Onkin ollut tarkoitus jatkaa aiheesta ja tämä juttu antaa sille hyvän pohjan:
"Tulitaisteluista irtautuminen oli erityisen haastavaa kaupungin eteläpuolella sijaitsevassa vanhassa neuvostoaikaisessa ilmavoimien bunkkerikompleksissa, jota Ukraina oli pitänyt hallussaan vuodesta 2014 lähtien. Zeniitiksi kutsuttu asema oli osoittautunut erittäin vahvaksi puolustuslinnakkeeksi."
"Bunkkerialuetta moukaroitiin jatkuvasti Venäjän lentokoneiden pudottamilla liitopommeilla."
Yritin tuolla Ukraina ketjussa kysellä ryssän liitopommien tarkkuudesta (aihe itselle vieras), taitaa tarkat tiedot olla salaista dataa, mutta tässä pari hyvää lyhyttä juttua:
Tässä linkkissä mainitaan parista yleisemmmästä ryssän Glonas ohjautuvasta juuri Avdijvinkaan liittyen:
https://www.verkkouutiset.fi/a/varo...opommit-moukaroivat-ukrainan-asemia/#b3ac41e5
"Venäjän kerrotaan käyttäneen erityisesti FAB-500- ja UPAB-1500-pommeja. Niitä saatiin rintamalle suurempia määriä syyskuussa. Raskaimmat niistä painavat 1 500 kilogrammaa."
Ja tässä lisää:
The Russians’ new glide-bomb is big. Really big. And not for no reason: a bigger bomb doesn’t need to be so accurate.
www.forbes.com
Tuo edellä mainittu FAB-sarja on massamainen jota nyt varusteltu liitokitillä ja tuo UPAB on varsinainen hienostuneempi bunker buster.
"Russia already had a 3,300-pound glide-bomb: the older UPAB-1500 with built-in wings. But the UPAB-1500 is expensive."
"The UPAB-1500 is a boutique munition. The FAB-1500M-54-UGCM is for mass-consumption, according to Fighterbomber."
Ja tästä päästään nyt sitten takaisin Salpalinjaan jonka bunkkereista sanotaan:
"Korsun betonikatto oli kahden ja puolen metrin vahvuisena tehty kestämään tuhannen kilon lentopommi. Vastaavia korsuja oli yli 700".
Yleistä jargonia isoista linjoista:
Kiinnostaisi edelleen tietää tarkemmin ja sotateknisesti perusteltuna mikä/mitkä olivat ne varsinaiset syyt jotka saivat PV luopumaan Salpalinjasta about 90-luvulla (PV luovutti sen senaattille ihan paperillakin 2003 ja rakenteet/käyttöoikeus luovutettu maanomistajille vissiin 2018), bunkkereita ilmeisesti huolleettiin 80-luvulle asti. Lähtikö muutos käyntiin -91 Gulf Warista joka oli ns. länsimaisten täsmäaseiden paraatimarssi Irakin massa-armeijaa vastaan, toki samoihin aikoihin NL lakkasi olemasta mikä tietysti myös oleellisesti vaihditti alasajoa asiassa jos toisessa. Samoihin aikoihinhan alettiin luopumaan myös rannikkolinnakkeista, mutta oma mielipide on se, että Viron puolisen rannan uhan katoaminen + rannikkoohjuksien yleistyminen/kehittyminen vähensi uhkaa oleellisesti. Sen sijaan maahyökkäyksen uhka ei samalla periaatteella kadonnut yhtään mihinkään.
Mietin ensin että etulinjan(ja vähän muidenkin) bunkkerien ajan on katsottu olevan lopullisesti ohi täsmäaseiden näytettyä kykynsä -91 ->, mutta kun ryssän touhua tosiaan nyt katsoo Ukrainassa, niin paskanmarjat niillä mitään maahan kaivautunutta puolustajaa mihinkään häädetä edes(nimenomaan) avoimessa peltomaastossa + panssarit halvaantuu täysin (vielä maastossa mikä piti olla niille täydellinen pelikenttä) jos pellot on miinoitettu (jopa vain pintaan). Ryssän kyvyt -24 ei riitä lähimainkaan USA -91 kykyihin,
erityisesti ilma-aseen saralla! Ryssän ilma-aseen heikko suorituskyky/käytön vähyys lienee ehkä suurin yllätys mitä olemme tässä sodassa todistaneet. Myöskään liki pysäyttämättömäksi koettu (omienkin kokemusten mukaan -44 Kannakselta) epäsuoran tulen massamainen käyttö ei ole vakuuttanut, ei sitten alkuunkaan kunhan puolustavat joukot on kaivettu maahan(mikä ei ole edes ollut kummoista laadullisesti).
Kysymys kuuluu, miten paljon uhka-arviossa tuolle ryssän ilmavoimat&epäsuoran kombon kyvylle on laskettu painoarvoa ja omaa toimintaa rakennettu sen perusteella? Suurin muutoshan on ollut de facto siirtyminen linjapuolustuksesta aluepuolustukseen ja sitäkin on vielä hiottu entistä kevyemmäksi/liikkuvammaksi, viimeksi vielä ihan 10-vuoden sisään.
Mentiinkö liian pitkälle nyt sitten kuitenkin? Kuten jo aijemmin ketjussa totesin liikkuva aluepuolustus olisi toiminut täydellisesti ryssän yllätykseen perustuvan possujunan Kiovaan puskua vastaan, tätä nykyistä massalla vyörytystä ja saavutettujen alueiden linnoittamista vastaan se ei kyllä toimisi ollenkaan, erityisesti kun meiltä loppuu syvyys kesken heti alkuunsa. Tämän lisäksi drone uhan esiinmarssi asettaa liikkuvan sodankäynnin mielekkyyden aivan uuteen valoon, pahimmillaan ajoneuvossa olet jatkuvan liki näkymättömän uhan alla samoin paikoillaan majoittuessa vaikka vaihtaisit kuinka usein paikkaa
Tuossa Zenitin jutussa tappiot alkoi esim. kasaantua heti kun linnoitteen suojista jouduttiin lähtemään liikkeelle, kun tykistö rummutti vetäytymisen takamaastoa
Ja takaisin Salpalinjalle:
Esim. aijemmin käsittelemässäni Askolan kohdassa on 6-tien maasto järvien välissä linnoitettu 33 teräsbetonilaitteella (koko Luumäellä +120), linja on about 3km leveä tuolta kohdin. Ei voida olettaa että ryssällä olisi varaa/resurssia pommittaa edes pistemäisessä läpimurron yrityksessä xx-määrissä laskettavia vain n.20hlö pistemaaleja mainituilla UPAB-1500 bunker bustereilla jotka tarkoitettu tärkeisiin komentokeskuksiin yms. maaleihin. Selkeästi myöskään yllä mainittua Zenitin linnoitusta ei kyetty murtamaan massamaisemmalla "tyhmempien" liitopommien käytöllä (tykistö ei pure Salpalinjaan sitäkään vähää), linnoitteesta vetäydyttiin koska jäätiin saarroksiin sivustoilta. Kaupunkiympäristö noilla kyllä saadaan paskottua puolustajan niskaan. Miten esim. Askolan linjalla jäädään saarroksiin kun toimitaan järvien välisellä alueella eikä ko. alueella edes kulje kuin pari hassua tietä muun alueen ollessa isoksi osaksi pienipiirteistä umpi ryteikköä joka sekin on bunkkereiden ristitulella + yhdyshaudoilla koko matkaltaan valvottua. Ryssät ja Ukraina rakentaa molemmat päämärkänä betonista niitä tetrojaan aukealle tasamaalle ilman mitään kiinnitystä maan sisään, kuka tietää miten toimivat kun ei ole vielä nähty, mutta ihan leluja ne on Salpalinjan syvällä maassa törröttäviin graniittisiin rivistöihin verrattuna.
Edes vähän laajemmin katsottuna, niin Salpalinja vielä kääntyy tuosta Askolan kohdalta vesistöjä myötäillen suoraan ns. takaisin itäänpäin Lappeenrantaan, eli Askolan kohdalta läpi yrittävän hyökkääjän sivusta olisi aivan kiinni jopa 25km pituudelta puolustajan linnoitteissa = sen takaisen epäsuoran piirissä + vastaiskujen uhan alla. Kuten alusta asti olen todennut, asioita on tuolla oikeasti mietitty, eikä vain häselletty
Mikäänhän ei estäisi meitä tänä päivänä syventämästä / täydentämästä tuota kaikista kovinta Salpalinjan jäykkää puolustustasaa tämän päivän tekniikalla rakennetuilla suoja-asemilla yms. omassa syvyydessä (sieltähän riittää tykistön kantamakin koko maan rajojen sisälle
) ja etumaastossa viivytystasoilla jne. Ja otetaan huomioon erityisesti se mikä edes olisi ryssän ilmavoimien kyky pommittaa mitään pistemaaleihin viittaavaakaan kun vastassa on länsimaiset hävittäjät/aseistus + elektroninen häirintä (
Russia’s glide-bombs rely on Russia’s rickety GLONASS satellite constellation, which is a generation less sophisticated than the American GPS constellation is.)
En siis edelleenkään ymmärrä näitä aijemmin linkatun Salpalinja jutussa esiintyneen maasotakoulun johtajan eversti
Janne Mäkitalon perusteluja (oikeastaan alkuunkaan sen perusteella mitä nyt liki livenä Ukrainassa ihan konkreettisesti näemme -> sotapelit on sotapelejä ja käytäntö nähdään Ukrainassa:
– Minkäänlaisen linnoitusketjun rakentaminen ei ole enää nykytaistelukentällä perusteltua. Sellaiset ovat helposti läpäistävissä, jos keskitetään riittävästi tykistön tulivoimaa ja ilmasta maahan vaikuttamista.
Helposti tuntuu olevan läpäistävissä ja vielä maalta jolla sitä tulivoimaa nimenomaan piti olla
Kaiken lisäksi se vähääkään kehittynyt tulivoima hupenee kiihtyvää tahtia pitkin Ukrainan peltoja.
– Ukrainassa linnoitusketjujen murtamiseen ei kummallakaan osapuolella vaikuta riittäneen tulivoimaa, eikä avoin maasto ole tarjonnut kiertomahdollisuuksia, Mäkitalo selventää.
Pitäisikö asiasta alkaa vetämään jotain johtopäätöksiä vai suunnittelemmeko puolustautumista USA:ta vastaan?
Ajoneuvoille käyttökelvottomat umpi metsät ja järvetkö niitä kiertomahdollisuuksia sitten tarjoaa?
Kiinteät linnoitusketjut eivät Mäkitalon mukaan myöskään sovellu nykyiseen suomalaiseen taistelutapaan.
– Suomalainen taktiikka on erittäin liikkuvaa ja ketterää. Emme ole panostaneet kulutussodankäyntiin enää pitkään aikaan, Janne Mäkitalo sanoo.
Kysymys kuuluu, onko suunniteltu taktiikka enää ajantasalla kun ryssä ei mennytkään ajassa eteenpäin vaan nimenomaan taaksepäin?
EDIT: Toki täytyy mainita että tämän verran jutun lopussa suostuu myöntämään:
Maasotakoulun johtaja Janne Mäkitalo ei sulje pois, että Salpalinjaa voitaisiin edelleen käyttää sodankäynnissä. Tuskin kuitenkaan vakituisena asemana.
– Teknisesti sitä voitaisiin käyttää. Ehkä sitä voitaisiin käyttää joukkojen hajauttamisessa, tilapäisessä kätkeytymisessä tai harhauttamisessa, Mäkitalo sanoo.
Eli puhuu lähinnä varastoinnista tms. Linjastahan löytyy paikoin kalliosta ammusluolia jne. Mutta on tosiaan erikoista ettei taistelukäytölle lasketa mitään arvoa, ikäänkuin paikoilleen jääminen (jopa 2,5m teräsbetonin suojiin) merkitsisi varmaa tuhoutumista tänä päivänä. No toki tätä mantraa on syötetty meille monta vuosikymmentä ja itsekkin sen osittain kyllä ostin, mutta kun käytäntö osoitti nyt vaan jotain ihan muuta ja nimenomaan vastustaja nro1 toimesta, eikä missään hiekkamaassa.
