Sodan demografisten riskien huomiointi ja kutsuntaikä

[Huhta]

Suomessa on ajateltu pitkään, että sota käydään etenkin nuorilla ikäluokilla. Nuorilla ja pelottomilla, nuorilla ja tuoreimmat opit saaneilla, nuorilla ja parhaassa terässä olevilla. Varusmiespalveluskin on eräänlainen siirtymäriitti, jossa pojista tehdään miehiä.

Kuitenkin Ukrainassa on päädytty toiseen ratkaisuun - nuorimpia ei lähetetä taistelun, vaan sodan pyörteisiin on lähetetty ensin vapaaehtoiset, sitten iäkkäämmät ruutiukot asevelvollisina. Nuorten ikäluokkien lähettämistä asevelvollisina on vältetty ja vältetään viimeiseen asti.

Perusteluna tälle on ollut, että jos nuoret ikäluokat tuhoutuvat taistelussa, kansakuntaa kohtaa liki eksistentiaalinen ongelma, kun tulevat isät (ja miksei äiditkin) palaavat rintamalta sinkkiarkuissa ja ruumispusseissa. Lapset jäävät syntymättä, kun vanhempia ei ole, eläkkeille ei löydy maksajia.

Pitäisikö Suomenkin ottaa oppia asiasta? Mitä jos meillä alkaisi käydä vähiin 20-30-vuotiaat? Onko se hyväksyttävää vai pitäisikö doktriinia muuttaa?

 

[Fortis]

Demografisessa mielessä maahan muuttaa työvoimaa joka hakeutuu kansalaiseksi mutta lähes täysin vasta kutsuntaiän jälkeen. Sodan tullen sitten Suomessa syntyneen väestön osuus vähenee.
Kyllä ruutiukkojen käyttö on perusteltua, mutta myös asevelvollisuudesta vapaan uuden väestön pitäisi osallistua ainakin enemmän kustannuksiin.

 

[Myrskyhiiri]

Suomessa on ajateltu pitkään, että sota käydään etenkin nuorilla ikäluokilla. Nuorilla ja pelottomilla, nuorilla ja tuoreimmat opit saaneilla, nuorilla ja parhaassa terässä olevilla. Varusmiespalveluskin on eräänlainen siirtymäriitti, jossa pojista tehdään miehiä.

Kuitenkin Ukrainassa on päädytty toiseen ratkaisuun - nuorimpia ei lähetetä taistelun, vaan sodan pyörteisiin on lähetetty ensin vapaaehtoiset, sitten iäkkäämmät ruutiukot asevelvollisina. Nuorten ikäluokkien lähettämistä asevelvollisina on vältetty ja vältetään viimeiseen asti.

Perusteluna tälle on ollut, että jos nuoret ikäluokat tuhoutuvat taistelussa, kansakuntaa kohtaa liki eksistentiaalinen ongelma, kun tulevat isät (ja miksei äiditkin) palaavat rintamalta sinkkiarkuissa ja ruumispusseissa. Lapset jäävät syntymättä, kun vanhempia ei ole, eläkkeille ei löydy maksajia.

Pitäisikö Suomenkin ottaa oppia asiasta? Mitä jos meillä alkaisi käydä vähiin 20-30-vuotiaat? Onko se hyväksyttävää vai pitäisikö doktriinia muuttaa?

Naisille tulee asettaa lapsentekovelvollisuus samoin kuin miehillä on asevelvollisuus.

Seksi ei ole mitään hupia vaan kysymys on valtakunnan tulevaisuudesta. Siksi wanhaan hyvään aikaan sanottiin että toimen aikana naisen tuli sulkea silmänsä ja ajatella kuningasta/kuningatarta/isänmaata. Ei tänne synnytä toteuttamaan itseään vaan täyttämään velvollisuutensa for King and Country.

Jos siittäjää ei tunnu luomuna siunaantuvan niin valtio tarjoaa keinohedelmöityksen ja pullakahvit kiitoksena for a job well done. Jo nykyinenkin järjestelmä luovuttaa universaalina sosiaalisena etuutena äitiyspakkauksen, lapsilisän yksinhuoltajalisineen where appropriate ja elatustuen jos isää ei ole tai tämä on kykenemätön taloudellisesti.

Naisten tulee kärsiä synnytystuskansa ja vauva-ajan univajeensa samoin kuin miesten varusmiesajan deprivaatiot.

Dulce et decorum est pro patria creo / pario.

 

[Kippari]

Suomessa on ajateltu pitkään, että sota käydään etenkin nuorilla ikäluokilla. Nuorilla ja pelottomilla, nuorilla ja tuoreimmat opit saaneilla, nuorilla ja parhaassa terässä olevilla. Varusmiespalveluskin on eräänlainen siirtymäriitti, jossa pojista tehdään miehiä.

Kuitenkin Ukrainassa on päädytty toiseen ratkaisuun - nuorimpia ei lähetetä taistelun, vaan sodan pyörteisiin on lähetetty ensin vapaaehtoiset, sitten iäkkäämmät ruutiukot asevelvollisina. Nuorten ikäluokkien lähettämistä asevelvollisina on vältetty ja vältetään viimeiseen asti.

Perusteluna tälle on ollut, että jos nuoret ikäluokat tuhoutuvat taistelussa, kansakuntaa kohtaa liki eksistentiaalinen ongelma, kun tulevat isät (ja miksei äiditkin) palaavat rintamalta sinkkiarkuissa ja ruumispusseissa. Lapset jäävät syntymättä, kun vanhempia ei ole, eläkkeille ei löydy maksajia.

Pitäisikö Suomenkin ottaa oppia asiasta? Mitä jos meillä alkaisi käydä vähiin 20-30-vuotiaat? Onko se hyväksyttävää vai pitäisikö doktriinia muuttaa?

Pitäisi ottaa opiksi. Jos tehtävään voi lopputulosta vaarantamatta lähettää isän, niin poika jääköön turvallisempiin maisemiin. Ei käy yleispäteväksi linjaksi, mutta monessa kohdin ihan toimiva ratkaisu. On perusteltua huolehtia siitä että elämä jatkuu sodan jälkeenkin. Kotimaiset tilastot eivät kyllä tue sitä että syntyvyys olisi nuorten miesten tappioiden takia ollut sotien jälkeen alamaissa.

 

[Huhta]

Pitäisi ottaa opiksi. Jos tehtävään voi lopputulosta vaarantamatta lähettää isän, niin poika jääköön turvallisempiin maisemiin. Ei käy yleispäteväksi linjaksi, mutta monessa kohdin ihan toimiva ratkaisu. On perusteltua huolehtia siitä että elämä jatkuu sodan jälkeenkin. Kotimaiset tilastot eivät kyllä tue sitä että syntyvyys olisi nuorten miesten tappioiden takia ollut sotien jälkeen alamaissa.

Tuo on hyvä huomio, että 30-luvun laman ja toisen maailmansodan aikana syntymättä jääneet lapset tehtiin sitten sodan päätyttyä. Toisaalta väestön ikärakenne oli silloin nuorempi (ja ikäluokan suuruuskin keskimäärin ehkä n. 80 000 syntynyttä vuosisadan alkupuolelta toiseen maailmansotaan asti, kun nyt ollaan menossa kohti 40 000 syntyneen ikäluokkia). Samoin kaatuneiden määrä jäi alle sadantuhannen (no, voisi jäädä seuraavassakin sodassa - Ukrainan tappiot on nyt jotain 60-80 tuhannen kaatuneen ja kadonneen luokkaa).

 

[Kippari]

Tuo on hyvä huomio, että 30-luvun laman ja toisen maailmansodan aikana syntymättä jääneet lapset tehtiin sitten sodan päätyttyä. Toisaalta väestön ikärakenne oli silloin nuorempi (ja ikäluokan suuruuskin keskimäärin ehkä n. 80 000 syntynyttä vuosisadan alkupuolelta toiseen maailmansotaan asti, kun nyt ollaan menossa kohti 40 000 syntyneen ikäluokkia). Samoin kaatuneiden määrä jäi alle sadantuhannen (no, voisi jäädä seuraavassakin sodassa - Ukrainan tappiot on nyt jotain 60-80 tuhannen kaatuneen ja kadonneen luokkaa).

Kaatuneiden määrät joissakin pikkupitäjissä olivat meillä aikanaan karmeita. En ole niin hyvin asiaan perehtynyt, että osaisin sanoa oliko noissa paikoissa samanlaiset suuret ikäluokat kuin muualla. Vaihtelua lienee ollut reippaasti?

 

[Ruutiukko]

Sotatilaa vastaavia olosuhteita varten tulisi lainsäädännössä todeta jokaisen 18- 60 vuotiaan Suomessa x, esim 3 vuotta oleskelleen miesoletetun voitavan määrätä asepalvelukseen. Jos asepalvelusta tulee jatkossa sukupuolineutraalia, niin sitten se koskisi henkilöoletettuja. Henkilötappioiden demografinen jakauma tasoittuisi huomattavasti ja samalla tulisi punnittua maassa oleskelevien halu elinolojensa puolustamiseen.

 

[Rauhantekijä]

Nykynuoriso ei muutenkaan tee lapsia joten sopii täyttämään edes asevelvollisuutensa.

.

 

[PM]

Demografisessa mielessä maahan muuttaa työvoimaa joka hakeutuu kansalaiseksi mutta lähes täysin vasta kutsuntaiän jälkeen. Sodan tullen sitten Suomessa syntyneen väestön osuus vähenee.
Kyllä ruutiukkojen käyttö on perusteltua, mutta myös asevelvollisuudesta vapaan uuden väestön pitäisi osallistua ainakin enemmän kustannuksiin.

Nämä maahantulijat tietenkin hoitavat tärkeää siitostoimintaa lisääntymisikäisen kantasuomalaisen miesväestön ollessa sidottuna sotatoimiin. Tällä saadaan myös muutettua demografiaa virallisen mielipiteen mukaan paremmaksi ja jännittävämmäksi. Edellisessä sodassa vainajia ja pysyvästi vammaantuneita tuli molempia n 96 000. Jos nykyisin otettaisiin saman intensiteetin matsi, niin sillä saataisiin kätevästi nopeutettua väestön geneettisen pohjan muutosta erilaiseksi n 200 000 miehen poistuessa parisuhdemarkkinoilta.

 

[Rauhantekijä]

Mikä estää ohjaamasta siirtolaisia suoraan maanpuolustukseen vaikka X vuotta ?
Siinä olisi sopiva tapa osoittaa kiinnostus kotoutumiseen ja Suomen elinolojen puolustamiseen.
Tuon läpikäyminen olisi aika hyvä valttikortti kun jäljempänä on neuvottelu siitä oleskeluluvasta.

.

 

[Fortis]

Mikä estää ohjaamasta siirtolaisia suoraan maanpuolustukseen vaikka X vuotta

Turvallisuusriski. En ole valmis aseistamaan porukkaa joka on ollut maassa vasta vähän aikaa. Asiaa pitää katsoa päinvastoin, reserviläisten aseistusta pitää helpottaa/parantaa ja reservissä toimimisesta pitäisi saada etuoikeuksia opiskeluun ja verotukseen painottuen sijoitettuun reserviin.

 

[Rauhantekijä]

Turvallisuusriski. En ole valmis aseistamaan porukkaa joka on ollut maassa vasta vähän aikaa.

Onko aseellinen puolustaminen ainoa tapa puolustaa yhteiskunnan toimintaa?
Ehkä olisi jotain muutakin, johon hommaan voidaan ohjata.

.

 

[Jopuni]

Onko aseellinen puolustaminen ainoa tapa puolustaa yhteiskunnan toimintaa?
Ehkä olisi jotain muutakin, johon hommaan voidaan ohjata.

.

Tuota samaa oon tavallaan miettinyt , nyt kun osa varushenkilöistä keskeyttää palveluksen, voisko puolustusvoimien kylkeen perustaa pieniä yksiköitä joissa vois kuoluttaa osasta noista keskeyttäjistä ja henkilöistä joita ei oo kelpuutettu normaaliin varushenkilö koulutukseen (vaikka haluja ois), ehkä sinne sopis myös nuo maahanmuuttajat, jonkin sortin "kodinturvajoukot" joissa olis kevyt aseellinenlinja (niille jotka ovat jo olleet alokaskoulutuksessa) ja sitten aseetonlinja erilaisiin kriisiajan tehtäviin siviili yhteiskunnan tueksi.

 

[Fortis]

Mikä estää ohjaamasta siirtolaisia suoraan maanpuolustukseen vaikka X vuotta ?
Siinä olisi sopiva tapa osoittaa kiinnostus kotoutumiseen ja Suomen elinolojen puolustamiseen.
Tuon läpikäyminen olisi aika hyvä valttikortti kun jäljempänä on neuvottelu siitä oleskeluluvasta.

.

Tämä kuuluisi ehkä vituttaa palstalle, mutta hyvä kokenut työntekijä ja niin paljon ymmärrystä Putinille. Kehotan kaikkia tutustumaan tulijoihin.

 

[Huhta]

Turvallisuusriski. En ole valmis aseistamaan porukkaa joka on ollut maassa vasta vähän aikaa. Asiaa pitää katsoa päinvastoin, reserviläisten aseistusta pitää helpottaa/parantaa ja reservissä toimimisesta pitäisi saada etuoikeuksia opiskeluun ja verotukseen painottuen sijoitettuun reserviin.

Entä Ranskan muukalaislegioona? Nekin kyllä tänä päivänä vaativat sellaiset passit, joilla saadaan kaiveltua henkilön taustat esille, että ihan mitä hyvänsä paperitonta syyrialaista/irakilaista ei kelpuuteettaisi...

Olisi sitten Nato-tehtäviin lähetettäviä, ei tarvitsisi niin hirveää sisäpoliittista itkua käydä aina kun liittolaisuus velvoittaa johonkin operaatioon...

 

[J0h1F]

Turvallisuusriski. En ole valmis aseistamaan porukkaa joka on ollut maassa vasta vähän aikaa. Asiaa pitää katsoa päinvastoin, reserviläisten aseistusta pitää helpottaa/parantaa ja reservissä toimimisesta pitäisi saada etuoikeuksia opiskeluun ja verotukseen painottuen sijoitettuun reserviin.

Ei sotilaskoulutuksen tarvitse olla välttämättä kovin aseistettua, tai ainakaan kovapanosammuntoja ei tarvitse järjestää rataa kummemmissa olosuhteissa aseistettujen valvojien läsnäollessa, jos luottamusta ei löydy. Se olisi kuitenkin tehokas karsija elintasopakolaisten suhteen.

Poliittisesti epäluotettavan aineksen kanssa jatkosodassakin pelailtiin osana vangeista koottua joukkoja, ja porukkaa johtanut Nikke Pärmi pärjäsi siitä huolimatta varsin hyvin, vaikka huomattavia määriä niitä epäluotettavia loikkasikin.

Ja jos joku joukko osoittaa epäluotettavuutensa sodassa, niin ei muuta kuin epäsuoraa loikkareiden niskaan.

 

[SatSotHist]

Entä Ranskan muukalaislegioona?

Ranskan muukalaislegioona on oikeastaan hyvä esimerkki asepalveluksen käyttämisestä maahanmuuton kynnyksenä.

+ Tiukka kuri karsii joukosta turhakkeet pois. Sopimuskauden suorittaminen vaatii päättäväisyyttä ja kurnalaisuutta, tiukan myllyn läpikäynti osoittaa suurta sitoutumista.
- Semi-rikollinen sotilasaines aiheuttaa (tietenkin) myös ongelmia. Karkuruus ja väkivalta rehottaa. Esim Korsikassa on säännöllisesti liikehdintää sinne sijoitettua varuskuntaa vastaan. 2. Para on eliittiyksikkö, mutta silti vuosittain tapahtuu ryöstelyä, raiskauksia ja muuta kamalaa.