Flashback 2014...
Lakialoite maakauppojen rajoittamiseksi hämmentää eduskunnassa
Ulkomaalaisten – lähinnä venäläisten – kiinteistö- ja maa-aluekaupat ovat puhuttaneet suomalaisia viime vuosina. Kiinteistökauppoja on tehty näkyvimmin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, mutta ilmiö on tuttu muuallakin.
Kotimaa
27.2.2014 klo 06:32
Kansanedustaja Suna Kymäläinen selaamassa maakauppalakialoitteen allekirjoituksia eduskunnassa.Yle
Lakialoite ETA-alueen ulkopuolelta tulevien yksityishenkilöiden, yhteisöjen ja yritysten maanhankinnan rajoittamiseksi jätettiin eduskunnan kansliaan viime vuoden lopulla. Sosiaalidemokraattien ensimmäisenä allekirjoittamaan aloitteeseen nimensä pani 101 edustajaa. Vuoden alussa osa allekirjoittaneista veti nimensä pois. Käytäväpuheissaan edustajat arvostelevat aloitetta venäläisvastaiseksi ja Suomen taloudellisten etujen vastaiseksi.
– Se on ilman muuta vahingollinen Suomelle. Tällaisena se on täällä koettu ja myös venäläisten taholta on tullut paljon kyselyjä, että mitä tämä tarkoittaa. Aloitteella on jo nyt aiheutettu hyvin paljon hämminkiä ja hämmästystä. Venäjällä ihmetellään, että minkälainen maa tämä Suomi oikein on,__kuvaa eduskunnan mielipideilmastoa sosiaalidemokraattien kansanedustaja Jouko Skinnari.
Skinnari allekirjoitti lakialoitteen jo syyskuussa, mutta veti nimensä pois tammikuun puolivälissä. Demariedustajan mukaan allekirjoitus oli valitettava työtapaturma.
– Se oli solidaarisuutta lakialoitteen tehneelle puoluetoverille ja ensimmäisen kauden kansanedustajalle. En perehtynyt riittävän hyvin aloitteen yksityiskohtiin, vaan ajattelin vain antaa tukeni poliittista uraansa aloittelevalle toverille. Näin ei tietenkään pitkäaikainen kansanedustaja saisi tehdä, mutta tällaisia valitettavia virheitä voi kokeneellekin sattua, selittää Skinnari.
Kansanedustaja Jouko Skinnari.Yle
Lakialoitteen laatinut sosiaalidemokraattien ruokolahtelainen kansanedustaja Suna Kymäläinen pitää puheita lakialoitteen vahingollisuudesta ja venäläisvastaisuudesta käsittämättöminä.
– Rasismia tai muukalaisvastaisuutta ei ole tippaakaan tämän aloitteen takana. Kysymys on vastavuoroisuudesta, tasa-arvoisista pelisäännöistä, yhtäläisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, selvittää Kymäläinen.
Suna Kymäläinen jätti lakialoitteen eduskunnan kansliaan joulukuussa. Allekirjoittajia oli tuossa vaiheessa yli 100. Nyt nimiä on jäljellä 90. Yksi tukensa pois vetäneistä edustajista on keskustapuolueen Anu Vehviläinen.
– Kävin pyyhkimässä nimeni yli, koska en halua kenenkään ajattelevan, että minä olisin jotenkin venäläisvastainen. Päinvastoin haluan edistää kanssakäymistä venäläisten kanssa, selittää Vehviläinen.
Suna Kymäläinen ei ymmärrä Vehviläisen kantaa.
– Haluaisin kyllä uskoa, että meillä ei vuonna 2013 tai vuonna 2014 ole enää syytä pelätä tämänkaltaisia asioita. Isänmaallisuus tai oman maan etujen ajaminen ei tarkoita sitä, että hyökätään toisia vastaan.
Tukensa pois vetäneiden joukossa on myös kaksi perussuomalaista. Ulkomaalaisten maanhankinnan rajoittaminen on yksi puolueen vaaliohjelman keskeisimmistä tavoitteista.
– Tässä aloitteessa on porsaanreikiä. Se mahdollistaa edelleen venäläisten tekemät maakaupat Suomesta yritystoiminnan avulla, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
– Lakia on helppo kiertää, kunhan ostetaan yhtiö Suomesta ja hankitaan sen nimiin maata. Tällaisella lainsäädännöllä ei ole mitään merkitystä, koska se voidaan ohittaa näin kevyesti. Aloite on keskeneräinen ja populistinen. Sen tarkoitus on ollut nostaa vain Kymäläisen omia asetelmia tulevissa vaaleissa, lataa Juvosen puoluetoveri, kansanedustaja Kai Turunen.
Lakia parempana vaihtoehtona Yle Uutisen haastattelemat kansanedustajat pitävät korkean tason vastavuoroisuuskeskustelujen jatkamista Venäjän kanssa sekä ongelmatilanteiden ratkomista paikallisesti niissä kunnissa, missä venäläisten kiinteistöomistus koetaan ongelmaksi.
Vastavuoroisuus ei toteudu
Lakialoite tulee lähetekeskusteluun tänään torstaina eduskunnan täysistuntoon. Lakialoitteen laatija Suna Kymäläinen perustelee lain tarpeellisuutta yhteisten pelisääntöjen puuttumisella.
Kansanedustaja Suna Kymäläinen.Yle
Vastavuoroinen kaupankäynti ei ole toteutunut Suomen toiveikkaista keskustelunavauksista huolimatta. Suomalaisministerien ja presidenttien vuosia pyörittelemä toive vastavuoroisen kaupankäynnin mahdollisuudesta ei ole edennyt Venäjällä millään tavoin. Suunta on ollut täsmälleen päinvastainen, Venäjä on kiristänyt entisestään ulkomaalaisten maanhankintaa omalla alueellaan.
_– _Vastavuoroisuus on hyvä elementti ja sen eteen on tärkeä tehdä töitä, edistää asiaa ja odottaa jotakin tapahtuvaksi. Tällä kohtaa vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, ettei vastavuoroisuutta aikaansaada keskustelemalla, toteaa Suna Kymäläinen.
Erityisen huolissaan Kymäläinen sanoo olevansa maanhankinnasta maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta tärkeistä strategisista kohteista.
– Kaikki puolustuspolitiikka lähtee liikkeelle riittävästä ennakoinnista. Vaikkei juuri nyt olisikaan mitään pelättävää, niin varautuminen on järkevää jos ajatellaan esimerkiksi Venäjän lainsäädäntöä ja venäläisten omistusoikeuksia vieraan valtion alueella. Venäjän valtion tahtotila on puolustaa omien kansalaisten omistuksia muuallakin kuin Venäjällä. Tällaisetkin asiat tulee huomioida.
Suna Kymäläinen ei ymmärrä, miksi Suomessa on niin hankala keskustella venäläisten maanhankinnasta ilman tunteita, kun vastaavia rajoituksia on sorvannut moni muukin Euroopan maa.
– Esimerkiksi Tanska, Viro, Latvia, Puola, Tshekin tasavalta, Unkari, Kroatia, Malta, Kypros ja tietysti Ahvenanmaa. Onhan näitä, Kymäläinen luettelee.
Tuula Malin
https://yle.fi/uutiset/3-7110375
