Tvälups
Ylipäällikkö
Varusmiesten pään sisältö kiinnostaa tutkijoita
Armeijan psykologisia testejä käytetään aiempaa enemmän tutkimuksissa.
26.8.2012 12:07 HS
Puolustusvoimien valtava psykologinen testiaineisto kiinnostaa tutkijoita aiempaa enemmän. Kun vielä 1990-luvun lopun vuosina käyttöoikeutta pyydettiin vain muutamia kertoja, nyt pyyntöjä tulee parhaimmillaan kymmenen vuodessa, Pääesikunnasta kerrotaan.
"Taustalla voi olla laskennallisten tutkimusmenetelmien kehittyminen", arvioi henkilöstöalan tutkimuspäällikkö Kari Laitinen.
Koerekisterejä hallinnoiva Pääesikunnan henkilöstöosasto myöntää tällä hetkellä lupia vain P1-lahjakkuuskokeen aineiston käyttämiseen. P2-persoonallisuuskokeen tietoihin tutkijoilla ei tällä hetkellä ole asiaa.
"Aineistosta voisi päätellä asioita sodanajan joukkojen henkisestä suorituskyvystä", Laitinen selvittää syitä.
Valtaosan aineistopyynnöistä tekevät suomalaiset tutkijat, mutta kiinnostusta ainutlaatuiseen materiaaliin löytyy ulkomailtakin. Laitisen mukaan hakemuksia on tullut Thaimaasta asti.
Puolustusvoimat arvioi tarkasti, millaiseen käyttöön testitietoa luovutetaan. Hankkeiden eettinen puoli ja yhteiskunnallinen hyödyllisyys arvioidaan, ja tutkimusryhmältä vaaditaan psykologista osaamista.
Laitisen mukaan viime vuosina P1-kokeiden tietoja on lähtökohtaisesti luovutettu, kun pyydetään. Tiedot välittää Tilastokeskus, joka yhdistelee niitä muihin tilastoaineistoihin ja samalla tekee tiedoista anonyymejä.
Tuttavallisesti palikkatesteinä tunnettua aineistoa on perinteisesti käytetty osana epidemiologisten tutkimusten materiaalia. Esimerkiksi sairastuvuustietoja on verrattu armeijan lahjakkuustietoihin.
Testitiedot ovat löytäneet tiensä myös taloustieteilijöiden käsiin. Helsingin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen professori Roope Uusitalo on käyttänyt P1-kokeen tietoja peruskoulu-uudistuksen tutkimisessa. Selvisi, että vähemmän koulutettujen vanhempien lapset selviytyivät uudistuksen jälkeen P1-kokeesta aiempaa paremmin.
"Kaikkiaan P1-kokeesta ei löytynyt dramaattisia vaikutuksia kumpaankaan suuntaan, joten pelot osaamisen romahduksesta uudistuksen myötä olivat siis turhia", Uusitalo sanoo.
Puolustusvoimien aineistoa käytettiin, koska se kuvaa lähes koko miespuolisen ikäluokan osaamista parikymppisenä.
Aineiston kattavuus ja yhdisteltävyys muihin yhteiskunnan keräämiin tietoihin tekee siitä arvokkaan, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju.
Hän on käyttänyt testitietoja tutkiessaan älykkyyden vaikutusta sijoituskäyttäytymiseen. Mitä lahjakkaampi ihminen, sitä todennäköisemmin sijoittaja tekee osakesijoituksia, tulokset osoittavat.
"He myös hajauttavat sijoituksensa paremmin ja tekevät vähemmän sijoitusvirheitä. Fiksummilla oli myös parempi ajoitus markkinoilla esimerkiksi kevään 2000 teknokuplan ympärillä."
Armeijan psykologisia testejä käytetään aiempaa enemmän tutkimuksissa.
26.8.2012 12:07 HS
Puolustusvoimien valtava psykologinen testiaineisto kiinnostaa tutkijoita aiempaa enemmän. Kun vielä 1990-luvun lopun vuosina käyttöoikeutta pyydettiin vain muutamia kertoja, nyt pyyntöjä tulee parhaimmillaan kymmenen vuodessa, Pääesikunnasta kerrotaan.
"Taustalla voi olla laskennallisten tutkimusmenetelmien kehittyminen", arvioi henkilöstöalan tutkimuspäällikkö Kari Laitinen.
Koerekisterejä hallinnoiva Pääesikunnan henkilöstöosasto myöntää tällä hetkellä lupia vain P1-lahjakkuuskokeen aineiston käyttämiseen. P2-persoonallisuuskokeen tietoihin tutkijoilla ei tällä hetkellä ole asiaa.
"Aineistosta voisi päätellä asioita sodanajan joukkojen henkisestä suorituskyvystä", Laitinen selvittää syitä.
Valtaosan aineistopyynnöistä tekevät suomalaiset tutkijat, mutta kiinnostusta ainutlaatuiseen materiaaliin löytyy ulkomailtakin. Laitisen mukaan hakemuksia on tullut Thaimaasta asti.
Puolustusvoimat arvioi tarkasti, millaiseen käyttöön testitietoa luovutetaan. Hankkeiden eettinen puoli ja yhteiskunnallinen hyödyllisyys arvioidaan, ja tutkimusryhmältä vaaditaan psykologista osaamista.
Laitisen mukaan viime vuosina P1-kokeiden tietoja on lähtökohtaisesti luovutettu, kun pyydetään. Tiedot välittää Tilastokeskus, joka yhdistelee niitä muihin tilastoaineistoihin ja samalla tekee tiedoista anonyymejä.
Tuttavallisesti palikkatesteinä tunnettua aineistoa on perinteisesti käytetty osana epidemiologisten tutkimusten materiaalia. Esimerkiksi sairastuvuustietoja on verrattu armeijan lahjakkuustietoihin.
Testitiedot ovat löytäneet tiensä myös taloustieteilijöiden käsiin. Helsingin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen professori Roope Uusitalo on käyttänyt P1-kokeen tietoja peruskoulu-uudistuksen tutkimisessa. Selvisi, että vähemmän koulutettujen vanhempien lapset selviytyivät uudistuksen jälkeen P1-kokeesta aiempaa paremmin.
"Kaikkiaan P1-kokeesta ei löytynyt dramaattisia vaikutuksia kumpaankaan suuntaan, joten pelot osaamisen romahduksesta uudistuksen myötä olivat siis turhia", Uusitalo sanoo.
Puolustusvoimien aineistoa käytettiin, koska se kuvaa lähes koko miespuolisen ikäluokan osaamista parikymppisenä.
Aineiston kattavuus ja yhdisteltävyys muihin yhteiskunnan keräämiin tietoihin tekee siitä arvokkaan, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju.
Hän on käyttänyt testitietoja tutkiessaan älykkyyden vaikutusta sijoituskäyttäytymiseen. Mitä lahjakkaampi ihminen, sitä todennäköisemmin sijoittaja tekee osakesijoituksia, tulokset osoittavat.
"He myös hajauttavat sijoituksensa paremmin ja tekevät vähemmän sijoitusvirheitä. Fiksummilla oli myös parempi ajoitus markkinoilla esimerkiksi kevään 2000 teknokuplan ympärillä."