Varusteet, joita reserviläisen kannattaa hommata

Verovähennystä käyttävät retkeilytarvikkeisiin sitten nekin joilla ei ole mitään kiinnostusta maanpuolustukseen. Pitäisi edellyttää jonkinlaista osallistumista reserviläistoimintaan.
Verovähennysoikeutta ei pitäisi rajoittaa, jos semmoinen joskus tulee
 
Edelleen. Ostakaa kivääri, jos sellaista ei jokaiselle perheen jäsenelle ole.
 
Edelleen. Ostakaa kivääri, jos sellaista ei jokaiselle perheen jäsenelle ole.
No kuule todellakin ostaisin jos se niin helppoa olis kuin että menet ja ostat. FN FAL olis ihan veikeä pikku laite.
Tai tämä olis kyllä oikein herkkua:
maxresdefault.jpg
 
Mistä saisi ostettua sirpaleliivin?

Jengi kyllä kantaa vaikka kuinka omia PC:tä, mutta mikäli kyse ei ole ovenpotkimishommista, niin sirpaleliivi lienee huomattavasti perustellumpi varuste. Varsinkin kun naapuri tykkää luottaa siihen massiiiviseen tykistön käyttöön.

Tästä aiheesta on ketju, mutta lyhyt vastaus kuuluu, että esimerkiksi Varustelekasta tai Bestprotection.de:stä.

 
No kuule todellakin ostaisin jos se niin helppoa olis kuin että menet ja ostat. FN FAL olis ihan veikeä pikku laite.
Tai tämä olis kyllä oikein herkkua:
--

Luulen, että sinne ruotsinkieliselle rannikkoseudulle sopisi paremmin G3, sitähän pohjoismaiset kumppanimmekin käyttivät vuosikymmeniä. Olen ehkä perverssi, mutta minusta se näyttää erityisen hyvältä teleskooppiperällä. Jopa kuohittuna puolimoottorina.

1666464503000.png
 
Mitäs laitetaan aseluvan perusteluihin? "Ei ole vielä yhtä jokaiselle perheenjäsenelle" ei taida käydä.
Aloita ampumaharrastus liittymällä ampumaseuraan. Suorita SRA -tutkinto ja osta kivääri. Ja sitte pari lisää.
 
No kuule todellakin ostaisin jos se niin helppoa olis kuin että menet ja ostat. FN FAL olis ihan veikeä pikku laite.
Tai tämä olis kyllä oikein herkkua:
maxresdefault.jpg
Sinullakin on kuitenkin ollut jo monta vuosikymmentä aikaa järjestää asiat siten, että saat kiväärin?
 
Aloita ampumaharrastus liittymällä ampumaseuraan. Suorita SRA -tutkinto ja osta kivääri. Ja sitte pari lisää.
Eikö Suomen lain mukaan ole oikeus olla olematta seuran jäsen ja ei-jäsenellä pitäisi olla samat oikeudet kuin jäsenellä. Eli miksi pitää olla ampumaseuran jäsen?
Sehän on vähän kuin pitäisi olla autokerhon jäsen saadakseen ajokortti.
 
Aloita ampumaharrastus liittymällä ampumaseuraan. Suorita SRA -tutkinto ja osta kivääri. Ja sitte pari lisää.
Metsästyskortillakin pääsee alkuun. Pari vuotta ohjatusti MPK:ssa niin puolariin saa luvat, tämän toki suurin osa täällä tietää - kunhan nyt vastaan yleisesti, en KIMille
 
Liian monimutkaista on luvan hankkiminen sen perusteella mitä täällä on lukenut.
Aseen hankkiminen on monimutkaista ja hankalaa jos motiivina on TEOTWAWKI-skenaarioon varautuminen tai aseen hankkiminen vain koska haluat aseen. Jos tarvitsetta asetta metsästykseen tai urheiluammuntaan niin hirveän monimutkainen prosessi se ei ole.
 
Eikö Suomen lain mukaan ole oikeus olla olematta seuran jäsen ja ei-jäsenellä pitäisi olla samat oikeudet kuin jäsenellä. Eli miksi pitää olla ampumaseuran jäsen?
Sehän on vähän kuin pitäisi olla autokerhon jäsen saadakseen ajokortti.
Liian monimutkaista on luvan hankkiminen sen perusteella mitä täällä on lukenut.

Pahinta on varmaankin se, että ajokortin hankkimiseen on sentään olemassa hyvin selkeä ja suoraviivainen prosessi? Hakee ajokorttilupaa, ja kun se myönnetään, niin sen jälkeen kyse on vain opetuksen suorittamisesta ja kokeiden läpäisemisestä.

Aselupakäytännöissä taas ei ole mitään selkeää ja suoraviivaista - mikä on luotettava selvitys harrastuksesta, miten aseen soveltuvuutta käyttötarkoitukseen arvioidaan ja miten luvanhakijan soveltuvuutta arvioidaan... Nämä asiat selviävät vasta, kun on harrastuspäiväkirjat, asekaapin kuitit, AAK:n todistukset ja jättää lupahakemuksen laitokselle.

Tietysti jos nauttii ampumisesta, kaikkine kommervenkkeineenkin (laina-aseiden järjesteleminen ym.), niin silloin prosessi on järkevä. Ei haittaa, vaikkei koskaan pääsisi maaliin asti - kivaa on ollut siitä huolimatta. Mutta jos taas ei erityisesti nauti siitä prosessista, vaan haluaisi vain hankkia aseen "kaiken varalta" kaapin perälle käyden pari kertaa vuodessa ampumassa sillä, niin pitkään ja vaivalloiseen prosessiin lähtemisen kynnys voi olla iso.
 
  • Tykkää
Reactions: KIM
Aseen hankkiminen on monimutkaista ja hankalaa jos motiivina on TEOTWAWKI-skenaarioon varautuminen tai aseen hankkiminen vain koska haluat aseen. Jos tarvitsetta asetta metsästykseen tai urheiluammuntaan niin hirveän monimutkainen prosessi se ei ole.

Metsästykseen se ei tosiaan ole vaikeaa. Ja jos TEOTWAWKI-skenaario kuuluu varautusmissuunnitelmiin, niin metsästäminen kannattaisi aloittaa jo nyt.

Sinänsä metsästys on myös helpohko tapa koeponnistaa mahdollisuutensa saada lupa. Opiskelee kirjasen, käy kokeessa, maksaa riistanhoitomaksun ja saa metsästyskortin. Ostaa kausiluvan Metsähallituksen alueelle. Menee laitokselle, laskee laput pöytään ja hakee haluamansa riistan metsästykseen sopivaa mahdollisimman neutraalia asetta: "Haluan metsästää pyytä. Sen pillitys on jännittävää, kävinkin jo kerran testaamassa pilliäni metsässä ja sain houkuteltua pyyn ampumaetäisyydelle. Nyt tarvitsen pulttilukkoisen pienoiskiväärin, voitteko myöntää sille luvan?"

Aikataulun puolesta toteutettavissa viikoissa - parissa kuukaudessa ja varsin vähäisellä työllä. Rahaakaan ei pala kuin muutama satanen. Jos lupa tulee, niin sen jälkeen on helpompi lähteä pidempään prosessiin pistoolin, ressukiväärin tms. aseen hankkimiseksi. Kunhan pitää huolen, että on näyttää käyttäneensä metsästysasettaan metsästykseen, kun on rättikaalikorttien ja ampumapäiväkirjojen kanssa jättämässä seuraavaa hakemusta siihen pistooliin tai ressukivääriin.
 
Aseluvan hankkiminen on äärimmäisen yksinkertainen prosessi. Prosessi on toki tehty sellaiseksi, että se karkottaa kaikki "puolitosissaan" asiaa harkitsevat. Se vaatii aikaa ja vähän viitseliäisyyttä.

Helpoin tapa hankkia kivääri: Suorita metsästyskortti. Hae aselupaa metsästyskivääriin tai haulikkoon. Voi olla, että joudut tyytymään pulttilukkoon tms, koska "itselataavia ei myönnetä metsästyskäyttöön".
Et tarvitse välttämättä edes RHY:n maksua.
Tai käy pari tarkka-amunnan kurssia ja hae pulttilukko tarkka-ammunnan harrastamiseen. Metsästyskortilla tämäkin käy helpommin.

Itselataavien aselupiin tarvitset kolme asiaa: AAKin todistuksen, todistuksen seuran jäsenyydestä (sehän on vain perustuslaki. ;^)) ja SRA/Turvallisen Ampujan/IDPA kortin. Pistooliin et tarvitse edes seuran jäsenyyttä. Perustelun voi täyttää tiskillä, tai tuoda mukanaan. Mukana tuominen nopeuttaa asian hoitamista, niin kerralla voi hakea useamman luvan. Kannattaa aina hake ainakin kaksi, mielellään neljä niin hinta on fiksumpi.

AAKin todistuksen saa kun ampuu 5 tai 10 kertaa 1 tai 2 vuoden aikana riippuen asetyypistä, säännöllisesti eli noin 6 viikon välein ja pitää asiasta päiväkirjaa. Tarvittaessa erilaisia taukoja voi selitellä kirjallisesti poliisille.

Ampumaseuraan liittyminen on suhteellisen yksinkertaista, melko suuri osa reserviläiskerhoista, -seuroista ja -killoista on myös ampumaseuroja. Liityt, maksat kaksi jäsenmaksua, ja olet ollut vuoden jäsenenä.
Helpottaa myös kertojen keräämistä, kun yleensä lainaavat aseet ja myyvät patruunaa omakustannehintaan.

SRA/IDPA vaatii kurssin käymisen ja kokeen suorittamisen. IDPA kortin saa liitymällä IDPA.comissa ja maksamalla 50€ maksun. IDPÅ kortti on vähän kysymysmerkki, mutta en näe, että miksei sekin toimisi, siinä missä TA/SRA statuskin. Kortti todistaa sen, että harrastat urheiluammuntaa, jossa vaaditaan itselataava ase.

Sitten bonus: Hae lupaa ressuperusteella. Haet lupaa aluksi ressuperusteella, ja jossain kohtaa toteat, että Poliisilla ei ole mitään ideaa siitä, että miten tämä prosessin pitäisi edes toimia. Toteat sitten, että urheiluperuste olikin helvesti helpompi ja vaihdat perusteen siihen. Ressuperusteella on kuulemma saatu aselupia, mutta ainakin täällä ruuhkasuomessa se prosessi ei ole millään tapaa valmis, eikä edes välttävästi toimiva.
 
Tulkitsen ehkä jotenkin väärin, mutta mä en keksi omalle kiväärille tarvetta. Myönnän, että ampumaharjoittelulle olisi kyllä tarvetta, mutta siihenkin kai riittäisi vuokra-ase.
 
Tulkitsen ehkä jotenkin väärin, mutta mä en keksi omalle kiväärille tarvetta. Myönnän, että ampumaharjoittelulle olisi kyllä tarvetta, mutta siihenkin kai riittäisi vuokra-ase.
Minä kuulun siihen patrioottiseen vähemmistöön, jonka mukaan jokaiselle henkisesti riittävän kypsälle ja tasapainoiselle varusmiespalveluksen suorittaneelle tulee olla kivääri seuraavaa ryssän hyökkäystä varten. Jos valtio eli puolustusvoimat eivät varastoi aseita riittävästi, niin silloin miesten pitää hommata ne kiväärinsä itse. Suomessa olevien 900 000 reserviläisen lisäksi on vielä kymmeniä tuhansia eläkeukkoja jotka kykenevät kivääriä käyttämään. Valtiolla ei ole kiväärejä edes puolelle koko porukasta jotka se on pakottanut sotilaskoulutukseen.

Yllä olevaa mielipidettäni ei ole tarvinnut perua nyt kun on nähty miten ryssät käyttäytyvät miehittämillään alueilla Ukrainassa. Minä olen sen eläimellisen (hyeenalauma) käytöksen tiennyt jo reilun neljän vuosikymmenen ajan. Olen mm. asunut kylissä joihin tehtiin ryssän partisaani-iskuja.

Vaikka ei mielipidettäni ei ole ollut tarvista perua, niin olen joutunut Ukrainalaisten kokemusten vuoksi lisäämään sitä ajatuksella, että varusmiespalveluksen suorittaneiden miesten lisäksi myös kaikilla yli 10 vuotiailla lapsilla ja naisilla tulisi sota-aikana olla ampuma-ase käytettävissä ja taito käyttää sitä.
 
Mutta kuka aikoo jäädä linjojen taakse käyttämään niitä aseita? Suomessa kun pakko-evakuoidaan väestö. Ei kysytä haluatko lähteä. Näin ainakin minä olen ymmätänyt.
 
Back
Top