Hauskoja kuvia

StepanRudanskij

Ylipäällikkö
Tämä on ainakin osittain harhakäsitys. Jos nuo yhteisöt olivat sopivan kokoisia ja sopivasti erillään (kuten usein olikin), niin kulkutauteja jne ei ollut riesana. Silloin elettiin helposti vanhemmaksikin kuin 35. Varhaiset kaupunkiyhteisöt olivat oikeastaan ensimmäisiä, missä populaatiotiheys antoi tappavillekin kulkutaudeille mahdollisuuden menestyä.
 

SatSotHist

Kersantti
Tämä on ainakin osittain harhakäsitys. Jos nuo yhteisöt olivat sopivan kokoisia ja sopivasti erillään (kuten usein olikin), niin kulkutauteja jne ei ollut riesana. Silloin elettiin helposti vanhemmaksikin kuin 35. Varhaiset kaupunkiyhteisöt olivat oikeastaan ensimmäisiä, missä populaatiotiheys antoi tappavillekin kulkutaudeille mahdollisuuden menestyä.

Metsästäjä-keräilijät olivat yksilötasolla terveempiä ja pitkäikäisempiä kuin maanviljelykseen vaihtaneet ihmiset.

Maanviljelykseen siirtyminen ei ollut mikään itsestäänselvyys, esim alkuperäiset viljalajikkeet eivät kovin kummoisia satoja tuottaneet. Vaati sukupolvien yritys-erehdys metodilla tapahtuneen hitaan jalostuksen että ne tuottivat edes kohtuullisen varmasti ruokaa.

Yhden teorian mukaan ihmiset siirtyivät maanviljelijöiksi tuottaakseen alkoholia.
 

Aquilifer

Eversti
Metsästäjä-keräilijät olivat yksilötasolla terveempiä ja pitkäikäisempiä kuin maanviljelykseen vaihtaneet ihmiset.
Jostain muistan lukeneeni, että maanviljelyyn siirryttäessä ihmisten keskipituus tippui parikymmentä senttiä, koska ruoka muuttui yksipuolisen hiilaripitoiseksi. Metsästäjä-keräilijät olivat selkeästi terveempiä ja vahvempia monipuolisemman ja proteiinipitoisemman ravinnon ansiosta.
 

EK

Ylipäällikkö
Tämä on ainakin osittain harhakäsitys. Jos nuo yhteisöt olivat sopivan kokoisia ja sopivasti erillään (kuten usein olikin), niin kulkutauteja jne ei ollut riesana. Silloin elettiin helposti vanhemmaksikin kuin 35. Varhaiset kaupunkiyhteisöt olivat oikeastaan ensimmäisiä, missä populaatiotiheys antoi tappavillekin kulkutaudeille mahdollisuuden menestyä.
Lisätään tuohon vielä, että piti selviytyä ensimmäisistä elinvuosista. Nykyihmiselle käsittämätöntä on suuri lapsikuolleisuus. Synnytys oli vielä 1900-luvulle asti periaatteessa arvanheittoa, eli oli ihan tuurissaan kuoliko äiti tai lapsi vai ei. Tosin veikkaan, että ne näkemäni 50/50 luvut koskivat nimenomaan ensisynnyttäjiä. Huono hygienia ja olematon lääketiede olivat raju yhdistelmä. Joskus neanterdalilaista teoretisoitiin lisäksi, että vaikeampi synnytys kuin homo sapiensilla oli osaltaan johtamassa lajin sukupuuttoon.*

Eino Jutikkalan Kuolemalla on aina syynsä -teoksessa suhtaudutaan aika nihkeästi esim. myöhemmän Yuval Hararin kovasti markkinoimaan ajatukseen metsästäjä-keräilijöiden onnesta ja autuudesta. Tiivistettyyn ja yleistajuiseen teokseensa Jutikkala on ottanut esimerkin Algerian Columnatasta, jossa on 116 luurankoa ajalta 6500-5000 eaa. Kuolleista 55 on kuollut alle kuusi vuotiaina ja 50 vuotta täyttäneitä on 2-18 kpl (huonokuntoinen aineisto vaikeuttanut tuolloin iän määrittelyä). Keskimääräinen elinikä on on 21-22 vuotta, mikä on tilastomatematiikalla pyöristetty 25 vuoteen. Jutikkala korostaa vielä sitä, että kyseessä on subtrooppinen vyöhyke.

Vastaavasti Kanadan Salerminthistä löytyvä 187 (ilmeisesti inuiittien) ruumiin ryhmässä ei ole yhtään 55 vuotiasta ja 40% on kuollut alle 4-vuotiaina. Ja tässä korostetaan, että kaikkein pienimmät lapset ovat aliedustettuina löydöissä.

Eli ei se ihan helppoa ole ollut. Totta kyllä on, että uudemmassa tutkimuksessa nostetaan esiin niitä vanhuksiakin. Eli ainakin osa ryhmistä on huolehtinut vanhuksistaan ja ihminen on voinut elää vanhaksikin, jos on ollut tuuria. Tosin samaan hengenvetoon kannattaa myös muistaa Yuvalinkin esiin nostamat vanhusten tapot, joita Yuval kuvaa Etelä-Amerikan intiaaniheimon osalta, mutta joita löytyy myös muilta. Lisäksi kannattaa muistaa, että vielä 1920-luvulla Jutikkalan esittelemässä "eskimokylässä" elossa olleiden äitien tyttäristä 59% oli tapettu ja poikalapsista vain 2%. Australiassa abo-heimoilla miesten ja naisten suhdeluku on joissakin tapauksissa ollut 2/3. Miehiä kyllä syntyy hieman enemmän kuin naisia, mutta ei nyt sentään noin paljoa.

Mutta sitten taas se kolikon kääntöpuoli, eli Västerhusin hautausmaa Pohjois-Ruotsissa 1000-1350, jolloin siirryttiin pyyntikulttuurista maatalouskulttuuriin. Haudattujen keski-ikä 18 vuotta ja 62% syntyneistä kuoli ennen täysi-ikäisyyttä (Jutikkalalla varmaankin 18-vuotias). Tai Grönlannin Thule, jossa 1940-luvulla miesten keski-ikä on ollut 28 ja naisten 22 vuotta. Tässä vaikuttaa eurooppalaisilta tullut tuberkuloosi, joka on osa maatalouden lahjaa/kirousta ihmisille.

*Samassa Jutikkalan kirjassa esitettiin teoria, että D-vitamiinin puute olisi voinut vaikuttaa jääkaudella tähän, sillä se aiheuttaa luuston epämuodostumia, jotka vaikeuttavat synnytystä.
 

rty19

Kenraali
Lisätään tuohon vielä, että piti selviytyä ensimmäisistä elinvuosista. Nykyihmiselle käsittämätöntä on suuri lapsikuolleisuus. Synnytys oli vielä 1900-luvulle asti periaatteessa arvanheittoa, eli oli ihan tuurissaan kuoliko äiti tai lapsi vai ei. Tosin veikkaan, että ne näkemäni 50/50 luvut koskivat nimenomaan ensisynnyttäjiä. Huono hygienia ja olematon lääketiede olivat raju yhdistelmä. Joskus neanterdalilaista teoretisoitiin lisäksi, että vaikeampi synnytys kuin homo sapiensilla oli osaltaan johtamassa lajin sukupuuttoon.*

Eino Jutikkalan Kuolemalla on aina syynsä -teoksessa suhtaudutaan aika nihkeästi esim. myöhemmän Yuval Hararin kovasti markkinoimaan ajatukseen metsästäjä-keräilijöiden onnesta ja autuudesta. Tiivistettyyn ja yleistajuiseen teokseensa Jutikkala on ottanut esimerkin Algerian Columnatasta, jossa on 116 luurankoa ajalta 6500-5000 eaa. Kuolleista 55 on kuollut alle kuusi vuotiaina ja 50 vuotta täyttäneitä on 2-18 kpl (huonokuntoinen aineisto vaikeuttanut tuolloin iän määrittelyä). Keskimääräinen elinikä on on 21-22 vuotta, mikä on tilastomatematiikalla pyöristetty 25 vuoteen. Jutikkala korostaa vielä sitä, että kyseessä on subtrooppinen vyöhyke.

Vastaavasti Kanadan Salerminthistä löytyvä 187 (ilmeisesti inuiittien) ruumiin ryhmässä ei ole yhtään 55 vuotiasta ja 40% on kuollut alle 4-vuotiaina. Ja tässä korostetaan, että kaikkein pienimmät lapset ovat aliedustettuina löydöissä.
Joku aika sitten Twitterissä joku oli tutkinut suomalaisen sanomalehden kuolinilmoituksia 1960-luvulla. Suurin osa miehistä kuoli alle tai vähän yli viisikymppisinä. Naiset elivät muutaman vuoden vanhemmiksi.
 

Sleeper_agent

Luutnantti
saalistaja.jpg
 

Bwana

Majuri
Jostain muistan lukeneeni, että maanviljelyyn siirryttäessä ihmisten keskipituus tippui parikymmentä senttiä, koska ruoka muuttui yksipuolisen hiilaripitoiseksi. Metsästäjä-keräilijät olivat selkeästi terveempiä ja vahvempia monipuolisemman ja proteiinipitoisemman ravinnon ansiosta.
Näin ilmeisesti joo. Per ansaittu kalori he myös taisivat tehdä vähemmän työtä. Olisivat pojat vaan pitäneet nuo... kirjoitti hän puhelimella internetiin...
 

Bwana

Majuri
Lisätään tuohon vielä, että piti selviytyä ensimmäisistä elinvuosista. Nykyihmiselle käsittämätöntä on suuri lapsikuolleisuus. Synnytys oli vielä 1900-luvulle asti periaatteessa arvanheittoa, eli oli ihan tuurissaan kuoliko äiti tai lapsi vai ei. Tosin veikkaan, että ne näkemäni 50/50 luvut koskivat nimenomaan ensisynnyttäjiä. Huono hygienia ja olematon lääketiede olivat raju yhdistelmä. Joskus neanterdalilaista teoretisoitiin lisäksi, että vaikeampi synnytys kuin homo sapiensilla oli osaltaan johtamassa lajin sukupuuttoon.*

Eino Jutikkalan Kuolemalla on aina syynsä -teoksessa suhtaudutaan aika nihkeästi esim. myöhemmän Yuval Hararin kovasti markkinoimaan ajatukseen metsästäjä-keräilijöiden onnesta ja autuudesta. Tiivistettyyn ja yleistajuiseen teokseensa Jutikkala on ottanut esimerkin Algerian Columnatasta, jossa on 116 luurankoa ajalta 6500-5000 eaa. Kuolleista 55 on kuollut alle kuusi vuotiaina ja 50 vuotta täyttäneitä on 2-18 kpl (huonokuntoinen aineisto vaikeuttanut tuolloin iän määrittelyä). Keskimääräinen elinikä on on 21-22 vuotta, mikä on tilastomatematiikalla pyöristetty 25 vuoteen. Jutikkala korostaa vielä sitä, että kyseessä on subtrooppinen vyöhyke.

Vastaavasti Kanadan Salerminthistä löytyvä 187 (ilmeisesti inuiittien) ruumiin ryhmässä ei ole yhtään 55 vuotiasta ja 40% on kuollut alle 4-vuotiaina. Ja tässä korostetaan, että kaikkein pienimmät lapset ovat aliedustettuina löydöissä.

Eli ei se ihan helppoa ole ollut. Totta kyllä on, että uudemmassa tutkimuksessa nostetaan esiin niitä vanhuksiakin. Eli ainakin osa ryhmistä on huolehtinut vanhuksistaan ja ihminen on voinut elää vanhaksikin, jos on ollut tuuria. Tosin samaan hengenvetoon kannattaa myös muistaa Yuvalinkin esiin nostamat vanhusten tapot, joita Yuval kuvaa Etelä-Amerikan intiaaniheimon osalta, mutta joita löytyy myös muilta. Lisäksi kannattaa muistaa, että vielä 1920-luvulla Jutikkalan esittelemässä "eskimokylässä" elossa olleiden äitien tyttäristä 59% oli tapettu ja poikalapsista vain 2%. Australiassa abo-heimoilla miesten ja naisten suhdeluku on joissakin tapauksissa ollut 2/3. Miehiä kyllä syntyy hieman enemmän kuin naisia, mutta ei nyt sentään noin paljoa.

Mutta sitten taas se kolikon kääntöpuoli, eli Västerhusin hautausmaa Pohjois-Ruotsissa 1000-1350, jolloin siirryttiin pyyntikulttuurista maatalouskulttuuriin. Haudattujen keski-ikä 18 vuotta ja 62% syntyneistä kuoli ennen täysi-ikäisyyttä (Jutikkalalla varmaankin 18-vuotias). Tai Grönlannin Thule, jossa 1940-luvulla miesten keski-ikä on ollut 28 ja naisten 22 vuotta. Tässä vaikuttaa eurooppalaisilta tullut tuberkuloosi, joka on osa maatalouden lahjaa/kirousta ihmisille.

*Samassa Jutikkalan kirjassa esitettiin teoria, että D-vitamiinin puute olisi voinut vaikuttaa jääkaudella tähän, sillä se aiheuttaa luuston epämuodostumia, jotka vaikeuttavat synnytystä.
Tuossa on otannassa siinä mielessä virhe, että inuitit (jotka pesivät Grönlannissa 100-0 viikingit kulttuurien selviytymisessä) ovat melkolailla ekstreemein esimerkki metsästäjä-keräilijöistä.
 

EK

Ylipäällikkö
Tuossa on otannassa siinä mielessä virhe, että inuitit (jotka pesivät Grönlannissa 100-0 viikingit kulttuurien selviytymisessä) ovat melkolailla ekstreemein esimerkki metsästäjä-keräilijöistä.
Totta, mutta otin sen mukaan lähinnä sen vuoksi, että ottavat niin pahasti lämää tuberkuloosista (jonka Jutikkala erikseen mainitsee), joka taas on tosiaan maatalouden kylkiäinen. Mutta silti yhdessä esim. abojen tai eteläisen Afrikan sanien kanssa ovat aika hyvä esimerkki siitä, että se metsästäjä-keräilijä ei välttämättä asu siinä paratiisimaisessa lintukodossa, jossa Hararin mukaan vapaa-aikaa ja ravintoa on yltäkylläisesti enemmän kuin maanviljelijällä. Tai miksei myös Tulimaan alkuperäisväestö.
 

Bwana

Majuri
Jos populaation koon kasvu/ylläpito pidetään mittarina niin metsästäjä-keräilijät elelivät varmastikin populaationsa kantokyvyn rajoilla. "Siellä kuoltiin, siellä nussittiin..." eli khyyllähän se aika rajua touhua on varmasti ollut. Nykymittapuulla semi-agraari yhteiskunnista, jotka edustavat kuolleisuutensa & kuokkansa kanssa aika likeistä jatkumoa ensimmäisiin maanviljelijöihin, voidaan todeta "ei hyvin mene". Tämä on kuitenkin "se" raja joka "tähän" on tuonut. Eli "sekin" on ilmeisesti parempi kuin keräily.
 

inscout

Respected Leader
Totta, mutta otin sen mukaan lähinnä sen vuoksi, että ottavat niin pahasti lämää tuberkuloosista (jonka Jutikkala erikseen mainitsee), joka taas on tosiaan maatalouden kylkiäinen. Mutta silti yhdessä esim. abojen tai eteläisen Afrikan sanien kanssa ovat aika hyvä esimerkki siitä, että se metsästäjä-keräilijä ei välttämättä asu siinä paratiisimaisessa lintukodossa, jossa Hararin mukaan vapaa-aikaa ja ravintoa on yltäkylläisesti enemmän kuin maanviljelijällä. Tai miksei myös Tulimaan alkuperäisväestö.

En tunne asiaa mitenkään, mutta yleisesti mielestäni on aika vaarallista tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä muutamien hautalöytöjen perusteella.

Kun meillä ei ole mitään mahdollisuutta tietää, kuinka edustava otos löydetyt jäänteet ovat aikansa populaatiosta, ei niiden todistusvoimakaan ole mitenkään mahtava.

Voihan se olla, että löydetyt keräilijät olivatkin aikansa eliittimetsästäjiä ja suurin osa muista kuoli erämaahan ilman hautaamisia. Tai toisaalta löydetyt viljelijät olivat täysiä poropeukaloita joille kaikki muut ajan viljelijät nauroivat paskaisesti.

Nykyäänhän on joissakin tutkijapiireissä muotia väittää, että naiset olivat suuria sotureita muinaisina aikoina koska on löytynyt pari hautaa joissa on nainen ja aseita. Vaikka todellisuudessa muinaisina aikoina naisen hautaaminen aseiden kanssa saattoi aivan yhtä hyvin olla jopa loukkaus koska me emme tunne kyseisiä kulttuureita riittävästi sanoaksemme mitään varmaa asiasta.
 
Top