Tvälups
Ylipäällikkö
Saksan tiedustelu: Bashar al-Assad ei käskenyt kaasuiskua
Uusi Suomi 9.9.2013 08:01 Ulkomaat
Syyrian presidentti Bashar al-Assad ei saksalaisten tiedustelulähteiden mukaan antanut käskyä kaasuiskusta.
Syyrian sisällissota
Syyrian presidentti Bashar al-Assad ei antanut käskyä Damaskosin kaasuiskusta, uskovat saksalaiset tiedustelulähteet Bild am Sonntag -lehden mukaan. Saksalaislehden raportista kertoo verkossa The Guardian.
Bild am Sonntagin mukaan al-Assad olisi myös useaan otteeseen kieltänyt Syyrian sotilasjohtoa käyttämästä kemiallisia aseita kapinallisia vastaan. Lehden lähteet ovat nimettömiä.
Saksalaistiedustelun tiedot perustuvat kaapattuihin puhelinkeskusteluihin. Niiden perusteella al-Assad ei ole henkilökohtaisesti vastuussa iskusta, jota epäillään Syyrian hallituksen tekemäksi.
YK:n tutkimusryhmä ei toistaiseksi ole kyennyt varmistamaan, oliko Syyrian hallitus iskun takana. Yhdysvallat, joka hakee nyt kongressilta valtuutusta Syyrian hallituksen vastaiseen sotilaalliseen interventioon, sen sijaan on kertonut saaneensa todisteita Syyrian hallituksen syyllisyydestä.
Uusi Suomi 9.9.2013 08:01 Ulkomaat
Syyrian presidentti Bashar al-Assad ei saksalaisten tiedustelulähteiden mukaan antanut käskyä kaasuiskusta.
Syyrian sisällissota
Syyrian presidentti Bashar al-Assad ei antanut käskyä Damaskosin kaasuiskusta, uskovat saksalaiset tiedustelulähteet Bild am Sonntag -lehden mukaan. Saksalaislehden raportista kertoo verkossa The Guardian.
Bild am Sonntagin mukaan al-Assad olisi myös useaan otteeseen kieltänyt Syyrian sotilasjohtoa käyttämästä kemiallisia aseita kapinallisia vastaan. Lehden lähteet ovat nimettömiä.
Saksalaistiedustelun tiedot perustuvat kaapattuihin puhelinkeskusteluihin. Niiden perusteella al-Assad ei ole henkilökohtaisesti vastuussa iskusta, jota epäillään Syyrian hallituksen tekemäksi.
YK:n tutkimusryhmä ei toistaiseksi ole kyennyt varmistamaan, oliko Syyrian hallitus iskun takana. Yhdysvallat, joka hakee nyt kongressilta valtuutusta Syyrian hallituksen vastaiseen sotilaalliseen interventioon, sen sijaan on kertonut saaneensa todisteita Syyrian hallituksen syyllisyydestä.
Tässä on aikaisemmin kysyttyihin kysymyksiin vastaukset. Vastaajana toimi: Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen, kapteeni Olli Teirilä.
1. Mitkä ovat Yhdysvaltojen perimmäiset tavoitteet Syyrian konfliktin suhteen?
2. Millaisessa tilanteessa Yhdysvallat voi katsoa onnistuneensa mahdollisissa sotilaallisissa toimissa? Mitä vaaditaan sotilaallisten toimien lisäksi, jotta hyväksyttävä lopputulos konfliktiin saadaan?
V 1-2:
Ennen viime aikoina käytyä keskustelua kemiallisten aseiden käytöstä ja siitä rankaisemisesta Yhdysvallat ovat puhuneet eräänlaisen siirtymävaiheen hallinnon luomisesta Syyrian nykytilanteen ja tulevaisuuden välille. Vielä keväällä 2013 Yhdysvaltojen kanta on ollut, että Bashar al-Assadilla ei henkilökohtaisesti olisi roolia tällaisen hallinnon luomisessa tai sen toiminnassa. Assadin rooli on oikeastaan se yksityiskohta, joka on noussut kynnyskysymykseksi Yhdysvaltojen ja Ranskan sekä Venäjän ja Iranin välisissä kiistoissa. Yhdysvaltojen tavoite lienee edelleen sama eli uuden, sisällissodan eri osapuolia sisältävän, väliaikaisen hallinnon kokoonsaaminen. Syyrian suoranainen strateginen merkitys Yhdysvalloille on hyvin vähäinen.
Tästä näkökulmasta voidaan tarkastella mahdollisten sotilaallisten toimien onnistumista. Pelkällä "rangaistusiskulla" Yhdysvallat toki näyttäisi voimaansa, mutta se ei täysin nykyretoriikan mukaisesti rajattuna vielä edistäisi heidän tavoitteisiin pääsemistään. Hyvä vertailukohta on esimerkiksi vuoden 1998 joulukuussa toteutetut risteilyohjusiskut Irakiin. Iskut liittyivät, ainakin perusteluiltaan, Irakin ja YK:n asetarkastajien yhteistoiminnan takkuamiseen, mutta niillä aikaansaatiin myös kauaskantoisempia vaikutuksia.
Pelkillä sotilaallisilla toimilla on hyvin vaikea saavuttaa Yhdysvaltojen haluamaa loppuasetelmaa. Kansainvälinen yhteisö ei tässä tapauksessa voi luopua sovittelijan roolistaan aselevon saavuttamiseksi. Arabiliitto tulisi todennäköisesti myös sitouttaa nykyistä monipuolisemmin ratkaisunetsintään, tässä yhteydessä tulee esille myös konfliktin ns. omistajuuskysymys. Tämä tosin edellyttäisi sen jäsenten luopumista omista tavotteistaan Syyrian tulevaisuuden suhteen.
3. Millä tavoin mahdollinen Yhdysvaltain suorittama isku Syyriaan tulisi vaikuttamaan Suomeen?
V 3:
Yhdysvaltojen iskulla ei olisi suoranaisia vaikutuksia Suomeen. Väkivaltaisuuksien ainakin hetkellisellä voimistumisella voisi olla joitain muita vaikutuksia. Epäsuoria vaikutuksia saattaisivat olla esimerkiksi uusien nuorien aktivoituminen ja kasvanut halu lähteä taistelemaan Syyriaan omien aatteiden ja ideologien puolesta. Toisaalta kansainvälisellä tasolla paine Syyrian pakolaisten vastaanottamiseksi kasvaa.
Euroopan unionin jäsenenä Suomi joutunee mahdollisten iskujen yhteydessä tai muutenkin konfliktin jatkuessa ottamaan enemmän kantaa mahdollisiin toimiin (humanitaarinen apu jne.). YK:n UNIFIL-operaation mandaattia tuskin muutetaan Syyrian tilanteesta johtuen.
4. Ratkaisiko Yhdysvaltojen tai länsiliittouman isku Syyrian ongelman (sisällissodan) vai saattaisiko se pahentaa sitä entisestään (eskaloituminen naapurimaihin).
5. Voiko sota eskaloitua? Mikä on todennäköisyys Iranin, Venäjän ja jopa Kiinan mukaantulolle?
V 4-5 (osin 10):
Yhdysvaltojen isku ei todennäköisesti ratkaisisi Syyrian sisällissotaa, mutta riippuen iskun laajuudesta sillä saattaisi kyllä olla vaikutusta tilanteeseen. Yksi vaihtoehto on että Yhdysvaltojen iskun mahdollisesti alkaessa kapinalliset keskittävät voimansa ja pyrkivät iskemään hallinnon joukkoja vastaan esimerkiksi Damaskuksessa ja Aleppossa. Tämä todennäköisesti johtaisi ainakin hetkellisesti kiihtyvään väkivaltaan alueilla. Lopputulosta olisi hyvin vaikea arvioida. Tämä sisältää myös riskin sisällisodan leviämisestä naapurimaihin, erityisesti Libanonin pohjoisosiin.
Venäjä ja Kiina tuskin ottavat sotilaalllisesti osaa konfliktiin. Heillä ei ole halua joutua fyysisisesti vastakkain länsimaiden kanssa. Koulutus- ja tiedustelutukea varmasti olisi edelleen odotettavissa ainakin Venäjän suunnalta. Venäjä myös jatkanee Syyrian hallinnon tukemista liittyen heille toimitettuihin asejärjestelmiin, niiden kouluttamiseen ja osin myös operoimiseen.
Kovasta, revanssihenkisestä retoriikastaan huolimatta Iran tuskin itse iskisi suoraan mihinkään kohteisiin, vaikka Yhdysvallat iskisikin Syyriaan. Iranin todennäköisin toimintavaihtoehto on vastatoimet Hizbollahin kautta. Tällöin saattaisi tulla kyseeseen myös kostoiskut Israeliin. Tähän liittyy kysymys Hizbollahin todellisesta halusta uhrautua Syyrian nykyhallinnon puolesta. Todennäköisin vaihtoehto olisi hyvin pienet vastatoimet.
Niinsanottu worst case scenario on toki Lähi-idän ollessa kyseessä todella laaja, useita valtioita ja pienempiä ryhmiä koskeva sekä pitkäkestoista väkivaltaa sisältävä vaihtoehto.
6. Onko Syyrian väestö peruuttamattomalla tavalla jakautunut? Onko mahdollista, että ulkopuoliset iskut itseasiassa palvelevat Assadin hallintoa? Rajoitetut, tarkat iskut Syyrian infraan ja sotilaskohteisiin....vahvistuuko Assadin legimiteetti Syyrian väestön silmissä? Ovatko sisäiset jakolinjat peruuttamattomia?
V 6:
Syyrian väestö on toki tällä hetkellä jakaantunutta, mutta heitä yhdistää kasvava toive sisällissodan väkivaltaisuuksien loppumisesta. Erityisesti alueellisten toimijoiden tehtäväksi jää mahdollisen aselevon ja rauhan tullessa verikoston kierteen katkaiseminen.
Osa sisällissodassa mukana olevista ja muistakin ryhmittymistä varmasti käyttäisi Yhdysvaltojen iskuja propaganda-tarkoitukseen. "Suuri Saatana uudella ristiretkellä muslimien alistamiseksi" jne. Uskon, että Syyrian sisällä Yhdysvaltojen iskut todennäköisesti koettaisiin vaihtelevasti riippuen niiden välittömistä seurauksista.
7. Onko Yhdysvaltojen mahdollinen isku Syyriaan suurikin yllätys? Mikä on Israelin näkökanta ja intressit Syyrian suhteen?
V 7:
Ottaen huomioon Yhdysvaltojen toimet 1996 (Irakin asevoimien hyökkäys kurdeja vastaan) ja 1998 (YK:n asetarkastajat) Irakin suhteen, ei mahdollisia iskuja Syyriaan voida pitää kovinkaan suurena yllätyksenä.
Israel on pyrkinyt ottamaan Syyrian tilanteeseen mahdollisimman paljon etäisyyttä. Heidän suurin huolensa on Israelin vastaisen Hizbollahin hyötyminen tilanteesta, poliittisesti ja erityisesti aseellisesti. Assadin hallinto on ollut Israelille "hyvä vihollinen", jonka toiminta on ollut hyvin ennalta-arvattavaa ja lähinnä retorista. Mahdollisten ääri-islamistien valtaannousu Syyriassa olisi
Israelille todellinen huolenaihe.
8. Miksi Venäjä seisoo edelleen vankkumattomasti Bashar Al-Assadin hallinnon takana? Mitkä ovat Venäjän tavoitteet Syyrian konfliktissa?
V 8:
Venäjän ensisijaiset tavoitteet lienevät estää Libyan operaation kaltainen suojeluvastuuperiaatteen rajoittamaton käyttö. Venäjän kannalta tarkasteltuna myös valtioiden suvereenisuuden ylläpitäminen on tärkeää. Vaikka Venäjä näyttää olevan kiinteästi kytköksissä nimenomaan al-Assadin hallintoon, on sille todennäköisesti tärkeintä ettei länsi sanele uuden hallinnon kokoonpanoa missään tapauksessa. Al-Assadin hallinnon kaatuminen ei todennäköisesti olisi Venäjän kannalta täysin mahdoton ajatus, jos Venäjä pystyy sitä kautta, tavalla tai toisella, ylläpitämään omaa arvovaltaansa maailmanpolitiikassa.
9. Miten Bashar Al-Assadin hallinto varautuu mahdolliseen sotilaalliseen iskuun? Entä, miten arvioit Syyrian reagoivan sotilaalliseen iskuun sen tapahtuessa?
V 9:
Hallinto on toistaiseksi reagoinut mahdollisiin iskuin hajauttamalla toimintaansa entisestään. Tosin myös hallinnon joukot ovat entistä enemmän hajallaan eri puolilla maata, eikä niiden toiminnan koordinoinnin tasosta ole tällä hetkellä selvää käsitystä. Tämä saattaa olla yksi tekijä, jos mietitään esimerkiksi heidän osuuttaan joukkotuhoaseiden käyttöön elokuussa. Hallinnon reaktiot itse iskuun jäävät todennäköisesti hyvin vähäisiksi, paljon riippuu siitä, miten esimerkiksi kapinalliset yrittävät hyödyntää iskujen synnyttämää tilannetta.
10. Miten todennäköisenä pidät, että Syyriassa käytetään kemiallisia aseita vielä nykyisten iskujen lisäksi? Mikä on Iranin rooli konfliktissa, tuleeko Iran reagoimaan jotenkin länsivaltojen mahdolliseen iskuun, ja jos tulee reagoimaan, niin miten?
Vrt. vastaus 4-5
11. Tuottavatko Venäjän Välimerellä toimivat alukset ilmatilannekuvaa Syyrian asevoimille? Voiko Syyria sammuttaa tutkansa ja luottaa ennakkovaroituksen osalta venäläisiin? Kuinka lähellä venäläiset alukset ovat Syyriaa?
V 11 (ja osin 13):
Tämä voisi olla yksi epäsuoran toiminnan muoto, jolla venäläiset voisivat tukea Syyrian asevoimia. Olennainen kysymys on, millä tasolla on Syyrian asevoimien kyky käyttää heille toimitettuja valvonta- ja torjuntajärjestelmiä.
12. Kuinka todennäköisesti USA käyttää ilmavoimiaan ensi-iskussa? Onko odotettavissa Syyrian ilmavoimien toimintaa hyökkäyksen aikana? Iskeekö Syyria takaisin ja jos, niin miten?
V 12:
On hyvin mahdollista, että Yhdysvallat käyttäisi myös ilmavoimiaan iskuissa. Uskon että tämä riippuu siitä, kuinka Syyrian ilmapuolustukseen on aluksi vaikutettu esimerkiksi risteilyohjuksilla tai muilla keinoin. Ilmavoimien käyttö riippuu myös Yhdysvaltojen kongressin mahdollisesti antamien toimintavaltuuksien laajuudesta ja maan johdon operaatiolle asettamista todellisista tavotteista.
13. Mikä on Syyrian ilmapuolustuksen tämänhetkinen tila? Onko Syyrian armeijalla realistisia mahdollisuuksia torjua länsivaltojen ilmahyökkäystä tai aiheuttaa hyökkäävälle osapuolelle tappioita?
Vrt. vastaus 11.
14. Tulisiko Venäläisten myös puuttua tilanteeseen entistä vakavammin?
V 14:
Venäläisten aktiivisempi sotilaallinen osallistuminen todennäköisesti aiheuttaisi suuren riskin tilanteen eskaloitumiselle. Olennaista olisi ehkä molempien osapuolien voimakkaampi ulkopuolinen painostaminen, tukijoidensa osalta, kohti aselepoa ja poliittista ratkaisua.
15. Olisiko mahdollista,että jopa Venäjä tekisi iskuja Syyriaan?
V 15:
En näe tätä nykytilanteessa kovinkaan mahdollisena.
16. Onko totuudenmukaista käyttää Syyrian konfliktista nimeä Sisällissota. Onko Syyriassa kansa noussut kapinaan,vai onko kyse ulkoapäin johdetusta toiminnasta.
V 16:
Mielestäni Syyrian tapauksessa voidaan puhua sisällissodasta. Vaikka tapahtumat alkoivat mielenosoituksista ja niiden tukahduttamisesta voimakeinoin, paremman toimintatapamallin ja suorituskyvyn puuttuessa, on tilanne edetessään kasvanut sisällissodan luonteen ja tunnusmerkit täyttäviin mittoihin. Molemmat osapuolet saavat tukea myös maan ulkopuolelta ja vaikka esimerkiksi kapinallisten toimintaa koordinoitaisiinkin maan ulkopuolelta on kuitenkin kysen maan sisällä tapahtuvista sotatoimista.
1. Mitkä ovat Yhdysvaltojen perimmäiset tavoitteet Syyrian konfliktin suhteen?
2. Millaisessa tilanteessa Yhdysvallat voi katsoa onnistuneensa mahdollisissa sotilaallisissa toimissa? Mitä vaaditaan sotilaallisten toimien lisäksi, jotta hyväksyttävä lopputulos konfliktiin saadaan?
V 1-2:
Ennen viime aikoina käytyä keskustelua kemiallisten aseiden käytöstä ja siitä rankaisemisesta Yhdysvallat ovat puhuneet eräänlaisen siirtymävaiheen hallinnon luomisesta Syyrian nykytilanteen ja tulevaisuuden välille. Vielä keväällä 2013 Yhdysvaltojen kanta on ollut, että Bashar al-Assadilla ei henkilökohtaisesti olisi roolia tällaisen hallinnon luomisessa tai sen toiminnassa. Assadin rooli on oikeastaan se yksityiskohta, joka on noussut kynnyskysymykseksi Yhdysvaltojen ja Ranskan sekä Venäjän ja Iranin välisissä kiistoissa. Yhdysvaltojen tavoite lienee edelleen sama eli uuden, sisällissodan eri osapuolia sisältävän, väliaikaisen hallinnon kokoonsaaminen. Syyrian suoranainen strateginen merkitys Yhdysvalloille on hyvin vähäinen.
Tästä näkökulmasta voidaan tarkastella mahdollisten sotilaallisten toimien onnistumista. Pelkällä "rangaistusiskulla" Yhdysvallat toki näyttäisi voimaansa, mutta se ei täysin nykyretoriikan mukaisesti rajattuna vielä edistäisi heidän tavoitteisiin pääsemistään. Hyvä vertailukohta on esimerkiksi vuoden 1998 joulukuussa toteutetut risteilyohjusiskut Irakiin. Iskut liittyivät, ainakin perusteluiltaan, Irakin ja YK:n asetarkastajien yhteistoiminnan takkuamiseen, mutta niillä aikaansaatiin myös kauaskantoisempia vaikutuksia.
Pelkillä sotilaallisilla toimilla on hyvin vaikea saavuttaa Yhdysvaltojen haluamaa loppuasetelmaa. Kansainvälinen yhteisö ei tässä tapauksessa voi luopua sovittelijan roolistaan aselevon saavuttamiseksi. Arabiliitto tulisi todennäköisesti myös sitouttaa nykyistä monipuolisemmin ratkaisunetsintään, tässä yhteydessä tulee esille myös konfliktin ns. omistajuuskysymys. Tämä tosin edellyttäisi sen jäsenten luopumista omista tavotteistaan Syyrian tulevaisuuden suhteen.
3. Millä tavoin mahdollinen Yhdysvaltain suorittama isku Syyriaan tulisi vaikuttamaan Suomeen?
V 3:
Yhdysvaltojen iskulla ei olisi suoranaisia vaikutuksia Suomeen. Väkivaltaisuuksien ainakin hetkellisellä voimistumisella voisi olla joitain muita vaikutuksia. Epäsuoria vaikutuksia saattaisivat olla esimerkiksi uusien nuorien aktivoituminen ja kasvanut halu lähteä taistelemaan Syyriaan omien aatteiden ja ideologien puolesta. Toisaalta kansainvälisellä tasolla paine Syyrian pakolaisten vastaanottamiseksi kasvaa.
Euroopan unionin jäsenenä Suomi joutunee mahdollisten iskujen yhteydessä tai muutenkin konfliktin jatkuessa ottamaan enemmän kantaa mahdollisiin toimiin (humanitaarinen apu jne.). YK:n UNIFIL-operaation mandaattia tuskin muutetaan Syyrian tilanteesta johtuen.
4. Ratkaisiko Yhdysvaltojen tai länsiliittouman isku Syyrian ongelman (sisällissodan) vai saattaisiko se pahentaa sitä entisestään (eskaloituminen naapurimaihin).
5. Voiko sota eskaloitua? Mikä on todennäköisyys Iranin, Venäjän ja jopa Kiinan mukaantulolle?
V 4-5 (osin 10):
Yhdysvaltojen isku ei todennäköisesti ratkaisisi Syyrian sisällissotaa, mutta riippuen iskun laajuudesta sillä saattaisi kyllä olla vaikutusta tilanteeseen. Yksi vaihtoehto on että Yhdysvaltojen iskun mahdollisesti alkaessa kapinalliset keskittävät voimansa ja pyrkivät iskemään hallinnon joukkoja vastaan esimerkiksi Damaskuksessa ja Aleppossa. Tämä todennäköisesti johtaisi ainakin hetkellisesti kiihtyvään väkivaltaan alueilla. Lopputulosta olisi hyvin vaikea arvioida. Tämä sisältää myös riskin sisällisodan leviämisestä naapurimaihin, erityisesti Libanonin pohjoisosiin.
Venäjä ja Kiina tuskin ottavat sotilaalllisesti osaa konfliktiin. Heillä ei ole halua joutua fyysisisesti vastakkain länsimaiden kanssa. Koulutus- ja tiedustelutukea varmasti olisi edelleen odotettavissa ainakin Venäjän suunnalta. Venäjä myös jatkanee Syyrian hallinnon tukemista liittyen heille toimitettuihin asejärjestelmiin, niiden kouluttamiseen ja osin myös operoimiseen.
Kovasta, revanssihenkisestä retoriikastaan huolimatta Iran tuskin itse iskisi suoraan mihinkään kohteisiin, vaikka Yhdysvallat iskisikin Syyriaan. Iranin todennäköisin toimintavaihtoehto on vastatoimet Hizbollahin kautta. Tällöin saattaisi tulla kyseeseen myös kostoiskut Israeliin. Tähän liittyy kysymys Hizbollahin todellisesta halusta uhrautua Syyrian nykyhallinnon puolesta. Todennäköisin vaihtoehto olisi hyvin pienet vastatoimet.
Niinsanottu worst case scenario on toki Lähi-idän ollessa kyseessä todella laaja, useita valtioita ja pienempiä ryhmiä koskeva sekä pitkäkestoista väkivaltaa sisältävä vaihtoehto.
6. Onko Syyrian väestö peruuttamattomalla tavalla jakautunut? Onko mahdollista, että ulkopuoliset iskut itseasiassa palvelevat Assadin hallintoa? Rajoitetut, tarkat iskut Syyrian infraan ja sotilaskohteisiin....vahvistuuko Assadin legimiteetti Syyrian väestön silmissä? Ovatko sisäiset jakolinjat peruuttamattomia?
V 6:
Syyrian väestö on toki tällä hetkellä jakaantunutta, mutta heitä yhdistää kasvava toive sisällissodan väkivaltaisuuksien loppumisesta. Erityisesti alueellisten toimijoiden tehtäväksi jää mahdollisen aselevon ja rauhan tullessa verikoston kierteen katkaiseminen.
Osa sisällissodassa mukana olevista ja muistakin ryhmittymistä varmasti käyttäisi Yhdysvaltojen iskuja propaganda-tarkoitukseen. "Suuri Saatana uudella ristiretkellä muslimien alistamiseksi" jne. Uskon, että Syyrian sisällä Yhdysvaltojen iskut todennäköisesti koettaisiin vaihtelevasti riippuen niiden välittömistä seurauksista.
7. Onko Yhdysvaltojen mahdollinen isku Syyriaan suurikin yllätys? Mikä on Israelin näkökanta ja intressit Syyrian suhteen?
V 7:
Ottaen huomioon Yhdysvaltojen toimet 1996 (Irakin asevoimien hyökkäys kurdeja vastaan) ja 1998 (YK:n asetarkastajat) Irakin suhteen, ei mahdollisia iskuja Syyriaan voida pitää kovinkaan suurena yllätyksenä.
Israel on pyrkinyt ottamaan Syyrian tilanteeseen mahdollisimman paljon etäisyyttä. Heidän suurin huolensa on Israelin vastaisen Hizbollahin hyötyminen tilanteesta, poliittisesti ja erityisesti aseellisesti. Assadin hallinto on ollut Israelille "hyvä vihollinen", jonka toiminta on ollut hyvin ennalta-arvattavaa ja lähinnä retorista. Mahdollisten ääri-islamistien valtaannousu Syyriassa olisi
Israelille todellinen huolenaihe.
8. Miksi Venäjä seisoo edelleen vankkumattomasti Bashar Al-Assadin hallinnon takana? Mitkä ovat Venäjän tavoitteet Syyrian konfliktissa?
V 8:
Venäjän ensisijaiset tavoitteet lienevät estää Libyan operaation kaltainen suojeluvastuuperiaatteen rajoittamaton käyttö. Venäjän kannalta tarkasteltuna myös valtioiden suvereenisuuden ylläpitäminen on tärkeää. Vaikka Venäjä näyttää olevan kiinteästi kytköksissä nimenomaan al-Assadin hallintoon, on sille todennäköisesti tärkeintä ettei länsi sanele uuden hallinnon kokoonpanoa missään tapauksessa. Al-Assadin hallinnon kaatuminen ei todennäköisesti olisi Venäjän kannalta täysin mahdoton ajatus, jos Venäjä pystyy sitä kautta, tavalla tai toisella, ylläpitämään omaa arvovaltaansa maailmanpolitiikassa.
9. Miten Bashar Al-Assadin hallinto varautuu mahdolliseen sotilaalliseen iskuun? Entä, miten arvioit Syyrian reagoivan sotilaalliseen iskuun sen tapahtuessa?
V 9:
Hallinto on toistaiseksi reagoinut mahdollisiin iskuin hajauttamalla toimintaansa entisestään. Tosin myös hallinnon joukot ovat entistä enemmän hajallaan eri puolilla maata, eikä niiden toiminnan koordinoinnin tasosta ole tällä hetkellä selvää käsitystä. Tämä saattaa olla yksi tekijä, jos mietitään esimerkiksi heidän osuuttaan joukkotuhoaseiden käyttöön elokuussa. Hallinnon reaktiot itse iskuun jäävät todennäköisesti hyvin vähäisiksi, paljon riippuu siitä, miten esimerkiksi kapinalliset yrittävät hyödyntää iskujen synnyttämää tilannetta.
10. Miten todennäköisenä pidät, että Syyriassa käytetään kemiallisia aseita vielä nykyisten iskujen lisäksi? Mikä on Iranin rooli konfliktissa, tuleeko Iran reagoimaan jotenkin länsivaltojen mahdolliseen iskuun, ja jos tulee reagoimaan, niin miten?
Vrt. vastaus 4-5
11. Tuottavatko Venäjän Välimerellä toimivat alukset ilmatilannekuvaa Syyrian asevoimille? Voiko Syyria sammuttaa tutkansa ja luottaa ennakkovaroituksen osalta venäläisiin? Kuinka lähellä venäläiset alukset ovat Syyriaa?
V 11 (ja osin 13):
Tämä voisi olla yksi epäsuoran toiminnan muoto, jolla venäläiset voisivat tukea Syyrian asevoimia. Olennainen kysymys on, millä tasolla on Syyrian asevoimien kyky käyttää heille toimitettuja valvonta- ja torjuntajärjestelmiä.
12. Kuinka todennäköisesti USA käyttää ilmavoimiaan ensi-iskussa? Onko odotettavissa Syyrian ilmavoimien toimintaa hyökkäyksen aikana? Iskeekö Syyria takaisin ja jos, niin miten?
V 12:
On hyvin mahdollista, että Yhdysvallat käyttäisi myös ilmavoimiaan iskuissa. Uskon että tämä riippuu siitä, kuinka Syyrian ilmapuolustukseen on aluksi vaikutettu esimerkiksi risteilyohjuksilla tai muilla keinoin. Ilmavoimien käyttö riippuu myös Yhdysvaltojen kongressin mahdollisesti antamien toimintavaltuuksien laajuudesta ja maan johdon operaatiolle asettamista todellisista tavotteista.
13. Mikä on Syyrian ilmapuolustuksen tämänhetkinen tila? Onko Syyrian armeijalla realistisia mahdollisuuksia torjua länsivaltojen ilmahyökkäystä tai aiheuttaa hyökkäävälle osapuolelle tappioita?
Vrt. vastaus 11.
14. Tulisiko Venäläisten myös puuttua tilanteeseen entistä vakavammin?
V 14:
Venäläisten aktiivisempi sotilaallinen osallistuminen todennäköisesti aiheuttaisi suuren riskin tilanteen eskaloitumiselle. Olennaista olisi ehkä molempien osapuolien voimakkaampi ulkopuolinen painostaminen, tukijoidensa osalta, kohti aselepoa ja poliittista ratkaisua.
15. Olisiko mahdollista,että jopa Venäjä tekisi iskuja Syyriaan?
V 15:
En näe tätä nykytilanteessa kovinkaan mahdollisena.
16. Onko totuudenmukaista käyttää Syyrian konfliktista nimeä Sisällissota. Onko Syyriassa kansa noussut kapinaan,vai onko kyse ulkoapäin johdetusta toiminnasta.
V 16:
Mielestäni Syyrian tapauksessa voidaan puhua sisällissodasta. Vaikka tapahtumat alkoivat mielenosoituksista ja niiden tukahduttamisesta voimakeinoin, paremman toimintatapamallin ja suorituskyvyn puuttuessa, on tilanne edetessään kasvanut sisällissodan luonteen ja tunnusmerkit täyttäviin mittoihin. Molemmat osapuolet saavat tukea myös maan ulkopuolelta ja vaikka esimerkiksi kapinallisten toimintaa koordinoitaisiinkin maan ulkopuolelta on kuitenkin kysen maan sisällä tapahtuvista sotatoimista.
aj77
Greatest Leader
ctg kirjoitti:
Assad ei väisty. Jos molemmat Iran ja Venäjä luopuu tuestaan Assadille,ne menettävät maan. Koska Assad ei väisty. Ennemmin paetaan vuorille missä alawiiteilla on kunnon puitteet häiriköidä. Villi veikkaus. Eikä tuo millään vaaleilla lopu. Kaasua lentäisi edelleen koska Al-nusra ja kumppanit siellä tiehuu.
Jos taas foliot ovat oikeassa,niin tuo ehdotus ei voi kelvata lännelle.
baikal kirjoitti:
Anteeksi, että artikuloin itseni hieman epäselvästi. Ei todellakaan ollut tarkoitus syyttää sinua väitteistä, että olen jenkkipropagandan sokaisema, koska et ole missään vaiheessa sellaista väittänytkään. Vastasin vaan laiskuuttani samassa viestissä näille kaiken maailman hessukessuille, ctg:eille ja muille foliohatuille...
Ei ole mielestäni kovin uskottavaa, jos teoria siitä mitä Syyriassa tapahtui vaihtuu päivittäin, ainoana yhdistävä tekijänä on se, että Venäjällä, Iranilla ja Assadin hallinnolla ei ainakaan ollut mitää tekemistä kemiallisten aseiden kanssa, ja että kyse on tavalla tai toisella amerikkalaisten ja sionistien salaliitosta. Ja jos ei ole, niin jotain ne kuitenkin juonittelevat koko muun maailman päänmenoksi...
Arvostan sitä, että asioihin ja väitteisiin suhtaudutaan kriittisesti, mutta en pidä tosiasioista piittaamattomasta ideologisesta poisselittämisestä, jossa lähtökohdat ovat edellä kuvatun kaltaisia...
Oli muuten asiallisia ja hyviä vastauksia Teirilältä.
Henkilökohtaisesti kannatan suuresti tuota Venäjän ehdotusta, että Assad antaa kemialliset aseensa pois. Tällä päästäisiin todennäköisesti paljon kestävämpään ratkaisuun kuin millään sotilaallisilla toimilla. Ilmaiskuilla on käytännössä mahdotonta tuhota kaikki kemiallisia aseita, tämä vähentäisi merkittävästi mahdollisuutta, että kemiallisia aseita päätyy jonakin päivänä terroristien käsiin. Samalla länsi, ennen muuta Yhdysvalla, välttyy yhdeltä "turhalta" Lähi-Idän sodalta. Epäilen kuitenkin Assadin halua tarttua tarjoukseen, koska kemialliset aseet ovat hänen viimeinen jokerikortti, jonka voi pelata jos tilanne muuttuu todella tukalaksi...
Kannattaa kuitenkin huomata, että tällaiseen ei olisi auennut mahdollisuutta ilman realistista uhkaa sotilaallisista vastatoimista. Diplomatia toimii harvoin ilman "keppiä", täytyy olla jotain sanojensa tueksi. Samalla kannattaa huomioida muutos Venäjän politiikassa, tämä on epävirallinen tunnustus siitä, että kaasuiskujen takana todellakin
oli Assadin hallinto. Suoraanhan Venäjä ei tule sitä koskaan myöntämään...
Henkilökohtaisesti kannatan suuresti tuota Venäjän ehdotusta, että Assad antaa kemialliset aseensa pois. Tällä päästäisiin todennäköisesti paljon kestävämpään ratkaisuun kuin millään sotilaallisilla toimilla. Ilmaiskuilla on käytännössä mahdotonta tuhota kaikki kemiallisia aseita, tämä vähentäisi merkittävästi mahdollisuutta, että kemiallisia aseita päätyy jonakin päivänä terroristien käsiin. Samalla länsi, ennen muuta Yhdysvalla, välttyy yhdeltä "turhalta" Lähi-Idän sodalta. Epäilen kuitenkin Assadin halua tarttua tarjoukseen, koska kemialliset aseet ovat hänen viimeinen jokerikortti, jonka voi pelata jos tilanne muuttuu todella tukalaksi...
Kannattaa kuitenkin huomata, että tällaiseen ei olisi auennut mahdollisuutta ilman realistista uhkaa sotilaallisista vastatoimista. Diplomatia toimii harvoin ilman "keppiä", täytyy olla jotain sanojensa tueksi. Samalla kannattaa huomioida muutos Venäjän politiikassa, tämä on epävirallinen tunnustus siitä, että kaasuiskujen takana todellakin
oli Assadin hallinto. Suoraanhan Venäjä ei tule sitä koskaan myöntämään...
Raveni
Greatest Leader
Tuo venäjän ehdotus on ihan kannatettava mutta kyse ei ole loppujen lopuksi ollut siitä että onko maassa kemiallisia aseita jäljellä iskujen jälkeen vai ei. Yksi tavoite varmaankin on että ei ole. Itse olen käsittänyt niin että yhdysvalloille kyse on "kostosta" joka johtuu kemiallisten aseiden käytöstä siviilejä vastaan. En usko että yhdysvalloille riittää että syyria luopuu joukkotuho aseistaan vaan kyllä siinä täytyy jonkun pää myös pudota tai ainakin ilmestyä kansainväliseen tuomioistuimeen syytettynä joukkotuhonnasta. Uskoisin että rajattuna tavoitteena on todennäköisesti myös se että pyrkimyksenä on antaa hallituksen joukoille sellainen isku että toipuminen vie tovin ja muuttaa näin sodan kulkua.
Monet maat odottavat että maailman poliisi toimii ja näyttää että teoilla on seurauksia. Kysymys on myös yhdysvaltojen uskottavuudesta. Itse ihmettelisin suuresti että iskut vältettäisiin sillä että kemiallisia aseita roudattaisiin venäjälle. Kyllä se vaatii vähän enemmän, ainakin Assadin saattamista oikeuden eteen.
Monet maat odottavat että maailman poliisi toimii ja näyttää että teoilla on seurauksia. Kysymys on myös yhdysvaltojen uskottavuudesta. Itse ihmettelisin suuresti että iskut vältettäisiin sillä että kemiallisia aseita roudattaisiin venäjälle. Kyllä se vaatii vähän enemmän, ainakin Assadin saattamista oikeuden eteen.
ctg kirjoitti:
Jep, soopaa tulee ovista ja ikkunoista. Aina näissä kriiseissä on näköjään se piirre, että kaikki kanavat täyttyvät jos minkälaisella informaatiolla. Jälkeenpäin asiat näyttävät kovin toisenlaisilta, kerrasta toiseen. Minä en tällä haavaa enää edes yritä päästä selvyyteen mistään, ei riitä kapasiteetti.
Kaukovittuilija
Kapteeni
Tähystäjä kirjoitti:
Luulisi Assadin itsekin huomanneen USA:n korttien huvenneen matkan varrella, vaikka pelimerkkejä olisikin vaikka millä mitalla. Mutta katsotaan nyt ensin se kongressin käsi.
Samses
Ylipäällikkö
Teräsmies kirjoitti:
Nämä pst-ohjusmiehet ovat muuten ennenkin näillä videoilla tehneet tosi hyviä suorituksia, ja taktinen osaaminen ihan toista luokkaa kuin monilla videoilla näkyvä päätön kuulien roiskiminen. Tässäkin on loistavasti valittu tuliasema, niin korkealla rinteellä että näkyvyys on erinomainen ja parhaassa tapauksessa saattaa olla jopa että jäljelle jääneen tankin tykin maksimikoro ei riitä eli vaunu ei pysty ampumaan takaisin.