Varsikengät

Tulipahan vain mieleen, että mikäs hinku se on pv:llä ja suurimmalla osalla muistakin asevoimista tehdä maihareista mustat? jenkit ja britit toki käyttää hiekanvärisiä ja ruskeita ym.
Perinne, jääkärit jne. Likakin näkyy paremmin ja löytyy huomautettavaa. Ruskea sopisi Suomeen paremmin.
 
En pitäisi mustia varsikenkiä ongelmana. Jos tehtävä vaatii parempaa naamioitumista, niin vetää maastopuvun lahkeet varsien päälle. Varsin nopeasti maiharin jalkaterä muuttuu kentällä mutaiseksi ja pölyiseksi ja saa siten luonnollisen naamioinnin. Enemmän ihmetyttää se ettei tst-liivin ja aseen naamioimiseen edes talvella jaeta naamiontiteippiä tai edes jonkinlaista harsoa.

Kyseenalaistan myös tämän ilmeisesti amerikkalaisesta koulutusmateriaalista otetun viisauden, ettei luonnossa ole mitään mustaa. Itse olen luonnossa nähnyt mustaa ja vielä enemmän muita tummia värejä joita vasten musta ei nyt mitenkään erityisen selvästi erotu. Onhan monissa maastokuvioissakin mustaa. Pimeällä musta erottuu myös hyvin heikosti ellei kontrasti ole hyvin suuri, esimerkiksi lunta maassa. Enemmän kuin musta minua itseäni epäilyttää monissa maastokuvioissa esiintyvät hyvin vaaleat tai jopa valkoiset läiskät joiden luulisi erottuvan sulan maan aikana melko hyvin, kun puhutaan Suomen olosuhteista.

Suomen puolustusvoimien maastokuvioita pidän melko hyvin suomen olosuhteisiin sopivina. Historiasta tunnetaan myös vähemmän onnistuneita ratkaisuja. Esimerkiksi Etelä-Vietnamissa poliisin taistelujoukot käyttivät ruskeansävyistä maastopukua. Toimintalueella oli kuitenkin maastossa hyvin paljon vihreää ja ruskeansävyinen maastopuku ei toiminut.

vietnam-war-south-vietnamese-national-police-field-force-cap-arvn-hat-41ea6c5a249b241082d87036b229505b.jpg
 
Tulipa kokeiltua Mil-Tecin kangasvartisia aavikkomaihareita. Kevyet ja jalkaan sopivat ne olivat, ja kesällä mukavan viileät, mutta teräosan haljasnahka oli heikkoa kuin pahvi; taitoskohdista se repeili nopeasti puhki. Eiväthän ne kalliit olleet, mutta rahalle olisi löytynyt varmasti parempaakin käyttöä. Koirankusetuskäyttöön pitäisi nyt löytää jotkut laadukkaammat vastineet.
 
Mil-tec by Sturm. Mil-tec on erinomainen valinta, jos haluaa ostaa erittäin kalliita tuotteita. Homma menee lähes poikkeuksetta niin, että reserviläinen ostaa miltecin tuotteen ja perustelee hankinnan hinnalla. Puolen vuoden kuluttua huonolaatuinen paska tuote on historiaa ja käyttöön on hankittu laatutuote. Olen joskus ynnäillyt, että paskatuote + laatutuote on yhteishankintahinnaltaan niin suuri, että samalla rahalla olisi saanut ostettua jo todellista laatua. Rahaa ei ole siis säästynyt yhtään ja kaupanpäälle on saanut palelut, hiertymät, märät vaatteet ja yleisen vitutuksen.

Tuotevalikoimassa voi toki olla jotain harvoja helmiä joukossa kuten sadeviitta. Reserviläisen kannattaa jättää miltec väliin ja ostaa laatutavaraa sen sijaan. Naamiaisiin, airsoftaukseen, survivalismiin ja muuhun larppaukseen noi miltecin tuotteet sopii kuin nyrkki silmään.
 
Viimeksi muokattu:
Usein ensin ostetaan halpa paska ja sitten vasta hyvä.

Listatkaa hyvät ihmiset mielestänne kolme parasta varsikenkää ja perustelkaa, mikä tekee juuri niistä niin mahdottoman hyvät.

Myös pohjalliset ansaitsevat tulla huomioiduiksi keskustelussa, koska ne ovat kengän kannalta yhtä tärkeät kuin pohjatkin. Oman ääneni annan jalaksen FX2-pohjallisille.
 
Oman ääneni annan jalaksen FX2-pohjallisille.

FX 2 on erinomainen tuote. Varsinkin jos ostaa uudet pohjalliset tarpeeksi usein. Hinta on myös aika suolainen ja useimmilla tuote jää varmasti hyllyyn sen takia.

Suomen sotilas testaili tekstiilejä ja muita varusteita vielä 2000-luvun alkupuolella aktiivisesti. Nyt vauhti on hiipunut.

Ihmisten omat kokemukset on vähän kaksipiippuisia juttuja. Kun tuote on ostettu kalliisti omalla rahalla, niin useimmilla luonto ei kestä sanoa mitään negatiivista omista kamoista (ajatelkaa vaikka henkilöautoja). Sotilastarvikkeissa myös vähäinen käyttö häiritsee niiden arvioimista. Jos maihari tai joku muu tuote on käytössä 1-3 vuorokautta vuodessa, ei siitä välttämättä kannata vetää kovin suuria johtopäätöksiä tuotteen kestävyydestä ja sopivuudesta erilaisiin olosuhteisiin. MPK:n harjoituksissa tutustuin jo 90-luvulla varusteiden panttaajiin. Herroilla oli uutena ostettu M91 maastopuku, varsikengät, rinkka ja ties mitä varustetta. Harjoituksissa sitten kärvisteltiin kuluneissa kuuskekkosissa, raahaten palloreppua jonka lukot ei pitänyt ja väärän kokoiset kumisaappaat jalassa lonksuen. Omia varusteita ei voinut käyttää kun ne olisi kuluneet.
 
FX 2 on erinomainen tuote. Varsinkin jos ostaa uudet pohjalliset tarpeeksi usein. Hinta on myös aika suolainen ja useimmilla tuote jää varmasti hyllyyn sen takia.

Suomen sotilas testaili tekstiilejä ja muita varusteita vielä 2000-luvun alkupuolella aktiivisesti. Nyt vauhti on hiipunut.

Ihmisten omat kokemukset on vähän kaksipiippuisia juttuja. Kun tuote on ostettu kalliisti omalla rahalla, niin useimmilla luonto ei kestä sanoa mitään negatiivista omista kamoista (ajatelkaa vaikka henkilöautoja). Sotilastarvikkeissa myös vähäinen käyttö häiritsee niiden arvioimista. Jos maihari tai joku muu tuote on käytössä 1-3 vuorokautta vuodessa, ei siitä välttämättä kannata vetää kovin suuria johtopäätöksiä tuotteen kestävyydestä ja sopivuudesta erilaisiin olosuhteisiin. MPK:n harjoituksissa tutustuin jo 90-luvulla varusteiden panttaajiin. Herroilla oli uutena ostettu M91 maastopuku, varsikengät, rinkka ja ties mitä varustetta. Harjoituksissa sitten kärvisteltiin kuluneissa kuuskekkosissa, raahaten palloreppua jonka lukot ei pitänyt ja väärän kokoiset kumisaappaat jalassa lonksuen. Omia varusteita ei voinut käyttää kun ne olisi kuluneet.

Meillä ei tosiaan varmaan kellään ole kantapääkokemusta kuin muutamista kengistä. Mikä nyt omiin jalkoihin sopii. Helpompi minunkin on kokemusperäisesti sanoa, mitä en jalkaani halua. Ulos jää monta sellaista, jota on huvikseen sovittanut kaupassa. Pisin yhtäjaksoinen marssi oli 32 km (parilla juomatauolla) Ruotsin armeijassa käytössä olleilla Tretorn-maihareilla. Muutakin toki tein niiden kanssa. Se oli raskas ja liian leveälestinen minulle. Pisin kaiken kaikkiaan oli kolmen valtakunnan jotos Käsivarressa ja Norjassa Haltin vaelluskengillä, jotka taas olivat aivan erinomaiset vaikka niitä oli kilpailijan markkinointiviestinnässä haukuttu

Testaaminenkin on vaikeata juuri yksilöllisten jalkojen takia. Pitäisi löytää iso testiryhmä, jossa kaksi eri jalkatyyppiä käyttäisi riittävästi eri olosuhteissa samaa kenkää.

Internetin alkuaikoina kalastuspalstoilla huomattiin, että nettikeskusteluissa alkoi voimallinen lobbaus ja huhujen levittäminen tietyistä tuotteista. Eräänlainen kaupallinen kybersota. Kilpailu on kovaa ja verkossa voi vaikuttaa. Sama koski puhelimia. Uskoisin, että me nöyrästi täällä osaamme jotain esitellä, kun ei ole omat rahat missään kiinni, mutta pitää muistaa oman kokemuksen rajallisuus.

Esimerkiksi minun jalkani muoto jo estää sen, että pohjoismainen malli olisi minulle paras. Mutta koska suomalainen on yleensä leveäjalkainen, armeijan valinnan on oltava sellainen. Me vähemmistö sitten kärsimme mutta sukkavalinnat, oikeaoppinen nauhojen kiristäminen ja pohjalliset tasoittavat.
 
Kaksi itselleni parasta ovat olleet:
LOWA Z-8N GTX. Loistava kävellä, kevyt mutta kuitenkin tukeva, lesti jotain leveän (M05) ja kapean (HAIX P3) välistä. On LOWAn kenkiä muutkin kehuneet. Ulkonäön vuoksi ei paraatiin, mutta kapinaan ottaisin nämä.
HAIX Black Eagle Athletic 11 High. Lenkkarithan nämä, mutta toimistoon ja kuumaan kuivaan todella mukavan hengittävät.

Kolmatta hyvää ei pysty tästä nimeämään, mutta kova ehdokas edellä mainittujen väliin semiolosuhteisiin ja edustamiseen voisi olla HAIX Black Eagle Tactical 2.0. Uusi hyvältä näyttävä pohja ja kokonahkaa.

Testaamatta on sitten vaikka kuinka paljon, tuskin elon päivät ja lompakko riittää...
 
Pikkurahalla kohtuullinen popo on voisi olla Bundeswehrin vanha malli, joita pyörii ylijäämänä esim. Varustelekassa. Siinä on aika sama pohjakuvio kuin m/91-maiharissa ja muutenkin se on aika samanlainen. Kolme-neljäkymppiä niistä pyydetään.
 
Hyvä ketju. Etsin itselleni parhaillaan juuri maiharit katukäytön. Esittelen omat varsikengät katukäyttöön.

7vkg+

http://d.pr/i/7vkg
Nahka, mukavat, varsi voi kiristää ja löysentää, merkki Timberland. Ostin jo pari vuotta sitten, mutta unohdin kaappiin jostain syystä.
1icG4+

http://d.pr/i/1icG4

Suoraan:
http://d.pr/i/11YtT

Kuvat eivät ole parhaat mahdolliset, kenkä on raskaampi oloinen kun kuvassa.
 
Viimeksi muokattu:
@Maidanin postituksesta tuli tämä mieleen:

Ja minulle tuli tämä mieleen:
http://d.pr/i/12RvA
12RvA+

Ja tämä on juuri se merkki, josta voisin valita maiharit. Mr Martens, tekevät klassiko maihareita katukäyttöön.
Tässä on alkuperäinen Velvet Undergraund, joka on myös suosikkini:
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Hyvä ketju. Etsin itselleni parhaillaan juuri maiharit katukäytön. Esittelen oma varsikenkä katukäyttöön.

7vkg+

http://d.pr/i/7vkg
Nahka, mukavat, varsi voi kiristää ja löysentää, merkki Timberland. Ostin jo pari vuotta sitten, mutta unohdin kaappiin jostain syystä.

Sivusta:
http://d.pr/i/dAPD

Suoraan:
http://d.pr/i/11YtT

Kuvat eivät ole parhaat mahdolliset, kenkä on raskaampi oloinen toisin kun kuvassa.


Oikein seksikkäät.
 
Tulipahan vain mieleen, että mikäs hinku se on pv:llä ja suurimmalla osalla muistakin asevoimista tehdä maihareista mustat? jenkit ja britit toki käyttää hiekanvärisiä ja ruskeita ym.

Mietin että osaltaan varmaan sen takia kyseinen perinne, kun musta on aikoinaan ollut parhaiten peittävä väri. Helppo lankata kuluneet nahkasaappaat samannäköisiksi. On varmaan myös ollut tehtaalle vähän halvempi, kun väriä kuluu vähemmän :p
 
Lainaan hölmösti itseäni, mutta nostetaan innovaatioasia uudelleen esille:
Niin, tässä onkin ideoinnin ja tuotekehityksen paikka. Markkinoilla on eri tarkoituksiin soveltuvia kenkiä joissa on erilaisia ratkaisuja, mutta ei niitä olisi jos propelihattukaverit olisivat jättäneet hehkulampun sytyttämättä. Ajatellaan nyt esimerkiksi hiihtomonojen ja juoksukenkien kehitystä viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Kokemuspohjaisesti voin sanoa, että vehkeissä on vissi ero ja hyvään suuntaan ollaan menty.

Lueskelin tässä ketjussa "lankkikenkien" väitetystä paloherkkyydestä, kalvokengistä, tuuletuksesta jne. ja jo kauan aikaa sitten mielessä pyörinyt pikalukitusasia putkahti uudelleen esille kopan sisäisellä pururadalla. Reilut pari vuosikymmentä sitten kerratessa Suomen raskaan nauhakenkiä jalkaan nykiessäni pohdin mielessäni rumien sanojen välissä ajatusta, jossa kengät voisi kiristää pikalukoilla hieman laskettelukenkien tapaan. Erilaisissa pikalukoissa, pikanauhoissa yms. ei ole kyse siitä, että olemassa oleva ratkaisu siirretään sellaisenaan sotilaskenkään, vaan ideaa täytyy soveltaa ja kehittää kaikin puolin sotilaskäytön vaatimusten mukaiseksi. Jos siviilikäyttöön tehdyissä monoissa on parimillinen nylon ja talvikengissä vastaava teräsvaijeri niin ei siihen pidä hirttäytyä sillä suunnittelun lähtökohdat ja tarpeet ovat siviilipuolella varmaan hieman toiset.

On toki myös otettava huomioon sekin mahdollisuus, että pikalukitus ei ole mahdollinen tai käyttökelpoinen ratkaisu. Jospa kuitenkin annettaisiin propelin pyöriä vielä ja katsottaisiin, mitä tästä kehkeytyy. Pohjamateriaali, mahdollinen kalvorakenne, pistosuojaus, varvassuojaus, pintamateriaali, vuoraus, kengän rakenteelliset ratkaisut jne. ovat myös keskustelun ja arvioinnin aiheena.

Pistetään pari kuvaa muutamista klopoista. Jospa tämä selkiyttäisi sitä, mitä koetan ajaa takaa.
1. Nupukkinahkainen kalvokenkä. Halpa, valmistaja V. Ei läheskään täydellinen, mutta verrattomasti parempi maasto-olosuhteissa kuin valtion kengät. Vesitiiviis yläreunaan saakka (edelleen, ovat jo vanhat). Monet harjoitukset kokenut ja mutavellit kylpenyt kenkäpari, lisänä myös siviilikäyttöä. Mukavampi laittaa jalkaan kuin firman kenkä, ei töksähdä jalkaan laittaessa vaikka olisi hiki sukassa. Pohja Vibram. Tässä on niitä mainittuja koukkuja yläosassa. Ei näillä paraatiin viitsi mennä, mutta kun metsä kutsuu niin ei ole kahta puhetta. (Tämä siis kenkätyypistä noin yleensä, rahalla saa toki parempia kuin nämä.)

Katso liite: 2391

2. Tavalliseen siviilikäyttöön tehdyt talvikengät, valmistaja sama kuin edellisessä. Muovinen nuppi varren yläosassa joka painetaan ala-asentoon ja kierretään kiristys. Nauhana muovitettu teräsvaijeri, muoviset liukuosat. Avataan nostamalla nuppia ylös. Tässäkin Gore-tex lähes yläreunaan saakka (testattu, toimii). Jalka luiskahtaa mukavasti perille.

Katso liite: 2392

3. Hiihtomono, valmistaja S. Monossa pikanauhat, jotka kiristetään vetämällä nauhoja yläpäästä (sormisuoja) ja siirtämällä lukitsin pitämään nauha tiukalla. Nauha nylonia tms. keinomateriaalia, liu'ut metallia. Huom. nauhoitus on suojattu läpällä. Tämä esillä pikanauhakonstruktion esittelemiseksi.

Katso liite: 2393

Hiihtomonon kaltaisesta pikanauhasta kengissä oli eräällä käyttäjällä ollut vähemmän mairittelevia kokemuksia, sillä jossain välissä lukko oli alkanut luistaa, eikä nauhojen pesu tms. ollut auttanut.

Kohta 2 on se, josta olisi kiintoisa tietää tämän päivän tilanne. Onko kenelläkään tullut missään vastaan näitä nykyisiä muovikiristimiä jämäkämpiä kiristyskiekkoja? Voisiko jonkinlainen laskettelumonotyylinen, mutta sutjakampi pikalukko toimia varsimallisessa taistelukengässä? Siviilikäyttöön tehtyjen kenkien pikalukituksen osat eivät mielestäni vastaa sellaisenaan milspec -tarpeita, mutta voisiko keksittyjä ratkaisuja soveltaa vaatimuksia vastaaviksi?
 
Noita pikalukkonauhoja myydään nykyään joka urheilukaupassa, muuten. En tosin osaa toimivuudesta sanoa, mutta luulisi että joku on pitävät lukot kehittänyt. Jossakin juoksu- tai vaellusfoorumilla voisivat tietää, miten eri nauhat pysyvät kiinni rasituksessa.

Salomonin Forces-tossuissahan noita pikalukkoja on useassa mallissa.
 
Viimeksi muokattu:
Noi pikanauhat ei toimi. Itellä ollu yli vuoden käytössä Salomonin XA Pro 3D MID GTX Forces. Alussa toi lukko piti hyvin, mutta nyt se on ruvennut luistamaan. Vaikka sitä on putsannu ja pessy.
Ihan perusnauhat toimii parhaiten.

Nauhapikalukoissa on varmasti eroja. Itselläni on +16v ikäiset sns- hiihtomonot, joissa nauhat pysyvät edelleen tiukasti kiinni pikalukolla. Eikä kiinnitys luista. Monot ovat edelleen aika hyväkuntoiset, mikä on pikkuinen ihme, pohjalliset olen ottanut pois kuivaamisen ajaksi mutta siihen huoltotoimet ovat jääneet. Tosin mitään hikeä sotkevampaa nauhoihin tai kenkiin ei ole päässyt. @Vääpeli on kertonut Forces -kenkien nauhalukituksen toimivuudesta vaativassa käytössä yllä olevassa lainauksessa. Nauhan materiaali ja rakenne, samoin lukon, on mielestäni aika olennainen tekijä kun arvioidaan pito-ominaisuuden kestävyyttä. Pitävyys heikkenee vanhemmiten myös joillaikin perinteisillä nauhoilla.

Kierrettävä vaijeripikalukko (tai nauhasellainen) voisi olla tutkimisen ja kehittelemisen arvoinen idea. Ja se laskettelumonotyyppinen vipulukko voisi olla myös yksi mahdollisuus. Toki erilaiset yhdistelmätkin voisivat toimia, mutta ajatuksena tässä on kengän helppokäyttöisyyden lisääminen luotettavasti toimivalla ja käyttöä nopeuttavalla tavalla.
 
Back
Top