Recent content by Mäksä

Tämä viittaa siihen samaan arkistoasiakirjaan. Yritän selvittää, oliko se punaisten raportti väärässä vai miksi en löydä muuta mainintaa koko tapauksesta.

Aiheesta toiseen: Sulkavan silta. Kansallisarkistossa olevassa muistaakseni punaisten vakoiluosaston raportissa kerrotaan Sulkavan sillan tuhoutuneen heidän tykkitulessaan, pysäyttäen valkoisten hyökkäyksen. En ole löytänyt tutkimuskirjallisuudesta kuvausta tästä tapauksesta. Tietääkö kukaan...

Arvokasta työtä. Pyrittekö te kuvaamaan ryssän taistelutapaa vai mekanisoidun joukon taistelutapaa yleisesti? Jos ryssän taistelutapaa, niin miltä vuodelta, kun se nykyään muuttuu tosi nopeasti?

Kerrotaanko tästä tykistötaistelusta jossain kirjassa?

NATO:n korkean valmiuden joukkojen vaatimustaso ennen nykyistä sotaa oli, että siihen kuuluvat prikaatit pääsevät rintamalle kuukaudessa. Tämä oli pieni osuus kaikista natomaitten prikaateista, joista loput oli ilmeisesti huomattavasti huonommassa valmiudessa. Kyllä kai niistä jotain ryssän 2022...

Silti ne loppui kesken Libyassa. NATOssa vain jenkeillä on millään muotoa riittävästi täsmäaseita. Epäilen, ettei ryssä hyökkää, ellei se ole suht varma siitä, ettei jenkit puutu asiaan tai ovat jo sidottu sotaan Kiinaa vastaan tai lähi-idässä.

Ammattiarmeijoiden tolkuttoman huono valmius on kyllä häpeällistä. Saksan reservidivisioonat jalkautuivat junista rintamalle 10 päivää liikekannallepanon alusta vuonna 1914. Harva ammattiarmeijan yksikkö Euroopassa pystyy tuohon. Sodan pitkittymisestä: ydinaseen pelko estää nopean voiton...

TJ AUK oli pahin remmihelvetti. Kaulassa roikkui pahimmillaan karttalaukku, kiikarit, niitten kotelo, laser ja sen kotelo, pitkälanka-antenni ja rynkky. AUKin alussa ei vielä osannut jättää optiikan koteloita pois matkasta turhakkeina.

Tampereella Ruotsalainen prikaati valtasi Hämeen museon punaisilta, jotka olivat sen Melinin komppanialta vallanneet. Ruotsalaiset ryöstivät sieltä sotasaaliina aika paljon erinäisiä kivikautisia esineitä.

Suosittelen luettavaksi Punakaartin Sota I ja II, niin saa oikein kattavan kuvan sisällissodan tapahtumista punakaartin näkökulmasta. Onhan kirja jo vähän vanhempi, muistaakseni vuodelta 1981, mutta kyseessä on sodan perusteos punaisen puolen jutuista. Jalmari Parikan muistelmat...

Kotimainen tykistön ammustuotanto jatkosodan aikana oli pääosin tuolla nykyisellä menetelmällä, mutta kolmannes tai neljännes kranaateista valmistettiin tangosta sorvaamalla. Ensimmäisen maailmansodan aikana oli enemmän eri vaihtoehtoja käytössä. Teräksen ohella tarjolla oli myös valurauta ja...

Nuo NATO:n suorituskykyvaatimukset voivat olla tosi mikromanageroituja. Hollanti on tietääkseni ainut maa, joka on ne vaatimukset julkaissut. Edellisellä kierroksella heitä käskettiin hankkimaan konetykkitornit Boxereihinsa, jotta heidän prikaatinsa voisi täyttää medium prikaatin vaatimukset.

BTR-4 taisteluvideoita katsoneena en ihan luota sen laitteistoon. Kun etäohjatun tykkitornin näyttö menee pimeäksi joka laukauskella, niin vähän epäilen sen tornin laatua.

Sinkojen kohdalla pitää päättää, mikä on riittävä suorituskyky vs paino. Esimerkiksi kaksoisontelopanos kessiin olisi oikein hyvä lisä. Silloin se tepsisi kaikkeen, paitsi taistelupanssarivaunun keulaan. Nykyisellään en luottaisi kessiin esimerkiksi ryssän tankin kylkeen ammuttaessa tai...

Tietääkseni käyttävät miehistönkuljetusvaunuja kovin aggressiivisesti, kuin rynnäkköpanssarivaunuja. Ehkä siirtyminen tornilliseen AMV kalustoon auttaisi, sopisi paremmin niitten käyttämiin taktiikoihin. Vai onko tilanne muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana?