatavuus kun varastot happanevat, taitaa vaan tälläkin hetkellä kaikki koipussitetut linjatkin painaa ko.kaliberia sen mitä irti lähtee ympäri maailman :sneaky:
 
Viimeksi muokattu:
Eli patteristoja tarvittaisiin 15-30kpl. Putkien osalta puhutaan siis 270-540 putken tarpeesta.
(eli määrä voi olla about kohdallaan tai puolet ylimääräisenä😁)

Kun lasketaan yhteen tuon aijemmin linkatun jutun 122H63 ja 130K54 kaluston ilmoitetut määrät* 2014 niin päästään juurikin 270 putkeen, sattumaa vai ei, jokainen voi itse arvailla:unsure:
Tuossa listassa tosin edelleen niin pahoja outouksia että siihen pitää suhtautua varauksella (esim. Psh74 määrä)?:oops:

edit: *oletus että vain SA-joukkojen sijoitetut putket silloin (2014) ilmoitettu -> näin vaikuttaisi olevan koska 234kpl, 36kpl ja 54 kpl määrät menevät tasan 18-putken patteristo vahvuuksien suhteen. Ja 2016 +määrät eivät mene tasan vaan ovat selkeästi sekalainen saldo varastoista.

 
Viimeksi muokattu:
Vedettävien patteristossa on aina perinteisesti ollut 18-putkea ja prikaatissa kaksi patteristoa = 36-putkea.
Operatiiviset joukot taitaa olla viimeistään kaikkien K9 saavutettua SA-valmiuden hyvin pitkälti omalla alustallaan epäsuoran osalta.
Jäljelle jää alueelliset joukot joista sanottiin uudistetun tst-tavan muutoksen yhteydessä (2011 suunnitelmissa) että alueellisia tst-ryhmiä (vahvennettu prikaati) oltaisiin perustamassa 5kpl. Joista jokainen sisältäisi 3-6kpl tst-osastoja ja jokainen tst-osasto (vahvennettu pataljoona) sisältäisi yhden KT-patteriston.
Eli patteristoja tarvittaisiin 15-30kpl. Putkien osalta puhutaan siis 270-540 putken tarpeesta.
(eli määrä voi olla about kohdallaan tai puolet ylimääräisenä😁)

Ongelma tässä laskennassa siis edelleen PV kokoonpanojen epämääräisyys suurella hajonnalla sen suhteen paljonto mitäkin joukkotyyppejä lopulta on suunniteltu perustettavaksi. Ennen 500 000 SA-vahvuudella nuo oli kaikki listattu julkisesti paikallisjoukojen erillisiä jv-komp. myöten tarkoilla määrillä!
Viimeisin tieto antaa ymmärtää että tst-ryhmän käsitteestä olisi luovuttu ennen kuin se tuli edes käyttöön, nyt siellä on iloinen sillisalaatti alueellisiin joukkoihin liittyen, jv-prikaateja, tst-osastoja ja erillisiä jääkäri- ja jv-pataljoonia. Tarkemmista määristä ei ole taidettu tuon about 2010 jälkeen sanoa enää mitään :facepalm:
Erilliset pataljoonat eivät ole perinteisesti sisältäneet tykistöä vaan heittimiä. Tst-osasto siis pienin tykistöä sisältävä kokoonpano.
Katso liite: 95227



Tulevaisuuden ennustaminen on osoittautunut niin hedelmättömäksi hommaksi, ettei kyllä kiinnosta siihen osallistua kun suunnitelmat menee vähän väliä uusiksi. 122mm ongelmaksi mainittiin aina ennen A-tarvikkeen saatavuus kun varastot happanevat, taitaa vaan tälläkin hetkellä kaikki koipussitetut linjatkin painaa ko.kaliberia sen mitä irti lähtee ympäri maailman :sneaky:
Maavoimien vahvuus 180k. Kouluttaa vuodessa 20k. Ilman hävikkiä sijoitus siis voimassa alle 10vuotta.
Tykkimiehiä kouluttaa kolme tykistörykmenttiä.
Edelleenkään en usko että sijoittamattomia tykkejä löytyy niistä mitkä ovat koulutus listalla. Kolme tykistörykmenttiä puskee sen verran paljon vuodessa sotilaita niihin vaikka uudet moukarit veisivät osan.


Tykistön kannalta ei kannata suuremmin takertua jalkaväen kokoonpanoihin. Se on aivan sama onko pataljoonia taikka prikaateja kun Parituhatta sotilasta saadaan kasaan jalkaväelle joka riittää taisteluosastoon ja tällöin tarvitaan tykistöä. Tuskimpa mikään pataljoona yksin yrittää myllätä vaan pataljoonia yhdistetään. Ja niitähän riittää ja tähän voidaan lisätä vielä merivoimien prikaatit.

Tulevaisuutta ajatellen pelkään pahoin että vedettävien tykkien määrä tulee putoamaan reilusti. Eli 122mm ei tulla korvaamaan samassa määräässä esim 155mm llä.
Ensimmäinen syy lienee raha. Moukarien viimeinen erä saatiin ostettua lisärahoituksella. Mikä sinänsä oli hyvä että raha saatiin,muuten se olisi ollut seuraavista ostoksista poissa.
Alueelliset joukot jakautuvat operatiivisiin ja paikallisiin.
Paikalliset jatkavat korkeintaan krh lla jos edes niillä. Mahdollisesti olvat lähinnä nykyisten paikkari pataljoonien kaltaisia.
Operatiiviset liikkuvat panssaroiduilla ajoneuvoilla. Näihin menee rahaa. Vahvuudet supistuu.
Liike korostuu ja vetäviä tykkejä tarvitaan ainoastaan suojaamaan selustaa maahanlaskuja varten niille alueille missä se ei onnistu krh lla.

Toivottavasti ennustan väärin ja nykyinen tykkimäärä säilyy.
 
. Eli 122mm ei tulla korvaamaan samassa määräässä esim 155mm llä.
Toki 155mm on myös huomattavasti suorituskykyisempi mm. sen ammuksen tehon suhteen, kantaman suhteen, jne... jolloin pienempi määrä 155mm vastaa kyvyltään suurempaa määrää 122mm tykistöä.

Esimerkiksi mekanisoidun taisteluosaston aiempi 18 122mm haupitsin patteristo korvattiin 8 K9:n patterilla, eli tuo kertoo että PV pitää 8 155mm tykkiä kyvyiltään riittävänä korvaamaan 18 122mm tykkiä.

Tällä matikalla n. parisataa 155mm tykkiä riittäisi korvaamaan 470 122mm tykin kyvyt.
 
Toki 155mm on myös huomattavasti suorituskykyisempi mm. sen ammuksen tehon suhteen, kantaman suhteen, jne... jolloin pienempi määrä 155mm vastaa kyvyltään suurempaa määrää 122mm tykistöä.

Esimerkiksi mekanisoidun taisteluosaston aiempi 18 122mm haupitsin patteristo korvattiin 8 K9:n patterilla, eli tuo kertoo että PV pitää 8 155mm tykkiä kyvyiltään riittävänä korvaamaan 18 122mm tykkiä.

Tällä matikalla n. parisataa 155mm tykkiä riittäisi korvaamaan 470 122mm tykin kyvyt.
K9:n ampumis nopeus saattaa ratkaista tämän muutoksen. Eikä sinänsä kaliiberi :unsure:
 
Ainakin ennen oli neljä tykistörykmenttiä, jotka kouluttavat tykkimiehiä ja onko niitä enää kolme jäljellä?
Niinisalossa SatTR
Vekaralla KerTR
Kajaanissa KaiTR
Parolassa JTR
Aivan. Kaikki ovat tallessa.
Puhe on siis ollut vedettävistä tykeistä. Niitä ei käsittääkseni Parolassa kouluteta.
 
Tykistön peruslainalaisuudet opetetaan 122H63 tykillä myös Parolassa mm. aliupseerioppilaille sekä ainakin ennen vaunumiehille. Hankala lähettää Haminaan kurssille miehiä, jotka eivät osaa tuliasemapuolen perustaitoja.
Ja toisaalta siitä saadaan samalla toisen kierroksen sijoitus.
Lasketaan mukaan siis.
 
Maavoimien vahvuus 180k. Kouluttaa vuodessa 20k. Ilman hävikkiä sijoitus siis voimassa alle 10vuotta.
Tykkimiehiä kouluttaa kolme tykistörykmenttiä.
Edelleenkään en usko että sijoittamattomia tykkejä löytyy niistä mitkä ovat koulutus listalla. Kolme tykistörykmenttiä puskee sen verran paljon vuodessa sotilaita niihin vaikka uudet moukarit veisivät osan.

Mikä peruste tämä on sille että kaikki tykit olisi sijoitettu? Se on meillä ihan yleinen (positiivinen)ongelma että koulutamme miehistöä reilusti yli
SA-joukkojen tarpeen, ihan kautta linjan. Yleinen asevelvollisuus niin kaikki on pistettävä rullista läpi, oli suoranaista tarvetta tai ei.
SA-vahvuus on puolittunut 2000-luvulla, puolittuiko varusmiesten koulutus?

Tämän takia olenkin peräänkuuluttanut että pitäisi ottaa pakkia takaisinpäin ja perustaa lisää SA-joukkoja vaikka varustus jäisikin vajaaksi, 122H63/120Krh, henk.koht. aseet, telamiinat ja ottoajoneuvot muodostavat jo jonkunlaisen rungon puolustustaistelulle toissijaisella suunnalla, ei siellä Ukrainassakaan kovin kummoisilla joukoilla ole paikoitellen ryssää pidetty aisoissa, pääasia että jotain on ollut heittää tielle.

Tykistön kannalta ei kannata suuremmin takertua jalkaväen kokoonpanoihin. Se on aivan sama onko pataljoonia taikka prikaateja kun Parituhatta sotilasta saadaan kasaan jalkaväelle joka riittää taisteluosastoon ja tällöin tarvitaan tykistöä. Tuskimpa mikään pataljoona yksin yrittää myllätä vaan pataljoonia yhdistetään. Ja niitähän riittää ja tähän voidaan lisätä vielä merivoimien prikaatit.

Mitä tekemistä tällä on SA-patteristojen kanssa? Tst-osasto on pienin kokoonpano johon on sijoitettuna tykistöä. Sitten on toki erillinen ylijohdon tykistö jolla yleensä tuetaan painopisteen taistelua, tänne on sijoitettu mm. kaikki raketinheittimet ja perinteisesti x-määrä kauas kantavaa tykistöä vastatykistötoimintaa varten, eli tod.näk. tällä hetkellä kotimaista 155mm kalustoa. 122mm kaluston kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

Erilliset pataljoona/komp.kokoonpanot on nimetty/organisoitu erillisiksi ihan syystä ja ne käyttävät epäsuoranaan 120mm ja 81mm Krh kalustoa, jos taistelut tulevat niiden luo tai ne heitetään mukaan taisteluun, niin tykistön tuki tulee niiden alueella toimivan tst-osaston tai prikaatin patteristosta. Painopisteessa voi olla myös ylijohdon tykistöä mukana.

ps. mitkä ihmeen merivoimien prikaatit?
Se ainut SA-rannikko prikaati taisi lakata olemasta jo kun SA-vahvuus putosi alle 500 000.


 
No onpahan nekin siellä niin naapuri tietää tasan missä ollaan tulossa kun kalipeeri vaihtuu. Hienosti tehty.

Nuo nyt oli heittoja, jotka sain kun puolitin tuon täällä annetun 155mm varoetäisyyden, esimerkin vuoksi.

Erinäisiä lukuja saa Googlella ja tässäkin ketjussa on paljon jaettu vuosien mittaan. Wiki mm. kertoo 81mm varoetäisyydeksi 100m.

Oikeisiin varoetäisyyksiinhan vaikuttaa monet asiat joista täällä ei ole puhuttu.
 
Viimeksi muokattu:
Toki 155mm on myös huomattavasti suorituskykyisempi mm. sen ammuksen tehon suhteen, kantaman suhteen, jne... jolloin pienempi määrä 155mm vastaa kyvyltään suurempaa määrää 122mm tykistöä.

Esimerkiksi mekanisoidun taisteluosaston aiempi 18 122mm haupitsin patteristo korvattiin 8 K9:n patterilla, eli tuo kertoo että PV pitää 8 155mm tykkiä kyvyiltään riittävänä korvaamaan 18 122mm tykkiä.

Tällä matikalla n. parisataa 155mm tykkiä riittäisi korvaamaan 470 122mm tykin kyvyt.
Toki on tehokkaampi kun sitä tulta on saatavilla. Tehottomampi sille joukolle joka jää ilman. Tykistön määrän tulee korreloida joukkojen määrän kanssa. Meillä on prikaati pohjainen kokoonpano jolloin tykistöä tarvitaan jokaiselle prikaatille x määrä. Ei voida ajatella, että meillä on keihäänkärki prikaatit joilla on tykistöä ja sitten niitä muita jotka joutuvat tyytymään heittimiin. Sekä puolustautuminen että varsinkin hyökkääminen vaatii tykistöä. En näe siis mahdollisuutena enkä välttämättä edes järkevänä, että raskas tulivoima koostuisi tulevaisuudessa vain moukareista ja raskaista kranaatin heittimistä sekä rakentinheittimistä.

Kyllä oma mielipide on että meillä ei logistiikka eikä raha anna myöden hommata riittävää määrää 155mm kalustoa.
 
Kyllä oma mielipide on että meillä ei logistiikka eikä raha anna myöden hommata riittävää määrää 155mm kalustoa.
Samaa mieltä, 122mm pidettävä rivissä niin kauan kunnes on rahaa ja kalustoa korvata poistuvan kaluston tuottama tulituen vaikutus. Se millä tuo korvataan, on sitten oma lukunsa, korvataanko se droneilla, raketeilla tai heittimillä vai niillä 155mm tykeillä on vielä auki. Pääasia on, että kaikille joukoille on saatavissa tarvittaessa raskasta epäsuoraatulta tai vaikka ilmatukea.
 
Mikä peruste tämä on sille että kaikki tykit olisi sijoitettu? Se on meillä ihan yleinen (positiivinen)ongelma että koulutamme miehistöä reilusti yli
SA-joukkojen tarpeen, ihan kautta linjan. Yleinen asevelvollisuus niin kaikki on pistettävä rullista läpi, oli suoranaista tarvetta tai ei.
SA-vahvuus on puolittunut 2000-luvulla, puolittuiko varusmiesten koulutus?

Tämän takia olenkin peräänkuuluttanut että pitäisi ottaa pakkia takaisinpäin ja perustaa lisää SA-joukkoja vaikka varustus jäisikin vajaaksi, 122H63/120Krh, henk.koht. aseet, telamiinat ja ottoajoneuvot muodostavat jo jonkunlaisen rungon puolustustaistelulle toissijaisella suunnalla, ei siellä Ukrainassakaan kovin kummoisilla joukoilla ole paikoitellen ryssää pidetty aisoissa, pääasia että jotain on ollut heittää tielle.



Mitä tekemistä tällä on SA-patteristojen kanssa? Tst-osasto on pienin kokoonpano johon on sijoitettuna tykistöä. Sitten on toki erillinen ylijohdon tykistö jolla yleensä tuetaan painopisteen taistelua, tänne on sijoitettu mm. kaikki raketinheittimet ja perinteisesti x-määrä kauas kantavaa tykistöä vastatykistötoimintaa varten, eli tod.näk. tällä hetkellä kotimaista 155mm kalustoa. 122mm kaluston kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

Erilliset pataljoona/komp.kokoonpanot on nimetty/organisoitu erillisiksi ihan syystä ja ne käyttävät epäsuoranaan 120mm ja 81mm Krh kalustoa, jos taistelut tulevat niiden luo tai ne heitetään mukaan taisteluun, niin tykistön tuki tulee niiden alueella toimivan tst-osaston tai prikaatin patteristosta. Painopisteessa voi olla myös ylijohdon tykistöä mukana.

ps. mitkä ihmeen merivoimien prikaatit?
Se ainut SA-rannikko prikaati taisi lakata olemasta jo kun SA-vahvuus putosi alle 500 000.
Varusmiespalveluksen suorittaneiden määrään vaikuttaa, sivari palvelus, syntyvyys ja naisten vapaaehtoisuus.
Laki velvoittaa käymään. Juuri itse sen kirjoitit.
Mutta sijoituksen pituus lyhenee jos vahvuus pienenee mikäli kävijämäärä pysyy tasaisena.
Eli jos 10v sijoitus voimassa 20-30vuotiaat niin vahvuus on tuplattu 30- 40vuotiailla. Siis teoriassa. Ei todellakaan käytännössä.


Rauhan ajan hävikin takia koulutetaan enemmän kuin on tarpeen. Esim koulutukset ja terveysongelmat vievät osansa.
Suoranaista pakko yli koulutusta näkyy niissä missä sijoitus on kalusto sidonnaista. Tähänkin on ratkaisuna jatkosijoitus. Esim operatiivissa joukoissa sijoitus on lyhyt ja jatko pesti sitten alue ja paikkari puolella. Ei mene hukkaan sillä kunto hommat tuppaa olemaan lyhyen aikaa operatiivisten vaatimusten tasolla.
Ja mikäli nyt täytyy tekemällä keksiä jotain ylimääräisille reserviin koulutetuille niin nämä tehtävät ei ole tykki miehiä vaan esim jalkaväkeä jossa on isommat tappiot ja helpompi korvattavauus. Tykkimiehet kun tarvitsee sen tykin. Tykistön puolelta vaikka sitten tulenjohtoryhmää ja sen sellaista. Niitä ei ole koskaan liikaa ja sodassa ei ole pitkä ikäisiä hommia.

Tykit, ammukset ja varusteet maksaa. Ei niitä turhan panttina pidetä. Kyllä niille on tekijänsä merkitty. Eikä tosiaan sieltä syvästä reservistä vaan mahdollisimman nuorta jolla on koulutus muistissa ja fysiikka kunnossa.
Kannattaa myös huomioida että esim mpk kuntotesteissä yli 45vuotiaat eivät juokse. Tämä saattaa antaa suuntaa sijoituksien ikähaarukoista.

Luultavasti 122mm tykit on aluejoukoilla ja kaikki muut tykistön aseet sitten operatiivissa.
Alueeliset Joukot kun on noin puolet maavoimien vahvuudesta niin kyllä sieltä joukkoja löytyy mitä tukea.

Merivoimat kouluttaa vuodessa yht 3500.
Uudenmaan prikaati 1500
Rannikko prikaati 2000.
Laivasto ja Merisotakoulu ei tuo lukuja esille. Luultavasti pieniä määriä kyseessä.
Merivoimat ilmoittaa sodan ajan vahvuudeksi 31000.

Siitä voi laskea että saattaa olla joukko jos toinenkin ketä alkaa kyselemään tykistön tukea kun omia ei ole.


Eli tykistö lle on taistelu osastoja taikka prikaateja yms mitkä tarvitsevat tykistön tulta. Niin maavoimilla kuin merivoimilla.
Ja nämä tykistön yksiköt ovat koulutettuja ja sijoitettuja valmiiksi.
Nykyisillä ilmoitetuilla tykkimäärillä ei todellakaan ole varaa jättää varastonperälle yhtään ylimääräistä.

Vedettävällä tykistöllä Alueellisten joukkojen tapaisesti on paikkansa. Selustan suojaus sekä sen jälkeen kun moukarit ampuvat älypaukkuja tarkasti ja nopeasti. Näillä halvaannutetaan vihollisen vasta tykistö toiminto. Sitten paikalle tuodaan vedettävä tykistö joka esim paukuttaa murtoa linnoittautunutta jalkaväkeä vastaan. Turha siihen hommaan on moukareita käyttää.

Ottoajoneuvo osastot on sitten paik pataljoona hommia KRH lla jos on jäänyt ylimääräistä jäljelle.

Mielelläni näkisin paik prikaati yksiköt missä olisi edellä mainittuja kokoonpanoja.
 
Tykit, ammukset ja varusteet maksaa. Ei niitä turhan panttina pidetä. Kyllä niille on tekijänsä merkitty. Eikä tosiaan sieltä syvästä reservistä vaan mahdollisimman nuorta jolla on koulutus muistissa ja fysiikka kunnossa.
Kannattaa myös huomioida että esim mpk kuntotesteissä yli 45vuotiaat eivät juokse. Tämä saattaa antaa suuntaa sijoituksien ikähaarukoista.

Luultavasti 122mm tykit on aluejoukoilla ja kaikki muut tykistön aseet sitten operatiivissa.
Alueeliset Joukot kun on noin puolet maavoimien vahvuudesta niin kyllä sieltä joukkoja löytyy mitä tukea.

Kaikki kilut ja kalut on hommattu/maksettu 122mm kalustolle jo viimeistään 90-luvulla, ne pysyy siellä varastossa/koulutuksessa minimi panostuksella joko sijoitettuna tai varalla.

Riippuu ihan täysin siitä kuinka paljon niitä JV-prikaateja / tst-osastoja jätettiin lopulta jäljelle (julkisesti sanottu 15-30 tst-osastoa, eli yhtä monta patteristoakin on tst-tavan muutoksen yhteydessä ilmoitettu perustettavaksi = eli haarukka on tosi iso!). Niille prikaateille ja tst-osastoille ne tykit on sijoitettu suoraan SA-organisaatioon, ei alueellisissa joukoissa ole mitään erillisiä KT-patteristoja. Ylijohdon tykistö on erillistä, mutta kuten todettua keskittynee ihan eri kalustoon.

Merivoimat kouluttaa vuodessa yht 3500.
Uudenmaan prikaati 1500
Rannikko prikaati 2000.
Laivasto ja Merisotakoulu ei tuo lukuja esille. Luultavasti pieniä määriä kyseessä.
Merivoimat ilmoittaa sodan ajan vahvuudeksi 31000.

Siitä voi laskea että saattaa olla joukko jos toinenkin ketä alkaa kyselemään tykistön tukea kun omia ei ole.


Eli tykistö lle on taistelu osastoja taikka prikaateja yms mitkä tarvitsevat tykistön tulta. Niin maavoimilla kuin merivoimilla.
Ja nämä tykistön yksiköt ovat koulutettuja ja sijoitettuja valmiiksi.

Niin, ne on sijoitettu suoraan osaksi niitä tst-osastoja/prikaateja. Pois lukien mainittu ylijohdon tykistö.
Kyseisten jv-yksikköjen SA-määrä kertoo hyvin pitkälti myös tykistön SA-patteristojen määrän, erityisesti 122H63 kohdalla.

Nykyisillä ilmoitetuilla tykkimäärillä ei todellakaan ole varaa jättää varastonperälle yhtään ylimääräistä.

Vedettävällä tykistöllä Alueellisten joukkojen tapaisesti on paikkansa. Selustan suojaus sekä sen jälkeen kun moukarit ampuvat älypaukkuja tarkasti ja nopeasti. Näillä halvaannutetaan vihollisen vasta tykistö toiminto. Sitten paikalle tuodaan vedettävä tykistö joka esim paukuttaa murtoa linnoittautunutta jalkaväkeä vastaan. Turha siihen hommaan on moukareita käyttää.

Sinulla on nyt joku ihme fiksaatio että tykistö toimii erillisenä kokoonpanona, kyllä ne meillä on pääsääntöisesti kiinteästi organisoitu osaksi tst-osastoja ja prikaateja. Pois lukien ylijohdon tykistö.

Ylipäätään jos jotain murtoa yritetään, niin ei siellä vuoron perään "paikalle tuoda" erilaista kalustoa, kyllä siellä on koko arsenaali paikalla kun tulivalmistelu lähtee käyntiin.

Ottoajoneuvo osastot on sitten paik pataljoona hommia KRH lla jos on jäänyt ylimääräistä jäljelle.

Mielelläni näkisin paik prikaati yksiköt missä olisi edellä mainittuja kokoonpanoja.

Suurin osa ihan normaaleista alueellista prikaateista ja tst-osastoistakin turvautuu otto ajoneuvoihin tarvittavilta osin/jopa kokonaan, yksi iso 122H63 plus puolista on se että sitä kyetään vetämään jopa kantavimmilla siviili pick-upeilla, eli sille ei tarvi hommata välttämättä kallista mil spec hinauskalustoa massamaisesti varastoihin happanemaan.
 
Kaikki kilut ja kalut on hommattu/maksettu 122mm kalustolle jo viimeistään 90-luvulla, ne pysyy siellä varastossa/koulutuksessa minimi panostuksella joko sijoitettuna tai varalla.

Riippuu ihan täysin siitä kuinka paljon niitä JV-prikaateja / tst-osastoja jätettiin lopulta jäljelle (julkisesti sanottu 15-30 tst-osastoa, eli yhtä monta patteristoakin on tst-tavan muutoksen yhteydessä ilmoitettu perustettavaksi = eli haarukka on tosi iso!). Niille prikaateille ja tst-osastoille ne tykit on sijoitettu suoraan SA-organisaatioon, ei alueellisissa joukoissa ole mitään erillisiä KT-patteristoja. Ylijohdon tykistö on erillistä, mutta kuten todettua keskittynee ihan eri kalustoon.



Niin, ne on sijoitettu suoraan osaksi niitä tst-osastoja/prikaateja. Pois lukien mainittu ylijohdon tykistö.
Kyseisten jv-yksikköjen SA-määrä kertoo hyvin pitkälti myös tykistön SA-patteristojen määrän, erityisesti 122H63 kohdalla.



Sinulla on nyt joku ihme fiksaatio että tykistö toimii erillisenä kokoonpanona, kyllä ne meillä on pääsääntöisesti kiinteästi organisoitu osaksi tst-osastoja ja prikaateja. Pois lukien ylijohdon tykistö.

Ylipäätään jos jotain murtoa yritetään, niin ei siellä vuoron perään "paikalle tuoda" erilaista kalustoa, kyllä siellä on koko arsenaali paikalla kun tulivalmistelu lähtee käyntiin.



Suurin osa ihan normaaleista alueellista prikaateista ja tst-osastoistakin turvautuu otto ajoneuvoihin tarvittavilta osin/jopa kokonaan, yksi iso 122H63 plus puolista on se että sitä kyetään vetämään jopa kantavimmilla siviili pick-upeilla, eli sille ei tarvi hommata välttämättä kallista mil spec hinauskalustoa massamaisesti varastoihin happanemaan.
Taitaa sitten olla sellainen fiksaatio. Kenties luova ajattelu häiritsee hahmottamista 😁


Siinä on kyllä tekemisen meininkiä kun 122 sta vedetään picupilla muutakin kuin tietä pitkin. Murkulat vielä mukaan.kuinka paljon mahtaa viedä tilaa.

Jonkin verran metsäkone ja maanviljelys hommia tehneenä niin voin kertoa että harvoin maasto on siinä kunnossa että tuollaisella konseptilla kannattaisi yrittää.



Vedettävä tykistö on hidas mennessä asemaan ja sieltä pois. Tilaa tarvitaan enemmän kuin esim heittimille koska ampuma kulmat.
Näin ollen altis lentotiedustelu lle, vasta tykistö lle ja tarvitsee vielä ilmatorjunnan mukaansa.


Liputan kyllä KRH puolelle kun mennään otto pick up osastoihin.
 
Back
Top