Uusi taistelijan ase

Uuh...
AK:n levinneisyys johtuu siitä, että ko. asetta eri versioineen on valmistettu aivan huikeat määrät ja jaettu sekä kylmän sodan aikana komukkien vallankumousliikkeille että NL:n hajottua rahaa hamuavien asekauppiaiden toimesta ympäri maailmaa. Mikään muu rynnäkkökivääri ei yllä valmistusmääriltään lähellekkään samaan, puhumattakaan siitä, että länsimaat olisivat jakaneet uusia aseitaan kuin karkkia kaikille, jotka vaan viitsivät pyytää ja vähän nyökyttelivät oikealle ideologialle. (Vanhoja kyllä usein jaettiin)

AK:n laaja käyttö ei siis sinällään ole merkki siitä, että se olisi jotenkin muita rynnäkkökiväärejä parempi; se vaan on useimmiten se ase, joka on helpoiten saatavilla kohtuullisella hinnalla.
 
No, kyllä siinä on vähän tekoa kalassien varmatoimisuudella vähän heikompilahjaisempienkin taistelijoiden käsissä...
 
AK-pohjaisia kivääreitä saa mm. kaliiberissa 5.56/.223 ja AR-15 kivääreitä kaliiberissa 7.62x39. Kaliiberi on eria asia kuin ase! AK:n levinnäisyyden taustalla ei ole sen valmistamisen helppous tai mikään muu tekninen ominaisuus vaan ihan puhtaasti poliittisen tilanteen sanelema juttu. Ryssät, kiinalaiset ja itäeurooppalaiset tykkäsivät aseistaa vallankumouksellisia kuten heidän vastustajansakin.

Jenkit ovat itse välistä ostaneet AK:ta liittolaisilleen. Konstruktiota on soveltuvin osin kopioitu länsimaissa, siinä missä AR-kopiot ovat suht harvassa. Eli kyllä aseella on myös teknisiä meriittejä.

AR-15:ta ei ole koskaan suunniteltu huoltovapaaksi vaan se on ihan tornihuhua.

En tiedä suunniteltiinko AR:ää huoltovapaaksi, mutta aikoinaan sitä kyllä mainostettiin sellaisena.

Israelilaiset saivat valtavia määriä M16:tta ilmaiseksi joten Galileja ei yksinkertaisesti kannattanut valmistaa koko armeijalle. Iippojen uusi kivääri, Tavor, käyttää modifioitua Galilin toimintaperiaatetta.
 
Jenkit ovat itse välistä ostaneet AK:ta liittolaisilleen. Konstruktiota on soveltuvin osin kopioitu länsimaissa, siinä missä AR-kopiot ovat suht harvassa. Eli kyllä aseella on myös teknisiä meriittejä.

Pikemminkin asiassa on ollut kyse siitä että kun aseistettu vastavallankumouksellisia esim. CIA:n toimesta ei ole haluttu antaa kuvaa, että jenkit suoraan valtiovallan toimesta aseistaisivat esim. sotilasdiktatuuria. Siksi ei ole omassa maassa tehtyjä aseita annettu noin vain vaan ko. operaatioissa on käytetty välikappaleina kansainvälisiä asediilereitä ja muuta piilottamaan taustaa - no ainakin tavallisilta kansalaisilta ja omalta medialta. AR-kopioita tehdään nykyään myös Kiinassa ja jos olisi tehty niinä aikoina kun Mao tapatti omia kansalaisiaan kuin kärpäsiä olisi niitäkin varmasti jaeltu ja myyty kriisipesäkkeisiin kuten 56S:ää ja muita heidän AK/AKM-kopioitaan. Afganistaniin virtaa aseita ylijäämämarkkinoilta. Irakiin kai on ostettu bulgarialaisten kalashnikov-kopioita mutta tuskin jenkkien toimesta vaan taitaa olla oma hallitus asialla. Amerikkalaiseen aseen ottaminen käyttöön on vähän sellainen tunneasia. Perinteisesti suomalaisessa ilmapiirissä on vieroksuttu amerikkalaisia aseita ja halusivat ihan vain amerikkalaisvihoissa moni Mig-29:nkin Hornetin tilalle. Eli asevalinta on monesti poliittinen, ei tekninen. Mutta onhan se kieltämättä teknisesti suhteellisen helppo valmistettava mutta pitää muistaa sekin että myös ryssillä oli ongelmia levyprässäyksen kanssa joten siksi AK-47 on koneistetulla rungolla.

En tiedä suunniteltiinko AR:ää huoltovapaaksi, mutta aikoinaan sitä kyllä mainostettiin sellaisena.

Voihan sitä mainostaa kapiaisiakin, jotka ovat poistuttaneet pyörävajan katolle suksien kanssa.

Israelilaiset saivat valtavia määriä M16:tta ilmaiseksi joten Galileja ei yksinkertaisesti kannattanut valmistaa koko armeijalle. Iippojen uusi kivääri, Tavor, käyttää modifioitua Galilin toimintaperiaatetta.

Yleisesti ottaen ihan tavallinen asevelvollinen pitää enemmän AR-15:sta, koska se on tarkempi, kevyempi ja ergonomisempi ja normaalilla huollolla se on yhtä luotettava. Galilista eli AK:n toimintaperiaatteesta ei ole mitään jäljellä kuin oikeastaan pitkäiskuinen kaasumäntä, se on kuitenkin todella paljon eri tavalla tehty vaikka kyllähän siitä yhtäläisyyksiäkin voi bongata mutta jos haluaa valmistaa sarjatuliaseen niin aina joku pääsee sanomaan että tuo ja tuo on siitä lainattu mutta pidättäytyisin kuitenkin käyttämästä sanaa modifioitu koska erot ovat ilmeiset.

aal.sized.jpg
5919d1363571443-imi-tavor-sale-year-aav.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mun mielestä Tavor, niinkuin monet muutkin nykypyssyt (SA80, G36, QBZ-03?, ACR) on koneistonsa osalta Armalite AR-18:n kehitelmiä.

AR-18:
AR-18a.jpg
 
Pikemminkin asiassa on ollut kyse siitä että kun aseistettu vastavallankumouksellisia esim. CIA:n toimesta ei ole haluttu antaa kuvaa, että jenkit suoraan valtiovallan toimesta aseistaisivat esim. sotilasdiktatuuria. Siksi ei ole omassa maassa tehtyjä aseita annettu noin vain vaan ko. operaatioissa on käytetty välikappaleina kansainvälisiä asediilereitä ja muuta piilottamaan taustaa - no ainakin tavallisilta kansalaisilta ja omalta medialta. AR-kopioita tehdään nykyään myös Kiinassa ja jos olisi tehty niinä aikoina kun Mao tapatti omia kansalaisiaan kuin kärpäsiä olisi niitäkin varmasti jaeltu ja myyty kriisipesäkkeisiin kuten 56S:ää ja muita heidän AK/AKM-kopioitaan. Afganistaniin virtaa aseita ylijäämämarkkinoilta. Irakiin kai on ostettu bulgarialaisten kalashnikov-kopioita mutta tuskin jenkkien toimesta vaan taitaa olla oma hallitus asialla. Amerikkalaiseen aseen ottaminen käyttöön on vähän sellainen tunneasia. Perinteisesti suomalaisessa ilmapiirissä on vieroksuttu amerikkalaisia aseita ja halusivat ihan vain amerikkalaisvihoissa moni Mig-29:nkin Hornetin tilalle. Eli asevalinta on monesti poliittinen, ei tekninen.

Niin: kun Suomi valitsee aseeksi AK-pohjaisen aseen niin se on poliittinen valinta, mutta kun Kanada valitsee AR-pohjaisen aseen niin syyt ovat epäilemättä tekniset :)

Voihan sitä mainostaa kapiaisiakin, jotka ovat poistuttaneet pyörävajan katolle suksien kanssa.

AR-15 hypetysartikkeli vuodelta 1962: http://blog.modernmechanix.com/super-gun-for-modern-crime-fighters/

Artikkelin lopussa:

“Hey,” one of the officers asked, “aren’t you going to clean it?”

“Oh,” Murphy grinned as he snapped the box shut, “didn’t I tell you? The whole gun is non-corrosive, even under a salt water spray, and the lubricants are permanently fused into the metal. It’ll never need oil, and dirt can’t stick to any of the moving parts. Bury it in sand, dig it up, bang the butt on the ground once to clean it out, and it’ll work like a hundred-dollar watch.”

Yleisesti ottaen ihan tavallinen asevelvollinen pitää enemmän AR-15:sta, koska se on tarkempi, kevyempi ja ergonomisempi ja normaalilla huollolla se on yhtä luotettava. Galilista eli AK:n toimintaperiaatteesta ei ole mitään jäljellä kuin oikeastaan pitkäiskuinen kaasumäntä, se on kuitenkin todella paljon eri tavalla tehty vaikka kyllähän siitä yhtäläisyyksiäkin voi bongata mutta jos haluaa valmistaa sarjatuliaseen niin aina joku pääsee sanomaan että tuo ja tuo on siitä lainattu mutta pidättäytyisin kuitenkin käyttämästä sanaa modifioitu koska erot ovat ilmeiset.

Olennaisin asia on kai hoksata ettei Tavor perustu AR-15:een...

Suomessa asevelvollisten suosikkiase kautta aikain taisi olla Sten. Lukon kun jätti kassulle niin siinä oli kompakti ja kevyt ase jota oli mukava roudata metsässä.
 
Niin: kun Suomi valitsee aseeksi AK-pohjaisen aseen niin se on poliittinen valinta, mutta kun Kanada valitsee AR-pohjaisen aseen niin syyt ovat epäilemättä tekniset :)

Jokainen vetää aina kotiin tai naapuriin päin. Diemacot valmistetaan Kanadassa. Sitä aiemmin kanadalaisilla oli kansanyhteisön L1A1. Asevalinta ei kulje pelkästään teknisten seikkojen varassa ja yleensä on helpompi tehdä yhteistyötä kavereiden kuin vihollisten kanssa. Kapinalliset, vapaustaistelijat ja terroristit käyttävät juuri niitä aseita, joita on saatavilla. Siihen perustuu AKM:n suosio kehitysmaissa.

“Oh,” Murphy grinned as he snapped the box shut, “didn’t I tell you? The whole gun is non-corrosive, even under a salt water spray, and the lubricants are permanently fused into the metal. It’ll never need oil, and dirt can’t stick to any of the moving parts. Bury it in sand, dig it up, bang the butt on the ground once to clean it out, and it’ll work like a hundred-dollar watch.”

Ja juuri tuollaisten "asiantuntijoiden" vuoksi moni uskoo polkupyörävajan katolle poistattamisen. Ei siitä montaa vuotta ollut kun artikkeli oli G3:sta, jossa testaaja ei osannut purkamisen jälkeen koota asetta ja väitti asetta kaasumäntätoimiseksi muistaakseni. Seuraavassa jutussa olikin sitten oikaisu että "huumoriversio" päässyt lehteen.... Niinpä niin. Kun M16 otettiin käyttöön niin puhdistusväliineitä ei tullut mukaan ja joku tumpelo mainospuheessa virne naamalla ilmoitti aseen olevan puhdistusta kaipaamattomia. M16:n käyttöönotossa kävi vähän kuin suomalaisen it-talon Intian ulkoistuksessa. Kauhea kiire, säästetään rahaa eikä ohjeista loppukäyttäjää. Katastrofi. Asia korjattiin kyllä! Todellakin kaikki rauta ruostuu ja mainostetaanpa AK:ta puhdistusta kaipaamattomaksi mutta ammuhan vähän sillä korroosiota aiheuttavia patruunoita, kastele hiukan ja jätä puhdistamatta. Voi olla hetken päästä tarpeen potkaista latauskahvaa.

Olennaisin asia on kai hoksata ettei Tavor perustu AR-15:een...

Niin, suurin osa siitä perustuu AR-18:een joka oli myös Eugen Stonerin keksintö kuten AR-15. Tosin 18:ssa oli lyhyt iskuinen kaasumäntäsysteemi. Kuten sanoin, on vaikea keksiä mekaanisest uutta asetta ja miksi pitäisi keksiäkään. AK:ta ei tehty tyhjästä myöskään.

Suomessa asevelvollisten suosikkiase kautta aikain taisi olla Sten. Lukon kun jätti kassulle niin siinä oli kompakti ja kevyt ase jota oli mukava roudata metsässä.

Ja juuri sen vuoksi Galilissa on pullonavaaja. Tosin nykypäivänä korkkipullot ovat harvassa joten moni korvaa kaljapullonavaimen avaimenperässä muistitikulla. :)
 
Viimeksi muokattu:
Nuo AR-15:sta uudemmat konstruktiot ovat kyllä teknisesti varmasti ihan hyviä, ja ergonomiakin niissä tuppaa olemaan useimmiten kohdallaan. Bullpupeissa tietysti ei ole perän säätöä, eikä jostain syystä edes useimmissa käytössä olevissa G36 varianteissa, mutta muuten kontrollit ovat OK. Verrattuna AR-15 konstruktioon ne vaan tuppaavat olemaan kalliimpia ja painavampia. Sekin olisi varmasti ihan OK trade-off, jos ne aseet olisivat muilta ominaisuuksiltaan selvästi parempia kuin AR, mutta kun ne eivät käyttäjien ja testien mukaan sitä ole. Ne eivät ole sen luotettavampia kuin AR, ja ampumaominaisuudet niissä tuppaavat olemaan huonommat (kaasumäntäkoneistosta tulee lisärekyyliä).

Jenkeissä on aika paljon noita taktisia kursseja pitäviä kouluttajia, joilla on oikeaa taistelukokemusta erinäköisistä poppoista, ja kaikilla niilläkin tuntuu aseenaan olevan jokin karbiinimallinen AR-15. Ei siis SCAR, ACR tms. vaikka noita on ihan vapaasti rapakon takana saatavilla. Toki tuo johtuu osittain varmasti myös siitä että arskat ovat tuttuja noille hemmoille, mutta jos vaikka SCAR olisi selvästi parempi niin uskon että he käyttäisivät sitä. Tai jotain muuta "parempaa" asetta. Onhan heillä pistoolina usein 9mm Glock (tai S&W MP9) eikä jotain perinteisempää amerikkalaista 1911 kloonia.

Jokatapauksessa ase on aina kompromissi halutuista ominaisuuksista.
 
Armalite AR-18 tosiaan on toiminut lähtökohtana monille tämän päivän rynnäkkökivääreistä.

Armalitehan oli Fairchildin lentokonetehtaan yksikko jonka tarkoituksena oli tehdä kehittyneitä pienaseita käyttäen valmistuksessa ilmailuteollisuudesta tuttuja kevyitä materiaaleja ja tekniikoita, mm. AR-10/15:n materiaaleina on pitkälti alumiini ja muovi. Fairchildin viimeinen lentokoneprojekti joka tuli palveluskäyttöön oli A-10 Thunderbolt II rynnäkkökone. Ennen AR-10:ä Armalite kehitti tutut AR-5 ja AR-7 survival aseet pudonneille lentokonemiehistöille. Tuota AR-7 designiä oli myynnissä ainakin 80-luvulla myös pistoolina täällä Suomessakin. Fairchild päätti luopua Armalitesta vuonna 1962 ja myi oikeudet AR-15 designiin Coltille, ja se ei ehkä ollut kaikkein fiksuin päätös. Kohta sen jälkeen AR-15 valittiin USA:n uudeksi palveluskivääriksi ja Colt kääri voitot.

Eugene Stoner jätti firman samalla kun se myytiin, mutta viimeisenä työnään hän oli kehitellyt uuden 7.62x51 kaliiperin kiväärin, tyyppimerkinnältään AR-16, ja kun se myöhemmin pienennettiin 5.56x45 kaliiperiin se sai mallinimen AR-18. Kyseinen ase oli suunniteltu mahdollisimman halvaksi valmistaa, ja se tehtiinkin pääasiassa prässätystä metallilevystä. siinä oli lyhytiskuinen kaasumäntä, seitsenolkainen lukko ja sen vastakappaleena toimiva barrel extension ovat samanlaiset kuin AR-15:sta, luisti liikkuu tankojen varassa ja tankojen ympärillä on rekyylijouset. Se että luisti liikkuu noiden tankojen varassa tarkoittaa pienenpiä mittatarkkuusvaatimuksia tuolle prässätylle upperille. Ase on hyvin luotettava koneistoltaan, joten ei ihme että se on toiminut lähtökohtana monille nykyaseille. Armalite valmisti itse noita jonkun verran, mutta myi valmistuslinsenssin myös Sterlingille Britteihin ja Howalle Japaniin.

AR-18:
DSC_0115.JPG

AR-18a.jpg


Aseita jotka ovat joko koneistoltaan tai muutenkin rakenteeltaan samanlaisia ovat mm. Singaporelaiset SAR-80 ja SR-88, Japanilainen Howa Type 89, Brittiläinen SA80/L85, HK G36, Bushmaster/Remington ACR, Israelilainen Tavor, kiinalainen QBZ-03, FN SCAR. Voi olla muitakin, mutta nämä nyt tulivat ensimmäisenä mieleen. Lähinnä näissä uudemmissa kehitelmissä on siirrytty kahdesta yhteen tankoon ja rekyylijouseen. Osassa aseista viritysvipu tulee sivulta luistiin, G36:ssa viritysvipu on luistin päällä ja tulee upperista ulos sieltä kantokahvan alta, ACR:ssä viritysvipu ja tanko on erillinen osa upperissa (ei liiku mukana) ja ottaa kiinni luistin etureunaan tarvittaessa. Osassa alla olevista kuvista luisti on purettuna (lukko ja nallipiikki irti), osassa ei, älkää hämääntykö siitä. Joissain noissa kuvissa myös tuo tanko ja rekyylijousi on irroitettuna luistista, joissain ei. Noista eksoottisemmista aseista, joita ei ole sivileille myyty, on vaikea löytää hyviä yksityiskohtaisia purkukuvia.

SA80, brittien palveluskivääri:

sa80-disassembledlarge.jpg


Type 89, Japanin palveluskivääri:

japanesetype8926.jpg


ACR:

988a1229.jpg


G36:

G36Exploded1.jpg


FN SCAR:

4GunImage5.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Yksi syy miksi Scar yms ei näy yksityisillä kouluttajilla on hinta. M16/M4 pohjaset on ylipuolet halvempia, kuin SCAR. Turha opettaa kalliilla aseella, jos kaikilla koululaisilla on halvempi/eri ase. Kysyntä ja tarjonta...
 
Yksi syy miksi Scar yms ei näy yksityisillä kouluttajilla on hinta. M16/M4 pohjaset on ylipuolet halvempia, kuin SCAR. Turha opettaa kalliilla aseella, jos kaikilla koululaisilla on halvempi/eri ase. Kysyntä ja tarjonta...

Ei välttämättä. Perusarskan saa toki edullisestikin, mutta viimeisen päälle huippulaatua edustavat laatupelit maksavat hunajaa...

SCAR 16S maksanee nykyisellään gunbrokersista katsottuna n. 2400$ - 2500$:
http://www.gunbroker.com/Auction/ViewItem.aspx?Item=382065885

Bravo Companyn "The Jack Carbine" 2200$ - 2300$:
http://www.gunbroker.com/Auction/ViewItem.aspx?Item=382131849

KAC SR-15A3 n. 2300$:
http://www.gunbroker.com/Auction/ViewItem.aspx?Item=381375235#PIC

Pari erilaista Noveskea, 2300$ - 3000$:
http://shopnoveske.com/collections/rifles/products/noveske-recce-entry-level-rifle
http://shopnoveske.com/collections/rifles/products/noveske-recon-switchblock-rifle

LMT LM8MRP 2200$ - 2300$:
http://www.gunbroker.com/Auction/ViewItem.aspx?Item=381346821

jne jne...
 
SCAR:ista vielä sen verran että onhan se varmaan erinomainen ase kaikin puolin, mutta silti ihmetyttää että se pitää hajoittaa kolmeen osaan (upper, lower, perä) ja ottaa vielä viritystappi irti ennen kun sieltä saa liikkuvat irralleen puhdistusta varten!
 
Scar on kuten muutkin aseet nykypäivänä. Pois lukien AK:t tai RK:t. Tosin RK:h kun lyödään sivujalka ja optiikka kiinni, niin eipä olekaan enään niin yksinkertasta aseen purku.
 
Ja juuri tuollaisten "asiantuntijoiden" vuoksi moni uskoo polkupyörävajan katolle poistattamisen. Ei siitä montaa vuotta ollut kun artikkeli oli G3:sta, jossa testaaja ei osannut purkamisen jälkeen koota asetta ja väitti asetta kaasumäntätoimiseksi muistaakseni. Seuraavassa jutussa olikin sitten oikaisu että "huumoriversio" päässyt lehteen.... Niinpä niin. Kun M16 otettiin käyttöön niin puhdistusväliineitä ei tullut mukaan ja joku tumpelo mainospuheessa virne naamalla ilmoitti aseen olevan puhdistusta kaipaamattomia. M16:n käyttöönotossa kävi vähän kuin suomalaisen it-talon Intian ulkoistuksessa. Kauhea kiire, säästetään rahaa eikä ohjeista loppukäyttäjää. Katastrofi. Asia korjattiin kyllä!

Jos luit tekstin niin tuo Murphy oli siis Coltin edustaja - ei toimittaja. Varmaan monet uskoivat hänen tietävän mistä puhui. En tiedä väittivätkö Armalite tai Stoner koskaan AR:n olevan 'puhdistusvapaa', mutta Colt kyllä väitti: se ei ole urbaanilegenda.

Todellakin kaikki rauta ruostuu ja mainostetaanpa AK:ta puhdistusta kaipaamattomaksi mutta ammuhan vähän sillä korroosiota aiheuttavia patruunoita, kastele hiukan ja jätä puhdistamatta. Voi olla hetken päästä tarpeen potkaista latauskahvaa.

Kyllä sitäkin on kokeiltu...jumiinhan se menee: toisaalta, sen potkun jälkeen se toimii taas!

Niin, suurin osa siitä perustuu AR-18:een joka oli myös Eugen Stonerin keksintö kuten AR-15. Tosin 18:ssa oli lyhyt iskuinen kaasumäntäsysteemi. Kuten sanoin, on vaikea keksiä mekaanisest uutta asetta ja miksi pitäisi keksiäkään. AK:ta ei tehty tyhjästä myöskään.

Ei tietenkään. Jostain syystä suurin osa nykyisistä rynnäkkökivääreistä perustuu kuitenkin joko AR-18:aan tai AK:hon, muunlaisia toimintaperiaatteita on sitten vain yksittäisiä malleja. Suora kaasujärjestelmä on jäänyt AR-15:een. Joka on toki hyvin suosittu ase, mutta uusien aseiden suunnittelijat ovat poikkeuksetta valinneet jonkun muun esikuvan.

AR-15:n suosio siviilimaailmassa perustuu sen muunneltavuuteen: erilaisia ylä- ja alakertoja, laukaisukoneistoja, piippuja jne viripalikkaa on tarjolla enemmän kuin muihin aseisiin yhteensä. AR:stä voi tehdä aftermarket-osilla melkein minkälaisen vain - jopa AK:n jos sattuu haluamaan! SCARiin tai SIGiin on tarjolla selkeästi vähemmän kustomointimahdollisuuksia. Modernit bullpupit eivät ole siviilimaailmassa suosittuja koska monen maan aselait katsovat kompakteja kiväärejä kieroon.
Samanlainen tilannehan on pistooleissa, 1911-pohjaiset pistoolit ovat edelleen suosituimpia kilpa-aseita: vaikka harva varmaan väittäisi että se palvelusaseena olisi parempi kuin vaikka Glock tai CZ-75.
 
AR-15:n suosio siviilimaailmassa perustuu sen muunneltavuuteen: erilaisia ylä- ja alakertoja, laukaisukoneistoja, piippuja jne viripalikkaa on tarjolla enemmän kuin muihin aseisiin yhteensä. AR:stä voi tehdä aftermarket-osilla melkein minkälaisen vain - jopa AK:n jos sattuu haluamaan! SCARiin tai SIGiin on tarjolla selkeästi vähemmän kustomointimahdollisuuksia. Modernit bullpupit eivät ole siviilimaailmassa suosittuja koska monen maan aselait katsovat kompakteja kiväärejä kieroon.
Samanlainen tilannehan on pistooleissa, 1911-pohjaiset pistoolit ovat edelleen suosituimpia kilpa-aseita: vaikka harva varmaan väittäisi että se palvelusaseena olisi parempi kuin vaikka Glock tai CZ-75.

Scariin, ACR:ään, HK416:een (MR223/556), Sig (se kaasumäntäarskaversio) jne. saa kaikkiin laukaisukoneistoja, piippuja ja muuta viripalikkaa, koska ne ovat oikeastaan tehty AR-15 kopioimalla. Ne voi virittää monipuolisesti, ainoa asia johon niitä voi suuremmitta muutoksitta aftermarket-osilla muuttaa on suorakaasutoimisiksi ja siksi ne eivät ole suosittuja hinnan lisäksi. Yhdysvalloissa raja on piipun pituudesta kiinni (16" ja useimmissa osavaltioissa sekään ei ole este pitää vain maksaa enemmän SBR:stä), ei kokonaispituudesta. Glockilla ammutaan yhä mestaruuksia IPSC/USPSA:ssa, joten pelkkä palveluspistooli se ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Scar on kuten muutkin aseet nykypäivänä. Pois lukien AK:t tai RK:t. Tosin RK:h kun lyödään sivujalka ja optiikka kiinni, niin eipä olekaan enään niin yksinkertasta aseen purku.

Kyllä ne monet muut aseet purkautuvat nätisti ja helposti huoltoa varten. Vaikkpa AR-15:
 
SCAR:in ja ACR:n vertailua ominaisuuksien ja purkamisen suhteen.

ACR:


SCAR + aseiden vertailua:

 
Back
Top