Ukrainan konflikti/sota

Sota muutti Kryvenkon elämän lopullisesti. Nyt hänellä on proteesit molemmissa jaloissa ja kädessä. Käsiproteesi on sähköinen, joten hän voi liikuttaa sormiaan ja kantaa jopa 12 kiloa. Hän uskoo, että Ukrainan on valmistauduttava siihen, että monet ihmiset ovat sodan vuoksi toimintarajoitteisia.

– En pidä siitä, kun ihmiset toivottavat "pikaista paranemista". Vastaan, että olen terve. Minulta puuttuu vain muutama osa, Kryvenko kertoo NRK:lle.



Todellista loukkaantuneiden määrää Ukrainassa on vaikea arvioida. Jos tarkastellaan ainoastaan amputaatioita, Wall Street Journal kirjoittaa, että luku on luultavasti 20 000–50 000 ihmistä. Mikäli tämä pitää paikkansa, luku on lähes yhtä suuri kuin Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana.

Kiovassa toimiva hyväntekeväisyysjärjestö Health of the Ukrainian People ICF arvioi sodan aiheuttamien vakavien vammojen määrän olevan noin 200 000 henkilöä. Järjestön mukaan noin 10 prosenttia vakavista vammoista vaatii tyypillisesti amputaation.
 
Länsimaissa vaaditaan korkeatasoisempaa infraa, sosiaaliturvaa ja terveydenhoitoa kuin ryssälässä. Jos kansa ei kapinoi sisävessojen, juoksevan veden, kaasun saannin sun muiden pikkuasioiden puutteesta, jää budjettiin enemmän rahaa aseisiin.
Toisaalta tämä kertoo myös siitä, ettei kansalla ole varaa edes tällaisiin perusasioihin. Mistä valtio silloin saa rahansa?
Tähän liittyy myös toinen ongelma, nimittäin heikko koulutustaso, joten suuresta osasta porukkaa ei ole oikein muuta hyötyä kuin laittaa tuleen juoksemaan.
Sitten on vielä kolmaskin ongelma, joka liittyy kansanterveyteen. Porukan tuottavuus ja hyöty on heikko.

Ongelmien listaa voisi vielä jatkaa pitkälle.
 
Toisaalta tämä kertoo myös siitä, ettei kansalla ole varaa edes tällaisiin perusasioihin. Mistä valtio silloin saa rahansa?
Tähän liittyy myös toinen ongelma, nimittäin heikko koulutustaso, joten suuresta osasta porukkaa ei ole oikein muuta hyötyä kuin laittaa tuleen juoksemaan.
Sitten on vielä kolmaskin ongelma, joka liittyy kansanterveyteen. Porukan tuottavuus ja hyöty on heikko.

Ongelmien listaa voisi vielä jatkaa pitkälle.
Olen alkanut ajatella että koko sota on Venäjän osalta myös sisäinen eugeniikkaprojekti, tuhotaan ei niin tarpeelliset yksilöt massana...o_O
 
Olen alkanut ajatella että koko sota on Venäjän osalta myös sisäinen eugeniikkaprojekti, tuhotaan ei niin tarpeelliset yksilöt massana...o_O
Venäjällä tuntuu olevan kulttuurillisena tapana tasaisin väliajoin varmistaa, ettei populaatioon jää fiksuja tahi tuottavia yksilöitä. Joko älyävät lähteä pois tai ne tapatetaan tavalla tai toisella.
 
Jo on taas jutut. Näistä tämänkaltaisista ei ikinä tiedä onko asialla ryssäntrollit vai hyödylliset idioootit, vaiko pelkästään vaan idiootit. Jätänpä arvaamatta mistä tällä kertaa on kyse. Jos kyse on vain ajattelemattomuudesta voi sanoa sen, että mieti hetki ennenkuin painat enteriä, joskus sekin auttaa.
Hyvä Mölkky, jos juttu ei mielytä, olisi keskustelun laadun kannalta parempi, että esittäisit vasta-argumentit ad hominemin sijaan.
Alla oleva juttu kannattaa joka tapauksessa silmäillä, vaikka otsikko kertoo olennaisimman.

Tämä on no-brainer.

Jos et ymmärtänyt postauksen pointtia, se vastaa kysymykseen miten Italian kokoinen kansatalous jaksaa käydä toista vuotta kulutussotaa. Yksi syy on suuri määrä neukkulalta perittyä kamaa. On sanomattakin selvää, että tästä perinnöstä parhaat yksilöt on jo käytetty, koko ajan joudutaan aktivoimaan vanhempaa ja huonokuntoisempaa kamaa ja pahnanpohjimmaisista ei koskaan tule romurautaa kummenpaa. Kaikkien länsimaiden onneksi neukkuperintökaluston tappioiden korvaaminen tulee olemaan sodan jälkeiselle ryssälälle vaikeaa tai mahdotonta. Voitko ystävällisesti selittää miten neukkulalta peritty valtava (vanhentunut, mutta silti käyttökelpoinen) asemäärä on propagandaa. Tai miten ryssälle tulee olemaan vaikeaa korvata tappioita?

Toinen syy, hintapariteetti on todellinen ilmiö Jos kehittyneessä maassa kaljalava maksaa 20 euroa/dollaria ja jossain kehitysmaassa kaljalava maksaa 5 simpukankuorta niin silloin hintapariteetti kehitysmaan hyväksi oluen suhteen on 1 suhde 4. Kiistätkö tämän ilmiön todellisuuden? Wikipedialle ja Perunille ainakin ilmiö on totta ja Perun on tällä selittänyt miten Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella on valtioita, jotka pystyvät ylläpitämään kansantuotteeseen nähden suurta sotavoimaa. Linkkaamani maailmanpankin lukema oli kaikkien talouden osa-alueiden keskimääräinen hintapariteettisuhde. En tiedä mikä suhde on aseteollisuudella, mutta mielestäni ei ole ryssäpropagandaa, että ryssä pystyy ylläpitämään suurempaa armeijaa kuin Italia, vaikka molemmilla on dollareissa suunnilleen saman kokoinen kansatalous, koska "eurolla saa ryssälässä enemmän kuin Italiassa".

Postauksessani nimenomaan totesin, että hintapariteetti ei ole sama asia kuin valuuttakurssi. Viimeisin näkemäni ruplan kurssi on luokkaa 1 eur/dollari vastaa vähän yli 100 ruplaa virallisesti ja katukurssi huhujen mukaan on 1:175 - 1:200 riippuen vaihdettavan valuuttaerän suuruudesta. Pakotteista, sotatalouteen siirtymisestä ja setelirahoituksesta johtuen uskon että ruplan kurssi jatkaa sukeltamistaan. Pidin itsestään selvänä että sodan jatkaminen keinolla millä hyvänsä tuhoaa ryssälän pitkän aikavälin taloudellisen tulevaisuuden, joten jätin sen mainitsematta.

Kolmas pointti oli, että tavan ryssä ei nouse kapinaan kurjuudessa, jota ei länsimaissa kukaan sietäisi. Oletko asiasta eri mieltä? Onko ryssäpropagandaa postata että 20% ryssistä puuttuu juokseva vesi ja sisävessä? Kuten veli @Fisu postauksessaan totesi; infran, terveydenhoidon, sosiaaliturvan ja koulutuksen laiminlyönnin mahdollistamat säästöt johtavat siihen, että kansalla on heikko koulutustaso ja kansanterveys ja kaikki nämä estävät taloutta monipuolistumasta pelkästä hiilivetyjen ja kaivannaisten viejää monipuolisemmaksi.

Edit: Summa summarun hintapariteetti, neukkuperintö ja orjakansa eivät ole sotaa voittavia tekijöitä, mutta selittävät sitä, miksei "Italian kokoinen ryssätalous" ole jo romahtanut.
 
Hyvä Mölkky, jos juttu ei mielytä, olisi keskustelun laadun kannalta parempi, että esittäisit vasta-argumentit ad hominemin sijaan.

Tämä on no-brainer.

Jos et ymmärtänyt postauksen pointtia, se vastaa kysymykseen miten Italian kokoinen kansatalous jaksaa käydä toista vuotta kulutussotaa. Yksi syy on suuri määrä neukkulalta perittyä kamaa. On sanomattakin selvää, että tästä perinnöstä parhaat yksilöt on jo käytetty, koko ajan joudutaan aktivoimaan vanhempaa ja huonokuntoisempaa kamaa ja pahnanpohjimmaisista ei koskaan tule romurautaa kummenpaa. Kaikkien länsimaiden onneksi neukkuperintökaluston tappioiden korvaaminen tulee olemaan sodan jälkeiselle ryssälälle vaikeaa tai mahdotonta. Voitko ystävällisesti selittää miten neukkulalta peritty valtava (vanhentunut, mutta silti käyttökelpoinen) asemäärä on propagandaa. Tai miten ryssälle tulee olemaan vaikeaa korvata tappioita?

Toinen syy, hintapariteetti on todellinen ilmiö Jos kehittyneessä maassa kaljalava maksaa 20 euroa/dollaria ja jossain kehitysmaassa kaljalava maksaa 5 simpukankuorta niin silloin hintapariteetti kehitysmaan hyväksi oluen suhteen on 1 suhde 4. Kiistätkö tämän ilmiön todellisuuden? Wikipedialle ja Perunille ainakin ilmiö on totta ja Perun on tällä selittänyt miten Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella on valtioita, jotka pystyvät ylläpitämään kansantuotteeseen nähden suurta sotavoimaa. Linkkaamani maailmanpankin lukema oli kaikkien talouden osa-alueiden keskimääräinen hintapariteettisuhde. En tiedä mikä suhde on aseteollisuudella, mutta mielestäni ei ole ryssäpropagandaa, että ryssä pystyy ylläpitämään suurempaa armeijaa kuin Italia, vaikka molemmilla on dollareissa suunnilleen saman kokoinen kansatalous, koska "eurolla saa ryssälässä enemmän kuin Italiassa".

Postauksessani nimenomaan totesin, että hintapariteetti ei ole sama asia kuin valuuttakurssi. Viimeisin näkemäni ruplan kurssi on luokkaa 1 eur/dollari vastaa vähän yli 100 ruplaa virallisesti ja katukurssi huhujen mukaan on 1:175 - 1:200 riippuen vaihdettavan valuuttaerän suuruudesta. Pakotteista, sotatalouteen siirtymisestä ja setelirahoituksesta johtuen uskon että ruplan kurssi jatkaa sukeltamistaan. Pidin itsestään selvänä että sodan jatkaminen keinolla millä hyvänsä tuhoaa ryssälän pitkän aikavälin taloudellisen tulevaisuuden, joten jätin sen mainitsematta.

Kolmas pointti oli, että tavan ryssä ei nouse kapinaan kurjuudessa, jota ei länsimaissa kukaan sietäisi. Oletko asiasta eri mieltä? Onko ryssäpropagandaa postata että 20% ryssistä puuttuu juokseva vesi ja sisävessä? Kuten veli @Fisu postauksessaan totesi; infran, terveydenhoidon, sosiaaliturvan ja koulutuksen laiminlyönnin mahdollistamat säästöt johtavat siihen, että kansalla on heikko koulutustaso ja kansanterveys ja kaikki nämä estävät taloutta monipuolistumasta pelkästä hiilivetyjen ja kaivannaisten viejää monipuolisemmaksi.

Edit: Summa summarun hintapariteetti, neukkuperintö ja orjakansa eivät ole sotaa voittavia tekijöitä, mutta selittävät sitä, miksei "Italian kokoinen ryssätalous" ole jo romahtanut.

Kiitos, veli lihapakaste. Tiivistit, taustoitit ja laajensit ajatelmani täydellisesti.

 
Viimeksi muokattu:
Dagestanissa räjähtänyt jotain, ei ole tietoa, mitä. Voi liittyä sotaan, tai sitten ei. Venäjällä on palanut paljon erilaisia kohteita, tosin niin siellä palaa normaalinakin vuosina, kaikki nämä eivät johdu sodasta.

A strong explosion occurred in occupied Dagestan.

1692075167478.png


-

Koska ei ole vielä parempaa tietoa, mikä siellä on räjähtänyt, sallittaneen haaveilu: väitetysti iranilaisten Shahed-136/131 dronejen (sekä muiden heidän myymiensä dronejen ja aseiden) kauttakulkureitti menee karttaan merkityn kaupungin kautta (artikkeli josta alla oleva kuva on otettu, on julkaistu 9.6.2023): LÄHDE

1692075429275.png


Toki parasta laittaa jäitä hattuun: räjähdys on voinut olla mitä tahansa muutakin. Toisaalta olen odottanut mielenkiinnolla, kykenisikö Ukraina iskemään tätä kuljetusketjua vastaan. Shahed-136/131 dronet muodostavat suurimman osan ryssän käyttämistä pitkän kantomatkan laukaisuista. Elokuu on vasta puolivälissä, joten ei kannata innostua liiaksi matalammasta tolpasta - jos sama tahti jatkuu, kokonaismäärä tulisi nousemaan samansuuruiseksi heinäkuun kanssa. Näiden kummankin alla olevan kuvan numerot on päivitetty eilen eli 14.8.2023, ne perustuvat Ukrainan ilmoituksiin tuhotuista ohjusmääristä per tyyppi eli todelliset laukaisumäärät ovat suuremmat koska jokaista laukaistua ohjusta ei saada pudotettua:

1692075630143.png

Sama kuva, mutta kokonaismäärät per kuukausi:

1692075798803.png
 
Päivän luvut:
365310034_639326228380459_2667059387334597029_n.jpg
 
Back
Top