Uusi taistelijan ase

Jos asiaa kylmän viileästi katsoo, niin onhan tämä rynkyn kotimaisuuden perustelu huoltovarmuudella aavistuksen kummallista. Ulkomainen kelpaa muillekin Nato-maille. Samoin meille suomalaisille on vuosien ajan kelvannut venäläinen yleiskonekivääri, samoin kuin erilaiset AK-variantit Kiinasta ja DDR:stä (joka oli jo hankintahetkellä mennyttä maailmaa - ei enää koskaan varaosia tai lisää aseita!).
Ei kelvannut Saksalle. Pelkästään saksalaisia valmistajia heidän rynkkykilpailussaan.

EU:n direktiivien pitäisi mahdollistaa suorahankinnat asejärjestelmissä, perusteluna voi käyttää ihan mitä vaan.
 
Mitä niistä? Minä puhuin nyt Saksasta, ja siitä että EU:ssa on jätetty kilpailuttamatta isoja asehankintoja. Ja tästä on hyötynyt juuri esimerkiksi H&K, jonka ei tarvinnut kilpailla Bundeswehrin projektissa Berettaa, CZ:taa tai FN vastaan koska kilpailu oli suljettu kaikilta Saksan ulkopuolisilta firmoilta.

Minä taas en maininnut Saksaa lainkaan. Totesin vain, että ulkomaalainen kelpaa muillekin Nato-maille. Ainakin Norja, Viro ja Ranska menevät siihen kategoriaan. Ruotsi varauksella.
 
Sitten kilpailutuksen lopputuloksesta valitettaisiin joka tapauksessa, jos H&K ei voittaisi. Lopputulos sama, mutta kilpailutuksen aika aiheuttaisi lisäviivettä. Tietysti nyt on riskinä, että suorahankinta menee nurin ja sen jälkeen pitää kuitenkin kilpailuttaa.

Kilpailutuksessa hankinnan ehtojen määrittely on todella vaikeaa niin, että oikeasti saadaan hankkia sitä mitä halutaan, jos hankittava asia on kokonaisuudessaan senkin verran monimutkainen kuin uusi käsiase kaikkine vaadittavine ominaisuuksineen ml. huoltovarmuus. Toki jos pelkkä hinta olisi ainoa tai tärkein kriteeri, kilpailuttaminen olisi yksinkertaista, mutta tälläkään kertaa pelkkä halpa hinta tietenkään ei riitä.
Vaaadituksi ehdoksi tuoteoikeuksien myyminen PV:lle kaupan oheen, niin Helvetin&Kallis on ulkona. Tämähän se oli RK 62:n kohdallakin tosiasia, kun PV omisti tuoteoikeudet.

Käytännössä kuitenkin PV voi sanella kilpailutukseen haluamansa ehdot vaikkapa ihan yksinkertaisesti sillä, että vaatii aseen tuotannon olevan kotimaista ja perustella huoltovarmuudella sen tarkemmin erittelemättä. PV lienee kuitenkin virallisessa liturgiassa se korkein mahdollinen asiantuntijataho militääriasioissa, joten millaisella vasta-argumentilla HK voisi sen tuomioistuimessa haastaa?
Kiusaahan tässä vain halutaan tehdä, ja samalla jarruttaa Sakon tuotannon käynnistymistä, jotta Sako ei kilpailisi HK:n kanssa tulevaisuudessa.
 
Minä taas en maininnut Saksaa lainkaan. Totesin vain, että ulkomaalainen kelpaa muillekin Nato-maille. Ainakin Norja, Viro ja Ranska menevät siihen kategoriaan. Ruotsi varauksella.
Kyllä kyllä. Kyseisillä mailla siihen on syynä se, että näillä ei ole ollut mahdollisuuksia hankkia kotimaisia aseita. Suomen tapauksessakin ollaan ostettu ulkomailta esimerkiksi niitä konekiväärejä, kun ei olla viitsitty tehdä itse.

Mutta rynkkyjä voidaan tehdä, joten voidaan samantien ostaa kotimaista. Ja pointtini Saksasta oli se, että tällaisesta on ennakkotapauksia EU:ssakin. EU-artikla 346 antaa käytännössä mahdollisuudet tehdä ihan mitä vain kun valtio hankkii aseita. Ei ole pakko kilpailuttaa, ei ole pakko tiedottaa, ei ole pakko tehdä yhtään mitään joka "sotii maan turvallisuusintressejä vastaan". Suomi voisi siis ilmoittaa H&K:lle että Saksasta ostaminen on Suomen turvallisuusintressien vastaista, eikä asiaa tarvitse avata sen enempää. Tai näin voitaisiin tehdä, jos suomalaiset eivät olisi niin saatanan nössöjä ajamaan omaa etuaan sen puitteissa mitä säännöt sallivat. Suomessa tehdään ihan helvetisti sellaista turhaa paskaa EU:n miellyttämiseksi, joka ei ole missään määrin tarpeen. Hyvä esimerkki uusi aselaki, joka oli paljon tiukempi kuin mitä direktiivi vaati.
346 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 296 artikla)

1. Perussopimusten määräykset eivät estä soveltamasta seuraavia sääntöjä:

a) mikään jäsenvaltio ei ole velvollinen antamaan tietoja, joiden ilmaisemisen se katsoo keskeisten turvallisuusetujensa vastaiseksi;

b) jokainen jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteet, jotka se katsoo tarpeellisiksi keskeisten turvallisuusetujensa turvaamiseksi ja jotka liittyvät aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan; nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan saa heikentää sellaisten tuotteiden kilpailun edellytyksiä sisämarkkinoilla, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön.

2. Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta muuttaa luetteloa, jonka se on vahvistanut 15 päivänä huhtikuuta 1958 tuotteista, joihin sovelletaan 1 kohdan b alakohtaa.
 
Minä taas en maininnut Saksaa lainkaan. Totesin vain, että ulkomaalainen kelpaa muillekin Nato-maille. Ainakin Norja, Viro ja Ranska menevät siihen kategoriaan. Ruotsi varauksella.
Norjan ja Viron lienee pakko ostaa käsiaseet ulkomailta, kun omaa teollista sarjatuotantoa ei ole käsiase sotilaskaliipereille?
Ranskassa ei ole tarjouskilpailuvaiheessa ollut mukana kotimaista vaihtoehtoa, joten ei sekään ole kovin hyvä referenssi siitä, että ulkomainen kelpaa, jos kotimaassa on valmistusta.
Ohessa linkki:

Ranskassa mukana olivat yrityksinä (2017): FN Belgiasta, Beretta Italia, Swiss Arms (Sig Sauer?) Sveitsi ja HS Product Kroatia.
 
Ranskassa mukana olivat yrityksinä (2017): FN Belgiasta, Beretta Italia, Swiss Arms (Sig Sauer?) Sveitsi ja HS Product Kroatia.
Sveitsistä Swiss Arms, koska SIG myi sekä Sveitsin-aseosastonsa eli SIG Armsin (tai siis SIG Waffenin) että Saksan-tytäryhtiönsä SIG Sauerin pois vuonna 2000, ja SIG Armsin nimeksi tuli SAN Swiss Arms. Vasta 2019 Swiss Arms uudelleennimettiin SIG Sauer AG:ksi (vrt. Saksan-tytäryhtiö SIG Sauer GmbH & Co. KG). Toisaalta SIG Sauer oli perustanut 1985 USA:n tytäryhtiön SIGARMS, Inc., joka 2007 nimettiin SIG Sauer, Inc.:ksi. Sveitsin-osastolla ei teknisesti ole mitään tekemistä Sauerin kanssa muuta kuin nykyinen brändi koska se nimenomaan on SIG:n alkuperäinen aseosasto, Saksan-osasto ja siten USA:n tytäryhtiö sen sijaan olivat SIG:n ja Sauerin alun perin yhteisyrityksenä käynnistämä.

Nykytilanne noilla on siis, että on SIG Sauer, Inc. ja SIG Sauer AG, toinen USA:ssa ja toinen Sveitsissä; USA:n puoli valmistaa pistoolit, AR-tyyppiset aseet ja MCX:n, Sveitsin-osasto SG550-sarjan ja SG750-sarjan. Saksan-osasto lakkautettiin 2020 Saksan vientilainsäädännön vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:
Saksan-osasto lakkautettiin 2020 Saksan vientilainsäädännön vuoksi.
Saksan osaston viimeisiä yrityksiä taisi olla edellämainittu Bundeswehrin rynkkykilpailu. SIG Sauer ja Rheinmetall/Steyr putosivat aika alkuvaiheessa pois. SIGin aseena oli MCX, joka on kyllä aika suosittu viranomaispiireissä ympäri maailman (myös Suomen Poliisilla) ja myös Yhdysvaltojen uusi M7 Spear perustuu tuohon.

Haenel voitti varsinaisen kilpailutuksen, mutta H&K:n patenttivalituksen jälkeen sopimus Haenelin kanssa purettiin ja H&K 416 valittiin uudeksi aseeksi. Eli H&K:n lakiosasto on kyllä aktiivinen.
 
Norjan ja Viron lienee pakko ostaa käsiaseet ulkomailta, kun omaa teollista sarjatuotantoa ei ole käsiase sotilaskaliipereille?
Ranskassa ei ole tarjouskilpailuvaiheessa ollut mukana kotimaista vaihtoehtoa, joten ei sekään ole kovin hyvä referenssi siitä, että ulkomainen kelpaa, jos kotimaassa on valmistusta.

Eihän sitä sarjatuotantoa ole Suomessakaan? Sakon myynti on lähes täysin siviilimarkkinoille, viranomaiset ostaa silloin tällöin TA-kiväärejä. Rynkkyvalmistajana Sako on uusi tai tekee comebackin, näkökulmasta riippuen. Olen ymmärtänyt, että tehdastakin joudutaan laajentamaan, jotta pystyvät valmistamaan Suomen tulevat RK:t. Ei ollut mitään valmista tuotetta ja valmista linjaa huutamassa tilausten perään.

Ranska ei lähtenyt siihen samaan kuin Suomi, että "mysjöö Beretta Dassault, me ostamme kohta rynnäkkökiväärin, onko teillä mitään tarjottavaa". Luulisi nyt yhden rynnäkkökiväärin tekemisen onnistuvan, jos tykkejä ja hävittäjiä osaavat tehdä...
 
Onko jotain erityistä syytä ostaa ulkomailta, jos hinta ja laatu ovat suunnilleen samoja? Tuosta kun vielä palautuu rahaa kiertoon, se voi hyvinkin olla edullisempi.
 
Ei kelvannut Saksalle. Pelkästään saksalaisia valmistajia heidän rynkkykilpailussaan.

EU:n direktiivien pitäisi mahdollistaa suorahankinnat asejärjestelmissä, perusteluna voi käyttää ihan mitä vaan.
Saksalaiset kun osaavat hiukan laskea vaikka paska maa onkin ;)
 
Onko jotain erityistä syytä ostaa ulkomailta, jos hinta ja laatu ovat suunnilleen samoja? Tuosta kun vielä palautuu rahaa kiertoon, se voi hyvinkin olla edullisempi.

Ei. Toisaalta erityistä syytä suoraostoonkaan ei liene. Kilpailutus pistää aina toimittajille painetta tehdä parempia tarjouksia, myös sille preferoidulle valmistajalle. Jos kotimainen tuote on hyvä, se kyllä pärjää kilpailussakin. Jos taas ei, no, silloin on hulluutta ostaa kotimaista vain kotimaisuuden takia.

Sinänsä ulkomainen voi usein olla vähäriskisempi. Onhan se eri asia ostaa valmis, testattu ja hyväksi havaittu tuote kuin kehittää itse uusi. Jälkimmäisessä on aina riskit viivästyksistä, kustannusylityksistä ja laatuongelmista. Samoin jos pääsee ostamaan valmiilta tuotantolinjalta, niin se on etu uuden perustamiseen verrattuna. Jälkimmäinen maksaa aikaa ja rahaa, joskus enemmänkin kuin suunniteltiin. Nämä asiat ovat realisoituneet ikävällä tavalla mm. LV2020-hankkeessa.
 
Sinänsä ulkomainen voi usein olla vähäriskisempi. Onhan se eri asia ostaa valmis, testattu ja hyväksi havaittu tuote kuin kehittää itse uusi. Jälkimmäisessä on aina riskit viivästyksistä, kustannusylityksistä ja laatuongelmista. Samoin jos pääsee ostamaan valmiilta tuotantolinjalta, niin se on etu uuden perustamiseen verrattuna. Jälkimmäinen maksaa aikaa ja rahaa, joskus enemmänkin kuin suunniteltiin. Nämä asiat ovat realisoituneet ikävällä tavalla mm. LV2020-hankkeessa.

Toki tässä nämä riskit on huomattavasti pienempiä kuin vaikkapa LV2020 hankkeessa. Tässähän sovelletaan markkinoilta jo löytyvää tekniikkaa ja yritetään valmistaa itse, jolloin sudenkuoppia on vähemmän, samoin tuotekehityskuluja.

Ei. Toisaalta erityistä syytä suoraostoonkaan ei liene. Kilpailutus pistää aina toimittajille painetta tehdä parempia tarjouksia, myös sille preferoidulle valmistajalle. Jos kotimainen tuote on hyvä, se kyllä pärjää kilpailussakin. Jos taas ei, no, silloin on hulluutta ostaa kotimaista vain kotimaisuuden takia.

Tässä nyt huomaa, että en tunne hirväesti prosessia. Otetaanko tarjouskilpailussa huomioon ne omaan talouteen pyörimään jäämät rahat (joka vähentää kustannuksia x-määrän verrattuna ulkoa ostettuun), vai verrataanko vain hankintahintaa?
 
Ranska ei lähtenyt siihen samaan kuin Suomi, että "mysjöö Beretta Dassault, me ostamme kohta rynnäkkökiväärin, onko teillä mitään tarjottavaa". Luulisi nyt yhden rynnäkkökiväärin tekemisen onnistuvan, jos tykkejä ja hävittäjiä osaavat tehdä...
*köh* FAMAS *köh*
 
Eihän sitä sarjatuotantoa ole Suomessakaan? Sakon myynti on lähes täysin siviilimarkkinoille, viranomaiset ostaa silloin tällöin TA-kiväärejä. Rynkkyvalmistajana Sako on uusi tai tekee comebackin, näkökulmasta riippuen. Olen ymmärtänyt, että tehdastakin joudutaan laajentamaan, jotta pystyvät valmistamaan Suomen tulevat RK:t. Ei ollut mitään valmista tuotetta ja valmista linjaa huutamassa tilausten perään.
Suomessa on kuitenkin Sakolla sitä aselaan erityisosaamista, eli mm. rihlauksen tuotantotaito, ja yleisemminkin komponenttituotennon laatuasiat kunnossa. Ei aivan triviaaleja asioita, muistanemme miten esmes ihan alalla tunnetulle Dasanille kävi, kun koettivat tehdä MPK-kivääriä ja astuivat osaamisalueensa ulkopuolelle?
 
Toki tässä nämä riskit on huomattavasti pienempiä kuin vaikkapa LV2020 hankkeessa. Tässähän sovelletaan markkinoilta jo löytyvää tekniikkaa ja yritetään valmistaa itse, jolloin sudenkuoppia on vähemmän, samoin tuotekehityskuluja.

Tietyssä mielessä mäntäarska on kyllä yksinkertaisempi laitos kuin korvetti/fregatti, kun piirustuksetkin on melkein kopioitu maailmalta. Toisaalta se ei vaadi niin hirveästi, että yksi asia suunnitellaan/valmistetaan huonosti ja sitten sitä korjataan myöhemmin varikkotyönä jäätävään asemäärään. (Tulee mieleen ne Norincojen nallipiikit (nallipiikin jouset?).)

Ainakin aikatauluviivästykset ovat todellinen riski. Ensin prototyyppejä laboratoriotesteihin ja koeammuntoihin, sitten esisarjaa laajempiin ja pidempiin kenttäkokeisiin. Havaitaan kenttäkokeissa vikaa, insinöörit tekevät revision ja kenttäkokeet alkaa alusta uudella versiolla. Muutama kierros tuota, niin palaa aikaa ja tupakkaa.

Valmistuksen käynnistyksessäkin voi mennä aikansa. Tämä on kuitenkin byrokratian luvattu maa, jossa hallinto-oikeus voi keskeyttää minkä hyvänsä rakennusprojektin. Tällaisina aikoina rakennusliikekin voi tehdä konkurssin ja uuden etsiskelyssä saattaa kestää. Siihen vielä kirsikaksi kakun päälle vähän epäonnea koneiden hankinnoissa ("sirupula", "maailmanpalon edellä näille nappirihlauskoneille on kysyntää" jne.), niin taas lykkääntyy.

Tässä nyt huomaa, että en tunne hirväesti prosessia. Otetaanko tarjouskilpailussa huomioon ne omaan talouteen pyörimään jäämät rahat (joka vähentää kustannuksia x-määrän verrattuna ulkoa ostettuun), vai verrataanko vain hankintahintaa?

Huoltovarmuudelle voi asettaa kriteerejä, vrt. hävittäjähankinta. Jos esim. tiettyjen kriittisiksi katsottujen osien valmistus ja aseiden loppukokoonpano halutaan Suomeen, niin ulkomainen toimija voi ratkaista sen vaikkapa suomalaisella alihankinnalla. Kuten LM tekee Patrian kanssa, kun on kyse F-35:stä.

PV toki suorittaa tarjouksen lopullisen arvioinnin ja pisteytyksen. H&K partneroituneena Valmetin kanssa tai LMT kimpassa Patrian kanssa voi olla uskottavampi tarjouksen esittäjä kuin Mike's Gunsmithing Ltd yhdessä Pärnäsen konepajan kanssa.

Suomessa on kuitenkin Sakolla sitä aselaan erityisosaamista, eli mm. rihlauksen tuotantotaito, ja yleisemminkin komponenttituotennon laatuasiat kunnossa. Ei aivan triviaaleja asioita, muistanemme miten esmes ihan alalla tunnetulle Dasanille kävi, kun koettivat tehdä MPK-kivääriä ja astuivat osaamisalueensa ulkopuolelle?

Puhumattakaan Royal Small Arms Factorystä, jonka erityisosaamisen rinnalla Sakokin kalpenee! Tosin SA80 ei kai siltikään ole mikään menestystarina...

Sinänsä en näkisi sitä yhtään ongelmallisena, vaikka esim. piiput tulisivat joltain Lothar-Waltherilta. Eikös näissä Sakonkin rynkyissä kuitenkin käytetä esim. Magpulin muoviosia...
 
Suomessa on kuitenkin Sakolla sitä aselaan erityisosaamista, eli mm. rihlauksen tuotantotaito, ja yleisemminkin komponenttituotennon laatuasiat kunnossa. Ei aivan triviaaleja asioita, muistanemme miten esmes ihan alalla tunnetulle Dasanille kävi, kun koettivat tehdä MPK-kivääriä ja astuivat osaamisalueensa ulkopuolelle?
Totta. Toisaalta osa osaamisesta menetettiin Valmetin Tourulan tehtaan sulkemisen ja Sakon Riihimäen-rynnäkkökiväärilinjaston sulkemisen myötä. Valmetilla oli Tourulassa vanhojen patujen mukaan Suomen paras ja kokeinein piippuseppä, mutta mies jäi eläkkeelle ja ehti dementoitua ennen kuin hänen osaamistaan lähdettiin uudelleen kyselemään. Myös RK-linjojen manuaalisten työstökoneiden ajajat olivat luonnollisesti vuosikymmenten kokemuksella työtään tehneitä huippuosaajia.

Valmethan lupasi muuten Sniperilleen paremman tarkkuuden (pienemmän hajonnan, eli max 0,7 kaariminuuttia) kuin Sako uskaltaa luvata TRG:lle.
 
Back
Top