Venäjän talous

Puhetta varmasti riittää muttei Venäjällä ole varoja tällaisiin uudistuksiin. Propaganda ja diktatuurin kontrolli toki lisääntyy.
Tämähän riippuu paljolti öljyn hinnasta. Tämänhetkisen tilanteen valossa Venäjällä näyttäisi olevan helpostikin varaa tuohon 162 miljardia USD 6 vuodessa eli vajaat 27 miljardia USD per vuosi maksavaan uudistukseen. Ja mahdollisesti jopa tarvitsematta alentaa puolustusmenoja tai korottaa veroja (mitä suunnitelmaan liittyen ilmeisesti kuitenkin olisi tarkoitus tehdä). The Moscow Timesin tammikuisessa artikkelissa nimittäin oli seuraava kuvaaja Venäjän budjetin ali-/ylijäämästä suhteessa öljynhintaan. Öljy on tällä hetkellä noussut 70 USD:n tienoille, joka kuvaajan mukaan toisi 60 miljardia USD ylijäämää vuodessa. Sitten alkaa tehdä tiukkaa, jos hinta laskee pidemmäksi aikaa taas selvästi 50 USD:n alle.

image_62.png
 
Tämähän riippuu paljolti öljyn hinnasta. Tämänhetkisen tilanteen valossa Venäjällä näyttäisi olevan helpostikin varaa tuohon 162 miljardia USD 6 vuodessa eli vajaat 27 miljardia USD per vuosi maksavaan uudistukseen. Ja mahdollisesti jopa tarvitsematta alentaa puolustusmenoja tai korottaa veroja (mitä suunnitelmaan liittyen ilmeisesti kuitenkin olisi tarkoitus tehdä). The Moscow Timesin tammikuisessa artikkelissa nimittäin oli seuraava kuvaaja Venäjän budjetin ali-/ylijäämästä suhteessa öljynhintaan. Öljy on tällä hetkellä noussut 70 USD:n tienoille, joka kuvaajan mukaan toisi 60 miljardia USD ylijäämää vuodessa. Sitten alkaa tehdä tiukkaa, jos hinta laskee pidemmäksi aikaa taas selvästi 50 USD:n alle.

image_62.png
Vaikka öljyllä ja kaasulla on suuri merkitys Venäjän viennissä niin vientituotoista tuskin riittää kovin mainittavasti varoja yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämiseen..https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/14622/bpb0317.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuossa on hieman tietoa (alkuperältään venäläistä, kuinkahan luotettavaa?) Venäjän öljyn ja kaasun tuotannosta.. Siinä on kuvattu myös öljysektorin merkitystä kansantaloudelle..

En kovin paljoa luota venäläisten antamiin talouslukuihin. Monet keskeisistä kustannustekijöistä ovat salaisia. Kuten tunnettua Venäjälle kaikki liiketoiminta, tuotantotalous, kauppa ja talousasiat yleensäkin ovat merkittävässä roolissa sodankäynnissä länsimaita vastaan. Koko ajan Venäjä eristäytyy/sulkeutuu kansainvälisistä talouskuvioista. Siellä ollaan hyvää vauhtia palaamassa NL:n aikaiseen suunnitelma-/komentotalouteen.. Länsimaille sillä ei ole juurikaan merkitystä. Venäjän osuus maailman kauppasta, viennistä ja tuonnista on mitättömän pieni.
http://tulli.fi/tilastot/tilastojul...en-ja-venajan-valinen-kauppa-vuonna-2017-1-3-
http://ec.europa.eu/eurostat/statis...l_trade_in_goods,_2016_(billion_EUR)_YB17.png

Mutta jokainen saa olla Venäjän talouden menestyksestä mitä mieltä tahansa.
 
Vaikka öljyllä ja kaasulla on suuri merkitys Venäjän viennissä niin vientituotoista tuskin riittää kovin mainittavasti varoja yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämiseen..https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/14622/bpb0317.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuossa on hieman tietoa (alkuperältään venäläistä, kuinkahan luotettavaa?) Venäjän öljyn ja kaasun tuotannosta.. Siinä on kuvattu myös öljysektorin merkitystä kansantaloudelle..
Nyt jäi vähän epäselväksi, että olitko nyt jostain kohtaa varsinaisesti eri mieltä vai et. Ainakin tuo linkittämäsi Suomen Pankin katsaus kertoi pitkälti samaa tarinaa kuin edellinen viestini: Venäjän budjettitulot muuttuvat todella rajusti öljynhinnan mukana. Sivun 31 taulukossa esim. vuosina 2011-2014 Venäjän budjettiin satoi öljystä ja maakaasusta noin 190-200 miljardia USD per vuosi, kun öljybarrelin hinta pyöri jossain 100 USD:n hujakoilla. Kun öljyn hinta sitten 2015 romahti, ollen pitkään 40 USD ja jopa alle tienoilla, myös Venäjän budjettitulot romahtivat: vuonna 2015 noin 95 miljardia ja 2016 noin 70 miljardia USD. Eli lasku 100 dollarin tienoilta 40 dollarin tienoille niisti Venäjän vuosituloista pois 120-130 miljardia USD (lasku vastaa noin puolta suomen bruttokansantuotteesta eli ei ihan pikkurahoista ole kyse).

Suomen pankin katsauksessakin arvioitiin, että Venäjän budjetin tasapainossa pitävä öljyn hintataso on 55 USD. Nyt sitten tosiaan kun öljyn hinta on pyörinyt 60-70 USD tasolla, jää siitä taas miljardikaupalla ylijäämää.

Mutta jokainen saa olla Venäjän talouden menestyksestä mitä mieltä tahansa.
Toki mielipiteitä voi esittää vapaasti, mutta puhtaasti mielipiteisiin pohjautuva keskustelu ilman jotain tukevampaa pohjaa on aika turhanpäiväistä. Jotain faktaa tms. pitäisi saada taakse, jos tavoitteena on pyrkiä saamaan edes jossain määrin todenmukainen käsitys siitä, mitä itänaapurissa tapahtuu.

Ei Venäjän budjettitalouden tasapainoon (tai nyt jopa ylijäämään) pääsy tietenkään sitä mihinkään muuta, että kansantaloutena Venäjällä on vielä paljon tehtävää, jos haluavat päästä lähemmäs länsimaita. Nykymeno taitaa vielä keskittyä liikaa raaka-aineiden vientiin, joka ei mahdollista pitkällä tähtäimellä kestävää kasvua.
 
Ei Venäjän budjettitalouden tasapainoon (tai nyt jopa ylijäämään) pääsy tietenkään sitä mihinkään muuta, että kansantaloutena Venäjällä on vielä paljon tehtävää, jos haluavat päästä lähemmäs länsimaita. Nykymeno taitaa vielä keskittyä liikaa raaka-aineiden vientiin, joka ei mahdollista pitkällä tähtäimellä kestävää kasvua.
Varsinkin, jos bruttokansantuotteesta kolmannes kuluu kansantalouden kehittämisen ohi kokonaan, eli korruptioon.
 
Venäjän talousluvut (joita Suomen Pankki referoi) ovat Putinin hallinnon julkisuuteen jakamaa tietoa..niiden luotettavuudesta ei ole juurikaan takeita. Aikaisemmin suhteellisen itsenäisesti toiminut tilastolaitos (Rosstat) siirrettiin joku aika sitten Venäjän talousministeriön alaisuuteen. Tällaiselle muutokselle lienee omat erityiset syynsä. Varsinkin inflaatio-luvut korjaantuivat nopeasti siirron jälkeen.

Tuskinpa Venäjän eristäytyminen, pakotteet ja ulkomaisten investointien väheneminen (oikeastaan lähestulkoon loppuminen energiasektorilta) parantaa öljyn ja kaasun tuotantoa pidemmässä juoksussa. Mutta seurataan tilannetta ja katsotaan kuinka asiat Venäjällä etenee. Tuskinpa sieltä on nykyistä validimpaa tietoa on saatavilla jatkossakaan.

Se että totesin jokaisen voivan tehdä omat arvionsa Venäjän taloudesta johtuu juuri siitä että tiedonsaanti heikkenee koko ajan. Myös venäläisiltä itseltään. Mutta vastapainoksi kaikenlainen kansalaisten kontrolli lisääntyy. Tälle kehitykselle on varmasti syynsä. Niitä voi jokainen arvella ihan oman näkemyksensä mukaisesti..ja juuri niinhän tänne myös kirjoitellaan.

Venäjänmieliset löytävät positiivisia seikkoja naapurin talous, ym. kehityksestä ja vastapainoksi löytyy myös kriittisempiä näkemyksiä. Ihan hyvä näin..
 
Huh huh, kohta ollaan siellä Pohjoi-Korea meiningissä että rahat menee näihin Putinin esittelemiin SUPER-aseisiin sun muihin samalla kun kansa näkee nälkää. Tai itseasiassa asiat on tainneet jo mennä siihen..
Juuri näin..

Venäjän hallintoa ja yhteiskuntaa tarkastellessa on syytä huomioida lähtökohtaiset/periaatteelliset eroavaisuudet:

Venäjällä kaikki valta (niin taloudessa kuin kaikessa muussakin) on kokonaisuudessaan Putinin diktattuurin hallinnassa..Tässä on konkreettinen ero ns. vapaan markkinatalouden periaatteella toimiviin yhteiskunta-/talousjärjestelmiin.

Venäjä elää käytännössä sotataloudessa (tämä johtuu useista syistä) jossa yhteiskunnan tärkein prioriteetti on vallan/hallinnon säilyttäminen Putinin johtamilla silovikeillä (mikä käsittää armeijan, FSB:n, muut turvallisuusorganisaatiot, oligarkit, "Yhtenäinen Venäjä"-puolueen jne). Siis vallassa on käytännössä samanlainen hallinnollinen eliitti kuin Neuvostoliiton aikana kommunistinen puolue ja sen jäsenet. Myös nykyisen hallinnon ja turvallisuusorganisaatioiden toimintatavat kotimaassa ja ulkomailla ovat pääpiirteissään samanlaisia kuin NL:n aikoina. Aikaisempaan verrattuna myös kaiken kattava korruptio ja rikollisuus on nykyisen hallinnon aikana lisääntynyt.

Venäläisen yhteiskunnan tuotantotalous, pankit/rahoituslaitokset, oligarkkien johtamat liikelaitokset, kaupankäynti jne, ovat kokonaisuudessaan alisteisia Putinin johtamalle hallinnolle ja tavoitteille. Venäläiset eivät itsekään peittele sitä että em. "voimavaroja" suunnataan/käytetään osana yhteiskuntajärjestelmien sodankäyntiä länsimaiden vapaata markkinataloutta ja demokraattista hallintojärjestelmää vastaan. Nykyään tällaisesta propagansasodasta puhutaan usein hybridisotana..koska mukana on myös uusia tieto-/informaatiotekniikan elementtejä. Juuri näistä syystä Venäjän hallintovalta haluaa yksipuolisesti eristäytyä (sulkeutua ulkopuolelle) länsimaisista media-/informaatiojärjestelmistä jne.

Em. lähtökohdista ja yhteiskuntajärjestelmän periaatteista johtuen on ymmärrettävää että Venäjällä huomioidaan monilta osin erilaisella tavalla yhteiskunnallisten palveluiden tarpeita(sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa, koulutusta, tiet ja liikenne, eläkeläisiä jne.) kuin länsimaissa on yleensä tapana. Ne jotka tuntevat Venäjää käytännön tasolla ymmärtävät kyllä mistä on kysymys.

Mutta aikanaan diktatuurit sortuu..näin kävi Neuvostoliitolle ja sama kohtalo odottaa myös Putinia.
 
Juuri näin..

Venäjän hallintoa ja yhteiskuntaa tarkastellessa on syytä huomioida lähtökohtaiset/periaatteelliset eroavaisuudet:

Venäjällä kaikki valta (niin taloudessa kuin kaikessa muussakin) on kokonaisuudessaan Putinin diktattuurin hallinnassa..Tässä on konkreettinen ero ns. vapaan markkinatalouden periaatteella toimiviin yhteiskunta-/talousjärjestelmiin.

Venäjä elää käytännössä sotataloudessa (tämä johtuu useista syistä) jossa yhteiskunnan tärkein prioriteetti on vallan/hallinnon säilyttäminen Putinin johtamilla silovikeillä (mikä käsittää armeijan, FSB:n, muut turvallisuusorganisaatiot, oligarkit, "Yhtenäinen Venäjä"-puolueen jne). Siis vallassa on käytännössä samanlainen hallinnollinen eliitti kuin Neuvostoliiton aikana kommunistinen puolue ja sen jäsenet. Myös nykyisen hallinnon ja turvallisuusorganisaatioiden toimintatavat kotimaassa ja ulkomailla ovat pääpiirteissään samanlaisia kuin NL:n aikoina. Aikaisempaan verrattuna myös kaiken kattava korruptio ja rikollisuus on nykyisen hallinnon aikana lisääntynyt.

Venäläisen yhteiskunnan tuotantotalous, pankit/rahoituslaitokset, oligarkkien johtamat liikelaitokset, kaupankäynti jne, ovat kokonaisuudessaan alisteisia Putinin johtamalle hallinnolle ja tavoitteille. Venäläiset eivät itsekään peittele sitä että em. "voimavaroja" suunnataan/käytetään osana yhteiskuntajärjestelmien sodankäyntiä länsimaiden vapaata markkinataloutta ja demokraattista hallintojärjestelmää vastaan. Nykyään tällaisesta propagansasodasta puhutaan usein hybridisotana..koska mukana on myös uusia tieto-/informaatiotekniikan elementtejä. Juuri näistä syystä Venäjän hallintovalta haluaa yksipuolisesti eristäytyä (sulkeutua ulkopuolelle) länsimaisista media-/informaatiojärjestelmistä jne.

Em. lähtökohdista ja yhteiskuntajärjestelmän periaatteista johtuen on ymmärrettävää että Venäjällä huomioidaan monilta osin erilaisella tavalla yhteiskunnallisten palveluiden tarpeita(sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa, koulutusta, tiet ja liikenne, eläkeläisiä jne.) kuin länsimaissa on yleensä tapana. Ne jotka tuntevat Venäjää käytännön tasolla ymmärtävät kyllä mistä on kysymys.

Mutta aikanaan diktatuurit sortuu..näin kävi Neuvostoliitolle ja sama kohtalo odottaa myös Putinia.

Joku joskus selitti venäläistä sielua sillä että Tsaarilla pitää olla oikeus asevoimiinsa.
 
On pudotus ensimmäisen kerran kahteenkymmeneen vuoteen aika iso juttu:
STOCKHOLM (Reuters) - Russian military spending fell by a fifth last year, its first decline in nearly two decades, with tighter purse-strings likely to affect Moscow’s military activity ahead, a report by defence think-tank SIPRI showed on Wednesday.


FILE PHOTO: Russian S-400 missile air defence systems drive during the military parade to commemorate the 75th anniversary of the battle of Stalingrad in World War Two, in the city of Volgograd, Russia, February 2, 2018. REUTERS/Tatyana Maleyeva/File Photo
Russia has flexed its military muscles during the last few years with its 2014 annexation of Ukraine’s Crimea and deep involvement in the Syrian conflict serving as examples of its more belligerent stance.
But while global military spending rose one percent to $1,739 billion last year, Russia’s fell 20 percent in real terms to $66.3 billion, the report from the Stockholm International Peace Research Institute (SIPRI) showed.
It was the first fall since 1998, a year of a major crisis when Russia’s economy collapsed and it defaulted on domestic debt. The following year Vladimir Putin took power as prime minister and, on New Year’s Eve, president.

Based on the government’s spending plan until 2020, defence costs are expected to stay flat from 2017 or possibly even fall somewhat adjusted for inflation, said Siemon Wezeman, senior researcher in the SIPRI Arms and Military Expenditure Programme.
“Very clearly that has a direct impact on procurement and on operations. Those are the quickest things to cut,” Wezeman told Reuters.

Russia dropped to fourth place in the ranking of the world’s biggest military spenders, overtaken by Saudi Arabia.
“Russia definitely has a very clear feeling it has to show that it is still a major power, and you show that by undertaking operations in for example Syria, by showing up on the Atlantic Ocean with your navy,” Wezeman said.
“But I am sure that there will be serious cost cuts to those.”
Russia’s finances are still fragile following a two-year economic downturn brought on by Western sanctions and a collapse in global oil prices. Higher crude prices helped the economy return to growth of 1.5 percent last year, short of a government target of 2 percent.


FILE PHOTO: A Russian serviceman walks past T-90 tanks before the military parade to commemorate the 75th anniversary of the battle of Stalingrad in World War Two, in the city of Volgograd, Russia, February 2, 2018. REUTERS/Tatyana Maleyeva/File Photo
The export-dependent economy has now got accustomed to lower commodity prices than before 2014, and the budget is likely to post a small deficit or even a surplus in 2018.
President Vladimir Putin has also called for higher living standards and higher spending on social infrastructure, such as healthcare and education. Some government officials have called for lower military spending to free up funds for such initiatives.
The Kremlin said in March Russia would cut its defence budget to less than 3 percent of gross domestic product within the next five years.
The United States remains the world’s biggest military spender by far, accounting for 35 percent of global expenditures, more than the next seven highest-spending countries combined. Its defence budget was unchanged in 2016 and 2017 but a significant rise is expected this year.


Slideshow (2 Images)
China’s spending as a share of world military expenditure rose to 13 percent last year from 5.8 percent in 2008.
https://af.reuters.com/article/worldNews/idAFKBN1I24HI
 
Joku joskus selitti venäläistä sielua sillä että Tsaarilla pitää olla oikeus asevoimiinsa.
Juuri näin se on..

Toki kaikilla vallanpitäjällä on yleensä hallussaan asevoimat sekä kaikki muutkin hallinnon elementit.

Ratkaiseva kysymys onkin siinä miten oikeutus hallintovaltaan on muodostunut ja kuinka sitä ylläpidetään.
A) Demokraattisesti toimiva monipuoluejärjestelmä ja vapaat vaalit ohjaavat/johtavat erilaiseen yhteiskunnalliseen toimintamalliin kuin
B) diktatuuri jossa valta on hankittu ja sitä ylläpidetään väkivaltakoneiston avulla.
- demokratiassa yhteiskunnan vallankäyttöä/hallintoa ohjaa yleensä hallitus vs. opposition kilpailu vallasta. Kansalaiset saavat/pääsevät määräajoin valitsemaan edustajansa ja johtajansa. Valta on myös jaettu/hajoitettu yhteisesti sopivaksi katsotulla tavalla jatkuvuuden turvaamiseksi. Demokraattisen hallinnon uhkana ovat rikollisesti toimivat vallantavoittelijat sekä ulkoiset viholliset.
- diktatuurissa hallintoa ohjaa vallanpitäjän yksipuolisesti käyttämä pakkovalta ja voimakeinot. Hallinto/valta on keskitetty ja sen puolustaminen kaikin mahdollisin keinoin on hallinnon tärkein prioriteetti. Keskeisin vihollinen on omat alamaiset/kansalaiset sekä muut vallantavoittelijat. Jossain määrin diktatuurille muodostaa uhkan myös demokraattisesti toimivien valtioiden esimerkki.

Venäjä on ollut koko historiansa ajan autoritäärinen valtio. Eihän siellä ei ole ollut koskaan demokraattista hallintovaltaa/-järjestelmää. Putinin hallinto on täysin verrattavissa tsaarin aikaiseen yksinvaltaan tai Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ylläpitämään diktatuuriin.

Toisaalta Venäjän kulloinenkin hallintojärjestelmä on aina palkinnut hyvin vallanpitäjien tukena olevan eliitin.
- Tsaarin aikana sen muodosti aateliset, armeijan johto sekä muu keskeisin virkamieskunta.
- Neuvostoliiton/kommunismin aikana puolueen jäsenistö, asevoimat jne.
- Putinin vallasta hyötyvät oligarkit, silovikit (FSB ja muu turvallisuusorganisaatio), asevoimat, "yhtenäinen venäjä"-puolue sekä muu hallintovallan tukijoukko.

Näillä mennään..
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
On pudotus ensimmäisen kerran kahteenkymmeneen vuoteen aika iso juttu:
https://af.reuters.com/article/worldNews/idAFKBN1I24HI

Voidaan olla varmoja myös siitä etteivät tavalliset kansalaiset ole jääneet Venäjän talousahdingosta osattomiksi.

Toisaalta on myös syytä huomioida se että Putinin hallinnon suurin uhka nousee yhteiskunnan sisältä. Siihen ollaan valmistauduttu perustamalla suoraan Putinin alaisuuteen 400.000 miehen sisäisen turvallisuudenkaarti. Luonnollisesti tälläkin joukolla on merkitystä myös valtion kustannusten osalta. Kyseisen kaartin ylläpito ja aseistaminen on Putinille suuri (mutta valta-aseman säilyttämisessä välttämätön)kustannuserä.. Mahdollisesti tämä selittää osittain myös varsinaisiin asevoimiin kohdistuvaa vyönkiristystä.
 
Juuri näin se on..

Toki kaikilla vallanpitäjällä on yleensä hallussaan asevoimat sekä kaikki muutkin hallinnon elementit.

Ratkaiseva kysymys onkin siinä miten oikeutus hallintovaltaan on muodostunut ja kuinka sitä ylläpidetään.
A) Demokraattisesti toimiva monipuoluejärjestelmä ja vapaat vaalit ohjaavat/johtavat erilaiseen yhteiskunnalliseen toimintamalliin kuin
B) diktatuuri jossa valta on hankittu ja sitä ylläpidetään väkivaltakoneiston avulla.
- demokratiassa yhteiskunnan vallankäyttöä/hallintoa ohjaa yleensä hallitus vs. opposition kilpailu vallasta. Kansalaiset saavat/pääsevät määräajoin valitsemaan edustajansa ja johtajansa. Valta on myös jaettu/hajoitettu yhteisesti sopivaksi katsotulla tavalla jatkuvuuden turvaamiseksi. Demokraattisen hallinnon uhkana ovat rikollisesti toimivat vallantavoittelijat sekä ulkoiset viholliset.
- diktatuurissa hallintoa ohjaa vallanpitäjän yksipuolisesti käyttämä pakkovalta ja voimakeinot. Hallinto/valta on keskitetty ja sen puolustaminen kaikin mahdollisin keinoin on hallinnon tärkein prioriteetti. Keskeisin vihollinen on omat alamaiset/kansalaiset sekä muut vallantavoittelijat. Jossain määrin diktatuurille muodostaa uhkan myös demokraattisesti toimivien valtioiden esimerkki.

Venäjä on ollut koko historiansa ajan autoritäärinen valtio. Eihän siellä ei ole ollut koskaan demokraattista hallintovaltaa/-järjestelmää. Putinin hallinto on täysin verrattavissa tsaarin aikaiseen yksinvaltaan tai Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ylläpitämään diktatuuriin.

Toisaalta Venäjän kulloinenkin hallintojärjestelmä on aina palkinnut hyvin vallanpitäjien tukena olevan eliitin.
- Tsaarin aikana sen muodosti aateliset, armeijan johto sekä muu keskeisin virkamieskunta.
- Neuvostoliiton/kommunismin aikana puolueen jäsenistö, asevoimat jne.
- Putinin vallasta hyötyvät oligarkit, silovikit (FSB ja muu turvallisuusorganisaatio), asevoimat, "yhtenäinen venäjä"-puolue sekä muu hallintovallan tukijoukko.

Näillä mennään..

Ja se ettei valtio ole antanut ihmisille kovinkaan paljoa. Jolloin verovaroille ei osata myöskään vaatia mitään vastuuta. Vaan Tsaarilla on oikeus käyttää ne kuten huvittaa.
 
Voidaan olla varmoja myös siitä etteivät tavalliset kansalaiset ole jääneet Venäjän talousahdingosta osattomiksi.

Toisaalta on myös syytä huomioida se että Putinin hallinnon suurin uhka nousee yhteiskunnan sisältä. Siihen ollaan valmistauduttu perustamalla suoraan Putinin alaisuuteen 400.000 miehen sisäisen turvallisuudenkaarti. Luonnollisesti tälläkin joukolla on merkitystä myös valtion kustannusten osalta. Kyseisen kaartin ylläpito ja aseistaminen on Putinille suuri (mutta valta-aseman säilyttämisessä välttämätön)kustannuserä.. Mahdollisesti tämä selittää osittain myös varsinaisiin asevoimiin kohdistuvaa vyönkiristystä.

Menee jo ohi ketjun, mutta 400 000 hengen sisäisen turvallisuuden kaarti luo myös sotilaallista vahvuutta. Tuo kaarti varmasti on käytettävissä myös miehitettyjen alueiden vakauttamiseen jne.
 
Menee jo ohi ketjun, mutta 400 000 hengen sisäisen turvallisuuden kaarti luo myös sotilaallista vahvuutta. Tuo kaarti varmasti on käytettävissä myös miehitettyjen alueiden vakauttamiseen jne.

KGB:n sotilasyksiköt toimivat aikoinaan laajasti Afganistanissa.

Venäläisiä sisäisen turvallisuuden yksikköjä (MVD, rajavartiosto, poliisi/miliisi ml. Omon ja FSB:n sotilasyksiköt ja nykyinen kansalliskaarti) on käytetty Tsetseniassa, Georgiassa ja Ukrainassa.
 
Keskeisin tekijä Putinin hallinnon jatkon mahdollistamiseksi on se, että maassa ei ole oikeutta. On oikeuslaitos ja tuomarit mutta oikeuden tai sitä esittävän prosessin sanelee hallinto, ei laki tai oikeuteen perustuva todistelu ja oikeuskaari.
 
KGB:n sotilasyksiköt toimivat aikoinaan laajasti Afganistanissa.

Venäläisiä sisäisen turvallisuuden yksikköjä (MVD, rajavartiosto, poliisi/miliisi ml. Omon ja FSB:n sotilasyksiköt ja nykyinen kansalliskaarti) on käytetty Tsetseniassa, Georgiassa ja Ukrainassa.


Kansalliskaarti on myös ottanut vastuulleen Kaukasian suunnan vapauttaen armeijan joukkoja Ukrainan rajoille.
 
Back
Top