Venäjän talous

Putin on siis sujauttanut vain taskurahoja omiin taskuihinsa?


1 000 mrd dollaria – Vladimir Putinilta jättimäinen “lasku” sijoittajille
us2.jpg

Uusi Suomi
Luotu:
30.7.2014 17:16
  • Kuva: EPA / All Over Press
    17.51129539.jpg

    Moskovan pörssin markkina-arvo on The Economistin mukaan alle puolet muiden kehittyvien maiden pörssien keskimääräisestä markkina-arvosta.

Sijoittajat ovat menettäneet kaiken kaikkiaan noin 1 000 miljardia dollaria eli lähes 750 miljardia euroa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kauden aikana. Näin laskee talouslehti The Economist.

Economistin laskelmat perustuvat Moskovan pörssin lukuihin. Venäläisten yhtiöiden osakkeet ovat lehden mukaan “valtavassa alennuksessa” verrattuna muihin maailman pörsseihin. Moskovan pörssin markkina-arvo on lehden mukaan 735 miljardia dollaria, kun markkina-arvo muissa kehittyvien maiden pörsseissä keskimäärin on 1 770 miljardia dollaria.

-Kaikki tämä ei ole seurausta Venäjän hallinnon toimista, mutta hallinto on vastuussa suurimmasta osasta. Sijoittajia arveluttaa myös venäläinen yrityskulttuuri muun muassa Mihail Hodorkovskin tapauksen jälkeen, The Economist kirjoittaa.
 
Putinin touhukkuuden lasku Venäjälle on useita kertaluokkia suurempi. Raha on talouskasvun polttoaine; Ilman ulkomaisia sijoituksia ja ennen kaikkea kohtuuhintaista lainarahaa ei talouskasvun vaatimia investointeja tee yksikään maa, ei edes luonnonvaroiltaan rikas Venäjä. Kun Venäjän luottoluokitus tippuu parin suurimman luokituslaitoksen reittauksissa määrätyn rajan alle, sijoitusrahastojen pitää omien sääntöjensä mukaisesti vetää sijoituksensa pois. Venäjähän yrittää saada rakennetuksi BRICS-maiden yhteistä rahastoa mutta mahtaakohan Kiinaa, Brasiliaa, Intiaa ja Etelä-Afrikkaa kovinkaan kiinnostaa lähteä rahoittamaan Putinin varustautumista?

Venäjän valtion budjetista on 20% korvamerkattu sotilasmenoihin. Viipaleen suuruus konkretisoituu kun oivaltaa että tuo tarkoitta sitä että Venäjä pistää käytännössä joka viidennen vuosibudjettinsa kokonaan armeijan varustamiseen. Talouden sakatessa armeijan varustelumenoja on pakko karsia koska ihan loputtomiin muu yhteiskunta ei pysty vyötä kiristämään.

Viisaamman miehen johtamana Venäjä voisi olla ihan oikea suurvalta. Nykyinen kippari on vetämässä laivaa kivelle kovaa vauhtia.
 
Putin on siis sujauttanut vain taskurahoja omiin taskuihinsa?

1 000 mrd dollaria – Vladimir Putinilta jättimäinen “lasku” sijoittajille

Artikkelissa siis on laskettu ettei Venäjän osakemarkkinoiden kurssi ole niin korkea kuin se voisi olla yhtiöiden tuottavuuden perusteella. Siksi sana "lasku" on lainausmerkeissä, koska kyse ei ole "tappiosta" vaan toteutumattomasta tuotosta.
Samanlaisen artikkelin (joskin hiukan vähemmän dramaattisen) voisi periaatteessa tehdä vaihtamalla Putinin tilalle vaikka Kataisen, Suomenkin osakemarkkinat ovat aliarvostettuja verrattuna esim. Ruotsiin.

Venäjän osakemarkkinoiden kurssikäyrä 1995- 2012. Parhaimmillaan indeksi taisi olla n. 2200, tällä hetkellä se on jossain 1200 kieppeillä:
1920px-RTS_Index.png
 
Samanlaisen artikkelin (joskin hiukan vähemmän dramaattisen) voisi periaatteessa tehdä vaihtamalla Putinin tilalle vaikka Kataisen, Suomenkin osakemarkkinat ovat aliarvostettuja verrattuna esim. Ruotsiin.

Mikähän on Suomen ja Ruotsin kasvupotentiaali Venäjään verrattuna? Suomi ja Ruotsi ovat korkean tuottavuuden ja elintason maita joilla ei ole merkittäviä luonnonvaroja. Venäjä on alhaisen tuottavuuden ja elintason maa jolla on rikkaat luonnonvarat. Venäjällä on erittäin kova kasvupotentiaali joka jää aina uudelleen ja uudelleen käyttämättä. Miksi?
 
Mikähän on Suomen ja Ruotsin kasvupotentiaali Venäjään verrattuna? Suomi ja Ruotsi ovat korkean tuottavuuden ja elintason maita joilla ei ole merkittäviä luonnonvaroja. Venäjä on alhaisen tuottavuuden ja elintason maa jolla on rikkaat luonnonvarat. Venäjällä on erittäin kova kasvupotentiaali joka jää aina uudelleen ja uudelleen käyttämättä. Miksi?

Niin eikö tämä nyt ole toistaiseksi vähän aikaista sanoa? Ihan hyvinhän Venäjän talous on kasvanut ysärin alkupuolen romahduksen jälkeen, vaikka varmaan enempäänkin olisi ollut aineksia.

Tuossa kätsy artikkeli jossa voi verrata entisen Neuvostoliiton tasavaltojen talouskehitystä. Vauraimpia ovat baltit, joilla NL:n jälkeinen romahdus jäi selkeästi lyhyemmäksi kuin esimerkiksi Venäjällä. Sitten tulee Venäjä, ja hiukan yllättäen Kazakhstan jonka talouskehitys on ainakin paperilla ollut mainiota. Myös Azerbaidzenilla on mennyt aika hyvin, samaten hiukan yllättäen Valko-Venäjällä. Surkeiten on mennyt Ukrainalla. Myös Georgian talouskehitys on ollut heikkoa, huolimatta kovasta kohkauksesta länsimaistamiseen. Köyhin on Tadzikistan.
 
Venäjän talouskasvu on kulkenut käsi kädessä öljyn hinnan ja kysynnän kanssa. Kasvu tyssäsi kuin seinään kun öljyn hinnan nousu päättyi. Mitä voimme päätellä tästä?

Neuvostoliitto lakkasi olemasta vuonna 1991. Samana vuonna purkautui käytännössä Varsovan liitto. Entisistä neuvostotasavalloista ja Varsovan liiton maista parhan elintason ja elämänlaadun ovat kyenneet antamaan kansalaisilleen ne maat jotka ovat omaksuneet länsimaisen demokraattisen yhteiskuntamallin. Mitä voimme päätellä tästä?

Venäjällä on ollut 25 vuotta aikaa rakentaa yhteiskuntaansa ja talouttaan niin että se pärjäisi silloinkin kun öljy droppaa eikä kaasukaan käy kaupaksi. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut, päinvastoin: Riippuvuus länsimaista on kovempi kuin koskaan. Mitä voimme päätellä tästä?
 
25 vuotta (paljon vähemmän itse asiassa koska NL:n talousromahduksesta ei päässyt kovin nopeasti yli) on aika lyhyt aika sellaiselle rakennemuutokselle. Tietysti voi olla että se jää edelleen näkemättä. Saudit ovat tahkonneet öljyllä rahaa vuosikymmeniä, mutteivat näytä saaneen muuta taloutta nostettua. Öljyrahat ovat menneet turhuuksiin. Monelle muullekin maalle on käynyt historian saatossa näin, on tietysti täysin mahdollista että näin käy Venäjälläkin.

BKT:n kasvuprosentit 1990 -> 2007 entisille neuvostotasavalloille (huom. ennen 2008 romahdusta joka iski Venäjään ja Baltian maihin erityisen lujaa). Koska niissä on koko BKT, niin luvut suosivat maita joiden väestö on kasvanut nopeasti (esim Turkmenistan), joten keskivertokansalaisen vaurauden kehityksestä se ei välttämättä kerro:

Turkmenistan 250%
Azerbaidzan 140%
Uzbekistan 108%
Valko-Venäjä 92%
Kazakhstan 86%
Armenia 72%
Viro 70%
Latvia 30%
Liettua 23%
Venäjä 18%
Kirgisia 14%
Tadzikistan -2%
Georgia -7%
Ukraina -24%
Moldova -25%

Huonosti demokratisoituneet maat pitävät tässä listassa kärkeä: ensimmäinen demokratiaksi kelpuutettava maa listalla on Viro. Esimerkiksi Uzbekistanin valtionpäämies ei ole vaihtunut koko itsenäisyyden aikana, ja vastaavia keissejä on muitakin. Putin esiintyy melkeinpä edukseen tässä seurassa.
 
25 vuotta (paljon vähemmän itse asiassa koska NL:n talousromahduksesta ei päässyt kovin nopeasti yli) on aika lyhyt aika sellaiselle rakennemuutokselle. Tietysti voi olla että se jää edelleen näkemättä. Saudit ovat tahkonneet öljyllä rahaa vuosikymmeniä, mutteivat näytä saaneen muuta taloutta nostettua. Öljyrahat ovat menneet turhuuksiin. Monelle muullekin maalle on käynyt historian saatossa näin, on tietysti täysin mahdollista että näin käy Venäjälläkin.

BKT:n kasvuprosentit 1990 -> 2007 entisille neuvostotasavalloille (huom. ennen 2008 romahdusta joka iski Venäjään ja Baltian maihin erityisen lujaa). Koska niissä on koko BKT, niin luvut suosivat maita joiden väestö on kasvanut nopeasti (esim Turkmenistan), joten keskivertokansalaisen vaurauden kehityksestä se ei välttämättä kerro:

Turkmenistan 250%
Azerbaidzan 140%
Uzbekistan 108%
Valko-Venäjä 92%
Kazakhstan 86%
Armenia 72%
Viro 70%
Latvia 30%
Liettua 23%
Venäjä 18%
Kirgisia 14%
Tadzikistan -2%
Georgia -7%
Ukraina -24%
Moldova -25%

Huonosti demokratisoituneet maat pitävät tässä listassa kärkeä: ensimmäinen demokratiaksi kelpuutettava maa listalla on Viro. Esimerkiksi Uzbekistanin valtionpäämies ei ole vaihtunut koko itsenäisyyden aikana, ja vastaavia keissejä on muitakin. Putin esiintyy melkeinpä edukseen tässä seurassa.
Viitsitkö laittaa lähteen tähän? Kiitokset etukäteen.
 
Kasvuprosentit ovat huimia aina kun lähdetään läheltä nollaa joten prosenttitilastot eivät kerro kuin osan totuutta. Venäjällä olisi ollut kaikki eväät luoda neljännesvuosisadassa maastaan kukoistava eurooppalainen demokratia mutta kun ei. Oli lukutaitoinen väestö, osaamista monella teollisuudenalalla ja mahtavat luonnorikkaudet eli pohja ihan toisenlainen kuin jollain paskanistanilla jonka talous perustuu vuohenkasvatukseen ja maakaasuun. Mutta ei vaan onnistu muu kuin uuden pysähtyneisyyden kauden luominen.

Venäjällä on ollut läpi historiansa ennätysmäisen huono herraonni. Toivottavasti nähdään vielä tämämänkin muuttuvan.
 
Obamalta tyly kommentti: "Venäjällä ei valmisteta mitään"
Talouselämä
4.8.2014 07:35päivitetty 07:42

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama luonnehtii The Economist -lehden haastattelussa Venäjää maaksi, jossa "ei valmisteta mitään".

Haastattelussa Obama korosti, että Venäjän merkitys maailmanpolitiikassa ei ole niin suuri kuin presidentti Vladimir Putin ehkä haluaisi.

Putin on Obaman mukaan johtaja, joka aiheuttaa lyhyen aikavälin ongelmia poliittista hyötyä saavuttaakseen, mutta hän vahingoittaa Venäjän etuja pitkällä aikavälollä.

"On tärkeää nähdä asiat oikeassa mittasuhteessa. Venäjällä ei valmisteta mitään", Obama sanoi.

"Maahanmuuttajat eivät ryntää Moskovaan etsimään tilaisuuksia. Venäjällä miehen odotettu elinikä on noin 60 vuotta. Väestö kutistuu", Obama sanoo haastattelussa.

Venäjän talous on hyvin riippuvaista energian tuotannosta, mutta varsinaista valmistavaa teollisuutta maassa on niukasti. Yhdysvallat ja Euroopan unioni päättivät viime viikolla uusista talouspakotteista Venäjää vastaan Ukrainan kriisin vuoksi.

Aiheesta lisää
 
Obama ei ole väärässä. Tosin, eipä Amerikassakaan enää paljon mitään tehdä. Muistaakseni esim 2000-luvun talouskasvusta vastasi lähes pelkästään pankkisektori. Hyvin on tiedossa miten se päättyi.
 
Obama ei ole väärässä. Tosin, eipä Amerikassakaan enää paljon mitään tehdä. Muistaakseni esim 2000-luvun talouskasvusta vastasi lähes pelkästään pankkisektori. Hyvin on tiedossa miten se päättyi.

Et ole väärässä sinäkään siinä, mitä sanot amerikasta, mutta rinnakkais vertailu paljastaa eron noiden maiden välillä. Se amerikkalaisten "ei paljon mitään" vastaa silti melkoista osuutta maapallon valmistuskapasiteetista ja tämä on siis se käytössä oleva kapasiteetti.
 
Et ole väärässä sinäkään siinä, mitä sanot amerikasta, mutta rinnakkais vertailu paljastaa eron noiden maiden välillä. Se amerikkalaisten "ei paljon mitään" vastaa silti melkoista osuutta maapallon valmistuskapasiteetista ja tämä on siis se käytössä oleva kapasiteetti.

On toki, mutta alaspäin on sielläkin tultu. Tai varmaan se reaaliarvossa on kasvanut, mutta suhteessa pudonnut. 2000-luvun alussa Yhdysvallat vastasi vielä 26% maailman teollisuustuotannosta, nykyään luku on noin 17-18%. Siinä näkyy erityisesti Kiinan teollisuuden valtava kasvu. Toisaalta hyvänä puolena, Yhdysvaltain teollisuus ei kärsinyt lamasta samalla tavalla kuin Euroopan teollisuus.

Tässä linkissä verrataan maailman suurimpia teollisuustuottajia. Kiina on ykkönen, USA kakkonen. Venäjä on 7. tilalla, 2.3% osuudella maailman teollisuustuotannosta. Yhdysvaltojen teollisuus on siis noin 8 kertaa suurempi. Toisaalta Venäjä ei 2002 ollut edes 15 parhaan joukossa.

Harva varmaan tulee ajatelleeksi että Indonesia ja Meksiko ovat melkoisia teollisuusmahteja. Meksiko on mm. maailman suurimpia elektroniikan tuottajia: ei uskoisi kun maasta tulee tänne vain huonoja uutisia.
 
"Venäjä saattaa asettaa rajoituksia tai kieltoja eurooppalaisille lentoyhtiöille Siperian-ylilentoihin, kertoo venäläinen talouslehti Vedomosti.
Lehden lähteen mukaan asiasta on keskusteltu Venäjän liikenneministeriössä ja ulkoministeriössä.
Finnairin monet Aasian-lennot kulkevat Venäjän yli. Reittiä käyttävät myös monet suuret eurooppalaisyhtiöt, kuten Lufthansa, British Airways ja Air France.
Venäjän liikenneministeriö ja siviili-ilmailuhallinto eivät ole kommentoineet Vedomostin tietoja.
Lentoyhtiöistä tuli EU:n ja Venäjän kiistakapula Ukrainan kriisissä viime viikolla, kun unioni lisäsi pakotelistalleen venäläisen halpalentoyhtiö Dobroletin. Yhtiö oli hoitanut lentoyhteyksiä Moskovasta Krimin Simferopoliin. Pakotteiden vuoksi yhtiö joutui keskeyttämään toimintansa. Dobrolet on lentoyhtiö Aeroflotin tytäryhtiö.
Vedomostin mukaan mahdollinen Siperian-lentokielto tosin iskisi myös Aeroflotiin, koska se saa eurooppalaisyhtiöiltä korvauksia ylilennoista."


http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/660348/Vedomostilehti+Venaja+voi+rajoittaa+lentoja+Siperian+yli
 
"Venäjä saattaa asettaa rajoituksia tai kieltoja eurooppalaisille lentoyhtiöille Siperian-ylilentoihin, kertoo venäläinen talouslehti Vedomosti.

Voisi kyllä sattua aika pahasti omaan nilkkaan ylilentojen kietäminen, jos ja luultavasti kun se johtaisi symmetrisiin vastatoimiin.

6739.jpg
 
Se etta venalaisten tuotteiden suosinta kasvaa lyhyella ja keskipitkalla tahtayksella on venalaisen ekonomismin ennuste ja he ilmaisevat siita kiitoksensa lansimaille etta saavat sisainen tuotannon kiertamaan talouspakoitteiden johdosta. Vasta pitkalla tahtayksella ylla pidettyjen pakoitteiden vaikutus tulee olemaan vakavaa. Toisaalta Ukrainan tilanteen jyrkka eskaloituminen voi johtaa Venajan energia viennin katkokseen, tuolloin tilannne olisi erittain hankala EUlle.
Kuinka pitkalle ja kuka on riippuvainen avaruusteknolokiallisesta yhteistyosta Venajan kanssa... meinaan vaan etta tuossa on aikamoiset nappulat pelissa. Han joka luulee Putinin hallituksen kaatuvan pakoitteiden johdosta saattaa erehtya rankasti. Uskon etta ainakin Mr Cameronin kannattaisi olla hyvin tarkkana oman poliittisen suosionsa asemasta.
Nythan meilla on ylijaamaa ruuasta joten ei ukranalaisilla taida nalka tulla riippuu tietenkin siita olemmeko valmiita heita EUn kustannuksella tukemaan ja mihin tuo meidat johtaisi, toisaalta meidan lienee pakko menna ukrainalaisten avuksi koska olemme jo kelkkaan nousseet muussa tapauksessa ovi olisi auki venalaisille.
 
Missäs ketjussa me keskustelimme Venäjän kyvystä omien elintarvikkeiden tuotantoon? Nyt päästään näkemään kuoleeko iivana juuston puutteeseen ja ihan heidän omien tuontirajoitusten ansiosta. Osalle länsimaisista yrityksistä tämä saattaa aiheuttaa suuremmankin vahingon, olettaen Venäjällä panostettavan omaan tuotantoon. Se tosin saattaa olla vaikeata pitkälle jalostettujen tuotteiden osalta, ellei lännestä saada tuotantolaitoksiin moderneja koneita.
 
Back
Top