Ulkomaat Eurooppa
Seppo Remeksen karkotus Venäjältä liittyy yksityistämiskiistoihin
Sähköverkkoyhtiö Rossetin yksityistäminen uhkasi yhtiön johdon bisnesetuja.
Teppo Tiilikainen
1.4.2015 17:45
Venäjän talouselämän huipputehtävissä pitkään toiminut hallitusammattilainen
Seppo Remes karkotettiin runsas viikko sitten Venäjältä tekaistujen vakoiluepäilyjen perusteella. Hän arvelee, että viranomaisten päätös liittyy tavalla tai toisella valtion sähköverkkoyhtiöön Rossetiin, jonka hallituksessa hän istuu.
Remes on ajanut Rossetin sähkönjakeluyhtiöiden yksityistämistä vastoin toimitusjohtaja
Oleg Budarginin muutamien hallituksen jäsenten tahtoa. Keskustelua on käyty myös siitä, tulisiko jakelujärjestelmä keskittää yhteen yhtiöön vai pitäisikö se hajauttaa.
”Yhtiön johto haluaisi pitää kaiken omissa käsissään”, Remes sanoo
Suomen Kuvalehden haastattelussa. ”Minä olen vastustanut keskittämistä. Hallituksen enemmistö oli samalla kannalla ja se on ollut pääsääntöisesti myös Venäjän hallituksen kanta.”
Remes uskoo, että karkotuksen taustalla on korruptiota. Tällaisia päätöksiä voidaan tehdä yksittäisten ihmisten taloudellisten intressien pohjalta, koska Venäjä ei ole oikeusvaltio.
”Taustalla on todennäköisesti ihan suoria bisnesintressejä”, Remes sanoo. ”Rossetin nykyiselle johdolle ei jäisi mitään hallinnoitavaa, jos jakeluverkot yksityistettäisiin. En valitettavasti pysty sanomaan asiasta tämän enempää.”
Remes aikoo ottaa ystäviensä avulla yhteyttä Venäjän hallintoon, jotta karkotuspäätös käsiteltäisiin uudelleen ja peruttaisiin aiheettomana. Koko hänen elämänsä ― perhe, työ ja suurin osa ystävistä on Moskovassa.
Karkotus herätti keskiviikkona huomiota myös Venäjän tiedotusvälineissä. Muun muassa päivälehti
Kommersant ja talouslehti
Vedomosti kertoivat asiasta näyttävästi.
Kommersant arveli, että mahdollinen oikeuskäsittely kestää vähintään vuoden, jos Remes vie asian oikeuteen.
Presidentti
Vladimir Putinin lehdistöpäällikkö
Dmitri Peskov sen sijaan
vakuutti tietämättömyyttään koko asiasta. ”En edes tiedä, kuka hän on ja mitä huomautettavaa häntä vastaan on ollut”, Peskov sanoi Moskovassa venäläisille toimittajille.
Seppo Remes, 59, on istunut 15 viime vuoden aikana kaikkiaan parinkymmenen venäläisyhtiön hallituksessa. Hän toimi lähes seitsemän vuotta EU-maiden yrityksiä edustavan European Business Clubin puheenjohtajana, ja riippumattomien hallitusjäsenten yhdistys AND nimitti hänet pari vuotta sitten vuoden johtajaksi.
Viime vuosina Remes on vetänyt päätyönään ruotsalaisen EOS-sijoitusyhtiön hallitusta. Hän istuu myös nanoteknologiayhtiö Rusnanon hallituksessa yhdessä pääjohtaja
Anatoli Tšubaisin ja Venäjän johtaviin oligarkkeihin kuuluvan
Viktor Vekselbergin kanssa. Vekselberg on luonut omaisuutensa alumiini- ja öljyteollisuudessa ja hän on ollut Venäjän Piilaaksoksi kutsutun Skolkovo-tietoteknologiahankkeen keskeinen puuhamies.
Lisäksi Remes istuu kahden pienemmän yrityksen, petrokemianyhtiö Siburin ja autoja valmistavan Sollersin hallituksissa.
Remes arvelee, että karkotuspäätöksellä on kielteisiä seurauksia Venäjälle. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Venäjää kohtaan heikkenee entisestään ja monet ulkomaiset hallitusammattilaiset pohtivat, kannattaako Venäjällä enää jatkaa. Remeksen mukaan Kremlissä ei kuitenkaan kanneta huolta maan bisnesilmapiiristä.
”Ei siitä välitetä”, hän sanoo. ”Venäjällä on vallassa sellaisia voimia, jotka itse asiassa toivovat, että Venäjä eristäytyisi. He ovat päinvastoin tyytyväisiä, jos Venäjälle ei tule ulkomaisia investointeja.”
Remes on asunut Moskovassa vakituisesti vuodesta 1993. Karkotukseen päättynyt tapahtumasarja sai alkunsa 11. maaliskuuta, kun hän lähti Moskovasta talvilomalle.
Turvallisuuspalvelu FSB antoi hänelle rajalla kirjallisen varoituksen, jossa väitettiin, että hän oli kerännyt tietoja valtioenemmistöisten sähköyhtiöiden johtavista työntekijöistä ja heidän suunnitelmistaan. Paperin oli allekirjoittanut FSB:n talousrikoksiin keskittyvän osaston johtaja
Anatoli Raykevitšem, mutta siinä ei puhuttu vielä mitään tulevasta karkotuksesta.
”Paperissa todettiin, ettei viranomaisilla ole näyttöä siitä, että olisin luovuttanut näitä tietoja muille valtioille”, Remes sanoo.
Remeksen mukaan varoitus tuli hänelle täytenä yllätyksenä. Hän kertoo tosin kokeneensa aikaisemminkin jonkinlaista painostusta Venäjän raja-asemilla.
”Viime vuoden loppupuolella passiani alettiin katsoa erittäin tarkasti ja sen jokainen sivu skannattiin. Siihen meni joka kerta kymmenisen minuuttia, ja takanani oleva jono alkoi hermostua.”
Remes otti varoituksen tosissaan ja otti yhteyttä moskavalaisiin tuttaviinsa selvittääkseen, mistä asiassa oli oikein kysymys. Hän palasi lomalta Moskovaan sunnuntaina 22. maaliskuuta, mutta matka tyssäsi Šeremetjevon lentoasemalle. Viranomaiset pysäyttivät hänet ja ojensivat hänelle paperin, jonka mukaan hän on ei-toivottu henkilö Venäjällä.
”FSB toimi tyypilliseen tapaansa”, Remes sanoo. ”He tekevät sen aina näin. On paljon helpompi karkottaa rajalla kuin viedä poliisipartion kanssa ulos maasta.”
Remeksen tapaus muistuttaa amerikkalais-englantilaisen suursijoittajan
Bill Browderin karkotusta, josta
kerrottiin Suomen Kuvalehdessä runsas kuukausi sitten. Myös hänet karkotettiin Šeremetjevon lentokentällä, kun hän oli palaamassa Moskovaan.
”Tapauksissa on jotakin samaa”, Remes myöntää. ”Mutta olen ollut omissa kritiikissäni noin tuhat kertaa lempeämpi ja rauhallisempi kuin Bill Browder.”
