Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Uusi normaali on sotaa, valheita ja vakoilua

Viestiketju osiossa 'Turvallisuuspolitiikka' , aloittaja Bushmaster, 21.08.2015.

  1. Bushmaster

    Bushmaster Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    24.06.2015
    Viestejä:
    11,720
    Tykkäykset:
    19,919
    Pisteet:
    1,286
    http://www.hs.fi/blogi/korkeajannitys/a1305979144627

    BLOGI
    Uusi normaali on sotaa, valheita ja vakoilua
    TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEAJÄNNITYS 21.8.2015 15:00
    Suurin kalabaliikki Fennovoiman ympärillä hiljeni elinkeinoministeri Olli Rehninilmoitettua ministeriön ottavan voimalan rakennuslupahakemuksen käsittelyyn. Kun prosessi ylipäätään on ollut epätyypillinen suomalaiselle hallintokulttuurille, niin sille tyypillistä on kai sitten se, että ministeriötä tulee vielä jälkeenpäinvirkamiestasolta moukkua Fennovoimalle sen Migrit-kuvioista. Liekö kysymyksessä varoitus, että enempää ei kannata hankkia epämääräisiä ampakeijareita projektiin mukaan. Saattaa olla osittain näistäkin kysymys, kuntoimitusjohtaja vaihtui Fennovoimaa omistavassa Voimaosakeyhtiö SF:ssä. Saa nähdä onko yllätyksiä vielä luvassa, kun ministeriö nyt vasta ynnäilee yhteen hankkeen todellista kotimaisuusprosenttia.

    Fortumissa lienee luvassa omanlaisensa jälkipyykki, kun sillä pyyhittiin pöytääprosessin loppuvaiheissa. Tämä kuvannee suomalaisen osapuolen tilannetta yhteistyökuviossa laajemminkin. Fortumin laajat omistukset Venäjällä ja pelko niiden menettämisestä ilman korvausta kun ovat vipuvarsi sekä yhtiön että siitä enemmistön omistavan valtion suuntaan. Arvio rahamarkkinoilla on, että ilman sitä vipuvartta ei Fortum olisi mukana. Venäjä-riski tai Venäjän maariski kun tarkoittaa tässä yhteydessä paljolti nimenomaan mahdollisuutta, että Kreml päättää siirtää Fortumin miljardien arvoiset omistukset jonkun muun haltuun muodollisesti laillisesti. Näin on toimittu ennenkin eri yhteyksissä.

    Poliittiselle päätöksenteolle Fennovoima-prosessi on näyttänyt olevan paluu menneeseen, jossa tehdään oman edun vastaisia päätöksiä ettei itänaapuri suuttuisi. Tätä vaikutelmaa häivytetään erottamalla poliittinen ja taloudellinen Venäjä. Ne ovat ikäänkuin kaksi eri maata, joista toinen on luotettava ja toisen varalta on lisättävä puolustusmenoja. Verrattuna YYA-aikaan on nyt mukana muuttujana vielä EU-jäsenyytemme. Tätä tilannetta sitten hoidetaan kylmän sodan ajoilta tutulla kaksijakoisella ulkopolitiikalla, jossa julkisuudessa on yksi linja ja kulisseissa toinen. Tosin nyt ei valtiojohdossa sentään tarvitse ylistää kansojemme välisen yhteistyön ja ystävyyden laatua, mutta toki sitä jotkut vanhasta muistista edelleen tekevät.


    ***

    On jo vaikeaa muistaa, minkälaista oli ennen Ukrainan sotaa Euroopassa. Ei kiistelty siitä, mistä viattomia siviilejä surmannut tykkituli ammuttiin. Eikidnapattu ihmisiä kotimaastaan ja tuomittu heitä vankilaan työnsä tekemisestä. Ei yritetty salakuljettaa juustoa. Ei revitty valheellisia otsikoita Suomen valmistautumisesta sotaan. Ei pakotettu ketään kuolemaan maansa puolesta salaa, ilman tunnustusta. Ei levitelty hysterisoivia valheita vieraista maista tulevista sabotööreistä. Ei vääristelty häikäilemättä suomalaisten poliitikkojen tekemisiä ja sanomisia. Ei jouduttu estämään jonkin maan poliitikkojen maahantuloa. Ei pelkäämään journalistiemme turvallisuuden tai heidän työskentelymahdollisuuksiensa puolesta. Ei tarvinnut miettiä, oliko jonkunhuonon käytöksen syynä verkkokeskustelussa huono päivä vai harkittu taktiikka. Tai sitä, että yleiseltä mielipiteeltä näyttävä onkin bottien manipuloinnin tulos. Ei tarvinnut miettiä akateemisten yhteyksien pitämisen ja yhteistyön vahingoittavan toista osapuolta. Ei tarvinnut miettiä mielikuvitustasavaltoihin oikeaa sotaa käymään lähteneitä. Tai sitä, missä menevät Suomen lain rajat, kun puhutaan osallisuudesta muualla käytävään sotaan. Ei tarvinnut seurata tökeröitä, uhreja ja heidän omaisiaan halveksivia yrityksiä vierittää vastuuta joukkomurhasta muille. Ei huolehdittu vakoilun kasvamisesta ja miten siihen pitäisi itse varustautua. Eikä puolustusmenoja nostettu, vaan niitä laskettiin.

    Mutta niin vaan me olemme tähän uuteen normaaliin tottuneet. Ei ehkä pitäisi.

    ***

    Hallitus päätti aloittaa siviili- ja sotilastiedustelua koskevan lainsäädännönvalmistelun. Siinä sitä onkin mietittävää, aikaakin on varattu puolitoista vuotta. Asiassa on paljon kiinnostavia ja tärkeitä kulmia, jotka pitävät sen taatusti julkisessa keskustelussa. Ikävän suurelta osin se keskustelu tulee todennäköisesti olemaan ohi puhumista, koska asia on vaikea. Kun yksi puhuu vakoilusta, puhuu toinen urkkimisesta ja kolmas osaa sen oikeankin termin eli tiedustelun.

    Valtaenemmistö suomalaisista luottaa viranomaisiin, että he tekevät asioita oikein ja järkevästi, myös tiedustelussa. Mutta tätä luottamusta tulisi tukea joka vaiheessa mahdollisimman suurella avoimuudella siitä, mitä tiedustelutyö Suomessa on ja mitä sen pitäisi olla. Avointa ja kärsivällistä keskustelua siis tästä tärkeästä aiheesta, kiitos.

    ***

    Yksi nyt käynnissä olevan kriisin piirteistä on ollut, että jatkuvasti on arvuuteltu ja mietitty, että mitä se Vladimir Putin oikein haluaa. Jokaista rasausta vahditaan perinteisen kremlologian tarkkuudella. Kun yksi Putinin pitkäaikaisimmista liittolaista sai lähteä rautateiden johdosta, alkoi kuhina. Siirrettiinkö Vladimir Jakunin sivuun, jotta hänet voisi nostaa sieltä myöhemmin mukaan politiikan huipulle vai oliko kyseessä vain käytännöllinen asia, kun talouden tiukennuttua pitää rautateidenkin ajatella tuottoa. Siitä kaikki asiaa käsitelleet ovat yksimielisiä, että ei voi tietää varmasti. Kysymys voi olla mistä vain.

    ***

    Venäjällä ei ylipäätään mene hyvin. Huoli siitä on kova meilläkin. Talous sakkaa uudistusten puutteessa ja rupla on tasaisemman ajan jälkeen taas syöksyssä.

    Tilanne Ukrainassa on pahentunut. Kreml käy siellä uuvutussotaa, jossa voitto on sota sinällään. Näin se yrittää pakottaa Ukrainan taipumaan tahtoonsa. Ukrainan heikoissa kantimissa oleva yhteiskunta ja talous natisee liitoksissaan, mutta silti olisi hankalaa kuvitella, että Kiovassa ihan lähivuosina istuisi Venäjä-myönteistä hallitusta. Minskin sopimuksesta puhutaan paljon, mutta ainoa sen eteenvakavasti töitä tehnyt osapuoli on Ukraina.

    Venäjän toiminta Ukrainassa on ollut läpi koko sodan maltillista ja taitavaa. Se ei tavoittele sotilaallisia voittoja hinnalla millä hyvänsä, vaan pyrkii pikkuhiljaa hivuttautumaan kohti päämääriään. Näin se välttää pakotteiden tiukentumisen. Itse asiassa tämä hivuttamistaktiikka olisi toiminut paljon nykyitä menestyksellisemmin, ellei malesialaiskonetta olisi ammuttu alas. Se pakotti läntisen Euroopan toimiin. Nyt liikutaan taas niillä rajoilla, että kohta on uskottavuuden takia puhuttava uusista pakotteista. Varoitukset on nyt annettu ja jos Venäjä niistä huolimatta laajentaa sotaa, on pakko toimia.

    ***

    Puolustusministeri Jussi Niinistö on ollut viime viikkoina usein esillä mediassa. Syynä lienee se, että hänen hallinnonalansa on juuri tällä hetkellä kiinnostava ja hän myös käsittelee otsikoitavuudeltaan vahvoja aiheita. Viime viikolla hän pohdiskelipuolustusliiton syventämistä Ruotsin kanssa ja sodanajan joukkojenvahvuuden korottamista.

    Nämä ovat niin perustaa laatua olevia kysymyksiä, että veikkaisin puolustusministeriössä ja Puolustusvoimissa päiden pyörivän ihmetyksestä. Jos tahti jatkuu tällaisena, ei voi olla enää ihan varma että kuinka yhteneväiset puolustusministerin ja Puolustusvoimien visiot ovat.
     
    JR49, STI_Tactical9mm, Fremen ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  2. Mainos Google AdSense



  3. Bushmaster

    Bushmaster Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    24.06.2015
    Viestejä:
    11,720
    Tykkäykset:
    19,919
    Pisteet:
    1,286
    Viimeksi muokattu: 17.11.2015

Jaa tämä sivu