Kremlin järjestelmässä on heikko kohta: rasismi on kytevä aikapommi
Kirjeitä Venäjältä -sarjan kirjoittaja Ivan kirjoittaa muukalaisvihasta. Putinin hallinto käyttää rasismia aseena, mutta samalla se virittää aikapommin.
VENÄJÄLLÄ asuntoilmoituksissa näkee usein merkinnän: ”vain slaaveille”. Tässä ei kukaan näe mitään kummallista. Venäjällä rasismi on niin arkista, että sitä ei lainkaan paheksuta.
Viime vuonna tuttuni saivat hysteerisen kohtauksen, kun heidän tyttärensä aikoi mennä naimisiin dagestanilaisen lääkärin kanssa. Dagestan on yksi Kaukasian tasavalloista, jonka asukkaista valtaosa on muslimeja.
TAPAUKSISSA on kyse muukalaisen pelosta, ksenofobiasta. Se on aina elänyt Venäjällä vahvana. Ja usein se purkautuu muukalaisvihana.
Jo ennen sotaa, vuonna 2019, Levada-keskuksen tutkimuksen mukaan 71 prosenttia venäläisistä olisi halunnut rajoittaa jonkin etnisen ryhmän oleskelua maassa.
Suurimmalla osalla venäläisistä ei ole kokemuksia muista kansallisuuksista. Venäläiset pelkäävät, että ”he” ovat erilaisia kuin ”me”.
”Jos ihminen on ollut edes pari kertaa ulkomailla, hän miettii kymmenen kertaa – onko totta, että esimerkiksi Ranskassa kaikki ovat sodomiitteja? Ja haluavatko he todella vallata meidät?” sanoo pietarilainen sosiologi Angelina Sidorova.
Sidorova kutsuu Venäjän muukalaisvihaa ”kotiksenofobiaksi” tai ”keittiöksenofobiaksi”. Rasismi on niin arkipäiväistä, ettei se edes nouse kysymykseksi politiikassa.
Venäjällä on ollut nationalistisia ja rasistisia puolueita. Mutta ne eivät saavuttaneet menestystä edes silloin, kun Venäjällä vielä järjestettiin melko rehellisiä vaaleja.
Rasismia osaa tarpeeksi hyvin hyödyntää presidentti Vladimir Putin.
PELON lietsominen on vallanpitäjille edullista. Se helpottaa kansan hallintaa ja istuttaa heidän mieliinsä Kremliä hyödyttäviä ideoita.
Mutta ksenofobia voi karata hallinnasta.
Tunnetuimpia venäläiselokuvia on Aleksei Balabanovin elokuvan Veli (Brat). Sen on varmasti nähnyt jokainen venäläinen, yleensä useammin kuin kerran.
Monet elokuvan sitaatit ovat muuttuneet lentäviksi lauseiksi. Yksi kuuluisimmista kuuluu näin: ”Et ole veljeni, senkin saastainen mutakuono”.
Lauseeseen törmää vieläkin usein. Sitä kuulee, kun venäläinen haluaa näyttää kaapin paikan kaukasialaisille, esimerkiksi tšetšeeneille.
Elokuva julkaistiin vuonna 1997. Ensimmäinen Tšetšenian sota oli päättynyt vuotta aikaisemmin, ja monet venäläiset pitivät tšetšeenejä vihollisina. Ilmapiiri oli avoimen rasistinen.
Vuonna 2023 Venäjän propaganda ei voi toimia näin karkeasti. Venäläiset ovat 25 vuoden ajan voineet nähdä omin silmin, että ulkomailla asuu aivan samanlaisia ihmisiä kuin me.
Venäjän televisio kuitenkin ruokkii muukalaisvihaa ja rasismia päivästä toiseen.
VENÄJÄN hyökättyä Ukrainaan asetin itselleni tavoitteen.
Aion kumota keskustelussa sadan sellaisen ihmisen näkemykset, jotka uskovat sokeasti Venäjän televisioon. Olen päässyt tavoitteessani suunnilleen puoleenväliin.
Minulle on selvinnyt jotain tärkeää.
Muukalaisvihan suunta on kääntynyt Venäjällä sisäänpäin, siis Venäjällä asuvia vähemmistökansallisuuksia kohtaan.
Sotšin lahjakkaiden lasten leirillä lapset tervehtivät jakutialaisia lapsia natsitervehdyksellä. Lahjakkaat lapset siis tekevät natsitervehdyksiä osoittaakseen suhtautumisensa muihin lahjakkaisiin lapsiin, koska he ovat erinäköisiä – jakuutit ovat piirteiltään aasialaisia.
TOKI valtio tukee yhä vihaa ukrainalaisia kohtaan. Siihen liittyy ajatusta Venäjän erityisestä tiestä ja ”venäläisestä maailmasta”.
Aate kiteytyy siihen, että Venäjä on viimeinen linnoitus ”perinteisille arvoille”. Niitä ovat kristinusko, hyvyys ja oikeudenmukaisuus. Kaikkialla on mukamas vihollisia, jotka haluavat tuhota nämä arvot.
Erityisesti homoseksuaaleille ja transsukupuolisille annetaan tässä ”sodassa” erityinen rooli. Propaganda väittää, että heitä työnnetään Venäjälle, jotta Venäjä lakkaa olemasta.
Tällaista hölynpölyä tukee voimakkaasti myös Venäjän ortodoksinen kirkko. Eikö tämä olekin valtiollista ksenofobiaa?
Ukrainan väitetään edistävän ”Homo-Euroopan” arvoja. Ja Venäjä suhtautuu slaavilaisiin kansoihin, erityisesti ukrainalaisiin, kuin pikkuveljiin.
Me suojelemme heitä hinnalla millä hyvänsä!
Vaikka he eivät pyydä meitä tekemään niin!
Jos pikkuvelikansat eivät ota puolustajia vastaan syleilyin ja kukkasin, se johtuu vain siitä, että viholliset ovat sekoittaneet heidän päänsä.
KREMLIN järjestelmässä on kuitenkin heikko kohta. Kun tarpeeksi ruokkii rasismia ja ksenofobiaa, se saattaa karata hallinnasta.
Tästä nähtiin esimerkki lokakuun lopussa, kun yli tuhat ihmistä valtasi Dagestanin Mahatškalassa lentokentän. Väkijoukko yritti etsiä matkustajien joukosta juutalaisia. Tarkoitus oli selvästi järjestää pogromi, väkivaltainen hyökkäys juutalaisia vastaan.
Rangaistus tällaisesta on Venäjällä tarkoituksellisesti lievä – vain seitsemän päivää pidätystä. Samaan aikaan internetissä jaetusta viestistä voi saada seitsemän vuotta vankeutta.
Jatkuu...
Kirjeitä Venäjältä -sarjan kirjoittaja Ivan kirjoittaa muukalaisvihasta. Putinin hallinto käyttää rasismia aseena, mutta samalla se virittää aikapommin.
www.hs.fi
www.iltalehti.fi
Eikös ryssät haaveilleet saavansa Neuvostoliiton takaisin. Onnea vaan. Tavoite alkaa olla lähellä.
