Putinismi sellaisena kuin se on

[Maidan]

JUHLA KISHLAKISSA (=kylä)

Tähän laitan materiaalia https://putinism.wordpress.com/2016/11/20/kishlak/ , paljon mielenkiintoista, josta ei ole niinkään tapana puhua yleisesti.
Googlen käännökset, jota oikojin hieman.



1. Menneisyyden varjot.

Alkuvuodesta 2011 Kremlin lehdistöpalvelu sai Novaja Gazetalta kysymyksen: tunsiko Putin Pietarin varapormestarina toimiessaan Ilya Traberin ja Dmitry Skiginin? Kysymys nousi yhden 90-luvun Pietarin asioita käsittelevän sanomalehden julkaisun valmistelun yhteydessä.

Tunsiko vai ei? - Yksinkertainen kysymys yksinkertaisella vastauksella: "Kyllä, tunsi." Tai "Ei, ei tuntenut". Peskov vastasi yllättävän koristeellisella tavalla:

"Dmitry Skigin ja Ilya Traber työskentelivät kerran Pietarissa öljyterminaalin rakennushankkeessa, jonka yhteydessä he ovat toistuvasti virallisesti kääntyneet Pietarin kaupungintalon johdon puoleen eri asioissa."

Eli, ovat siis tutut, mutta virallisesti. Kaverit työskentelivät jonkun projektin parissa satamassa ja "kääntyivät minuun tiettyjen asioiden suhteen". Ilya Ilyich Traber on kuitenkin tunnetun Tambovin järjestäytyneen rikollisryhmän kutsumanimen "Antiquary" omaava auktoriteetti. Hänet tunnetaan myös Venäjän Itämeren satamien (Pietari, Viipuri, Primorsk) "yökomentajana".

Itämeri on ikkuna Eurooppaan, ja ikkunassa on Traber. Ja hän on ollut siellä 20 vuotta.


Nykyään tämä autoriteetti (avtoritet,rikollisten slängilla). Traber asuu omassa kartanossaan Nevskin metsäpuiston alueella lähellä Pietaria ja voi hyvin. Ainoa haitta on, että Interpol etsii häntä Espanjan "venäläisen mafian" tapauksessa (hän osallistui myös aktiivisesti sinne). Niin kauan kuin Putin on vallassa, Traberia ei uhkaa tulla sinne luovutetuksi.

Traber-Antiquaryn liikekumppanina 1990-luvun alusta lähtien oli Dmitry Eduardovich Skigin - Tambovin järjestäytyneen rikollisryhmän (obschakin) rahoittaja ja sen yhteisrahaston haltija monien vuosien ajan.



Vuosina 1998-99 Skigin hankki itselleen jo hyvän pääoman, Kreikan passin ja muutti Eurooppaan, Monacoon. Mutta sieltä hänet karkotettiin vuonna 2000 rahanpesun vuoksi. Hän johti koko offshore-yhtiöiden verkostoa bratvan (mafia) etujen mukaisesti, ja jossain vaiheessa Monacon poliisi piti hänen toimintaansa liiallisena pienellä ruhtinaskunnalla.

Skigin muutti Ranskaan, työskenteli sieltä. Kertoneen, että hän aikoi palata Venäjälle, jossa monet hänen vanhoista tuttavistaan (Putin, Miller, Timchenko) ovat saavuttaneet suuren menestyksen. Mutta terveys pettynyt: Skigin kuoli Nizzassa vuonna 2003 haimasyöpään.

Alla on ote Monacon poliisin asiakirjoista Skiginistä, joka pääsi tiedotusvälineisiin hänen kuolemansa jälkeen (missä olosuhteissa - puhumme tarkemmin alla:

 

[Maidan]

Jatkossa käytän sanan "bratva", jota käytetään laajasti Venäjällä järjestäytyneistä rikollisista.






Skigin Dimitrios, syntynyt 1956 kansalaisuus - Kreikka. Päätös karkotuksesta nro 00-62, 19. toukokuuta 2000. Lisäksi - operatiivisen kehittämisen materiaalit. Yhteydessä Ilya Traberiin ryhmästä "Criminel russe Tambov" (kirjaimellisesti: venäläinen rikollisryhmä Tambov). Hän osallistui useiden yritysten perustamiseen yhdessä Traberin kanssa: "Petersburg Oil Terminal", OBIP (Traberin toimisto, joka toimi Pietarin satamassa vuodesta 1997) jne.

 

[Maidan]

Monacon poliisi ymmärsi oikein. Traber ja Skigin olivat todellakin läheisesti yhteydessä toisiinsa. He oikeasti osallistuivat sataman valtaamiseen vuosina 1993-97. Ja mukaan lukien sataman öljyvaraston vuonna 1995, jonka perusteella rosvot tekivät "Petersburg Oil Terminalin". Juuri tästä terminaalista Skigin ja Traber "asioineet pormestari toimistossa useissa asioissa".

Itse asiassa kysymys siinä oli vain yksi: että varapormestari Vova Putin solmisi pormestaritoimistossa vuokrasopimuksen öljysäiliöaluesta 20 vuoden ajan "oikean" bratvan valvonnassa olevan yrityksen kanssa. Minkä hän teki. Loppujen lopuksi Vova Putin tunsi erittäin hyvin herroja Traberia ja Skiginia, eikä ainoastaan virallisesti.


Pietarin öljyterminaali tänään. Nyt öljysäilöalue maksaa 500 miljoonaa dollaria.

 

[Maidan]

Banditit olivat kuitenkin kiinnostuneita muustakin kun satamasta. Vuonna 1996 he ottaneet halttuun öljyvaraston Pulkovossa ottaessaan samalla lentokoneiden tankkauksen halttun. Skigin kääntyi Putinin puoleen useissa asioissa, ja Vova allekirjoitti määräyksen tämänkin öljysäiliötilan siirtämisestä bratvalle.

Kun Putin muutti Moskovaan vuonna 1997, hän ei menettänyt yhteyttä vanhoihin ystäviin. Kuten israelilainen liikemies Maxim Freidzon (Skiginin ystävä ja kumppani 90-luvulla) muisteli, bratva halusivat aluksi heittää bisneksesta entista varapormestaria - ottamalla hänen epäviralliset osakkeensa terminaalista ja Pulkovosta, jotka hän sai palveluistaan. Mutta Dima Skigin onnistui vakuuttamaan Traberia, Kumarinia (Kum) ja muita auktoriteeteja (vankilan slangi) loukkaamasta Volodyaa: hän vaikuttii lupaavalta henkilöltä, kuka tietää vaikka hänestä joskus olisikin lisää hyötyä.

Ja hän oli hyödyksi. Freidsonin sanoin: "Sitä hetkestä kun Putin tuli FSB johtoon, v.1998, kishlakiin (kylään) saapui ilo. Traber&co menetti pelon lain edessä kokonaan".

Jatkaisin Freidzonin ajatusta. Siitä hetkestä lähtien, kun Putinista tuli presidentti, silloin juhla kishlakissa (kylässä) kasvoi kunnon karnevaaliksi. Joka jatkuu tälle päivälle.

 

[Maidan]

Tämä kuva liittyy tekstiin alla:

 

[Maidan]

2. Ympärileikkausasiantuntija.

Menachim-Mendel Schneerson, hasidien hengellinen johtaja harjoitti ei-perinteisiä tapoja työskennellä uskovien kanssa. Vuodesta 1966 lähtien hän järjesti sunnuntaisin New Yorkin synagogassa julkisen vastaanoton ja antoi jokaiselle dollarin. Synagogan edessä oli jono. Dollarin piti käyttää jumalalle mieluisin tekoihin. Rabbi jakoi useita satoja tuhansia tällaisia "sunnuntadollareita" uransa aikana.

28. heinäkuuta 1991 nuori mies Venäjältä tuli tapaamaan Rebbea. Yhteinen tuttava esitteli hänet rebbeen, tämä jakso säilyi amatöörivideonauhalla видеопленке

"Tämä on edustajamme Leningradista, meidän moel, syyskuussa hän palaa takaisin Neuvostoon, [Neuvostoliittoon] jatkaakseen edelleen työskentelyä ..., viimeisten 4 kuukauden aikana hän on suorittanut yli neljäsataa bris [ ympärileikkaukset]. " Sitten rabbi siunaa nuoren miehen ja antaa hänelle dollarin.

Nuoren miehen nimi oli Maxim Robertovich Freidzon. Liikemies Freidzon, joka 25 vuotta myöhemmin tulee kuuluisaksi sarjasta haastatteluja Pietarin bandittien tavoista ja elämästä, johon hän joutui 1990-luvun puolivälissä. (mukaan lukien Putin, Skigin, Miller jne.). Freidzonin kohtalo osoittautui todellakin olevan täynnä siksakkeja, joista osa on huomionarvoista.

Maxim Freidzon on ЛЭТИ:n, sähköteknisen korkeakoulun Robert Freidzonin poika. Toisin kuin isänsä, matemaatikko ja ateisti, Freidzon Jr. siirtyi uskontoon jo Neuvostoliiton aikoina. 13-vuotiaana hän sanoo "palanneensa käskyjen pitämiseen".

Tavattuaan Rebben New Yorkissa Freidson lähti pian jälleen Venäjälle jatkamaan työtä. Vuoteen 1993 asti hän matkusti ympäri maata ja ympärileikkasi kaikki halukkaat. Työ oli vastuullinen ja tarjosi, kuten Freidzon sanoo, "ei-triviaaliset yhteydet" yhteiskunnan eri piireissä.

Kuitenkin vuonna 1993 kaikki muuttui. Ympärileikkausasiakkaita oli vähemmän, ja Freidson päätti kokeilla käsiään liiketoiminnassa. Aluksi - aseiden valmistuksessa. Hän päätti perustaa Pietariin yrityksen amerikkalaisen "Ithaca" tuotantoon (lisenssillä).

Yksityinen asetehdas bandiitti Pietarissa on lupaava liiketoiminta. Pian Freidzon sai lempinimen "Max the Gunsmith" rosvopiireissä. Mutta tämä liiketoiminta ei mennyt. Yritys luotiin, lisenssit saatiin, mutta tuotanto ei toiminut. Max Gunsmith (hän ei kiellä tätä lempinimeä) ei koskaan tuottanut aseita.

Asevalmistuksen kanssa ei mennyt, mutta Freidzonin seuraava liiketoiminta onnistui - öljytuotteiden kauppa. Ja hän pääsi siihen ystävänsä Dmitry Skiginin ansiosta. Radio Libertyn haastattelussa toukokuussa 2015 Freidzon muistutti:

"... Sain kumppanin, tarkemmin sanoen, 80-luvun vuosien tuttavan, osittain juutalaisyhteisössä, johon kuuluin, Dima Skiginin. Tuolloin hän työskenteli metsäalalla. Asuimme Kirovsky Prospektilla. Tapasimme usein ollessamme naapureita, puhuimme paljon, teimme yhteistyötä pienissä projekteissa, ja sitten syntyi idea luoda yhteinen yritys. "

 

[Maidan]

Dmitry Skigin vaimonsa kanssa matkalla Israelissa,1995. Kuva Freidzonin henkilökohtaisesta arkistosta.

Праздник в кишлаке

1. Тени прошлого. В начале 2011 г. в пресс-службу Кремля от «Новой газеты» поступил вопрос: а был ли г-н Путин в бытность его вице-мэром Петербурга знаком с некими Ильей Трабером и Дмитрием Скигины…

putinism.wordpress.com

(kuvan lähetys epäonnistui)

Skigin on entinen vuorikiipeilyopettaja. Kiipeilijät ovat adrenaliinin narkkareita, riski on heidän kaif (slängi). Jo kesäkuussa 1989 Skiginistä tuli Neuvostoliiton mestari osana Leningradin kaivosinstituutin tiimiä. Peak 4810 Kirgisiassa, Länsirinteellä. Tällainen melkein pelkkä muuri, kilometrin korkea, jota pitkin vesi virtaa ja kiviä putoaa ... Mutta jo vuonna 1990 Skigin luopui urheilusta ja aloitti liiketoiminnan. Tulevaisuudessa hän sai adrenaliinia jo siellä.

1990-luvun alussa hänellä oli Sovex-niminen yritys, joka harjoittaa puun vientiä. Myös Nevskaya Investment Company ja Petrobuild (kiinteistökauppoja). Skiginin katto (mafian suojelu/suojelurahat) oli autoriteettit (lue bandiitit) Traber ja Sergey Vasiliev.

Lisäksi Freidzonin mukaan Skiginillä oli hyvä ystävä pormestari toimistossa ("hän vain kutsui häntä Volodyaksi"). Volodya noina päivinä oli hyvin erilainen kuin Volodya tänään. Freidzon muisti hänet "palvelualttina, традиции блатных) wellfamiliar with underworld, paracriminal kgb:laisena" joka yritti kaikin mahdollisin tavoin miellyttää rosvoja ja "ei päästä ohi mitään ympärillä". Skigin ja Volodya tapasivat säännöllisesti Luna-ravintolassa, jossa Volodya halusi suunnitella epävirallisia tapaamisia.

Volodya. Luna-ravintolasta. Avulias ja ystävällinen tšekisti.
(Kuva)

Праздник в кишлаке

1. Тени прошлого. В начале 2011 г. в пресс-службу Кремля от «Новой газеты» поступил вопрос: а был ли г-н Путин в бытность его вице-мэром Петербурга знаком с некими Ильей Трабером и Дмитрием Скигины…

putinism.wordpress.com

 

[Maidan]

Skigille ja Freidzonille tuli idea vierailivat öljytuotteiden kaupasta vuonna 1994. Tätä varten he perustivat erityisen yrityksen, jonka he myös nimittivät Sovex. Skiginillä oli jo yksi "Sovex" (joka kävi kauppaa puutavaralla), nyt toinen tulisi polttoainekaupaksi. Sitä ne lyhyesti kustuneet "puu" ja "öljy".

3. Öljy "Sovex". Нефтяной «Совэкс».

Virallisesti Sovex-öljy:llä oli kaksi perustajaa: 66% kuului Sigmaan (Skigin ja Freidzon) ja 34% offshore Horizon International Tradingiin (Liechtenstein), jota kutsuttiin yksinkertaisesti Horizoniksi jokapäiväisessä elämässä.

Offshore "Horizont" on melko tunnettu yritys bandiitti Pietarissa. Se luotiin vielä helmikuussa 1992. Kolme ensimmäistä vuotta käytettiin vähän. Pohjimmiltaan se toimi "ulkomaisena sijoittajana" useissa Skigin-yrityksissä Venäjällä. Mutta vuoden 1995 jälkeen siihen jo tuotiin jättimäisiä gangsterirahoja, satoja miljoonia dollareita.

Kuten offshoreen kuuluu, Horizontin todellisia omistajia ei paljastettu. Liechtensteinissa paikallinen asianajaja Markus Hasler ratkaisi kaikki kysymykset viranomaisten kanssa. Nykyisen johdon suoritti englantilainen Graham Smith. Hän on ammattimainen "nominaali" ja oli bulvaanijohtaja useissa kymmenissä muissa yrityksissä.

Kuka oikeastaan seisoo "Horisontin" takana, kävi selväksi vuonna 2000, kun Skigin karkotettiin Monacosta. Paikallisen poliisin mukaan Skigin ja hänen isänsä olivat Horizontin perimmäiset omistajat. Ja yritys itse oli osa offshore-yhtiöiden verkostoa, joka pesi rahaa Tambovin järjestäytyneeltä rikollisryhmältä.

Horizon-ohjaaja Graham Smith on myös merkillinen persoona. Mies, jolla on hyvin hämärä elämäkerta. Entinen Neuvostoliiton kommunistisen kirjallisuuden jakelija Englannissa. Myöhemmin hän muutti Liechtensteiniin, missä hän aloitti nimitystoiminnan johtajana offshore-yrityksissä. Vuonna 1990 hän esiintyi skandaalissa brittiläisen vakuutusyhtiön London United Investments (LUI) konkurssin yhteydessä. Sen romahtamisen kynnyksellä 60 miljoonaa puntaa vietiin sieltä Liechtensteiniin Smithin yhtiöön, josta ne katosivat.

Smith ja Hasler.

 

[Maidan]

1990-luvulla Smith alkoi työskennellä aktiivisesti venäläisten asiakkaiden hyväksi. Hän lähestyi Skiginin. He muodostivat todellisen tandemin, josta tuli Tambov-yhteisrahaston (obšakin) pitäjiä Euroopassa.

Smithia muistaa myös Freidzon:

”Smith aloitti työnsä Venäjän kanssa siitä että julkaisi ja popularisoi neuvostokirjallisuutta Lännessä vielä Neuvostoliiton aikana. Muistin tämän suurella nostalgialla: ilmeisesti sitä maksettiin hänelle paljon rahaa. Pietarissa hän suoritti selkeän kassakoneen toiminnon: jos sinulla on rahaa, jonka haluat siirtää länteen (riippumatta siitä, miten sait sen), voit kääntyä Smithin puoleen ja tehdä transaktion hänen kauttaan. "



Graham Smith. Bratvan kassanhoitaja Liechtensteinissa.


Öljy "Sovex", joka ilmestyi vuonna 1994, liittyi suoraan bratvaan. Yritys oli bandittien. Muodollisesti Skiginillä oli siinä määräysvalta (Sigman ja Horizonin kautta). Mutta vanhemmat toverinsa hallitsivat itse Skiginiä. Hän koordinoi toimintansa öljy "Sovex" :ssa Sergei Vasilievin avtoriteetin kanssa ja totteli häntä.

Sergei Vasiliev on entinen nyrkkeilijä ja vanha bandiitti vielä Neuvostoliiton ajoilta.

 

[Maidan]

4.Зека Васильев. Zek (lyhenne vankista) Vasiljev

1980-luvun alussa, vielä Brežnevin aikana, hän loi yhden ensimmäisistä urheilu-rikollisprikaateista Leningradissa. Krysheval (keräsi rahat) "Galeran" (tuontitavaroiden mustat markkinat Gostiny Dvorissa), automarkkinat Energetikovissa. Tuomittiin kahdesti (raiskauksesta, sitten petoksesta). Viime kerralla hän tuli vankilasta ulos vuonna 1989 ja jatkoi jälleen rakkaan asian parissa - racketin. Myöhemmin hän liittyi koplansa kanssa yhä voimistuvan Tambovin järjestäytyneeseen rikollisryhmään.

Miksi Vasiliev tarvitsi Sovexia? Tambov-rosvot taistelivat tuona aikana (1994-1996) Pietarin polttoainemarkkinoista. Sovex oli yksi tämän taistelun välineistä. Sitä käytettiin haltuunotossa öljysäiliötä satamassa (1995) ja sitten öljyvarikon Pulkovossa (1996)

Jo Neuvostoliiton aikoina Vasiliev oli hyvin erilainen kuin muut racketöörit. Ne olivat vain rikollisia, jotka yksinkertaisesti ryösteli kauppiaita ja pikkuyrittäjiä pelkkä ryöstön takia. Sellaiset silitysrauta- ja juotin sankarit. Vasiliev, toisaalta, oli yksi ensimmäisistä, joka halusi tulla osakkeeseen ja tehdä itse liiketoimintaa yhdessä sponsor barygojen (=tark.mm varastetun tavaran ostaaja) kanssa. Hänen suhteensa Skiginiin perustui tähän malliin.

Vuonna 2015 Vasiliev täytti 60 vuotta. Vuosien kovan työn aikana banditismin alalla hänellä oli tuuria. Hänen rahansa pääasiallinen lähde on Pietarin öljyterminaali satamassa, jonne hän saapui vuonna 1995 yhdessä Skiginin, Traberin ja Putinin kanssa.

Pietari, 2010. Vasiliev harvinaisimmalla "Maserati" MC12: lla ratsastaa ympäri kaupunkia.

 

[notareal]

Dmitry Skigin vaimonsa kanssa matkalla Israelissa,1995. Kuva Freidzonin henkilökohtaisesta arkistosta.

Праздник в кишлаке

1. Тени прошлого. В начале 2011 г. в пресс-службу Кремля от «Новой газеты» поступил вопрос: а был ли г-н Путин в бытность его вице-мэром Петербурга знаком с некими Ильей Трабером и Дмитрием Скигины…

putinism.wordpress.com

(kuvan lähetys epäonnistui)
...

Tätä kuvaa yritit liittää?

vai tämä?

 

[Maidan]

Tätä kuvaa yritit liittää?

vai tämä?

Joo, ajattelin että kuvien lähettämiselle tietyssä ajassa on mahdollisesti joku rajotus tai väärä lähettämiskohta.

Tässä on toinen bandiitti Vasiljevin auto.
Hän on Lamborghini Reventonissa 1,5 miljoonalla eurolla:

 

[Maidan]

Vasilievin liiketoimintalle opetti Dakhya itse - legendaarinen Neuvostoliiton maanalaisen kapitalismin persoonallisuus. Misha Dakhya oli Neuvostoliiton tärkein salakuljettaja. "Galeran" kauppias, joka perusti tuonti elektroniikan salakuljetuksen ja myynnin koko Neuvostoliitoon. Vasiliev osallistui myös tähän.

Vuonna 1985 Dahya vangittiin. Annettiin 15 vuotta ankaran kuurin vankila. Vapautui vuoden 1993 alussa, ja hän liittyi Tambovin järjestäytyneeseen rikollisryhmään, oli Kumarinin läheisessä ympäristössä. Sniper ampui hänet vuonna 1999.

Dahya, Misha.

Vasiliev ei vuoden 1989 jälkeen enää lusinut. Häntä yritettiin tappaa kyllä, ampuivat vuonna 1993, 2006. Molemmat kerrat hän selviytyi murhayrityksistä.

Tämä on hänen "Bugatti Veyron Grand Sport" -tapahtumassa, 2012 1,5-2 miljoonaa euroa kokoonpanosta riippuen.

 

[Maidan]

Ja tämä on Vasilievin kuuluisa "Blue Dacha". Sijaitsee Pietarin lähellä Vyritsa-kylässä, josta hän kotoisin (noin 60 km Pietarista):



Sisälläkin kaikki kunnossa, 14-m korkuiset katot, 5-metriset ritarit, 15 marmorilajiketta.

Kaksipäinen kotka, venäläinen barokki, "V.S.V." kirjaimet - Vasiliev Sergey Vasilievich.

Auktoriteetin Vasiljevin palatsi seisoo Vyritsassa Rabochaya-kadulla (Työlaisten kadulla) paikallisen Oredezh-joen rannalla. Muut Vyritsan asukkaat asuvat myös palatseissa. Tai melkein (alla).

Vyritsa, st. Oredezhskaya, 22. Asuinrakennus (valokuva lokakuu 2016). Talo on rakennettu venäläisten kasarmien tyyliin (niitä on paljon, oikein palatsien katu). Mukavuudet luonnon keskellä, pihalla, mikä onkin parasta, jos sortuminen saattuisi kesken puusee asiointia.

 

[Maidan]

Kuvan alla toinen https://putinism.wordpress.com/2016/11/20/kishlak/ ja muut.
Taustalla näkyy paikallisen sairaalan rakennus: Moskovskaya str., 12. Noin 5 km Vasilievin palatsista. Suurin ongelma on se, että he eivät ole pystyneet korjaamaan viemäriä monen vuosien ajan. Ei ole rahaa. Kerääjä on vanha, vuotaa silloin tällöin, jätevesi tulvii paikallisten asukkaiden alueille. He tietysti kirjoittavat kaikille viranomaisille, mutta rahaa ei ole. (valokuva maaliskuu 2016):



Alla on toinen kuva (taas ei onnistunut siirto)
"Heti kun rahaa löytyy, viemärijärjestelmä varmasti korjataan. Mutta nyt etsitään rahoja, siksi jätevedet virtaa. Onneksi 5 km on melko kaukana Vasiljevin palatsista, eikä haju saavuta "autoriteetin" palatsia".




Hieman enemmän Vyritsa. Kerrostaloalue ja piha. Ei näy marmoria, ei näy asfalttiakaan. Mutta heti kun he löytävät rahaa, he varmasti laittavat senkin.

 

[Maidan]

Vasilievin palatsi. Nikolai II: n muistomerkki, jossa on enkeli ja risti sisäänkäynnillä. Katolla - antiikkihahmot, muinaiset roomalaiset ja roomattaret.

Miksi Nikolai II on täällä? - Ei, Nikolai II ei ollut Tambovin järjestäytyneen rikollisryhmän jäsen, toisin kuin jotkut Venäjän myöhemmistä hallitsijoista. Ilmeisesti "autoriteetti" Vasiljev tuntee olevansa myös ortodoksinen monarkki, sekä antiikin perillinen, jopa patriisi.

Jos Vasiliev todella asuisi Nikolai II: n alaisuudessa, on epätodennäköistä, että hänellä olisi ollut tällainen palatsi. Vasiljevin taipumuksensa mukaan hänelle olisi valittu vaatimattomampi asunto. Jossakin Turukhanskin alueella(Krasnojarskin alue)

Siksi sinisen Dachan sisäänkäynnille on todennäköisesti tarpeen laittaa jokin muu patsas: Putin tai vähintäin Dzerzhinsky. Ilman tšekistien suojelua Vasilyev ja Tambovskyt bratva tuskin pystyisivät istumaan öljyputkeen, asumaan palatseissa ja ajamaan superautoilla saattueen kanssa.

 

[Maidan]

5. Öljyvarasto Pulkovossa.

Kuinka kaikki nämä Pietarin polttoainetilojen valtaukset tapahtuivat teknisesti, joiden tuloilla kuninkaalliset palatsit rakennetaan nyt rikollisille? Voit nähdä tämän Pulkovon lentokentän esimerkistä vuonna 1996.

Pietarissa on ainoa suuri lentokenttä - Pulkovo. Sillä on oma tankkitila - lentokoneiden polttoainekompleksi. Lentoasema oli julkisessa omistuksessa. Mutta entä jos otamme ja yksityistämme täytekompleksin tai ainakin otamme sen pitkäaikaiseen vuokraukseen? - Aivan oikein, valtion lentokentälle ilmestyy yksityinen monopoli lentokoneiden tankkaamiseen.

Ja koska lentokenttä on kansainvälinen, se saa myös valuuttamääräisiä tuloja. Lisäksi niitä tuloja ei tarvitse näyttäkään Venäjällä, vaan pyytää ulkomaisia lentoyhtiöitä siirtämään kerosiinimaksu suoraan Liechtensteiniin, jossa Diman ystävä oli työskennellyt pitkään offshore-horisontissa, Graham Smithkin asui siellä ja kaikki oli hienosäädetty.


Ajatus päästä lentokentälle lupasi huomattavia etuja. Freidzonin omien arvioiden mukaan, kun öljy "Sovex" oli jo alkanut toimia, vasta viiden ensimmäisen vuoden aikana (1996-2001) valuuttakurssivoitto oli 600 miljoonaa dollaria tai 120 miljoonaa dollaria vuodessa.


Pulkovoon lentokoneiden välillä kiertelivät säiliöautot tankkaivat kerosiinia, josta maksu maksettiin Skiginin offshore-yhtiölle Liechtensteiniin.

Kuinka Sovex pääsi Pulkovoon? - Oli mahdotonta mennä sinne kadulta. Kaikki kaupungin lentokentälle liittyvät asiat ratkaistiin Pietarin kaupungintalossa. Varapormestari Vladimir Putin oli vastuussa polttoainealasta. Volodya Luna-ravintolasta.

 

[Maidan]

17. toukokuuta 1996 Volodya allekirjoitti määräyksen Nro 488-r Pulkovon polttoainetankkaus kompleksin siirtämisestä CJSC Sovexin vuokrasopimukseen. Pietarin KUGI: n (kaupungin omaisuudenhoitokomitean) johtaja Mihail Manevich saluttasi ja pian kaivattu vuokrasopimus allekirjoitettiin.

Skigin junaili tämän määräyksen/asiakirjan 488-r. Hän kävi neuvottelemassa tästä Putinin kanssa. Freidzonin mukaan vuokrasopimuksen allekirjoittamiseksi Putin pyysi vaatimattomasti Skiginiltä 15 prosenttia voitoista. Siis 18 miljoonan dollarin vuositulon itselleen. Puolitoista miljoona kuukaudessa.

Vova Putin, vaatimaton varapormestari, Sobchakin salkkua perässä kantaja.

 

[Maidan]

Skigin oli raivoissaan. Freidzonin mukaan, Putinin tapaamisen jälkeen, kun Vova ilmoitti vaatimuksistaan, Skigin kutsui häntä "ahneeksi paskiaiseksi". Neuvottelut jatkuivat. Tämän seurauksena Skigin laski Vovan vaatimus 4 prosenttiin. He eivät vahvistaneet tätä osuutta millään virallisesti, vaan Putin sai rahansa Liechtensteinissa Horizontin kautta.