Venäjän Armata T-14

Mielenkiintoinen haastattelu UVZ:n Vyacheslav Gilfanovichn kanssa:

Varmistaa mm:
-Armatan paino enintään 55tonnia
-Paljon teknologiaa Objekt 195:stä
-Omasuojajärjestelmä ampuu ylöspäin savuverhon joka suojaa ilmasta tulevaa uhkaa vastaan
-Laskennallisesti T-14 tarjoaa nelinkertaisen suorituskyvyn verrattuna vanhoihin T-72:iin.

http://nvo.ng.ru/armament/2015-06-19/1_armata.html

Arvelinkin, että ne ylös suunnatut heitteet olivat savua, eikä minkään APS:n projektiilejä.
 
Armatasta tuskin kannattaa olla huolissaan pitkään aikaan. Todennäköisesti vie vuosia ennen kuin vaunu on valmis taisteluun ja sen jälkeen pitkään, että sitä on tuotettu sellaisia määriä, että sillä olisi merkitystä. Taman kaarti ajelee noilla paraateissa, mutta siinä se.

Toki Armatalla on merkitystä. Se on osoitus halusta parantaa panssarikalustoa, Venäjällä on siis tunnustettu nykyisen kaluston puutteet ja halutaan jotain oikeasti uutta. Koska, jos koskaan, Armata on sitten valmis ja kuinka hyvä se on toinen juttu. Kuten Sardaukar totesi, todelliset valmistusmäärätkin voivat jäädä melko pieniksi.

Olen edelleen hyvin vahvasti sillä kannalla ettei tulevien vuosien kuluessa tulla näkemään tuhansia Armata T-14 vaunuja Venäjän asevoimilla, vaikka Suomen sotilas uusimmassa numerossaan mainostaa tätä Venäjän pyrkimystä "Venäjän maavoimien tarpeisiin on tarkoitus valmistaa 2300 T-14-taistelupanssarivaunua vuoteen 2020 mennessä." (Suomen sotilas 3/2015 s. 31). Vaikka lukuun laskettaisi kaikki Armata-konseptin myötä valmistettavat panssaroidut ajoneuvot (taistelupanssarivaunusta, ifv:n ja apc:n kautta pioneerivaunuihin ja telatykkeihin) niin tuskin tullaan edes lähentelemään mainittua hyvin yltiöoptimistista kappalemäärää.

Ja kun prioriteetti on tällä hetkellä se, että T-14:sta ja T-15:sta ovat etusijalla niin modulaarisesta suunnittelu- ja valmistustavasta huolimatta on vaikea kuvitella, että muita versioita voidaan ruveta valmistamaan sitten aikanaan hyvin lyhyen ja tiiviin koeajoohjelman jälkeen eli eivätköhän nekin vaadi provaunujen/-ajoneuvojen jälkeen vielä vuosien kehittelytyön ja testiajot ennen varsinaista tuotantoa.

Sitä tuskin kukaan voi kiistää etteikö Armatalla ole merkitystä, se osoittaa sen, minkä tuot esille eli Venäjällä on tunnustettu tarve uudistaa panssarikalustoa ja modernisoida näiltäosin ajattelutapaa ja mahdollisesti myös toimintatapaa/-kulttuuria. Mutta Armatan merkittävä aikaansaannos voi myös olla se, että länsimaissa asetelma nähdään myös sellaisena, että ymmärretään ettei panssarikalusto ole historiaa vaan että sillä on tulevaisuutta, jonka seurauksena länsi tullee vastaamaan monella tapaa Armatan nostattamiin haasteisiin ja panssarikalustoa tultaneen kokonaisvaltaisesti kehittämään myös lännessä - etenkin jos Armata tulevina vuosina (vuosikymmeninä) osoittautuu edes jollain tavalla menestykseksi.

Ja Suomen sotilaassa 3/2015 Armata saa tilaa artikkelissa "Venäjän uusi nyrkki Armata" (alk. s. 26) ja tässä ensimmäisessä osassa perehdytään lähinnä kjonseptiin eli universaalin alustan tuomiin etuihin, ei niinkään taistelupanssarivaunuun tai muihin versioihin, joihin - ymmärrykseni mukaan - tullaan kiinnittämään huomiota laajemmin sitten jatkossa. Aleksei Kettusen artikkelissa on ihan hyviä huomioita ja pointteja mutta sitä, kuten niin kovin montaa muutakin artikkelia eri julkaisuissa vaivaa liiallinen ja osin jopa yltiöpäinen optimistisuus Venäjän kykyyn toteuttaa Armata kaikessa laajuudessaan. Katsotaan sitten ruoditaanko tulevissa numeroissa Armata-perhettä yhtään kriittisemmin ja nostetaanko mahdollisia ongelmia tai puutteita esille, tai missä määrin kiinnitetään huomiota Venäjän kykyyn vetää "läpi" Armatan kaltainen projekti.

vlad.
 
Arvelinkin, että ne ylös suunnatut heitteet olivat savua, eikä minkään APS:n projektiilejä.

Olettaisin Armatassa nähtävien aktiivisten himmeleiden tulevan päivitysten myötä T-72 vaunuihin. Spiken ja NLAW:in kaltaisten aseiden suorituskyky heikkenee rankasti, jos vaunut kykenevät harhauttamaan ohjusten sensorit luotettavasti. Se varmaankin tietäisi jatkoaikaa Venäjän vanhoille vaunuille ja lykkäystä Armatan hankintojen kanssa.
 
Suomen sotilasta ei voi oikein ottaa vakavasti kun eivät yleensä arvioi kuin kuvia ja teknisiä tietoja. Eli kyseessä on vähän suppeamman rajauksen Tieteen kuvalehti.
Taloudelliset ja poliittiset edellytykset pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon jos kerta länsikaluston hankintaohjelmiakin kritisoidaan vastaavien puutteiden kautta.

Luulen, että useimmat näistä viime aikoina esitellyistä hankintaohjelmista menee täysin puihin.
Ei sillä sinänsä edes ole väliä. Kunhan Venäjä saa ydinasearsenaalinsa kunnostettua siinä määrin, ettei Kremlissä ala heikottamaan niin homma pysyy edes jossain määrin tasapainossa.
Sateenvarjo on olennainen, muut ovat enemmän tai vähemmän showta.
 
Viimeksi muokattu:
Olettaisin Armatassa nähtävien aktiivisten himmeleiden tulevan päivitysten myötä T-72 vaunuihin. Spiken ja NLAW:in kaltaisten aseiden suorituskyky heikkenee rankasti, jos vaunut kykenevät harhauttamaan ohjusten sensorit luotettavasti. Se varmaankin tietäisi jatkoaikaa Venäjän vanhoille vaunuille ja lykkäystä Armatan hankintojen kanssa.

Odotetaan nyt luotettavaa tietoa näiden laitteiden toiminnasta todellisuudessa. Sitten voidaan arvioida niiden vaikutuksista. Olet kuitenkin oikeassa. Jos laitteisiin oikeasti uskotaan ne ilmestyvät modifioitaviin laittteisiin, mutta siitäkin on vielä matkaa oikeaan tehoon.


Suomen sotilasta ei voi oikein ottaa vakavasti kun eivät yleensä arvioi kuin kuvia ja teknisiä tietoja. Eli kyseessä on vähän suppeamman rajauksen Tieteen kuvalehti.
Taloudelliset ja poliittiset edellytykset pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon jos kerta länsikaluston hankintaohjelmiakin kritisoidaan vastaavien puutteiden kautta.

Luulen, että useimmat näistä viime aikoina esitellyistä hankintaohjelmista menee täysin puihin.
Ei sillä sinänsä edes ole väliä. Kunhan Venäjä saa ydinasearsenaalinsa kunnostettua siinä määrin, ettei Kremlissä ala heikottamaan niin homma pysyy edes jossain määrin tasapainossa.
Sateenvarjo on olennainen, muut ovat enemmän tai vähemmän showta.

Valitettavasti SS tuntuu kehuvan venäkäiskalustoa täysin ilman mitään lähdekritiikkiä.
Jos valmistajan mainosPDF väittäisi Armatan kykenevän hyppäämään 10 metria turbobuusti napilla, se uskottaisiin ilman muuta.
 
Mielenkiintoinen haastattelu UVZ:n Vyacheslav Gilfanovichn kanssa:

Palaan tähän kohtaan:

For example, search for solutions, how to move the body of the automatic loader on the tower. That, by the way, even before the "Black Eagle" implemented to "Abrams" and on the other tanks. Now here is the T-14.

Viimeinen lause. Ilman "T-14" kohtaa google translate antaakin vastaukseksi:

Теперь вот и на

=


En nyt ihan selkeästi osaa tuota tulkita. "Black Eaglessa" ja M1 Abramssissa ammukset on varastoitu tornin takaosaan. Jotenkin en jaksa uskoa että tässä tarkoitetaan suorasyöttöistä automaattilataajaa koska tornin takaosa on niin pieni ettei sinne mahdu järkevää määrää ammuksia.

Mielenkiinto heräsi joten kaivelin lisää.

http://www.freepatent.ru/images/patents/178/2290595/patent-2290595.pdf

Mielenkiintoinen patentti jossa on kaksi automaattilataajaa! Ihan täysin en päässyt toiminnasta jyvälle mutta kokonsa puolesta tuollainen ratkaisu voisi jopa olla mahdollinen. Noh spekulaatiota ja "mitäpä jos" -arvailuja kaikki. Kuvien perusteella en ole vakuuttunut että T-14:ssa olisi suorasyöttöinen automaattilataaja. Pistän rahani likoon että tornin takaosassa on säilytystilaa tai jotain muuta "ei-kriittistä" materiaalia.

0_9c49e_5c9f5b12_XXXL.jpg



Valitettavasti SS tuntuu kehuvan venäkäiskalustoa täysin ilman mitään lähdekritiikkiä.
Jos valmistajan mainosPDF väittäisi Armatan kykenevän hyppäämään 10 metria turbobuusti napilla, se uskottaisiin ilman muuta.

Kettunen se siellä SS:ssä kirjoittelee niitä PR-tekstejä. Aikamoinen moniosaaja kun on tankkien, lentokoneiden ja vähän kaiken muunkin ammattilainen :D
 
Kettunen se siellä SS:ssä kirjoittelee niitä PR-tekstejä. Aikamoinen moniosaaja kun on tankkien, lentokoneiden ja vähän kaiken muunkin ammattilainen :D

Olen ihmetellyt miksi päätoimittaja Puuperä sallii moisen c-luokan jurnalismin?
Joskus aikaisemmin SS pyrki olemaan laadukas julkaisu, jolla oli terve epäilys asioihin. Nyt AK;n annetaan kirjoitella juttujansa ja se vaikuttaa koko lehden uskottavuuteen. Itsekkin olen päätynyt kuluttaja kritiikkiin, eli lopetin tilauksen.
 
Olen ihmetellyt miksi päätoimittaja Puuperä sallii moisen c-luokan jurnalismin?
Joskus aikaisemmin SS pyrki olemaan laadukas julkaisu, jolla oli terve epäilys asioihin. Nyt AK;n annetaan kirjoitella juttujansa ja se vaikuttaa koko lehden uskottavuuteen. Itsekkin olen päätynyt kuluttaja kritiikkiin, eli lopetin tilauksen.

Itse olen omaksunut seuraavanlaisen taktiikan jos joku puhuu SS nimisestä julkaisusta tai edes mainitsee päätoimittajan tai jonkun SS skribentin nimen - luon keskustelijaan äärimmäistä paheksuntaa suoltavan katseen ja irvistellen käännän selkäni ja poistun huoneesta.

Lisäksi lähetän TOR verkon avustuksella sähköpostia jossa nimittelen "Puupääksi" ja "Punaketuksi". Joskus saatan myös lähettää valenimellä asiallisempaa palautetta.

"Miksi lehtenne kyseenalaistaa ja antaa Aleksein kirjotella? Esimerkiksi "Isämmaalliset Zombijääkäri nuoret" lehti julkaisee paljon kehittävämpiä artikkeleita abiturienteille! Suomessa on 129 isämmaanpuolustuslehteä ja te vain sooloilette! Setäni on majuri ja hän suuttuu aina kun mainitsen lehtenne!"
 
Viimeksi muokattu:
Olen ihmetellyt miksi päätoimittaja Puuperä sallii moisen c-luokan jurnalismin?
Joskus aikaisemmin SS pyrki olemaan laadukas julkaisu, jolla oli terve epäilys asioihin. Nyt AK;n annetaan kirjoitella juttujansa ja se vaikuttaa koko lehden uskottavuuteen. Itsekkin olen päätynyt kuluttaja kritiikkiin, eli lopetin tilauksen.

Sehän se onkin Suomen sotilas -elhden kohdalla ongelmana eli sen kansien välissä on hyvinkin usein ihan laadukasta journalismia ja puolustuspoliittisia kysymyksiä on tarkasteltu yllättävänkin kriittisesti ja seikkaperäisesti (huomioiden lehden aseman) mutta sitten vastapainona on selkeän yksiulotteisia artikkeleja ja kirjoituksia - kannanottoja - joissa ei ole ylletty samaan mihin parhaimmissa artikkeleissa ylletään.

Uusimman lehden Armata-artikkelissa kirjoittaja Kettunen tekee, kuten aiemmin mainitsin, ihan hyviä ja oivallisia huomioita ja osa artikkelista on yleistasolla hyvää pohdintaa mutta sitten vastapainona on se yltiöpäinen optimismi, jossa ei edes yritetä suhtautua kriittisesti Armata-projektiin tai tarkastella venäläisten antamia lausuntoja riittävällä kriittisyydellä ja objektiivisuudella - samaan virheeseen on toki syyllistynyt moni arvostetumpikin julkaisu.

Helpoin ja yksinkertaisin esimerkki on juuri se kohta jossa viitataan Venäjän tarkoitukseen valmistaa 2300 T-14 taistelupanssarivaunua vuoteen 2020 mennessä - kertaakaan ei esitetä arviota siitä, että onko tavoite edes mahdollinen, laisinkaan realistinen tai ei verrata lukemaa siihen kuinka paljon Venäjä tällä hetkellä modernisoi taistelupanssarivaunuja per vuosi ja sitä kautta voitaisi lähestyä kysymystä onko lukema 2300 kpl lähelläkään realismia puhuttaessa vaunusta josta on valmistettu vasta jokunen kymmenen esisarjan vaunua ja jonka ostajan (Venäjän asevoimat) suorittama testiohjelma on vasta edessä ( alkaa v. 2016), jonka jälkeen voidaankin miettiä, että onko venäläisten tavoite realistinen. Voin sanoa ettei ole, Venäjä ei kykene valmistamaan useita satoja T-14 taistelupanssarivaunua vuodessa tulevien vuosien aikana kun nyt Venäjän asevoimat on saanut modernisointiohjelman kautta muutaman sata modernisoitua vaunua vuodessa ja tähän verrattuna T-14:sta valmistustahti tulisi olla jopa tuplaten suurempi (ja kun jo nyt on tiedossa lukuisia "pullonkauloja" ratkaistavaksi niin on tohtii epäillä, että saako Venäjä valmistettua seuraavien vuosien kuluessa kovinkaan montaa sataa uutta T-14:sta vaunua vai jääkö lukema jopa alle sataan uuteen vaunuun vuosikymmenen alkuun mennessä).

vlad.
 
Voipi jäädä tosi vähiin kun nykyään pakotteet vaikuttaa ja Ukrainasta ei alihankinta niin sanotusti vedä entiseen malliin.
 
Jos Armata oikeasti on niin vallankumouksellinen kuin annetaan ymmärtää, on se myös sikakallis. Ei haitekki ole halpaa idässäkään.

Silti en suoralta kädeltä dissaisi koko projektia. Valmistuu Armata milloin tahansa, se on suurella todennäköisyydellä käytössä ennen kuin seuraavan sukupolven länsitankki. Lännessä eivät aseteollisuuden suurprojektit ole viime vuosina mitenkään loistaneet onnistumisillaan. Miljardiluokan budjettiylitykset ja vuosikausien myöhästymiset ovat enemmin sääntö kuin poikkeus. Kun samalla käytetään mittavia ponnistuksia mielestäni toisarvoiselle suunnalle eli kriisinhallintaan, ei länsiaseiden teknologista etumatkaa kannata pitää minään ikuisena itsestäänselvyytenä.

Jenkkimariinin juoksumatkaa säästävä robomuuli on toki hemmetin hieno lelu, mutta se ei paljoa lohduta jos venäläisillä tai kiinalaisilla on ensi vuosikymmenellä paras tst-panssari, IT-järjestelmä tai ballistinen tykistöohjus.
 
Jos Armata oikeasti on niin vallankumouksellinen kuin annetaan ymmärtää, on se myös sikakallis. Ei haitekki ole halpaa idässäkään.

Huhtikuussa esitettiin hinta-arvioita Armata T-14:sta ja tuolloin puhuttiin summasta joka vastaisi noin 7 miljoonaa dollaria per vaunu (ketjusta löytynee linkkejä näihin arvioihin lähteineen). Mutta kyseessä oli muistaakseni ennemminkin juuri arvio eikä ehdottoman eksakti tieto ja se perustui viranomaistietoihin, jolloin lopullinen hinta voi heittää suuntaan tai toiseen.

Yhtäkaikki vaunu tulee olemaan kallis ja se on osaltaan herättänyt kysymyksiä siitä, että onko nyky-Venäjällä lopultakaan varaa Armata-projektiin tai jos on, niin kuinka suurista tuotantomääristä lopulta on kyse. Ja on myös (aiheellisesti) epäilty, että projekti antaa mahdollisuuden kohtuullisellekin välistä vedolle ja että yksittäistenkin komponenttien kohdalla olisi kohtuudella ilmaa hinnassa (että olisi ns. Armata-lisää - mikä Venäjää edes hiukan tuntien ei ole mikään ihme ja väärä olettamus).

vlad.
 
Huhtikuussa esitettiin hinta-arvioita Armata T-14:sta ja tuolloin puhuttiin summasta joka vastaisi noin 7 miljoonaa dollaria per vaunu (ketjusta löytynee linkkejä näihin arvioihin lähteineen). Mutta kyseessä oli muistaakseni ennemminkin juuri arvio eikä ehdottoman eksakti tieto ja se perustui viranomaistietoihin, jolloin lopullinen hinta voi heittää suuntaan tai toiseen.

Yhtäkaikki vaunu tulee olemaan kallis ja se on osaltaan herättänyt kysymyksiä siitä, että onko nyky-Venäjällä lopultakaan varaa Armata-projektiin tai jos on, niin kuinka suurista tuotantomääristä lopulta on kyse. Ja on myös (aiheellisesti) epäilty, että projekti antaa mahdollisuuden kohtuullisellekin välistä vedolle ja että yksittäistenkin komponenttien kohdalla olisi kohtuudella ilmaa hinnassa (että olisi ns. Armata-lisää - mikä Venäjää edes hiukan tuntien ei ole mikään ihme ja väärä olettamus).

vlad.
Muistetaan myös että jos Armatan hinta on valuuttakurssin mukaan 7 miltsiä dollareissa, ostovoimakorjattuna se on hurjasti enemmän.
 
Muistetaan myös että jos Armatan hinta on valuuttakurssin mukaan 7 miltsiä dollareissa, ostovoimakorjattuna se on hurjasti enemmän.

Hyvä huomio, koska näissä keväällä annetuissa tiedoissa hinta oli juuri valuuttakurssin* mukainen hinta eli ostovoimakorjattuna se on olennaisesti toinen.

*: Eli käytännössä vaunun hinta oli kerrottu julkisuuteen ruplissa ja sitten mediayhtiön tms. toimesta hinta oli käännetty dollareihin, hinta-arvio ruplissa oli noin 400 miljoonaa ruplaa (esim. RT uutisissaan mainitsi tämän ruplalähtöisen hinnan).

vlad.
 
Hyvä huomio, koska näissä keväällä annetuissa tiedoissa hinta oli juuri valuuttakurssin* mukainen hinta eli ostovoimakorjattuna se on olennaisesti toinen.

*: Eli käytännössä vaunun hinta oli kerrottu julkisuuteen ruplissa ja sitten mediayhtiön tms. toimesta hinta oli käännetty dollareihin, hinta-arvio ruplissa oli noin 400 miljoonaa ruplaa (esim. RT uutisissaan mainitsi tämän ruplalähtöisen hinnan).

vlad.
Osaako joku sanoa, miten suuri Venäjän puolustusbudjetti on ruplissa mitaten?
 
Osaako joku sanoa, miten suuri Venäjän puolustusbudjetti on ruplissa mitaten?

"The Russian government's published 2014 military budget is about 2.49 trillion rubles (approximately US$69.3 billion), the third largest in the world behind the US and China. The official budget was set to rise to 3.03 trillion rubles (approximately US$83.7 billion) in 2015, and 3.36 trillion rubles (approximately US$93.9 billion) in 2016."

Eli noin 2 490 miljardia ruplaa vuonna 2014, 3 030 vuonna 2015 ja 3 360 vuonna 2016.

https://en.wikipedia.org/wiki/Military_budget_of_the_Russian_Federation
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top