Koneistaja1
Alokas
Kranaatinheittimien kaliiberit esim 60/81 ja 120mm. Kertokaapas miksi kevyenheittimen kaliberi on 81 eikä tasan 80? Ja löytyykö tietoa mikä on sirpalekranaattien vaikutusalue eri heittimien kranaateilla?
Kranaatinheittimet
- Viestiketjun aloittaja Koneistaja1
- Aloitus PVM
jtsaari2004
Majuri
.. Ja ryssän kaliiperi 82mm. Wanhaan hywään aikaan sakujen heittimen kaliiperi oli 8cm. Engelsmannien heittimet olivat nimeltään 3 tuumaa, mutta oikeasti niissä oli kuitenkin yli 81mm väljyys. Apokryfisiä selityksiä varmaan riittää, että miksi 82 ja 81mm eikä 80mm. Liittynee tuumasysteemiin. Tuon kokoluokan heittimet ja kranaatit kulkevat vielä paloissa jalkapelillä.
Vaikutusalue on vaikea käsite. Yksi 120mm kranaatti tappoi Sarajevossa torilla yli 60 ihmistä ja haavoitti päälle sataa.
Vaikutusalue on vaikea käsite. Yksi 120mm kranaatti tappoi Sarajevossa torilla yli 60 ihmistä ja haavoitti päälle sataa.
virallinen ketju https://maanpuolustus.net/threads/kranaatinheittimistö.3673/
J0h1F
Ylipäällikkö
81 mm on vanhoissa mittayksiköissä 32 linjaa, eli siis 3,2 tuumaa. Jostain syystä myös suurikaliiperisten aseiden mitoitukset olivat myös usein linjoina (tuuman kymmenesosina), se taisi olla se eurooppalaisten teollisuustyökalujen perusmittayksikkö tuumajärjestelmässä. Venäläisten 82 mm johtunee venäläisen teollisuustuotannon erityispiirteistä (suurista toleransseista), eli samasta kuin miksi kolmeen linjaan mitoitettujen kiväärien piiputkin ovat läntisiä vastineitaan väljempiä (isokaliiperi lännessä 7,83 mm vs. Venäjällä 7,92 mm).
Tykistönkin puolella on tuumien sijaan periaatteessa käytetty linjoja tuumayksikköjä käyttävissä maissa, 76 mm on 3 tuumaa/30 linjaa, 107 mm 42 linjaa (tämä oli se välimallin KRH-kaliiperi vielä kylmän sodan aikana), 122 mm 48 linjaa, 127 mm 50 linjaa, 152 mm 60 linjaa, 203 mm 80 linjaa jne.
Ranskalaiset ja saksalaiset sen sijaan pitivät tuumamittoja taantumuksellisina, siksi ranskalaisten tykistön raskas kaliiperi oli 155 mm ja saksalaisilla 150 mm. 155 mm vakiintui läntisen raskaan tykistön peruskaliiperiksi sen takia, että Ranskan tykit olivat I maailmansodassa läntisten ympärysvaltojen pääkalustoa, ja sekä USA että Britannia tuottivat suuria määriä 155 mm ampumatarviketta, enemmän kuin 152 mm, ja siksi se hiljalleen syrjäytti sodan jälkeen ja lopulta kylmän sodan aikana 152 mm kaluston lopullisesti länsimaissa.
Osittain mitat pyrittiin myös pitämään duodesimaalijärjestelmään sopivina, koska se helpotti työstövälineiden mitoittamista suhteessa toisiinsa, sillä jakolaskut siinä olivat helppoja. Siksi siis 48 linjaa (122 mm), 60 linjaa (152 mm) jne. - periaatteessahan kymmenjärjestelmän sijaan duodesimaali-/12-lukujärjestelmä olisi arkimatemaattisestikin parempi, sillä siinä peruslaskutoimitukset ovat selkeästi nopeampia ja murtoluvut/jaot helpommin ilmaistavissa duodesimaalilukuina (1/2, 1/3, 1/4, 1/6 ja 1/12 (siis 1/10) tulevat mukavan nopeiksi 0,6, 0,4, 0,3, 0,2 ja 0,1 duodesimaalijärjestelmässä, ja päättymättömien lukujen määrä perustoimituksissa vähenee). Kymmenlukujärjestelmän ongelmana on arkikäytössä ongelmalliset desimaaliluvut monissa perusjaoissa ja siten arkisessa kaupankäynnissä (siksi monessa maassa pitäydyttiin vanhanaikaisissa ei-kymmenjakoisissa valuutoissakin niin pitkään), ja sen käyttö perustuu ainoastaan valitettavaan 5 sormen määrään kädessä.