Eversti Nobisin luennot 1944

Trilisser

Kapteeni
BAN
Miksei eversti Nobisin luentoja ei ole julkaistu missään sellaisenaan suomeksi? Useampi kirjoittaja viittaa niihin, mutta tyytyy vain referoimaan niitä ja samalla lukijalta estetään kuulemasta itse Nobisin "ääntä".

Sotahistoriallisen aikakauskirjan numerossa 34 on Vesa Tynkkysen artikkeli, jossa Nobisiin (vain) viitataan, mutta yhtään suoraa lainausta ei esitetä. Lähdeviitteessä sanotaan: "Eversti Nobisin pitämien luentojen suomenkielinen yhdistelmä. T 21443, KA."

Sivulla 28 Tynkkynen kirjoittaa: "Jossain määrin outoa on se, että jaettuun käännösmateriaaliin ei sisällytetty saksalaisten puolustuksen rakennetta ja siitä saatuja kokemuksia käsittelevää osuutta." Artikkelista ei käy ilmi, onko alkuperäinen koko luentosarja samassa arkistopaikassa. Joka tapauksessa tällainen luentosarja pitäisi suomentaa ja julkaista kokonaisuudessaan!
 
Jarmo Nieminen piti vuosia sitten omaa sotahistorian blogiaan. Siellä muistaakseni yhden kirjoituksen aiheena oli juuri nämä luennot. Nieminen julkaisi ainakin osan aineistosta sivuillaan skannatussa muodossa.
 
Ei taida löytyä sivustoa enää? V*tuttaa suomalaiseen sotahistoriaan pesiytynyt kammo alkuperäisasiakirjojen julkaisun suhteen.
 
Ei taida löytyä sivustoa enää? V*tuttaa suomalaiseen sotahistoriaan pesiytynyt kammo alkuperäisasiakirjojen julkaisun suhteen.

Nieminen oli vielä tuolloin aktiivipalveluksessa toimien MPKK:n Sotahistorian laitoksen johtajana. Eli aikaa tuosta blogista on jo päälle kymmenen vuotta. Lienee poistanut sen itse, sillä en löydä sitä enää mistään.
 
Miksei eversti Nobisin luentoja ei ole julkaistu missään sellaisenaan suomeksi? Useampi kirjoittaja viittaa niihin, mutta tyytyy vain referoimaan niitä ja samalla lukijalta estetään kuulemasta itse Nobisin "ääntä".

Sotahistoriallisen aikakauskirjan numerossa 34 on Vesa Tynkkysen artikkeli, jossa Nobisiin (vain) viitataan, mutta yhtään suoraa lainausta ei esitetä. Lähdeviitteessä sanotaan: "Eversti Nobisin pitämien luentojen suomenkielinen yhdistelmä. T 21443, KA."

Sivulla 28 Tynkkynen kirjoittaa: "Jossain määrin outoa on se, että jaettuun käännösmateriaaliin ei sisällytetty saksalaisten puolustuksen rakennetta ja siitä saatuja kokemuksia käsittelevää osuutta." Artikkelista ei käy ilmi, onko alkuperäinen koko luentosarja samassa arkistopaikassa. Joka tapauksessa tällainen luentosarja pitäisi suomentaa ja julkaista kokonaisuudessaan!
Ei kai siinä kun käyt Kansallisarkistosta kopioimassa tuon aineiston. Paperikopiot maksaa, mutta kuvata saa ilmaiseksi. Entistä Sota-arkiston aineistoa, joten laita etukäteen pyyntö, niin ehtivät tuoda hyllyyn odottamaan. Tai jos et itse pääse, niin tilaa kopiot. Tuo se vasta maksaakin, kun tuntitaksalla laskuttavat, mutta onnistuu noinkin. En näköjään osaa käyttää Astiaa, joten en osaa auttaa aineiston hakemisessa. Soita, niin saattavat neuvoa jopa ilmaiseksi (ainakin ennen), tuon mapin hakuohjeen. T-tunnuksella ei löytynyt (ainakin aikaisemmin tunnus kirjoitettiin yhteen, eli muodossa T21443). Ei myöskään "Eversti Nobis" -hakusanoilla.

Sitten vain suomentamaan ja julkaisemaan.
 
Melkeinpä arvasin, että joku heittää tuon vastauksen. Mutta pikku vinkki: Meikälle KA:ssa käynti tarkoittaa n. 1000 km edestakaista matkaa. Nykyisillä polttoaineen hinnoilla pelkästään sen kustannukset olisivat luokkaa 130 €. Koska käynti olisi käytännössä vähintään 2-päiväinen, päälle majoituskulut. Sitten pysäköintikulut. Sitten muut kulut. Ja kirsikkana se, etten osaa saksaa.

Vrt. tilanne siihen, jossa saksantaitoinen ja lähellä arkistoa asuva tutkija, joka jo on jo tutustunut ko. aineistoon, julkaisisi sen suomennoksen. Mutta päättääkin kusta lukijoiden silmille ja vain referoi. Parempi rasvata hirttoköysi.
 
Melkeinpä arvasin, että joku heittää tuon vastauksen. Mutta pikku vinkki: Meikälle KA:ssa käynti tarkoittaa n. 1000 km edestakaista matkaa. Nykyisillä polttoaineen hinnoilla pelkästään sen kustannukset olisivat luokkaa 130 €. Koska käynti olisi käytännössä vähintään 2-päiväinen, päälle majoituskulut. Sitten pysäköintikulut. Sitten muut kulut. Ja kirsikkana se, etten osaa saksaa.

Vrt. tilanne siihen, jossa saksantaitoinen ja lähellä arkistoa asuva tutkija, joka jo on jo tutustunut ko. aineistoon, julkaisisi sen suomennoksen. Mutta päättääkin kusta lukijoiden silmille ja vain referoi. Parempi rasvata hirttoköysi.
Noissa julkaisuissa on aika tiukat sivurajat, minkä verran tekstiä julkaistaan. Sivuja ei yleensä hirveästi "haaskata" lähteiden julkaisuun, jos se ei jotain ihan timanttista ole. Kun nyt lukaisin tuon Tynkkysen artikkelin, niin siinähän on tiivistetty luentojen (suomalaisille) olennainen sisältö. Mitä silmille kusemista tuo oikein on?

Jos sitten ajattelet, että tutkijoiden pitäisi julkaista käyttämänsä materiaalit sellaisenaan esim. jollain nettisivulla, vieläpä mahdollisesti vieraskieliset aineistot suomennettuina, niin varmaan joo, jos joku siitä maksaa. Tutkimuskin on työtä, josta pitäisi saada palkka. Docendon julkaisema Varjo Suomen yllä on aika poikkeus, kun on käytännössä pelkkä arkistolähteiden kokoelma, mutta se on kustannettu (ja sen tekemisestä on maksettu), koska aineistot ovat sen verran poikkeuksellisia.

Edit.
Sota-aikoihin liittyviä aineistokokoelmia on julkaistu jonkin verran. Noissa on tietenkin sitten se ongelma, että aineisto on jonkun valkkaamaa, jolloin niitä lukemalla ei voi tietää, mitä jää puuttumaan. Ja materiaalia taas kokonaisuutena ottaen on niin paljon, että kaikkea ei voi julkaista, paitsi digitoida nettiin, kuten juuri ollaan tekemässä. Nimim. jotain 20000 valokuvaa arkistoaineistosta ottanut...
 
Viimeksi muokattu:
Sitä kusemista, että kun jotain paljon laajempaa referoidaan, niin väistämättä referoijan oma ääni vaikuttaa lopputulokseen. Asia on helposti havaittavissa, kun vertaa koelenraportteja ja niistä tehtyjä lyhyitä referaatteja. Usein menetetään koko alkuperäisdokumentin henki. Referaatit on vain kalpea haamu alkuperäisestä.

Yksi tuoreehko esimerkki lukijan täydestä kusetuksesta on Harri Mustosen kirja Eka Magnussonista. Kirjassa mainitaan useita laajoja Magnussonin matkakertomuksia, mutta Magnussonin ääntä ei kuulla, vaan typerän Mustosen maalailevia jorinoita koko helvetin kirja täynnä. Sama Mustonen kusi täydellisesti Lauri Nissisestä kertovan kirjan, kun olisi ollut mahdollisuus tehdä todella harvinaisesta aineistosta kunnon päiväkirja-ja kirjekokoelma.

Joten kyllä, tällaiset avainasiakirjat pitäisi ehdottomasti julkaista.

Käsittääkseni erilaiset dokumenttikokoelmat ovat paljon tyypillisempiä esimerkiksi Saksassa ja Venäjällä. Ja onhan meilläkin julkaistu mm. Paasikiven päiväkirjat ja Puna-armeija Stalinin tentissä.

Ihmetyttää myös "tutkijoiden" rahanhimo julkaisuista, kun usein nämä tutkijat ovat palkkatyössä ja heille jo maksetaan em. kaltaisen tutkimuksen tekemisestä. Maailmalla suuri osa laadukkaimmasta sotahistoriakirjallisuudesta on tekijöiltä, jotka eivät saa edes omiaan pois kirjojensa myynnistä. Heille asia on kutsumus. Esimerkiksi David Glantz, Craig Luther, Christopher Lawrence. Tai paras koskaan kirjoitettu sotalaivahistoria, jota varten kirjoittaja (hammaslääkäri) teki tutkimusta kymmeniä vuosia.
 
Back
Top