Norja ja NATO

RPG83

Soome Majori
Ajattelin alla olevan uutisen pohjalta, että aihe voisi olla kiinnostava käsiteltävä.

Olisiko Suomi Natossa uusi Norja?
Ulkomaat Julkaistu 09.03.2015 03:00
63




Natolla on yhteinen peruskirja, ja päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen.

Monella jäsenmaalla on kuitenkin niin toisistaan poikkeavia painotuksia turvallisuuspolitiikassaan, ettei niitä heti uskoisi saman sotilasliiton jäseniksi.

Norjan ulkopoliittisen instituutin tutkijan Nina Grägerin mukaan Natossa on aina hyväksytty se, että eri jäsenmailla on erilaisia turvallisuushuolia. Esimerkiksi Norjan tapauksessa on ymmärretty, että maan täytyy tulla tavalla tai toisella toimeen rajanaapurinsa Venäjän kanssa.

Mainos (uutinen jatkuu alla)
-Siitä ei ole ehkä aina pidetty, mutta se on hyväksytty, Gräger sanoo.

Kolme erilaista Nato-maata

Norja
-Naton perustajajäsen vuodesta 1949.
-Venäjän rajanaapuri, kauppa- yms. suhteet rajan yli olleet tähän saakka toimivat
-kansainvälisen politiikan rauhanvälittäjä (Lähi-itä, Sri Lanka jne.) ja merkittävä kehitysavun antaja

Slovenia

-Naton jäseneksi vuonna 2004
-Ei rajaa Venäjän kanssa, lähiympäristössä ei turvallisuusuhkia sitten Jugoslavian hajoamissotien
-Suhteet Washingtoniin ei kovin tiiviit, vastusti Nato-jäsenyyden aattona Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin

Viro

-Naton jäseneksi 2004
-Suhteet rajanaapuri Venäjään kireät, suuri venäjänkielinen vähemmistö
-Aktiivisesti mukana Nato-johtoisessa kriisinhallinnassa, läheiset suhteet Yhdysvaltoihin



Hänen mukaansa Norjan turvallisuuspolitiikkaa on leimannut kahtiajako; tärkeä suhde samalla sekä Venäjään että Yhdysvaltoihin. Näiden välissä Norja on kyennyt tasapainottelemaan varsin menestyksekkäästi - ainakin Ukrainan kriisiin saakka.

Pieniä Nato-maita tutkinut Eoin McNamara Tarton yliopistosta muistuttaa Norjan kyenneen Nato-jäsenyydestään huolimatta luomaan itselleen varsin puolueettoman maineen kansainvälisessä politiikassa.

Maa on kyennyt toimimaan näkyvästi rauhanvälittäjänä esimerkiksi Lähi-idässä ollen presidentti Urho Kekkosen termein ”enemmän lääkäri kuin tuomari”, McNamara huomauttaa.

Liikkumavaraakin löytyy

Voisiko Suomen asema Natossa muodostua Norjan kaltaiseksi? Vain osittain, vastaavat asiantuntijat.

-Olen varma, että Suomi saisi samanlaista liikkumavaraa oman tiensä löytämiseen Naton jäsenenä ja Venäjän rajanaapurina, sanoo norjalainen Gräger.

Norjalla ja Suomella olisi Natossa läheisemmät turvallisuusintressit keskenään kuin vaikkapa Espanjan tai Italian kanssa.

Grägerin mukaan suuri ero on ajoituksessa. Norja on Naton perustajajäsen, kun taas Suomen jäsenyyshakemus nykytilanteessa aiheuttaisi ärtymystä Venäjällä ja todennäköisesti nikottelua myös Natossa.

-Jos Norja ei olisi jäsen ja hakisi nyt Natoon, se olisi samassa tilanteessa kuin Suomi ja Ruotsi. Olemme siis eri kategorioissa, Gräger sanoo.

McNamara ei usko, että Suomen maine ”pohjoismaisena” välittäjänä ja rauhaturvaajana tärveltyisi Nato-jäsenyyden myötä. Suomen asema Naton puolustuslaskelmissa olisi kuitenkin erilainen.

-Norjaan kohdistuva paine osallistua Baltian puolustamiseen olisi todennäköisesti vähäisempi kuin Suomeen kohdistuva paine.

Suomelta vaadittaisiin enemmän


Natossa on koko sen olemassa olon ajan puhuttu vapaamatkustajuuden ongelmasta: Yhdysvallat ja muutama muu tärkeä jäsenmaa kantaa kustannukset, mutta kaikki nauttivat turvatakuista.

McNamaran mukaan erityisesti Puolasta etelään mentäessä monet Nato-maat ovat lyöneet laimin muun muassa asevoimiensa kehittämisen ja puolustusmäärärahojen lisäämisen.

Pienistä maista ääripäitä edustavat esimerkiksi Slovenia ja Viro, joista molemmista löytyy McNamaran mukaan yhtymäkohtia Suomeen.

Slovenia on vaalinut suhteellisen puolueetonta ulkopoliittista linjaa ja ollut aktiivisesti mukana YK:n rauhaturvaoperaatioissa. Viro taas on taistellut aktiivisesti Naton riveissä Afganistanissa ja pitää läheisiä suhteita Yhdysvaltoihin erittäin tärkeinä.

Vaikka Slovenian linjassa on paljon tuttua, Suomen olisi McNamaran mukaan turha havitella Natossa vapaamatkustajan istuinta.

-Natossa odotettaisiin Suomen antavan enemmän sotilaallista kykyään liittouman yhteiseen käyttöön. Osallistuminen Baltian maiden puolustukseen olisi lähes varmasti sopivaksi katsottu tapa osallistumiselle.


http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/olisiko-suomi-natossa-uusi-norja/4875826

Aiheesta löytyi mm. alla oleva filu, jonka sisällytin myös liitteeksi:

www.dtic.mil/cgi-bin/GetTRDoc?AD=ADA231546

Sisältö nyt on melko arvattava: Neuvostoliiton perinteinen koukkaus Suomen Lapin kautta ja Naton vastareaktiona hirveä määrä vahvistuksia (tiettyjen tahojen innoksi ja toisten inhoksi ;)). Muutakin mielenkiintoista materiaalia tuosta dokumentista kuitenkin löytyi, mm. taulukoita kiitoratojen lamauttamisesta.
 

Liitteet

  • ADA231546.pdf
    6.3 MB · Luettu: 26
Tuossa ADA-liitteessa (hyvin vanha, mutta tuttuun tapaan perusteellista tyota RAND'ilta) kiinnitettiin paljonkin huomiota ilmavoimien tukikohtien pelista poissaamiseen
... kalustoluettelossa ei ollut siihen kovin patevia vehkeita, vrt.

"B-1 bombers flew the first Bomber Task Force mission since deployment to Norway, the US Air Force said on Friday. The two bombers arrived in Norway early last week. Support aircraft and over 200 Air Force personnel arrived at Orland Air Base, where Norway's F-35 fleet is also stationed, in the first week of February."
- nakojaan uutisoinnit jalkikateen, jottei liikaa 'tarkkailijoita' ehdi paikalle?

Tuosta B-1 koneesta on kaavailtu (ennen elakkeelle siirtoa) laivastoa vastaan kohdistuvan kaukotoiminnan tukipilaria
"kauko" kasitteena Tyynella Merella on toki enemman kuin P. Atlantilla,
mutta eikohan samat pelit ja pensselit, mita koneisiin ollaan tahan tarkoitukseen hommaamassa, toimi riippumatta siita, mika meri milloinkin meneillaan
 
Back
Top