Vaihtoehtoisia puolustushankintoja menneiltä vuosilta...

Ja käsite F-16 pitää tietysti sisällään monenlaista tavaraa viideltä vuosikymmeneltä. Oliko esimerkiksi juuri Belgian F-16A/B -koneilla se ylempänä mainittu "suunnaton" kehityspotentiaali vai tarkoitettiinko sillä enemmänkin koko konetyypin kehitystä yli vuosikymmenien.

Kaikkia F-16 -koneita, jopa A/B -sarjaa, on kyetty tähän mennessä modailemaan täältä ikuisuuteen.
 
Myös F-16:ssa on ollut kestävyysongelmia, kone oli alkujaan mitoitettu paljon pienemmille lentopainoille mitä sitten käytännössä sillä on lennetty. MLU-ohjelmiin on usein kuulunut rakennekorjaukset joiden hinta on samaa luokkaa kuin Hornetin Centre Barrel Replacement-korjauksen.

F-16 "ei täyttänyt ilmavoimien vaatimuksia". Ei ole avattu mitä vaatimuksia ne olivat, mahdollisesti samoja ongelmia mitä ruotsalaiset havaitsivat vuosikymmen aiemmin. Myös heillä Hornet voitti vertailun.
F-16:n onnettomuusfrekvenssi oli myös hyvin korkea 80-luvulla. Sitten myöhemminhän moottoreista tuli hyvin luotettavia ja onnettomuustilastot putosivat samalle tasolle Hornetin kanssa.

Toki päivityksissä on ongelmansa, mutta F-16:n tuotantomäärillä kannusteita päivitysten kehittämiseen on eri tavalla kuin Horneteilla. Luotettavuudestakin olen "Lawn Dartin" kannalta samaa mieltä. Kuten sanoin, kyse on jälkiviisastelusta. Vuoden 1992 kriteereillä ja tuolloisella hankintaprosessilla F-18C/D oli ehdottomasti paras kone. Nykynäkökulmasta F-16C/D olisi ollut paras kone.
 
Huomattavasti parempi lobbaus ja McDonnell-Douglas onnistui vielä saamaan parhaan mahdollisen lobbarin. Takamatkalta kisaan mukaan lähteny Hornet vei yllättäen voiton. Oli tosiaan paras kone mutta myös kallis käyttää. Ostohinta aleni kaupan viimeisessä vaiheessa merkittävästi, elinkaarikustannuksiahan ei siihen aikaan laskettu. F-16:n tutka oli myös Hornetia huonompi; se varmaan ratkaisi pelin. AMRAAMeilla oli valinnassa suuri paino ja huonompi tutka pudottaa tietysti suurinta käyttöetäisyyttä. Gripeniinhän niitä ei saanu silloin ollenkaan mutta sitä nyt ei muutenkaan olisi valittu.

Ei pidä paikkaansa. Koneiden käyttökustannukset kyllä arvioitiin, ja elinkaarikustannusten laskeminen sen tarkemmin olisi ollut melkoista arpapeliä, ja lienee tälläkin kierroksella. (Hitostako sitä tiedetään, mitä kvanttisuunnistusjärjestelmää, lasertykkiä, hypersoonista risteilyohjusta, ABM-ohjusta ja muuta härpäkettä HX:ään tulee tarjolle ja/tai hankitaan koneen elinkaaren aikana...)

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707022200238131_u0.shtml

1540822739400.png
 
Kaikkia F-16 -koneita, jopa A/B -sarjaa, on kyetty tähän mennessä modailemaan täältä ikuisuuteen.

Kysymys kuuluu lähinnä että millä tasolla liikutaan teknisesti ja mitä se maksaa? Saisiko siitä käytetystä F-16A:sta nykyisen Hornettimme tasoisen laitteen?

En tiedä. Siksi kysyn.
 
Kysymys kuuluu lähinnä että millä tasolla liikutaan teknisesti ja mitä se maksaa? Saisiko siitä käytetystä F-16A:sta nykyisen Hornettimme tasoisen laitteen?

En tiedä. Siksi kysyn.

Ainakin nykyisin pystyy:

https://airforcesmonthly.keypublishing.com/2018/08/26/aidc-modified-f-16v-begins-flight-test/

Aika kova sana modata F-16A/B -> F-16V

The Republic of China Air Force (ROCAF) is spending $3.8bn to upgrade 145 surviving F-16A/Bs under the Phoenix Rising project. The first batch of four F-16A/B fighters began to arrive at the AIDC factory in Taichung at the beginning of 2017. These first four jets will be used as technical verification aircraft.

The upgraded F-16V introduces an AN/APG-83 active electronically scanned array (AESA) radar, new mission computer and F-16C/D landing gear. The AN/APG-83 can simultaneously perform search, tracking and lock-on functions. For multiple targets, the detection range is increased by more than 30% compared with the original APG-66(V)3 radar. Overall battlefield detection capability is reportedly increased by 220%, and self-protection capability by 180%.

The F-16V will also be equipped with the Joint Helmet Mounted Cueing System (JHMCS). The fighter will be paired with the new AIM-9X Sidewinder missile, AGM-154C Joint Standoff Weapon and AGM-88B High-speed Anti-Radiation Missile (HARM). The F-16V will also receive a new electric warfare pod.
 
Ei pidä paikkaansa. Koneiden käyttökustannukset kyllä arvioitiin
Kaikella kunnioituksella; harvinaisen asiantuntematon väite!
Forumilla ei varmaan monikaan ole osallistunut elinkaarikustannusten laskentaan, mutta perustiedot aiheesta saa ihan lehtiäkin lukemalla. Lasketaanpa aluksi kuinka hyvin nämä käyttökustannusarviot
pitävät yhtä tähän asti toteutuneen kustannuksen kanssa:

Hornetin osalta siis kustannukseksi laskettiin 6.2 miljardia markkaa eli jaettuna 30 v käyttöajalla vaivaiset 207 miljoonaa/vuosi. Muutetaan tämä Tilastokeskuksen rahanarvokertoimella 0,2413 vuoden 2017 euroiksi niin tulemme kustannuksiin 50 milj eur vuodessa. Kun tämä kulu kuitenkin on noin 300 EUR vuodessa niin heittoa jää 250 milliä. Tällä summalla tykkimiehet saisivat joka vuosi sen 48 K9:ä ja vielä 24 AMOS ta päälle. Jos en vielä väärin muista niin vuotuinen lentotuntikiintiö/kone oli aluksi 200 h eikä nykyinen 150. Eli tuo 300 milliä pitäisikin olla 400 jos lennettäisin niin paljon kun 1992 suunniteltiin.

Elinkaarikustannuksiin pyritään ottamaan kaikki tiedossa olevat kustannuserät, ml MLU:t. Maataistelukyky on ekstraa sillä hankintahetkellä siihen ei ollu tarvetta. Arvioitahan ne aina ovat tietysti mutta jos oleellisia kustannuseriä jätetään pois tulee jossain vaiheessa vastaan myös esittelijän virkavastuu. Tässä hankinnassa raja mielestäni ylittyi silloin kun aseistus jätettiin pois ylläolevasta Valtioneuvoston esittelystä. Homma korjattiin nyhjäisemällä seur vuonna Vvm Iiro Viinasta hihasta ja kertomalla: "Niin BTW, meillä ei muuten ole uskottavaa ilmapuolustusta, ellemme hanki Horneteihin myös aseistusta."
 

Näissä modauksissa toki tulee muistaa, että ne voidaan tehdä vaiheittain. Yhdessä vaiheessa AMRAAM, toisessa JHMCS, kolmannessa runkotankit ym. Lisäksi F-16:n osalta etuna on useita kilpailevia toimittajia modauksille. Ylipäätään kannattaa hankkia kone, jota Israel käyttää...

...ja lisäksi ehkä F-16A/B -> F-16WZ kannattaisi pitää katastrofioptiona mielessä jos HX kyykkää...
 
Mistä romiksesta ovat ostaneet F-16 A/B aihiot, sillä Etelä-Korealla oli ennestään 1980-luvulla hankittuja F-16 C/D Block 30 ja -52 mallia. Niiden modaaminen onkin huomattavasti helpompaa.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=21&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjc9q2W_6veAhVGDCwKHZ3iB24QFjAUegQIABAB&url=http://www.f-16.net/f-16_users_article18.html&usg=AOvVaw2NYwTPPTl7qdofE_LsWTL3

Ovat ihan paikallisia.

https://www.globalsecurity.org/military/world/taiwan/f-16.htm

F-16 A/B - 1992
On September 2, 1992, President Bush announced his Administration's proposal to sell up to 150 F-16 fighters to Taiwan. Although the proposed sale was generally viewed as a means to win votes in the President's home state of Texas, the Congress eventually approved the sale. In November 1992, representatives of Taiwan and the United States signed an agreement for the sale of 150 Block 20 F-16 aircraft to Taiwan under the Peace Fenghuang Foreign Military Sales program. The Block 20 avionics configuration is very similar to the F-16A/B Mid-Life Update.

Eli jos Suomi olisi vlinnut F-16-koneen, niin niitä varmaan nykyisin modattaisiin F-16V-tasolle.
 
No, laitetaan sitten vaikka W niin olisi Whiskey! :) Mutta aikoinaan päivitetyt koneet valitsemalla rahaa olisi riittänyt myös kunnon ilmatorjuntaan. Nyt sitä vaihtoehtoa ei valitettavasti ole, näillä mennään.

Kunnon ilmatorjunta? Meillähän on enemmän IT-voimaa kuin kaikilla pohjoismailla ja Baltian mailla yhteensä. Millä maalla jonka puolustusbudjetti on Suomen kokoa, on "kunnon" ilmatorjunta?
 
Ovat ihan paikallisia.
Ihme juttu! Kun mun lähteeni on F-16 erikoistunu nettisivu, jossa on jokaisen koneen sarjanumerokin, jossa näkyy koneen valmistusvuosi. Ei kyllä ole kovin uskottavaa, että Texasissa värkättäisiin 1990-luvulla A/B-mallia, vaikka Bush vanhempi ääniä tarvikin.

F_16.PNG
 
Ihme juttu! Kun mun lähteeni on F-16 erikoistunu nettisivu, jossa on jokaisen koneen sarjanumerokin, jossa näkyy koneen valmistusvuosi. Ei kyllä ole kovin uskottavaa, että Texasissa värkättäisiin 1990-luvulla A/B-mallia, vaikka Bush vanhempi ääniä tarvikin.

Katso liite: 24929

Kyllä noiden Taiwanin koneiden on kaikissa näkemissäni lähteissä aina mainittu olevan A/B-mallia. Ne rakennettiin suoraan jokseenkin samaan moodiin kuin mihin eurooppalaiset päivittivät omansa 90-luvun MLU:ssa. Ei tosin olisi ensimmäinen ketta kun poliittisista syistä olisi käytetty luovaa tyypitystä.
 
Ihme juttu! Kun mun lähteeni on F-16 erikoistunu nettisivu, jossa on jokaisen koneen sarjanumerokin, jossa näkyy koneen valmistusvuosi. Ei kyllä ole kovin uskottavaa, että Texasissa värkättäisiin 1990-luvulla A/B-mallia, vaikka Bush vanhempi ääniä tarvikin.

Katso liite: 24929

Tuo Peace Bridge I-III on Etetä-Korean hankintoja, ei Taiwanin. Taiwan kyllä pyysi 66 F-16C/D-hävittäjän ostamista 2015, mutta Barak Obama rahoitti sen sijaan F-16V-projektin.
 
Kunnon ilmatorjunta? Meillähän on enemmän IT-voimaa kuin kaikilla pohjoismailla ja Baltian mailla yhteensä. Millä maalla jonka puolustusbudjetti on Suomen kokoa, on "kunnon" ilmatorjunta?

Tanskalla on kaukotorjuntaa merivoimiensa avulla. Suomessa erityistarpeen muodostaa pk-seudun ja potentiaalisen päätaistelualueen itärajan läheisyys. Kaukoilmatorjunnan kaluston tullessa käyttöön se mahdollistaa myös vaikutuksen vihollisen alueelle.

Lisäksi, kuten on usein mainittu, ballistiset ohjukset, vaikka kaikkea ei voi kepaboida on kyseessä kuitenkin relevantti uhka. Kyllä näkisin, että minimissään neljä ballististen ohjusten torjuntaan / kaukotorjuntaan kykenevää yksikköä olisi tarpeen. Yksi pk-seudulle, yksi maavoimien painopistealueelle, yksi ilmavoimien suojaksi, yksi vahvennussatamaan. Suomen oloissa näitä ei voi sijoittaa merelle, valitettavasti.

Oppi-isä US Navykin luottaa pääsääntöisesti ilmatorjuntaan, toissijaisesti lentokoneisiin. Luottaisin US Navyn asiantuntemukseen. Puola, Romania ja Ruotsi hankkivat myös vahvaa ohjuspuolustusta. Sveitsi hankkii myös niin hävittäjiä kuin ilmatorjuntaa. Singaporella on ASTER:t niin maalla kuin merellä. Suomi on tässä asiassa eri seurassa panostaessaan erittäin voimakkaasti hävittäjiin.

Mutta tämä menikin toki jo ihan langan ulkopuolelle, kuten usein sattuu!
 
Viimeksi muokattu:
Lisäksi, kuten on usein mainittu, ballistiset ohjukset, vaikka kaikkea ei voi kepaboida on kyseessä kuitenkin relevantti uhka. Kyllä näkisin, että minimissään neljä ballististen ohjusten torjuntaan / kaukotorjuntaan kykenevää yksikköä olisi tarpeen. Yksi pk-seudulle, yksi maavoimien painopistealueelle, yksi ilmavoimien suojaksi, yksi vahvennussatamaan. Suomen oloissa näitä ei voi sijoittaa merelle, valitettavasti.

Miksi vahvennussataman torjuntaa ei voi sijoittaa merelle? Silloinhan painopistettä voidaan vaihtaa hyvinkin liukkaasti; vahvennussatama voi olla tänään Pori, huomenna Vaasa, ylihuomenna Turku...
 
Miksi vahvennussataman torjuntaa ei voi sijoittaa merelle? Silloinhan painopistettä voidaan vaihtaa hyvinkin liukkaasti; vahvennussatama voi olla tänään Pori, huomenna Vaasa, ylihuomenna Turku...

Toki, mutta tämä vaatisi riittävän isoa alusluokkaa, käytännössä isompaa fregattia kuin Laivue 2020, sekä SM-3/6 tai ASTER-30 ohjuksia. Ja koska aluksia pitäisi rakentaa ainakin kaksi siirtyisi painopiste turhan paljon ehkä merelle. Toki voisi myös pohtia, että tässä tapauksessa merivoimille voisi siirtää risteilyohjusten laukaisun jolloin vastaavasti Ilmavoimien tehtävätaakka vähenisi. Tuskin kuitenkaan Suomessa mahdollista, lisäksi maalla oleva ito-yksikkö voisi siirtyä liukkaasti toiselle alueelle jos tarvetta tulisi. Toivotaan joka tapauksessa että Laivue 2020 ito-kapasiteetti olisi hyvä.
 
Kaikella kunnioituksella; harvinaisen asiantuntematon väite!
Forumilla ei varmaan monikaan ole osallistunut elinkaarikustannusten laskentaan, mutta perustiedot aiheesta saa ihan lehtiäkin lukemalla. Lasketaanpa aluksi kuinka hyvin nämä käyttökustannusarviot
pitävät yhtä tähän asti toteutuneen kustannuksen kanssa:

Hornetin osalta siis kustannukseksi laskettiin 6.2 miljardia markkaa eli jaettuna 30 v käyttöajalla vaivaiset 207 miljoonaa/vuosi. Muutetaan tämä Tilastokeskuksen rahanarvokertoimella 0,2413 vuoden 2017 euroiksi niin tulemme kustannuksiin 50 milj eur vuodessa. Kun tämä kulu kuitenkin on noin 300 EUR vuodessa niin heittoa jää 250 milliä. Tällä summalla tykkimiehet saisivat joka vuosi sen 48 K9:ä ja vielä 24 AMOS ta päälle. Jos en vielä väärin muista niin vuotuinen lentotuntikiintiö/kone oli aluksi 200 h eikä nykyinen 150. Eli tuo 300 milliä pitäisikin olla 400 jos lennettäisin niin paljon kun 1992 suunniteltiin.

Elinkaarikustannuksiin pyritään ottamaan kaikki tiedossa olevat kustannuserät, ml MLU:t. Maataistelukyky on ekstraa sillä hankintahetkellä siihen ei ollu tarvetta. Arvioitahan ne aina ovat tietysti mutta jos oleellisia kustannuseriä jätetään pois tulee jossain vaiheessa vastaan myös esittelijän virkavastuu. Tässä hankinnassa raja mielestäni ylittyi silloin kun aseistus jätettiin pois ylläolevasta Valtioneuvoston esittelystä. Homma korjattiin nyhjäisemällä seur vuonna Vvm Iiro Viinasta hihasta ja kertomalla: "Niin BTW, meillä ei muuten ole uskottavaa ilmapuolustusta, ellemme hanki Horneteihin myös aseistusta."

Elinkaarikustannukset tiedetään vasta kaluston poistuttua, jos silloinkaan. Tuskinpa muillakaan puolustushaaroilla on näistä kovin hyvää käsitystä - esim. ex-DDR T-72:ien elinkaarikustannus, jos sellainen on joskus laskettu, on todennäköisesti ihan päin honkia suhteessa toteutuneeseen. Ei tullut MLU:ta, vaikka sellaisen tarve oli selkeä alusta lähtien.

Horneteille on valtion budjetissa ilmoitettu muistaakseni n. 10 000 euron lentotuntihinta jokunen vuosi takaperin. (Tuo summa täsmää muuten aika hyvin myös Yhdysvaltain omiin vastaaviin numeroihin.) En tiedä, mikä summa tuo 300 miljoonaa euroa on - ilmavoimien koko vuosibudjetti, jolla operoidaan kaikkea Casasta Pilatukseen?

Joka tapauksessa 10 000€ (* lentotunnit) on todennäköisesti paljon vertailukelpoisempi luku v. 1992 arvioiden kanssa kuin jokin mystinen 300 miljoonaa. Eroa syntyy, mutta on kuitenkin kohtuutonta kaataa kaikkea ilmavoimien niskaan. Olisiko ilmavoimien pitänyt ennustaa esimerkiksi öljyn hinnan raju nousu? Ei minusta, ei siihen ole oikein kukaan muukaan kyennyt...

1540837279900.png
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top