Ukrainan konflikti/sota

Totta kai siinä on riskejäkin, kuten sanoinkin.Mutta pitäisin jotain värväystä pienenä ongelmana, koska sen hetkinen tilannetieto lähtee värvätyn mukana joka tapauksessa oli se BMS:ssä tai paperikartalla, mutta lähinnä järjestelmän häirintä tai murtaminen olisi ne suuremmat uhat. Tästäkin taisi olla joku esimerkki, kun venäläiset pääsi Ukrainan kotikutoisiin, iPadilla pyöriviin tulenjohtojärjestelmiin sisään.

Enkä tarkoita että kenenkään ruohonjuuritasolla tarvitsisi tietää missä kaikki prikaatin jannut menee ryhmäkohtaisesti, tai mitä ne suunnittelee, mutta jos esim. oman ja naapurikomppanian joukkueiden sijainnit näkee pikavilkaisulla näytöltä auttaa se jo paljon tilannetietoisuuden ylläpitämisessä. Tuon riskin minimoinnissa oleellista on, että kukaan ei pääse käsiksi muuhun kuin siihen mitä sen tarvitsee tietää, ja toisaalta että järjestelmässä suojaukset paranee sitä mukaa kun tiedon käyttökelpoisuusaika pitenee. Se ei ole suuren suuri ongelma vielä, jos hyökkäyksessä Alfa 1:n sijainti paljastuu kun se tieto vanhenee heti kun ryhmä siirtyy, mutta se alkaa jo vähän haitata jos prikaatin johdon, huollon ja a-varastojen sijainnit paljastuu.
Varmaan niissä käytännön tilannekuvan jakamisen järjestelmissä tuo kuka-saa-tietää-mitä on jotenkin hoidettu. Tiedä sitten kuka päättää mitä asioita esim joku pienimuotoista hyökkäystä tekevä porukka saa tietää missäkin vaiheessa. Ja miten tätä tiedon jakamista muutetaan ajan kuluessa kun nykyaikana tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Ukrainan sodassakin on useamman kerran omia lentokoneita ammuttu alas ja maavoimien puoleltakin löytyy samanlaista kun ei olla ajan tasalla missä on omia ja missä vihollisen joukkoja. Kaikki ei tietenkään tule suuren yleisön tietoon.
 
Tässä loput edellisessä viestissä jaetusta ranskalaisen artikkelin konekäännöksestä:

Russia's 2024 budget forecasts

“Putin is financing his war today with money planned for the future,” perfectly summed up Boris Grozovski , a Russian journalist, in November 2023. But the future may well not be the one Russia expected. The British Ministry of Defense was among the first to express skepticism about Russia's budgetary targets for 2024, in a statement dated February 5, 2024 . He considers the achievement of these objectives “unlikely”. Indeed, if the Russian government plans an increase in spending of 26% in 2024 , to reach 36,600 billion rubles, the Russian government also plans revenue to amount to 35,065 rubles, or a 22% increase, with with oil and gas revenue expected to increase by 25%.

In terms of spending, the 2023 trend therefore continues: compared to the period before the invasion of Ukraine, in 2024 Russia will have tripled its military spending, with the defense budget now representing 40% of government spending. State against 14 to 16% before 2022.

In terms of revenue, however, Russia has a much less clear horizon. In October 2023, Anton Siluanov, the Minister of Finance of Russia, already announced that the use of borrowing on the domestic market would be significantly lower than expected. Chinese banks, among the last foreign banks still present on Russian territory, are in the process of drastically limiting their exposure in Russia according to Russian media . In January 2024, Bloomberg already reported a decline in China's financial support for Russian entities following pressure from the US State Department.
Despite planned future tax increases , it is not certain that tax revenues will increase in 2024 in the same proportions as in 2023, which is why the Russian government is pinning much of its "hopes" on completing its 2024 budget on increasing oil revenues. But to do this, several conditions must be met, the first being a Brent price of around $85 per barrel in 2024 and a Ural price of at least $60 per barrel .

This is the budgetary crest line on which the Russian government will have to advance in 2024: Russia needs a high Ural barrel (beyond the Western Cape price ) and a low ruble (to mechanically generate more rubles from the same amount paid), but not too low either, so as not to create imported inflation, in addition to the inflation already underway. As explained by Ronald Smith , senior analyst for BCS World of Investments in Moscow, the Russian budget is especially sensitive to the price of a barrel, much more than to production volumes, the latter having remained stable compared to 2021.

Except that revenues from Russian oil exports are not increasing for the moment compared to 2023 (the Russian budget however expects a 25% increase in these revenues this year). Added to the vagaries of the market are uncertainties about the effects of the Ukrainian strikes on Russian refineries: in a few days, the Ukrainian strikes damaged three refineries representing 12% of Russian refining capacities. While the subject might initially seem more symbolic than anything else, Russian export figures for January 2024 indicate a decline in export volumes . On specific oil products like gasoline and diesel, Russian exports fell by 37% and 23% respectively in January 2024. According to Torbjörn Törnqvist , CEO of Gunvor Group, Russian production was cut by 600,000 barrels per day following the strikes in mid-March 2024. All this is happening against a backdrop of a general decline in Russia's oil revenues after the February-March 2022 peak .

The limited reserves of the National Welfare Fund

Without a sufficient increase in oil revenues and tax revenues, Russia could very quickly be forced to dip into the NWF again. It should be remembered here that this is normally supplemented by oil revenues . However, these fell by 24% in 2023, effectively compromising the replenishment of the fund. This does not prevent Russian Finance Minister Anton Silouanov from already announcing new cuts as he did in October 2023 : he announced at that time that he would still remain within the NWF 6700 billion rubles at the end of 2024, compared to 13,700 billion in September 2023. Would Russia therefore keep reserves for the future? Anton Silouanov's statement only confirms the seriousness of the situation for Russia: if we rely on these figures, which are intended to be reassuring, Russia will be running out of financial reserves at the end of 2024.

To understand this, we must understand the composition of the NWF, which is not a liquid savings account from which it is possible to withdraw money with the snap of a finger. The NWF is in reality made up of a multitude of assets and securitized investments, investment accounts and other bond investments, but 90% of its “face value” is actually based on two asset classes: shares of Russian companies and liquidity (gold and foreign currency reserves). However, of everything that makes up the NWF, only the liquidity can actually be used to replenish the state budget and finance the war. And this liquidity is evaporating.

As of January 1 , 2022, the NWF totaled 13,565 billion rubles, then 10,434 billion on January 1 , 2023, and 11,965 billion on January 1 , 2024. Note that in October 2023, the fund shows well approximately 13,700 billion rubles , as indicated by Anton Siluanov. Apparently, the face value of the fund changes little, and after a drop in 2022, it finally rose again in 2023. Except that the displayed amount of these reserves is faked, especially if we look at the amount of liquidity: 8,432 billion rubles in 2022, 6132 in 2023, 5011 in 2024. To give another idea, Russia went from 113 billion dollars in reserves to 56 billion in two years (taking into account the exchange rate). A year ago, for example, the NWF still had 10 billion euros, 310 billion yuan in foreign currency and 554 tons of gold. As of January 1 , 2024, there are no euros left (nor any hard currency), there are 227 billion yuan and 358 tons of gold remaining.

This was already the case in August 2023 , but it is even worse today. Through an accounting sleight of hand, Russia camouflages the falls in liquidity by adding shares of Russian companies in which the Russian state takes stakes: between January 2022 and August 2023, the share of shares of companies Russians in the NWF thus increased from 26 to 33% while its “face value” remained approximately unchanged. This share is 38% in January 2024. Not only are these non-liquid assets (you cannot pay for the import of components of a T-90M with shares) but above all their real valuation is completely unverifiable. and probably very largely overestimated: it is difficult to imagine, for example, that the valuation of Aeroflot has not changed since 2021, which is nevertheless what the NWF accounting suggests.

Finally, if we subtract from the total current amount of the NWF (11,965 billion) the entire liquidity (5,011 billion), we obtain 6,900 billion, or approximately the amount that Anton Silouanov announced for the end of 2024 (6,700 billion). What the Russian Finance Minister announced in October 2023 was therefore the total consumption, or close to it, of Russia's financial reserves at the end of 2024, in a context of strong uncertainties over tax revenues and revenues. oil companies this year.

Center of gravity

In terms of strategy, the effectiveness of action is based on the identification of the adversary's center of gravity, that is to say the point of his device (material or immaterial) on which our action will have the maximum impact. effects. In addition to underestimating Ukrainian resistance, Russia made the mistake of thinking that Europe's dependence on Russian gas, in the context of the catastrophic US disengagement from Afghanistan, would be our center of seriousness and that action in this direction would dissuade us from intervening and supporting Ukraine. This was the whole issue – and the failure – of the Russian gas embargo decided in the summer of 2022. Conversely, even if some have advanced the speed of the process, the West does not is not mistaken in sanctioning Russia economically and financially: like the USSR before it, Russia may not have the means to achieve its ambitions for long.

After having deprived itself of its main customers and outlets in Europe, Russia is now forced to burn its financial reserves to continue its war in Ukraine. These reserves are in the process of being exhausted: by the end of 2024, if we rely on the statements of the Russian Minister of Finance and the accounting details of his ministry's press releases, Russia will have exhausted the NWF's liquidity reserves. In a degraded economic context (inflation), without the possibility of raising debt on the financial markets, with less support from Chinese banks still present in Russia and without the prospect of sufficient oil and gas revenues, Russia could find itself in "cessation". payment” at short notice.

If Russia still has the financial capacities necessary for 2024 to finance all of the budgetary items responsible for the federal state – including the invasion of Ukraine – due to its financial reserves, the situation could change as soon as 2025. As federal government revenues (export and tax revenues) are insufficient to cover expenses (and the difference can no longer be covered by recourse to reserves), Russia could therefore quickly be forced to make budgetary choices drastic, in terms of eliminating certain expenses or increasing taxes. While it is unlikely that military spending will be affected in the short term, we could however see the reduction or elimination of many social or investment spending. It should also be remembered that the purpose of the National Welfare Fund was initially the payment of Russian pensions. Its depletion could have important social consequences for an aging Russian population. In a country where more than half of the population lives directly on state subsidies, with more than 13% poverty in 2021 (although poverty criteria are much lower than in the West) and where 62% of Russians have neither savings nor the means to pay for more than clothes and food, the long-term risk for Russia is to find itself in an economic situation identical to that which preceded the fall of the USSR.

Photo credits: scaliger

-

Pierre-Marie Meunier

Pierre-Marie Meunier is a former military intelligence officer, and currently director of operations for a communications consultancy firm. He graduated with a double master's degree in information/communication and international relations.


-

JOS uskotaan tämän artikkelin analyysiä niin ryssän kansallisen hyvinvointirahaston "hyödyllinen osuus" olisi loppuunkulutettu vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tämän jälkeen kyky rahoittaa valtion menoja sekä sotaa Ukrainassa riippuu vahvasti öljyn ja kaasun (sekä muiden vientiartikkelien) hinnasta sekä vientimäärästä. Mistä syystä Ukrainan iskut tätä vastaan voivat saada näennäistä kokoaan suuremman merkityksen, varsinkin jos iskut ovat hyvin purevia.

Öljyn ja kaasun myymisen lisäksi erilaisten menojen kuten sosiaalisten etuuksien, eläkkeiden yms. maksamisesta leikkaaminen ja erilaisten verojen korottaminen entisestään ovat ns. tulojen lähde/menojen leikkaus, tosin miten pitkälle nämä kantavat, sitä voi vain arvailla.

Jos en muista väärin, ryssän taloutta tarkasti seuraava Stanimir Dobrev on kommentoinut aikaisemmin että vuoden 2024 menojen rahoituksen pitäisi olla "hallinnassa" mutta vuodesta 2025 tulisi jo selvästi vaikeampi, sen jälkeisistä vuosista puhumattakaan.

Valtioiden kokoisilla toimijoilla on tietysti erilaisia keinoja "pitää pää pinnan yläpuolella" mutta nämä ovat enenevässä määrin erilaisia taikatemppuja joilla uhrataan kansan ja valtion tulevaisuus ja hyvinvointi lyhyen aikavälin tavoitteiden ja menojen alttarilla.
Sinällään ihan mielenkiintoinen juttu, mutta on yksi asia, mikä minua näissä häiritsee ja se on se, että näissä käytetään venäjän itse ilmoittamia talouslukuja. Muutama taho on jo ilmoittanut, että he eivät enää käytä näitä, koska niiden todenperäisyyttä ei voida enää varmistaa, koska venäjä ei julkaise enää lähteitä. Joten tässä voidaankin esittää kysymys, että hyötyykö venäjä noiden lukujen väärentämisestä ja vastaus lienee aika selvä, että hyötyy. Hyvä esimerkki oli tämä Gazpromin tulos, joka tuli todella monelle länsimäisille analyytikoille yllätyksenä. Joten, venäjän talouden todellinen tilanne lienee meille länsimaisille täysi mysteeri, kuten suurimalle osalle venäläisistä.

Toinen mielenkiintoinen asia on se, että vaikka sota loppusi huomenna, niin venäjän talouden ongelmat eivät ratkea samalla. Joten, voiko tämä olla yksi syy, miksi Putin jatkaa tätä sotaa jääräpäisesti? Eli, tämä sota on ainoa tapa pitää maa hallinnassa ja hankkia ne varat sen varjolla hallinnon ylläpitämiseksi? Toki ei tämäkään ole mikään pitkäkestoinen ratkaisu, mutta tällä ostetaan muutama ylimääräinen kuukausi elinaikaa itselle. Samalla se tarjoaa nille, jotka ovat vielä Putinille uskollisia, vielä viimeisen mahdollisuuden varastaa kaiken, mitä irti lähtee.
 
High_marsed on julkaissut ketjun jossa tarkastellaan ryssän D-30 tykkien varastotilannetta:

Russia used the D-30 in low numbers before the start of the invasion, with 170 active units. Since then this towed artillery piece has become much more common and they have lost at least 74 (visually confirmed). Here is how many remain in storage.


-

Lainaan ketjun toisesta viestistä tekstin ja taulukon sekä viidennestä viestistä hänen arvionsa jäljellä olevasta määrästä tällä hetkellä:

As usual here is an overview of the D-30s stored at the storage bases counted from satelite images.

As you can see the images used to count the number of remaining units are often quite old so the real number is likely much lower.


Katso liite: 97284

In total Russia has removed at least 2012 D-30s from storage, but since many of the images of the larger bases are more than 6 months old I think it is reasonable to assume that the real number is likely much higher.

There are likely less than 500 left.


-

Satelliittikuvia tarkasti tutkiva ja kalustoa niistä laskeva Jompy kommentoi ketjua näin:

The spike in 2S1 losses over the last months is a good indicative that D-30s are almost gone from storage.

Either because many 2S1s were refurbished with D-30 barrels or because there's no other 122mm system left.


-

Ketjun kommenteissa oli myös tämä hyvin mielenkiintoinen Morten Bjørn -nimisen käyttäjän tarkastelu:

If that holds true, then they are gone by now :)

Katso liite: 97285

Please be aware that low count bases weighs in as heavily as high count bases using this method.

If only using the 5 big ones, then we get the following.


Katso liite: 97286

Much better fit.

Please be aware that I assumed 100% still left on invasion day, albeit counts were done on older imaging.


-

High_marsed on varovainen arviossaan, kun kirjoittaa että "näitä on todennäköisesti jäljellä vähemmän kuin 500 kpl" mutta minä olen taipuvainen uskomaan Morten Bjørnin kuvaajiin.

Pidän hyvin todennäköisenä sitä että varastotukikohdissa ollut D-30 kalusto on käytetty loppuun: joko perässä vedettävinä tykkeinä, kuten ne on alunperin tarkoitettukin tai sitten niiden tuliputket (ja mahdollisesti muita osia) on hyödynnetty 2S1-mallin SPG-vaunujen elintenluovuttajina.

High_marsed ketjussa käytetyt tuoreimmat satelliittikuvat ovat järjestään melkein 6 kuukautta vanhoja ja toisaalta tiedetään että ryssän tappiot ovat kasvaneet suuresti viimeisen 6 kuukauden aikana. Täten en pidä todennäköisenä että varastoista aktivoinnin tahti olisi ainakaan hidastunut tänä aikana - toisaalta en usko että se olisi kasvanut merkittävästi, syynä tähän se että uskon heidän olevan kapasiteettinsa maksimissa eli ei kyetä tämän parempaa suoritukseen.

Toki varastotukikohtien jäljellä oleva kalusto lienee sieltä huonoimmasta / vaikeimmin aktivoitavasta päästä ja siten tahti voi hidastua kun resurssi lähestyy loppua, mutta tässä tuskin kannattaa takertua lillukan varsiin. Ne viimeiset, vaikeasti aktivoitavat tykit eivät tule muuttamaan sodan suuntaa vaan jäänevät varastotukikohtiin ruostumaan sen sijaan että ne tultaisiin aktivoimaan.

Näistä syistä vaikuttaa todennäköiseltä että D-30 resurssi on nyt käytetty loppuun, minkä luulisi näkyvän samalla 2S1 vaunujen aktivoinnissa ja kunnostamisessa (oletan että D-30 on toiminut osaksi tai jopa valtaosaksi niiden elintenluovuttajana). Toki muut varastoidut 2S1 vaunut voivat myös toimia elintenluovuttajina, mutta kaikesta huolimatta tämän luulisi vaikuttavan niiden aktivointiin.

Missä vaiheessa tämä näkyy Ukrainassa ja ryssän tappioissa? Luulisi että D-30 ja 2S1 kaluston määrä Ukrainassa lähtisi laskuun, koska niiden tappioita ei kyetä korvaamaan yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. Eli näiden osuus kokonaistappioista pitäisi lähteä laskemaan, kenties hitaasti tai sitten nopeasti, riippuen siitä miten tätä kalustoa käytetään suhteessa muuhun kalustoon. Tässä tietysti oletetaan että kaikkea kalustoa käytetään tasapuolisesti, jolloin tietyn tappioiden osuuden lasku kertoisi suoraan ko. kaluston määrästä Ukrainassa. Näin ei välttämättä ole, koska tappiot kertovat usein enemmän siitä, mikä yksikkö on ollut hyökkäämässä minäkin ajankohtana (koska ko. yksiköllä on käytössään tiettyä kalustoa eikä tasaisesti kaikkea).
Tämä menee aika hyvin 1:1 sen Covert Cabal - kanavan videon kanssa, joka julkaistiin muutama kuukausi sitten, että ryssällä olisi vedettävää tykistöä varastossa jäljellä enää korkeintaan puoleksitoista vuodeksi. Itseliikkuvaa taas sama video sanoi olevan varastossa vielä korkeintaan kolmeksi vuodeksi.

Mutta kyllä tässä viimeistään alkaa ryssän armeija vuoden päästä kesällä yskiä sen verta pahasti, kun hyökkäyskyky on täysin ruunattu pois.
 
Ian Matveev laskelma BMP-3 vaunujen uustuotantomäärälle vuonna 2024 (lainaan ketjun tekstin kokonaisuudessaan mutta en kuvia):

How many BMP-3 vehicles does Russia produce?

This question can be answered by the latest post from the Kurganmashzavod about the delivery of a batch of vehicles to the military.

The stocks of old BMP-1 and BMP-2 vehicles in warehouses are decreasing quite rapidly, and soon there will be nothing left to replenish. This means that the replenishment will be limited by the production of new vehicles.

In the video from the factory, three different echelons of BMP-3 vehicles can be observed, with 5, 6, and 7 platforms, each carrying two vehicles.

If the vehicles on the first and second echelons are different and not shuffled back and forth, then there are only 36 BMP-3 vehicles in total. This is without accounting for those that may not have appeared in the footage.

In 2024, this is the fourth post about the delivery of a batch of BMP-3 vehicles from the factory. There were also shipments on April 5, February 29, and February 20. An interesting detail is that in two posts (May 7 and February 29), we see a lot of vehicles, while in the other two, there are significantly fewer.

I assume that the deliveries are uneven in batches. And every two months, a delivery reaches 36 vehicles or more, while in between, only 20 (two echelons of 5 platforms each). On average, this amounts to 28 vehicles.

Presumably, this value can be rounded up to 30, and the total production volume of BMP-3 vehicles per year can be estimated at 350-360 units.

For comparison, since February 2022, Russia has lost 3924 BMPs of various models, including 445 BMP-3s.


@ChrisO_wiki @Jonpy99, you might be interested in my calculation


-

Hänen arvionsa BMP-3 vaunujen uustuotantomäärästä on 350-360 kpl vuonna 2024 - jos hänen tekemänsä oletukset pitävät paikkansa ja jos loppuvuoden voi olettaa jatkuvan samanlaisena.

360 kpl per vuosi tarkoittaisi keskiarvoisesti 30 kpl per kuukausi.

Sikäli kun BMP-1 ja BMP-2 vaunujen varastot käyvät vähiin / käytännössä loppuvat, ryssä voi sen jälkeen nojata enää aitoon uustuotantoon sekä Ukrainasta palaavien vaurioituneiden vaunujen korjaamiseen (sikäli kun ovat korjattavissa).

Varastot eivät ole tyhjät, eivät vielä, mutta hiekka valuu kokoajan tiimalasissa.

30 kuukaudessa, eli vain yksi päivässä. Aika vähän.

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, että onko tuo oikeasti täysin puhdasta uudistuotantoa, vai käytetäänkö noiden tekemiseen varastoista purettujen vanujen osia esim. moottoreita tai vaikka tykin putkia?
 
High_marsed on julkaissut ketjun jossa tarkastellaan ryssän D-30 tykkien varastotilannetta:

Russia used the D-30 in low numbers before the start of the invasion, with 170 active units. Since then this towed artillery piece has become much more common and they have lost at least 74 (visually confirmed). Here is how many remain in storage.


-

Lainaan ketjun toisesta viestistä tekstin ja taulukon sekä viidennestä viestistä hänen arvionsa jäljellä olevasta määrästä tällä hetkellä:

As usual here is an overview of the D-30s stored at the storage bases counted from satelite images.

As you can see the images used to count the number of remaining units are often quite old so the real number is likely much lower.


Katso liite: 97284

In total Russia has removed at least 2012 D-30s from storage, but since many of the images of the larger bases are more than 6 months old I think it is reasonable to assume that the real number is likely much higher.

There are likely less than 500 left.


-

Satelliittikuvia tarkasti tutkiva ja kalustoa niistä laskeva Jompy kommentoi ketjua näin:

The spike in 2S1 losses over the last months is a good indicative that D-30s are almost gone from storage.

Either because many 2S1s were refurbished with D-30 barrels or because there's no other 122mm system left.


-

Ketjun kommenteissa oli myös tämä hyvin mielenkiintoinen Morten Bjørn -nimisen käyttäjän tarkastelu:

If that holds true, then they are gone by now :)

Katso liite: 97285

Please be aware that low count bases weighs in as heavily as high count bases using this method.

If only using the 5 big ones, then we get the following.


Katso liite: 97286

Much better fit.

Please be aware that I assumed 100% still left on invasion day, albeit counts were done on older imaging.


-

High_marsed on varovainen arviossaan, kun kirjoittaa että "näitä on todennäköisesti jäljellä vähemmän kuin 500 kpl" mutta minä olen taipuvainen uskomaan Morten Bjørnin kuvaajiin.

Pidän hyvin todennäköisenä sitä että varastotukikohdissa ollut D-30 kalusto on käytetty loppuun: joko perässä vedettävinä tykkeinä, kuten ne on alunperin tarkoitettukin tai sitten niiden tuliputket (ja mahdollisesti muita osia) on hyödynnetty 2S1-mallin SPG-vaunujen elintenluovuttajina.

High_marsed ketjussa käytetyt tuoreimmat satelliittikuvat ovat järjestään melkein 6 kuukautta vanhoja ja toisaalta tiedetään että ryssän tappiot ovat kasvaneet suuresti viimeisen 6 kuukauden aikana. Täten en pidä todennäköisenä että varastoista aktivoinnin tahti olisi ainakaan hidastunut tänä aikana - toisaalta en usko että se olisi kasvanut merkittävästi, syynä tähän se että uskon heidän olevan kapasiteettinsa maksimissa eli ei kyetä tämän parempaa suoritukseen.

Toki varastotukikohtien jäljellä oleva kalusto lienee sieltä huonoimmasta / vaikeimmin aktivoitavasta päästä ja siten tahti voi hidastua kun resurssi lähestyy loppua, mutta tässä tuskin kannattaa takertua lillukan varsiin. Ne viimeiset, vaikeasti aktivoitavat tykit eivät tule muuttamaan sodan suuntaa vaan jäänevät varastotukikohtiin ruostumaan sen sijaan että ne tultaisiin aktivoimaan.

Näistä syistä vaikuttaa todennäköiseltä että D-30 resurssi on nyt käytetty loppuun, minkä luulisi näkyvän samalla 2S1 vaunujen aktivoinnissa ja kunnostamisessa (oletan että D-30 on toiminut osaksi tai jopa valtaosaksi niiden elintenluovuttajana). Toki muut varastoidut 2S1 vaunut voivat myös toimia elintenluovuttajina, mutta kaikesta huolimatta tämän luulisi vaikuttavan niiden aktivointiin.

Missä vaiheessa tämä näkyy Ukrainassa ja ryssän tappioissa? Luulisi että D-30 ja 2S1 kaluston määrä Ukrainassa lähtisi laskuun, koska niiden tappioita ei kyetä korvaamaan yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. Eli näiden osuus kokonaistappioista pitäisi lähteä laskemaan, kenties hitaasti tai sitten nopeasti, riippuen siitä miten tätä kalustoa käytetään suhteessa muuhun kalustoon. Tässä tietysti oletetaan että kaikkea kalustoa käytetään tasapuolisesti, jolloin tietyn tappioiden osuuden lasku kertoisi suoraan ko. kaluston määrästä Ukrainassa. Näin ei välttämättä ole, koska tappiot kertovat usein enemmän siitä, mikä yksikkö on ollut hyökkäämässä minäkin ajankohtana (koska ko. yksiköllä on käytössään tiettyä kalustoa eikä tasaisesti kaikkea).
Vähiin käy ennen kuin loppuu. Ai että, kyllä maittaa. Yleisesti tykistövarastojen loppuminen ei ole vielä täysi katastrofi, mutta paine siirtyy huoltopajoille jonka jälkeen yksiköt rintamalla alkavat jäädä ilman korvaavaa kalustoa. Ja siitä alkaa mahdoton kitinä ja ulina, joka on tietenkin se toiseksi paras osuus heti suorien rintamavaikutusten jälkeen. Mutta kun varastomonni lyö päänsä takaseinään, on siitä vielä vähintään kuukausien matka siihen että tilanne näkyy meille juuri missään.
 
Viimeksi muokattu:
Droonivideoistaan tuttu Constantine on siirtynyt keräämään rahaa pienkaivinkoneisiin.
Ovat juuri nyt tärkeämpiä kuin droonit.

Melko pitkästi tuossa juttua, on haastatellut sekä jalkaväki- että tykistöprikaatia.
Juoksuhautojen kaivinkoneita on, mutta ne ovat varattuja, rikki tai liian isoja kaivamaan metsäkaistaleiden sisään.
Sinne ne juoksuhaudat halutaan 3-5 km etulinjasta. Paras aika kaivaa nyt sillä pieni kaivuri kätkeytyy jo lehdistön sisään.

Tykistöpuolella taas, mikäli "tykki" on kunnolla kaivettu niin Lancetilla sitä ei tuhota. Ei avata tarkemmin mutta veikkaan että saavat verkotettua niin hyvin.

 
Varsin pitkä ketju Ranskan Scalp ohjusten toimitusprosessista Ukrainalle.

Huono puoli tässä on se, että uustuotantoa ei ole lainkaan. Olisi kuulemma hyvin vaikeaa (?).

Ukrainalle toimitetaan varastoiän ylittäneitä, mutta toimiviksi testattuja yksilöitä. Toisaalta uudelleenkunnostettuja yksilöitä (aiemmin kannibalisoituja käyttäen) ja kolmanneksi ylimääräisiä export-versioita muokkaamalla. Tästä saa sen kuvan, että ohjuksia on varsin paljon eikä Ranskan kirjavahvuus kärsi näistä toimituksista.

Samassa ketjussa epäillään myös, ettei UK myöskään tuota alusta alkaen SS ohjuksia vaikka tuotannon on sanottu pyörivän. Arvellaan että perustuu samanlaisiin menetelmiin kuin Ranskalla.

Mikä sitten lienee asioiden todellinen tilanne. Ei sitä edes pitää tietää muun kuin ranskalaisen sisäpiirin.


 
Ukrainan ilmoituksen mukaan Venäjän Pohjois-Koreasta saamat ohjukset olleet epäluotettavia.

Tämä nyt ei varsinaisesti varmaan yllättänyt ketään.

Vaan vahinkoa nekin saavat aikaan osuessaan mihin tahansa oli se sitten aiottu kohde tai jokin muu. Ja syövät torjunnan resursseja sekä saturoivat puolustusta.
 
Tämä nyt ei varsinaisesti varmaan yllättänyt ketään.

Vaan vahinkoa nekin saavat aikaan osuessaan mihin tahansa oli se sitten aiottu kohde tai jokin muu. Ja syövät torjunnan resursseja sekä saturoivat puolustusta.

Jutussa luki että monet ohjukset harhautuvat reitiltä ja osa räjähtää jo ilmassa. Vähemmän ongelmaa niistä jotka tuhoutuvat jo kauan ennen maalia.
 
Hieman mysteerinen artikkeli, vaikka en kiistäkään heidän havaintojaan.

Sillan käyttö sotilasrahtiin, varsinkin Ukrainan autopommi-iskun jälkeen on ollut epäselvää. Suurimman osan ajasta olen ollut siinä kuvitelmassa että sotilasrahtia ei ole juurikaan viety siltaa pitkin - ei ainakaan junilla.

Joten kysymys kuuluu: jos ei siltaa pitkin, niin mitä reittiä sitten?

Artikkelissa tarjotaan neljä vaihtoehtoa, ensimmäinen on eteläisen Ukrainan alueen rautatiet.

Katso liite: 97238

MUTTA oranssilla merkityt reitit kulkevat liian läheltä etulinjaa, eikä niitä ole tietääkseni käytetty sotilasrahtiin koko sodan aikana.

Sinisellä merkityt puolestaan ovat enemmän tai vähemmän kesken, mikä tarkoittaa että niitäkään ei ole voitu käyttää (toistaiseksi) sotilasrahdin kuljettamiseen.

-

Toinen artikkelissa tarjottu reitti on eteläisen Ukrainan alueen kautta kulkeva tieverkko (ns. eteläinen rantatie):
Katso liite: 97239

Tältä reitiltä on saatu videoita joissa on nähty runsaasti rahtiliikennettä, mukaan lukien sotilasrahtia, mutta kumipyörien käyttö rahdin kuljettamiseen ei ole tehokkain mahdollinen vaihtoehto (junarahti on parempi pidemmillä matkoilla).

Helppo kuitenkin uskoa että tämä reitti on ollut runsaassa käytössä ja käyttö on jatkunut koko sodan ajan, varsinkin Kerchin sillan autopommi-iskun jälkeen. Silti, tällä reitillä on oman rajoitteensa Kerchin siltaan tai eteläisen Ukrainan rautatiehen verrattuna (ei ryssä muuten pyrkisi rakentamaan sitä, jos tämä kumipyöräreitti riittäisi heidän tarpeisiinsa).

-

Kolmas artikkelissa tarjottu vaihtoehto ovat Kerchin salmen yli kulkevat lautat (eng. ferries). Artikkelin mukaan yksi salmen ylitys kestää noin 30 minuuttia. Artikkelin mukaan lautat kuljettavat pääasiassa sotilasajoneuvoja ja busseja.

Lisäksi mainitaan maihinnousualusten käyttö "lauttoina" / rahtialuksina, tosin mielenkiintoisesti ei mainita sanallakaan erilaisia siviilialuksia joilla voitaisiin kuljettaa rahtia Krimin niemimaan satamiin.

Lauttojen heikkous on paitsi hitaus ja niiden määrä sekä kapasiteetti per lautta, niin myös se että niitä ei voi käyttää tietyissä sääolosuhteissa (liian kova tuuli, liian korkea aallokko). Minulla on vaikutelma, että niiden kapasiteetti on parhaimmillaankin sotaponnisteluja tukeva, mutta ei kuitenkaan merkittävä (muut rahtireitit lienevät selvästi merkittävämpiä).

Ukraina puolestaan on iskenyt ahkerasti maihinnousualuksia vastaan, minkä tulkitsen kertovan siitä että ne ovat tärkeä osa Krimin logistiikkaa.

-

Neljäs mainittu selitys on lentorahti Krimille, erityisesti mainitaan Dzhankoi sotilaslentokenttä, tosin todetaan että sotilasrahtikoneet tekevät säännöllisiä lentoja myös toisille lentokentille kuten Belbek ja Hvardiiske.

Lentorahdin merkitystä on vaikea arvioida ja se tuntuisi melko riskialttiilta, mutta kenties etäisyys on juuri sopiva jotta riskit eivät ole liian suuret (tosin ATACMS voi muuttaa laskelmaa).

-

Minua tuo artikkeli ei kyennyt vakuuttamaan siitä että "Kerchin silta on turha", koska muut reitit eivät vakuuta kapasiteetillaan. Raideliikenne lienee vasta alkamassa, koska radat eivät ole valmiit. Kumipyöräliikenne etelän kautta lienee kiivasta mutta kykenisikö se korvaamaan junaliikenteen Kerchin sillan yli? Lautat Kerchin salmen yli, maihinnousualukset Krimille sekä lentorahti tuntuvat nekin suurempaa kokonaisuutta tukevilta tekijöiltä mutta olisivatko kuitenkaan "merkittävän suuria"?

Minulla on sellainen vaikutelma tästä että nämä mainitut reitit yhdessä ovat kyenneet juuri ja juuri pitämään Krimin sekä Khersonin alueella taistelevien joukkojen "pään pinnan yläpuolella" mutta uskon että kapasiteetti on suorituskykynsä äärirajoilla.

Tästä on hyvin vaikea antaa pitäviä todisteita, koska sellaisia varten pitäisi olla vähintään karkea laskelma yhdistelmien määrästä per päivä, lauttojen määrästä per päivä jne jne. Lisäksi pitäisi arvioida materiaalin tarve per päivä, niin siviili- kuin sotilasrahdin osalta.

Yllä oleva tuumailu on siis minun kuvitelmaani, sellaisena kuin näen tilanteen eikä perustu laskelmiin.
Eiköhän se ole jokseenkin yhdentekevää, meneekö sen putlerin sillan yli tällä hetkellä enemmän siviili- vai sotilasrahtia.

Jos silta otetaan alas, joudutaan myös Krimille muuttaneet siviiliryssät huoltamaan niitä vaihtoehtoisia reittejä pitkin. Asukasluku nyt on arvoitus, mutta 2013 se oli Wikipedian mukaan noin 2.35 miljoonaa. Eli vaikutus ei ole välttämättä pieni.

Jos ja kun muiden reittien kapasiteetti on rajallinen:
- Sotilasrahtia ei saada niin paljon läpi kuin saataisi ilman siviilirahtia.
- Kurjistuvat olot kannustavat alueelle muuttaneita ryssiä painumaan takaisin ryssäläänsä. Tämä on hyvä, koska Krimi pitäisi mieluusti saada takaisin tyhjänä ryssistä.
 
Minä en taas ymmärrä. Joku voisi kertoa miten nämä menee? Puhutaan että ryssältä loppuu rahat aivan just. Kun Ukraina saa muutaman miljardin rahaa niin aletaan heti puhumaan voitosta. Sitten tällaisia uutisia:

"EU voisi vähentää maksujaan Venäjälle 7 miljardilla eurolla kuukaudessa, jos uusista energiapakotteista saataisiin aikaan päätöksiä."

Siis mitä?? Jos tuon verran voisi kk vähentää sodan rahoitusta niin paljonko se todellinen rahoituksen määrä on? Senhän täytyy olla moninkertainen verrattuna Ukraina tukeen?

Linkki juttuun: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010397145.html
 
Back
Top