Hanna Smith on kuin virkistävä henkäys Aleksanteri-instituutin tunkkaisista YYA-kammioista:
Jos Suomi päättäisi liittyä puolustusliitto Natoon, se ei olisi välttämättä ongelma Venäjälle. Hanna Smithin mukaan Suomen pitäisi vain osata esittää asia oikein Venäjälle.
– Venäjän olisi tärkeä saada käsitys, että sitä kunnioitetaan eikä sitä olla eristämässä.
Smith korostaa muutenkin, että Suomen täytyy ajatella omaa parastaan ja pitää oma pää – ei ajatella, mitä Venäjä ajattelee.
– Kahdenväliset suhteet ovat yhä tärkeitä eri valtioiden välillä muuallakin Euroopassa, ei vain Suomessa.
Venäjä tulee kysymään, mihin Suomi kuuluu
Kainuu Julkaistu 9.10.2014 klo 07:45 | 1
Kysymys esitetään varmasti, jos Ukrainan tilanne kiristyy edelleen.
Tanja Nuotio
Suomen on seurattava tiiviisti Venäjän puolustuspolitiikan eliitin ja talouseliitin valtataistelua.
– Yhteiset rivit repeilevät Venäjän johdossa. Vallasta ei haluta luopua ja siksi maan paras kärsii, tutkija Hanna Smith Aleksanteri-instituutista painottaa. Toinen lähiajan tärkeä kysymys Venäjällä on Ukrainan parlamenttivaalien tulos. Vaalit pidetään sunnuntaina 26.10.
Helsingin yliopiston Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskuksessa työskentelevä Smith käy puhumassa paljon eri puolilla Suomea. Hänen mukaansa Suomessa ollaan huolissaan naapurimaan kehityksestä.
– Eikä turhaan olla. Pienen valtion suurvallan naapurissa on oltava hereillä. Venäjän kehitys vuodesta 2012 eteenpäin on ollut huolestuttava.
Smith puhui keskiviikkona Kajaanin kauppakamariosaston talousseminaarissa.
Jos Ukrainan tilanne kiristyy uudelleen, Venäjä voi pakottaa naapureitaan – myös Suomen – tekemään valintoja.
– Venäjä tulee kysymään, kuuluuko Suomi itään vai länteen.
Hanna Smithin mukaan tämän myötä esimerkiksi kauppapolitiikka voi kiristyä entisestään: Esimerkiksi Venäjä voi alkaa tehdä kauppaa vain niiden maiden kanssa, jotka ovat valmiita tekemään erillissopimuksia. Taloudellinen alamäki ei ainakaan vielä näy kovin vahvasti venäläisten arjessa.
– Kuitenkin kun olin viime viikolla itse Moskovassa, kansallisessa televisiossa kehotettiin kansalaisia ostamaan auto nyt, ja muutakin talousneuvontaa tuli. Smithin mukaan Suomi seuraa hyvin itänaapurinsa sotilaallista kehitystä, mutta ei tarpeeksi hyvin ja tiiviisti yhteiskunnan poliittisen dynamiikan kehittymistä.
OP-Pohjolan ekonomisti Maarit Lindström totesi talousseminaarissa, että Venäjä on luisumassa taantumaan.
– Bruttokansantuote-ennuste Venäjälle näyttää ensi vuodelle miinusta 2 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.
Venäjän talousongelmat näkyvät Suomen itärajan läheisyydessä. Hanna Smith toteaa, että syrjäseuduilla on aina tiukempaa kuin isoissa kaupungeissa silloin, kun maa on talousvaikeuksissa. Mitään erityistä talousahdinkoa ei Smithin korviin ole kuulunut esimerkiksi Karjalasta.
Jos Suomi päättäisi liittyä puolustusliitto Natoon, se ei olisi välttämättä ongelma Venäjälle. Hanna Smithin mukaan Suomen pitäisi vain osata esittää asia oikein Venäjälle.
– Venäjän olisi tärkeä saada käsitys, että sitä kunnioitetaan eikä sitä olla eristämässä.
Smith korostaa muutenkin, että Suomen täytyy ajatella omaa parastaan ja pitää oma pää – ei ajatella, mitä Venäjä ajattelee.
– Kahdenväliset suhteet ovat yhä tärkeitä eri valtioiden välillä muuallakin Euroopassa, ei vain Suomessa.
Neuvostoliiton hajoaminen reilut 20 vuotta sitten on noussut uudelleen keskusteluihin.
– Hajoamista ei ohitettukaan niin hyvin kuin luultiin, Smith sanoo.
Hän muistuttaa, että Ukrainan ja Krimin irrottautumisesta ja statuksesta väännettiin kättä vuosina 1991–94.
– Venäjä ei tykännyt silloin tehdystä sopimuksesta. Venäjä oli kuitenkin silloin heikko.
– Ehkä oltiin liian optimistisia kansallisvaltioiden syntyyn Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Tätä kannattaa Suomen miettiä politiikassaan. Euraasian maat eivät ole ihan uusia valtioita, vaan niillä on historiansa. Itä-Ukrainassa on meneillään eräänlainen hengähdystauko ennen parlamenttivaaleja.
STT kertoi keskiviikkona, että Ukrainassa on kuollut yli 330 ihmistä sen jälkeen, kun tulitauko alkoi kuukausi sitten. Tiedot ovat YK:n lukuja.
– Missään nimessä Itä-Ukraina ei ole jäätynyt konflikti.
Jäätynyt konflikti on konflikti, jolle ei ole löydetty ratkaisua, mutta jonka aiheuttamat asetelmat ovat jääneet voimaan. Jäätyneitä konflikteja on muun muassa Transnistriassa ja Etelä-Ossetiassa.
Yhteiset rivit repeilevät Venäjän johdossa. Vallasta ei haluta luopua ja siksi maan paras kärsii.
Venäjän olisi tärkeä saada käsitys, että sitä kunnioitetaan eikä sitä olla eristämässä.
Hanna Smith
Aleksanteri-instituutti
Jos Suomi päättäisi liittyä puolustusliitto Natoon, se ei olisi välttämättä ongelma Venäjälle. Hanna Smithin mukaan Suomen pitäisi vain osata esittää asia oikein Venäjälle.
– Venäjän olisi tärkeä saada käsitys, että sitä kunnioitetaan eikä sitä olla eristämässä.
Smith korostaa muutenkin, että Suomen täytyy ajatella omaa parastaan ja pitää oma pää – ei ajatella, mitä Venäjä ajattelee.
– Kahdenväliset suhteet ovat yhä tärkeitä eri valtioiden välillä muuallakin Euroopassa, ei vain Suomessa.
Venäjä tulee kysymään, mihin Suomi kuuluu
Kainuu Julkaistu 9.10.2014 klo 07:45 | 1
Kysymys esitetään varmasti, jos Ukrainan tilanne kiristyy edelleen.
Tanja Nuotio
Suomen on seurattava tiiviisti Venäjän puolustuspolitiikan eliitin ja talouseliitin valtataistelua.
– Yhteiset rivit repeilevät Venäjän johdossa. Vallasta ei haluta luopua ja siksi maan paras kärsii, tutkija Hanna Smith Aleksanteri-instituutista painottaa. Toinen lähiajan tärkeä kysymys Venäjällä on Ukrainan parlamenttivaalien tulos. Vaalit pidetään sunnuntaina 26.10.
Helsingin yliopiston Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskuksessa työskentelevä Smith käy puhumassa paljon eri puolilla Suomea. Hänen mukaansa Suomessa ollaan huolissaan naapurimaan kehityksestä.
– Eikä turhaan olla. Pienen valtion suurvallan naapurissa on oltava hereillä. Venäjän kehitys vuodesta 2012 eteenpäin on ollut huolestuttava.
Smith puhui keskiviikkona Kajaanin kauppakamariosaston talousseminaarissa.
Jos Ukrainan tilanne kiristyy uudelleen, Venäjä voi pakottaa naapureitaan – myös Suomen – tekemään valintoja.
– Venäjä tulee kysymään, kuuluuko Suomi itään vai länteen.
Hanna Smithin mukaan tämän myötä esimerkiksi kauppapolitiikka voi kiristyä entisestään: Esimerkiksi Venäjä voi alkaa tehdä kauppaa vain niiden maiden kanssa, jotka ovat valmiita tekemään erillissopimuksia. Taloudellinen alamäki ei ainakaan vielä näy kovin vahvasti venäläisten arjessa.
– Kuitenkin kun olin viime viikolla itse Moskovassa, kansallisessa televisiossa kehotettiin kansalaisia ostamaan auto nyt, ja muutakin talousneuvontaa tuli. Smithin mukaan Suomi seuraa hyvin itänaapurinsa sotilaallista kehitystä, mutta ei tarpeeksi hyvin ja tiiviisti yhteiskunnan poliittisen dynamiikan kehittymistä.
OP-Pohjolan ekonomisti Maarit Lindström totesi talousseminaarissa, että Venäjä on luisumassa taantumaan.
– Bruttokansantuote-ennuste Venäjälle näyttää ensi vuodelle miinusta 2 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.
Venäjän talousongelmat näkyvät Suomen itärajan läheisyydessä. Hanna Smith toteaa, että syrjäseuduilla on aina tiukempaa kuin isoissa kaupungeissa silloin, kun maa on talousvaikeuksissa. Mitään erityistä talousahdinkoa ei Smithin korviin ole kuulunut esimerkiksi Karjalasta.
Jos Suomi päättäisi liittyä puolustusliitto Natoon, se ei olisi välttämättä ongelma Venäjälle. Hanna Smithin mukaan Suomen pitäisi vain osata esittää asia oikein Venäjälle.
– Venäjän olisi tärkeä saada käsitys, että sitä kunnioitetaan eikä sitä olla eristämässä.
Smith korostaa muutenkin, että Suomen täytyy ajatella omaa parastaan ja pitää oma pää – ei ajatella, mitä Venäjä ajattelee.
– Kahdenväliset suhteet ovat yhä tärkeitä eri valtioiden välillä muuallakin Euroopassa, ei vain Suomessa.
Neuvostoliiton hajoaminen reilut 20 vuotta sitten on noussut uudelleen keskusteluihin.
– Hajoamista ei ohitettukaan niin hyvin kuin luultiin, Smith sanoo.
Hän muistuttaa, että Ukrainan ja Krimin irrottautumisesta ja statuksesta väännettiin kättä vuosina 1991–94.
– Venäjä ei tykännyt silloin tehdystä sopimuksesta. Venäjä oli kuitenkin silloin heikko.
– Ehkä oltiin liian optimistisia kansallisvaltioiden syntyyn Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Tätä kannattaa Suomen miettiä politiikassaan. Euraasian maat eivät ole ihan uusia valtioita, vaan niillä on historiansa. Itä-Ukrainassa on meneillään eräänlainen hengähdystauko ennen parlamenttivaaleja.
STT kertoi keskiviikkona, että Ukrainassa on kuollut yli 330 ihmistä sen jälkeen, kun tulitauko alkoi kuukausi sitten. Tiedot ovat YK:n lukuja.
– Missään nimessä Itä-Ukraina ei ole jäätynyt konflikti.
Jäätynyt konflikti on konflikti, jolle ei ole löydetty ratkaisua, mutta jonka aiheuttamat asetelmat ovat jääneet voimaan. Jäätyneitä konflikteja on muun muassa Transnistriassa ja Etelä-Ossetiassa.
Yhteiset rivit repeilevät Venäjän johdossa. Vallasta ei haluta luopua ja siksi maan paras kärsii.
Venäjän olisi tärkeä saada käsitys, että sitä kunnioitetaan eikä sitä olla eristämässä.
Hanna Smith
Aleksanteri-instituutti