Kansalaisaloite siviilipalveluksen suorittaneen pääsemiseksi reserviin

JuhaPekka

JuhaPekka

Alokas
Etsin kansalaisaloitteeseen neljää vastuuhenkilöä itseni lisäksi. Kirjoitin kansalaisaloitteen siviilipalveluslain muuttamisesta jo valmiiksi. Sen voi lukea alta ja sitä saa kommentoida täällä. Lähetän sen Oikeusministeriölle tarkastettavaksi heti kun ne neljä löytyvät ja kun olemme päässeet yhteisymmärrykseen aloitteen tekstisisällöstä.

https://docs.google.com/document/d/1DIQ8Ay2JSM9LPSE53aZaEXFAyZI5825CmcQB53yXzn8/edit?usp=sharing

Olen siviilipalveluksen suorittanut, palveluskelpoisuusluokalta A ja ei ole rikosrekisteri- tai luottotietomerkintöjä. Silti en voi lain mukaan muuttaa vakaumustani. Suomessa saa helpommin vaihdettua jopa sukupuolta. Vakaumuksen vaihto ilmoitusasiaksi!

Nykyisen lain mukaan vakaumusta ei voi enää vaihtaa, jos:

- on aloittanut/suorittanut siviili- tai täydennyspalveluksen
- on kerran aikaisemmin hakemuksella hyväksytty siviilipalveluksesta asepalvelukseen
- on yli 28 vuotias.

Kaikki tuo löytyy siviilipalveluslain 100 §:n toisesta momentista, josta pitää poistaa kaikki kolme ehtoa ja vapauttaa vakaumuksen vaihto ilmoitusasiaksi.

Nykyisellään siviilipalveluksen suorittanut on loppuelämänsä jumissa sen kanssa, eikä halutessaankaan pääse ikinä Puolustusvoimien reserviin, vaikka suorittaisi MPK:ssa vaaditut kurssit. Esimerkiksi kybertehtäviin ei vaadita aseellista koulutusta, vaikka MPK kyllä tarjoaa sitäkin monipuolisesti.
 
Mukana
 
Eihän reserviin voida ottaa ilman sotilaskoulutusta? Varusmiespalveluksen ikäraja on puolestaan se 30 vuotta eli ikkuna olisi sitten ennen sitä.
Kybertehtävät toki ovat asia erikseen, mutta kyllähän varusmiespalveluksessakin kybertehtäviin sijoitetut saavat taistelijan peruskoulutuksen.
 
Fortis kirjoitti:
Eihän reserviin voida ottaa ilman sotilaskoulutusta? Varusmiespalveluksen ikäraja on puolestaan se 30 vuotta eli ikkuna olisi sitten ennen sitä.
Kybertehtävät toki ovat asia erikseen, mutta kyllähän varusmiespalveluksessakin kybertehtäviin sijoitetut saavat taistelijan peruskoulutuksen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Yksinkertainen ratkaisu: Nostetaan ikäraja vaikka 50 vuoteen ja lisätään taistelijan peruskoulutus MPK:n koulutustarjontaan. Siellä on nyt jo jotain vastaavia ikärajattomia koulutuksia, kun hakee koulutushaun kautta. Esimerkiksi Turussa järjestetään "Taistelijan perustaidot 2". Se on suunnattu reserviläisille, eli juuri sillekin kohderyhmälle, jolle tuo uusi maailma avautuisi lakimuutoksen myötä.
 
Ymmärrän hyvin tausta-ajatuksesi, pääsin takaisin reserviin vajaa vuosi sitten. Varusmiehen peruskoulutusjakso on kuitenkin 6 viikkoa, ja voidaan miettiä kannattaako MPK:n ryhtyä tähän kun koulutetunkin reservin osaaminenkin happanee käsiin. 40v täyttänyt ilman PV:n kertauksia on jo käytännössä ulkona sijoituksesta, vaikka voikin MPK:n kautta ylläpitää tai kehittää jotain osaamista. Sen sijaan ehkä voisi kehittää Puolustusvoimia tukevaa siviilikertausta, maanpuolustushan on aika kokonaisvaltainen juttu.
 
Ymmärrän yksilön näkökulmasta halun tähän, mutta järjestelmä perustuu joukkotuotannolle. Meillä on jo 900 000 taistelijan koulutettu reservi. Toki tuo luku on paisuteltu kun ei siellä palveluskelpoisuutta kaikki täytä, mutta kuitenkin.

Valitettavasti yhdessä viikonlopussa ei siviilistä sotilasta tehdä. Paljon muitakin taitoja tarvitaan kuin kyky käyttää rynnäkkökivääriä. Siviilistä sotilaaksi -tyyppiselle koulutukselle pitäisi olla ihan oma koulutusjakso ja siinäkään ei voisi juuri muuta peruskoulutuksen antaa, jotta koulutusaika pysyy kohtuullisena (tyyliin 6 viikonloppua / 6kk). Sekin annettu koulutus on sitten jo kertaalleen koulutettujen harjoittamisesta pois, rajallisien resurssien järjestelmässä siinä ei ehkä ole paras panos-tuotto -suhde maksajan näkökulmasta?

Siviilipalveluksen ja siviiliosaamisen hyödyntämisessä olisi kyllä varmasti parantamisen varaa. Paljon puhutaan kokonaismaanpuolustuksesta, mutta itselle se puhe ei ole täysin kirkastunut mitä sillä tarkoitetaan ja miten maanpuolustuksessa vapaaehtoisuutta/siviiliosaamista/motivaatiota hyödynnetään. Esimerkkeinä nyt vaikka väestönsuojelu, jonka merkitys Ukrainassa nähsyn perusteella on valtava tai sitten joku tietoliikenne/-tekniikkapuolen osaaminen voisi olla erittäin arvokasta ihan ilman sotilaskoulutustakin.
 
Hyviä pointteja on täällä kyllä nostettu esiin. Katsotaan nyt jos tämä lakimuutosaloite ei lopulta olekaan järkevin etenemistapa.

Alla olevassa artikkelissa on haastateltu Mikko Reijosta, joka on siviilipalvelukeskuksen johtaja. Hän sanoo, että siviilipalveluksen käynyt sijoitettaisiin sotatilanteessa yleishyödyllisiin tehtäviin, kuten logistiikkaan, huoltovarmuuteen tai ruokahuoltoon. - "Oleellista on, että siviilipalveluksen käyneet eivät joudu sotilaallisiin tehtäviin. He eivät ole saaneet koulutusta aseiden tai ampumavälineiden käyttöön."

www.iltalehti.fi

Mitä siviilipalveluksen käyneelle tapahtuu, jos sota syttyy?

Sotatilanteessa siviilipalvelusvelvolliset sijoitettaisiin yleishyödyllisiin tehtäviin.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi

Kybertehtävien osalta sain asiantuntevan vastauksen Jyväskylän yliopiston lehtori ja tutkinto-ohjelmavastaavalta, Panu Moilaselta. Hän kirjoittaa, että varusmiespalvelusta suorittamatonta ei voida sijoittaa sodan ajan joukkoihin, mutta tämä ei tarkoita, etteikö riittävän osaava ja asiantunteva, varusmiespalvelusta suorittamatonkin henkilö voisi osallistua kyberpuolustukseen esimerkiksi osana tiettyjä harjoituskokoonpanoja. Tätä tapahtuu ihan säännöllisesti. -- Kyseessä oleva henkilö ei tällöin kuitenkaan ole osa juridisesti ymmärrettyä reserviä.

Mietin vaan näin serverikoodarina itse, että mitähän tuo on käytännössä. Ei mielestäni olisi kovin hohdokasta olla jossain harjoituskokoonpanossa se hyökkäävä osapuoli, jota Puolustusvoimat sitten torjuu kyberpuolustuksen voimin. Haluan ehdottomasti olla hyvisten puolella.

Itselläni kaikki alkaa siitä, kun suoritin radioamatöörin perustutkinnon ja sain radioluvan. Oppimateriaalista ja Radioamatööri-lehdestä löysin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun. Siviilipalveluksessa suoritin järjestyksenvalvojan koulutuksen, tulityökortin ja ensiapukortin. Siinä samassa pöhinässä sitten liityin Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun, suoritin kaikki Vapepan peruskoulutukset, perus-, viesti-, etsintä-, ensihuolto-, henkisen tuen ja tieturva 1 + liikenteenohjauskurssit. Vartijan koulutuksen suoritin vielä noiden lisäksi omalla ajalla.

Olin parin vuoden ajan hälytysryhmien jäsen, mutta en oikein lopulta kokenut sitä omaksi. Haluaisin tehdä asioita nimenomaan tietoliikenteen ja tietotekniikan puolelta. Toki Vapepan viestiryhmän idea on perustaa viranomaisia varten johtopaikka tietoliikenneyhteyksineen, joten siltä osin se oli ihan ok.

Tavoitteeni onkin seuraavaksi ilmoittautua kaikkiin mahdollisiin MPK:n järjestämiin kybertehtäviin liittyviin koulutuksiin ja katsoa mitä siitä kehkeytyy.
 
  • Tykkää
Reactions: Krk
Mä itse ajattelin että tällainen armeijaa käymätön reserviläinen rinnastuisi aseettomassa palveluksessa olleeseen; nämäkään tuskin saavat kovin kattavaa taistelijan peruskoulutusta?

Minun mielestäni kyseessä on periaatetasolla tärkeä oikeus korjata nuoruudessa tehty hairahdus. PV varmasti keksisi tällaiselle henkilölle kyllä tehtäviä; varsinkin jos siviiliammatti olisi sellainen että se tukisi sodan ajan tehtävää niin tällainen inttiä käymätön henkilö voisi olla tärkeämpi palanen kokonaisuudessa kuin moni muu yksittäinen henkilö.
 
Ukrainan sodassa tehdyn havainnon mukaisesti jonkinlaisia armeijan ulkopuolisia militioita syntyy joka tapauksessa niistä jotka eivät ole puolustuvoimien listoilla. Silloin on parempi että jäsenillä on edes jonkinlainen käsitys/osaaminen taistelemisesta.

Taistelujoukoista ulkopuolisia voi hyödyntää aluevalvonnallisissa tehtävissä ja avustus- sekä opastustehtävissä. Silmät havainnoimaan ja kansan keskuuteen turvaa luomaan.

Yleisesti ottaen kannatan edellä kerrottua aloitetta. Siinä on juju että keneltään ei ole mitään pois, mutta maanpuolustus on hyötyjen saaja.

.
 
YJT kirjoitti:
Mä itse ajattelin että tällainen armeijaa käymätön reserviläinen rinnastuisi aseettomassa palveluksessa olleeseen; nämäkään tuskin saavat kovin kattavaa taistelijan peruskoulutusta?

Minun mielestäni kyseessä on periaatetasolla tärkeä oikeus korjata nuoruudessa tehty hairahdus. PV varmasti keksisi tällaiselle henkilölle kyllä tehtäviä; varsinkin jos siviiliammatti olisi sellainen että se tukisi sodan ajan tehtävää niin tällainen inttiä käymätön henkilö voisi olla tärkeämpi palanen kokonaisuudessa kuin moni muu yksittäinen henkilö.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo on loistava ehdotus! Näin Intti.fi kertoo aseettomasta palveluksesta:

"Aseettomana palvelevia ei kouluteta sodan ajan joukkojen aseellisiksi taistelijoiksi, vaan heidät koulutetaan sellaisiin tehtäviin, joiden toteuttaminen ei edellytä aseen käyttöä tai sen käytön opettamista.

Aseettomana palvelevia voidaan valita ja kouluttaa toiminnan kannalta tärkeisiin varuskuntapainotteisiin tehtäviin tai erityistehtäviin. Aseettomana palvelevia voidaan kouluttaa poikkeustapauksessa myös esimiestehtävään.

Aseettomana palvelleet kuuluvat reserviin aseellisina palvelleiden tavoin. Aseettomana palvelleet voidaan sijoittaa joukko-osaston tuottamisvastuulla olevaan sodan ajan joukkoon annetun koulutuksen ja sopivuuden perusteella, esimerkiksi valvonta-, viesti- ja huoltotehtäviin."
 
JuhaPekka kirjoitti:
Tuo on loistava ehdotus! Näin Intti.fi kertoo aseettomasta palveluksesta:

"Aseettomana palvelevia ei kouluteta sodan ajan joukkojen aseellisiksi taistelijoiksi, vaan heidät koulutetaan sellaisiin tehtäviin, joiden toteuttaminen ei edellytä aseen käyttöä tai sen käytön opettamista.

Aseettomana palvelevia voidaan valita ja kouluttaa toiminnan kannalta tärkeisiin varuskuntapainotteisiin tehtäviin tai erityistehtäviin. Aseettomana palvelevia voidaan kouluttaa poikkeustapauksessa myös esimiestehtävään.

Aseettomana palvelleet kuuluvat reserviin aseellisina palvelleiden tavoin. Aseettomana palvelleet voidaan sijoittaa joukko-osaston tuottamisvastuulla olevaan sodan ajan joukkoon annetun koulutuksen ja sopivuuden perusteella, esimerkiksi valvonta-, viesti- ja huoltotehtäviin."
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan näin sivusta heittäen väittäisin, että mikäli olet IT (vai onko se ICT nykyään?) puolen ammattilainen, niin ei sellainen sijoitusta vaadi. Kyllä sille hommia löytyy. Ja jos tuntuu, että pitää olla enemmän äksöniä, niin tutustu erillaisiin oman alan "vahingontorjunta", "vahingonsieto" ja korjaus tehtäviin. Ja varmaankin vaikkein tärkeintä olisi, jos sielä ammattilaisten joukossa olisi henkilöitä jotka jo järjestelmän suunnitteluvaiheessa olisi kysymässä "onko kukaan ajatellut x:n toimintaa sotatilassa". Helpottaa paljon jos systeemi sietää vahinkoa.
 
Jos tässä ei ole tarkoitus tehdä muutosta vain itseä varten, vaan korjata epäkohta kaikkia muitakin varten?
 
Juuri näin. Ei muutosta juuri itseäni varten vaan kaikkia, joilla on sama ongelma. Olen oikein tyytyväinen nykyiseen työhöni, jossa olen ollut jo 5 vuotta, eikä loppua ole näkyvissä. Olen serverikoodari, mutta viralliselta ammattinimikkeeltä elektroniikka-asentaja.
 
Osa siviilipalveluksen valinneista varmasti katuu myöhemmin valintaansa, mutta sanoisin että kyseessä on pieni osa siviilipalveluksen suorittaneista.

Kannattaako niukkoja resursseja ohjata, mitenkään vittuilematta, keski-ikää lähestyvien sivareiden peruskoulutukseen jossain viikonloppukursseilla, missä kosketus sotilaselämään jäänee väkisinkin pintapuoliseksi? Saadaanko tällaisella kurssimallilla tuotettua rumasti sanottuna kuin silta- ja kännykkämastovahteja jonnekin Forssan tienoille? Noihin hommiin nimittäin löytyy jo valmista peruskoulutettua reserviä. Niin ikään en näkisi järkevänä asiana käyttää edes MPK:n resursseja siviilipalveluksen valinneiden itsetunnon korjaamiseen/kohottamiseen, kun tuli aikoinaan valittua asepalveluksen sijaan sivari.

Siviiliyhteiskunnan pitää pyöriä myös sotatilasta huolimatta, joten siviilissäkin kaivataan innokkaita käsipareja kriisiaikanakin. Omaa osaamistaan voi myös kehittää ensiapu-, varautumis- ja väestönsuojelukoulutusten kautta. Tulevaisuudessa erilaiset kriisiajan kybertehtävät varmasti nousevat esiin vielä nykyistäkin enemmän. Niiden osalta voitaisiin selvittää siviilipalveluksen suorittaneiden hyödyntämistä.
 
PH kirjoitti:
Osa siviilipalveluksen valinneista varmasti katuu myöhemmin valintaansa, mutta sanoisin että kyseessä on pieni osa siviilipalveluksen suorittaneista.

Kannattaako niukkoja resursseja ohjata, mitenkään vittuilematta, keski-ikää lähestyvien sivareiden peruskoulutukseen jossain viikonloppukursseilla, missä kosketus sotilaselämään jäänee väkisinkin pintapuoliseksi? Saadaanko tällaisella kurssimallilla tuotettua rumasti sanottuna kuin silta- ja kännykkämastovahteja jonnekin Forssan tienoille? Noihin hommiin nimittäin löytyy jo valmista peruskoulutettua reserviä. Niin ikään en näkisi järkevänä asiana käyttää edes MPK:n resursseja siviilipalveluksen valinneiden itsetunnon korjaamiseen/kohottamiseen, kun tuli aikoinaan valittua asepalveluksen sijaan sivari.

Siviiliyhteiskunnan pitää pyöriä myös sotatilasta huolimatta, joten siviilissäkin kaivataan innokkaita käsipareja kriisiaikanakin. Omaa osaamistaan voi myös kehittää ensiapu-, varautumis- ja väestönsuojelukoulutusten kautta. Tulevaisuudessa erilaiset kriisiajan kybertehtävät varmasti nousevat esiin vielä nykyistäkin enemmän. Niiden osalta voitaisiin selvittää siviilipalveluksen suorittaneiden hyödyntämistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samaa mieltä. Jos sivarin jälkeen tulee katuma päälle, isänmaata voi palvella monella muullakin tavalla. Esimerkkinä nyt vaikka sopimuspalokunta toiminta. Siinä pääse tekemään konkreettistä auttamistyötä. Kriisin aikana tarve vain kasvaa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top