Miten keitin dronienvastaisen "pilven" kotikeittiössä – ja miksi kissani pitää minua nykyään hulluna professorina

Vesa Valkokavio

Alokas
BAN
— Äiti, miksi isä keittää sanomalehteä kattilassa?

— Koska huomenna parvekkeelle voi ilmestyä räjähdysdroni, ja me aiotaan ampua sitä… vessapaperista tehdyllä pölyllä.

Näin alkoi tiistaiaamuni.

Viimeaikaiset sodat – erityisesti Ukrainassa – ovat osoittaneet, että halvat FPV-dronit voivat olla vaarallisempia kuin panssarivaunut. Niitä vastaan ei aina ole tarjolla tutkaa, häirintää tai ohjuksia. Niinpä aloin miettiä: voiko yksinkertainen kuitupilvi, joka sotkeutuu propelleihin tai peittää kameran, olla ratkaisu? Ja voisiko sellaisen valmistaa itse – vaikka keittiössä?

Ensimmäinen ainesosa: sanomalehti. Upotin vanhan Helsingin Sanomien numeron ruokasoodaveteen ja sain aikaan valkoista massaa, joka muistutti perunajauhopuuroa. Poikani nimesi sen "tulevaisuuden hyytelöksi". Minä nimitin sitä nanoselluloosaksi. Ilman hilloa.

Seuraavaksi hain kitosaania – rapujen kuorista saatavaa biopolymeeriä – apteekista. Ostin kapselit, joiden pakkauksessa luki "laihdutus". Kassalla kysyttiin: "Onko dieetti?" Vastasin: "Ei, vaan sota." Sain alennuksen.

Kolmantena tarvittiin PLA-muovia – 3D-tulostimen jämät toimivat hyvin. Sulatin niitä liedellä (huolella, tietenkin). Kissani haisteli tuotosta, mutta piti sitä liian kuumana syötäväksi. Oikeassa oli.

Lopulta lisäsin entsyymin, joka hajottaa pilven turvallisesti luonnossa. Tilasin lipaasia netistä. Paketin päällä luki: "Ei syötäväksi". Lapset pettyivät.

Sitten tuli jakelu: vanha pölynimuri, jonka suodattimen tilalle asensin kahvimyllyn. Syntyi kotitekoinen kuitutykin prototyyppi. Käynnistyksessä keittiö täyttyi pehmeästä pilvestä – ja kissa katosi makuuhuoneeseen.

Tuloksena oli 10 kiloa mikrokuitua, jonka arvioitu suojateho riittäisi 2 kilometrin puolustuslinjalle. Hinta? Noin 25 euroa. Lisähyötynä: perhe pitää minua nykyään joko hulluna professorina tai suomalaisena James Bondina.

Mitä tällä kaikella tekee?

Biohajoavat kuitupilvet voivat tulevaisuudessa tarjota halvan, turvallisen ja tehokkaan tavan estää matalalentäviä droneja pääsemästä kohteisiin. Ne ovat ympäristöystävällisiä ja perustuvat uusiutuviin materiaaleihin. Ja vaikka tämä oli vasta keittiökokeilu, perusajatus on todellinen: suojautuminen ei aina vaadi ohjuksia – joskus riittää keitin ja hyvä resepti.



*artikkeli sisältää tarkoituksella vääristetyn "reseptin" eikä missään tapauksessa ole ohje. Kaikki mittasuhteet, lämpötilat ja vaiheet on muutettu niin, että mikään ei toimi, jos joku yrittää toistaa sen. Kyseessä on tieteellis-fantastinen sketssi, ei toimintaohje.
 
Tässä on oikeata otetta. Droonien pointti on halpuus ja niitä pitää torjua jollain vielä halvemmalla, jotta kokonaisuus toimii. Olen ajatellut, että halvinta on laserin laukaisu, missä laite voi aluksi maksaa paljon, kunhan yksi torjuntakerta sitten on halpa. Mutta erilaiset silput ym voivat olla erittäinkin edullisia. Kustannuksiksi on laskettava kaikki, kuten maastoon, rakennuksiin ym kertyvä mämmi.
 
Dronessa riittänee että radiohäirinnän lisäksi kamerat saa sumennettuna. Lienee muitakin halpoja kemiallisia keinoja kuin kuitupilvi.
 
*artikkeli sisältää tarkoituksella vääristetyn "reseptin" eikä missään tapauksessa ole ohje. Kaikki mittasuhteet, lämpötilat ja vaiheet on muutettu niin, että mikään ei toimi, jos joku yrittää toistaa sen. Kyseessä on tieteellis-fantastinen sketssi, ei toimintaohje.

Mikä pettymys. :(

Dronehan on sen verran kevyt laite, että sitä vastaan voisi toimia vaikka .22. Riittävästi kuulaa ilmaan niin osuu.

 

4. Sotilassovellukset


Taktinen tilanneKuitupilven rooli
Sillanrakennus / joen ylitysIlmavalvonnan estäminen, FPV-hyökkäysten häirintä
Ammusten purkuIskujen häirintä, optisten/termisten signaalien peittäminen
Väliaikaiset huoltopisteetIlmatilan esto, visuaalinen/EM-häirintä
Tutka- / komentojärjestelmätLisäsuoja, mahdollistaa reaktioviiveen


5. Suorituskykymittarit


ParametriArvo / kuvaus
Tehokas korkeus20–100 m
Pilven halkaisija (per laukaus)60–120 m (alustasta riippuen)
Ilmassa pysymisaika2,5–5 tuntia (aerodyn. parannuksilla)
Neutraloinnin viive5–15 s kosketuksesta
Biohajoamisen kesto3–10 min orgaanisessa kontaktissa
Tuulen vaikutusetäisyysjopa 10–15 km (tuuli 3–7 m/s)
Käyttöönottoaika60–180 sekuntia
Materiaalikustannus (10 kg)12–18 €


6. Koostumus (päivitetty kaava)


KomponenttiTehtäväMassaprosentti
**.0%
**.0%
**.0%
**%
0.2%
0.3%
0.2%
0.2%
0.1%
 
Viimeksi muokattu:
Tankkeihin on kehitelty konekiväärin korvikkeeksi aikoinaan pyörivää linkoa joka heitti projektiileja kovalla vauhdilla. Projektiileiksi sopisi varmasti vaikka romuteräksestä tehdyt kuulat. Tankin moottorissa voimaa piisaa, rahaa ei kulu hylsyyn, ei suuliekkiä. Saa käyttää ideaa :)
 
Onko mahdollista levittää räjähdemäisesti, esim panssarivaunun savuhettimellä tai helikopterin soihtujen ampumalaitteella? Jos asentaisi lennokkiin jolla levittää korkeammallekin?

Oletko miettinyt jos droneilla lennättäisi tuota isona lakanamaisena peittona tai verkkona joukkojen edessä ja yllä, yksikön edetessä? Vai hajoaako se liian helposti? ;-)
 
Tankkeihin on kehitelty konekiväärin korvikkeeksi aikoinaan pyörivää linkoa joka heitti projektiileja kovalla vauhdilla. Projektiileiksi sopisi varmasti vaikka romuteräksestä tehdyt kuulat. Tankin moottorissa voimaa piisaa, rahaa ei kulu hylsyyn, ei suuliekkiä. Saa käyttää ideaa :)

Mietin itse, että eikö voisi olla jonkinlainen pesäpallon syöttökoneen tapainen. Joku on sellaisen siis jo kehitellytkin?

Sellaisellahan nakkoo vaikka tuota kuitua taivaalle.

Kuinka tiheän pilven tuo tekee? Sillähän voisi vaikka tehdä vähemmän palo arkaa saavutusta.
 
Voisiko tuota mössöä sitten levittää valopistoolilla? Ei tule paljoa kerralla mutta välineet on tuttuja ja niitä löytyy. Käsittääkseni se on jonkun sortin haulikkokaliiperinen? Tavallinen valopistoolin ammus toimisi osittain myös kameran häirintään.

Tässä meikäläisen pelle peloton -anti tähän ketjuun.
 
Voisiko tuota mössöä sitten levittää valopistoolilla? Ei tule paljoa kerralla mutta välineet on tuttuja ja niitä löytyy. Käsittääkseni se on jonkun sortin haulikkokaliiperinen? Tavallinen valopistoolin ammus toimisi osittain myös kameran häirintään.

Tässä meikäläisen pelle peloton -anti tähän ketjuun.
Nopeasti tuli mieleen sopivampi kapine: kranaattipistooli tai kranaattikonekivääri. 40mm ammus omaa aika paljon enemmän kuormatilaa silpulle kuin 26,5mm (4 cal valopistooli) tai 18,2mm (12 cal haulikko) ja soveltuu hyvin erilaisten a-tarvikkeiden käyttöön jo ennestään niin tuollainen silppuammus olisi luonteva jatko a-tarvike menun jatkoksi jos silppu validi materiaalina hommaansa.
 
Mikä pettymys. :(

Dronehan on sen verran kevyt laite, että sitä vastaan voisi toimia vaikka .22. Riittävästi kuulaa ilmaan niin osuu.
Tätä eräs rakentelija testasi Suomessa jo vähän reilu 20 vuotta sitten: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000156713.html
"Noin 80-vuotias hämeenlinnalainen insinööri rakensi akkuporakoneesta toimivan konetuliaseen. Ongelmat alkoivat sen jälkeen, kun veteraanisarjan Pelle Peloton haki poliisilta lupaa aseelleen."
 
Voisiko tuota mössöä sitten levittää valopistoolilla? Ei tule paljoa kerralla mutta välineet on tuttuja ja niitä löytyy. Käsittääkseni se on jonkun sortin haulikkokaliiperinen? Tavallinen valopistoolin ammus toimisi osittain myös kameran häirintään.

Tässä meikäläisen pelle peloton -anti tähän ketjuun.
Jatketaan Pelle Peloton linjalla, toimitusvälineeksi ilman muuta Piat-tyylinen jousiviritteinen helvetinkone.
 
Kappas, onhan täällä välillä oikeaa keskusteluakin. :cool:

Tulee mieleen muinainen karttaruutupommi, sisävesitroolari taistelualus ja jukehävittäjät.

Arvon Baikal

Ratikkatykkipatteri jäi mainitsematta

Ratikkakuski
Yksi merkittävä keksintö jäi vielä uupumaan, saksilavanosturit lähi-it:n tueksi. (Näitä muuten on tainnut olla ainakin kokeiluissa).
 
Yksi merkittävä keksintö jäi vielä uupumaan, saksilavanosturit lähi-it:n tueksi. (Näitä muuten on tainnut olla ainakin kokeiluissa).
Tuossa on vain se ongelma että saksilavanostureita tarvittaisiin myös sota-aikana saksilavanostureina.
IT-tornien palauttamista siellä missä maasto on suosiollinen voisi kyllä miettiä.
Kuten Mellonmäen päällä olevasta betonitornista olisi suora näköyhteys Imatraan pyrkiviin Shahedeihin ja liitopommeihin.
 
Tuossa on vain se ongelma että saksilavanostureita tarvittaisiin myös sota-aikana saksilavanostureina.
IT-tornien palauttamista siellä missä maasto on suosiollinen voisi kyllä miettiä.
Kuten Mellonmäen päällä olevasta betonitornista olisi suora näköyhteys Imatraan pyrkiviin Shahedeihin ja liitopommeihin.
Suomessa on jo nyt mahdollista luoda ääniseurantajärjestelmä rajoille jos halua olisi, liikkuvia yksiköitä sekä jonkin verran kiinteitä yksiköitä.

Tekniikka on olemassa eikä sen luominen jopa kotimaisesti luulisi olevan kovinkaan vaikeaa, olihan Ruotsilla vastaava vedenalaista kuuntelua varten jo kymmeniä vuosia sitten...

Yksi nykyään käytössä oleva on Finavian melunseurantajärjestelmä:

1754066509056.webp

 
Suomessa on jo nyt mahdollista luoda ääniseurantajärjestelmä rajoille jos halua olisi, liikkuvia yksiköitä sekä jonkin verran kiinteitä yksiköitä.

Tekniikka on olemassa eikä sen luominen jopa kotimaisesti luulisi olevan kovinkaan vaikeaa, olihan Ruotsilla vastaava vedenalaista kuuntelua varten jo kymmeniä vuosia sitten...

Yksi nykyään käytössä oleva on Finavian melunseurantajärjestelmä:

Katso liite: 123622

Ukrainalaisilta varmaan saisi lisenssin halvalla mutta maalittamista varten tuo ei riitä.
 
Back
Top