Kansainvälisellä lailla ei ole merkitystä, kun Syyrian armeija nujertaa kapinallisia ja nämä taistelevat vastaan kaikin keinoin.
yle.fi
Syyrian kapinallisten viimeistä tukikohtaa on pommitettu armotta jo kuukausi – Onko Idlibistä lähdössä kolme miljoonaa pakolaista?
Kansainvälisellä lailla ei ole merkitystä, kun Syyrian armeija nujertaa kapinallisia ja nämä taistelevat vastaan kaikin keinoin.
Syyrian armeija ja sitä tukevat Venäjän ilmavoimat ovat pommittaneet jo kuukauden ajan Syyrian luoteista Idlibin maakuntaa.
Osapuolten välillä syyskuussa tehdyn sopimuksen mukaan Idlib on niin sanottu de-eskalaatioalue, eli maan sisällissodan ei kuuluisi ulottua sinne.
Idlib olikin talven ajan suhteellinen rauhallinen, mutta tilanne muuttui huhtikuun lopulla.
Idlibin asutuskeskuksiin on ammuttu ohjuksia ja pudotettu satoja tynnyripommeja. Syyria on tehnyt tykistöiskuja kapinallisten asemiin.
YK:n ja vapaaehtoisjärjestö Valkokypärien mukaan iskuja on kohdistettu myös humanitaarisiin kohteisiin, kuten sairaaloihin.
Syyrian armeija on hyökännyt kapinalliskyliin Idlibin lounaisosassa.
Kahakoiden kiihtymisen jälkeen ainakin 260 siviiliä on saanut pommituksissa surmansa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Syrian Observatory for Human Rights.
Uutiskanava CNN:n mukaan satelliittikuvat paljastavat, että pellot, hedelmätarhat ja oliiviviljelmät ovat syttyneet pommien takia palamaan.
Samaan aikaan myös kapinalliset ovat iskeneet tykistöllään hallituksen joukkoja vastaan.
Mihin sotatoimilla pyritään?
Maanpuolustuskorkeakoulu kapteeni
Antti Pihlajamaa arvioi Ylen haastattelussa, että sotatoimien perimmäisenä tavoittena on nujertaa kapinalliset ja saada jo kahdeksan vuotta kestänyt sisällissota loppumaan.
Sodan lopputulos on jo käytännössä selvillä, eli sota on kääntynyt hallituksen joukkojen ja presidentti
Bashar al-Assadineduksi.
Pihlajamaa arvioi, että Venäjä haluaisi jo vetää joukkonsa Syyriasta.
Venäjän täytyy kuitenkin ensin varmistaa, että sen tukikohdat Syyrian länsiosassa ovat turvassa kapinallisten mahdollisilta iskuilta.
Idlibin alue on melko lähellä tukikohtia.
Lisäksi Syyrian hallitus halunnee ottaa haltuunsa tärkeät liikenneyhteydet Alepposta rannikolle Latakiaan ja etelään Haman kaupunkiin.
Kapinalliset koostuvat monenlaisista ryhmittymistä, joita ei välttämättä yhdistää muu kuin al-Assadin hallinnon vastustaminen.
Vahvin ryhmittymä on al-Qaida-terroristijärjestöön liittyvä Hayet Tahrir al-Sham, jonka kerrotaan sulauttaneen itsensä eräitä pienempiä ääri-islamistiryhmiä.
Idlibissä on myös vähemmän uskonnollisia ryhmittymiä, jotka ovat taistelleet paitsi hallituksen joukkoja myös ääri-islamisteja vastaan. Isis-järjestö ei tiettävästi toimi Idlibissä.
Idlibiin on siirretty kapinallisia muualta Syyriasta sitä mukaan, kun muut kapinallisten tukikohdat ovat katkerien taisteluiden jälkeen antautuneet.
Kapinalliset itse sanovat, että heidän tavoitteensa on edelleen al-Assadin hallinnon kaataminen.
Pihlajamaa arvioi, että kapinallisten vastarinta riittää enää lopullisen antautumisen viivyttämiseen.
Syyrian armeija näyttää käyttävän samaa taktiikkaa kuin se on käyttänyt muuallakin sodan aikana.
Siviilien olot tehdään sietämättömän huonoiksi piittaamatta sodankäynnin kansainvälisistä säännöistä.
Kapinallisia vastaan tehdyt maahyökkäykset ovat kuitenkin olleet varsin rajattuja. Kapinalliset ovat myös onnistuneet lyömään hyökkääjät paikoin takaisin.
Pihlajamaan mukaan tilanne saattaa pysyä tällaisena kauankin, jos kapinallisten kyky vastarintaan säilyy.
Mitä tapahtuu asukkaille?
Idlibissä arvioidaan olevan noin kolme miljoonaa siviiliä. Yli 250 000 on jo joutunut pakenemaan kodeistaan uusia taisteluita. Uutiskuvista on nähty ihmisten yrittävän majoittua oliivipuiden alle.
Niin siviilit kuin kapinallistaistelijatkin ovat Idlibissä ansassa. De-eskalaatiosopimuksen mukaan siviileille pitäisi järjestää turvallisia reittejä alueelta pois, mutta käytännössä ne eivät ole toimineet.
Kapinallisilla ei ole enää paikkaa, mihin paeta. Idlib on kapinallisten viimeinen tukikohta. Tästä syystä lopullisesta taistelusta odotetaan julmaa ja armotonta.
Siviileille ainoa mahdollisuus päästä pois Idlibistä on siirtyä Turkkiin. Tämä tie on tukittu. Turkki ei missään tapauksessa halua kolmea miljoonaa uutta pakolaista jo ennestään maassa olevien miljoonien lisäksi.
Turkki on rakentanut Syyrian-vastaiselle rajalleen muuria estämään pakolaisten tulon. Esimerkiksi uutiskanava
Deutsche Wellen mukaan muurin edustalle, Syyrian puolelle on jo muodostunut pakolaisleirejä.
Yksi syy siihen, että Syyrian armeijan hyökkäys on toteutettu hyvin hitaasti voi olla halu ehkäistä äkillinen pakolaisvyöry ja siitä koituva humanitaarisen katastrofin paisuminen.
Turkki tasapainoilee
Asiantuntijat ovat hieman ymmällään siitä, mitä Turkki tavoittelee Idlibissä. Maa on mukana de-eskalaatiosopimuksessa ja sillä on tarkkailuasemia Idlibin rajoilla, myös Syyrian maaperällä.
Antti Pihlajamaan mukaan Venäjä on todennäköisesti turhautunut Turkkiin, koska sopimuksen mukaan Turkin kuului pitää kapinallisjärjestöt aisoissa ja estää niiden iskut Syyrian suuntaan. Tähän Turkki ei ole kyennyt.
Turkki on myös tukenut Idlibin kapinallisia. Turkin tukemat kapinallisryhmät pitävät hallussaan eräitä alueita Syyrian rajan tuntumassa. Näitä kapinallisia on myös ollut tukemassa Idlibin ääri-islamisteja, kun ne ovat tehneet vastaiskuja Syyrian armeijaa vastaan. Asiasta kertoo muun muassa
al-Jazeera-uutiskanava.
Viime viikolla Turkin ulkoministeri
Mevlut Cavusoglu vaati hyökkäyksen pysäyttämistä. Presidentti
Recep Tayyip Erdogan kuvasi Syyrian ja Venäjän iskuja kouluja ja sairaaloita vastaan "käsittämättömiksi" puhuessaan viimeksi Venäjän presidentin
Vladimir Putininkanssa, kertoo
The New York Times.
Idlibin tulevaisuus näyttää synkältä
Syyrian viimeisen kapinallisalueen lähitulevaisuus vaikuttaa kammottavalta. Asiantuntijoiden mukaan näköpiirissä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin että kapinalliset vähitellen nujerretaan pommituksilla ja maahyökkäyksillä. Siviilit joutuvat sinnittelemään sodan jaloissa.
Onnettomaksi tilanteen tekee etenkin se, että ulkomaisen humanitaarisen avun pääsy Idlibiin vaikeutuu kaiken aikaa.
Syyrian armeija kohtelee kaikkia vihollisiksi kokemiaan täysin armotta, mutta ääri-islamistit eivät ole siinä suhteessa yhtään parempia. Idlibiä voidaan pitää laillisuuden mustana aukkona, jossa minkäänlainen oikeus ei toimi.
Länsimaat ovat tilanteen edessä voimattomia. EU:lla ei juuri ole keinoja toimia ja Yhdysvallat on muutenkin vetäytymässä Syyriasta. Neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi ei ole näköpiirissä.
Kapinallisten vaihtoehdot ovat joko taistella loppuun asti tai paeta parhaansa mukaan. Pihlajamaa pitää mahdollisena, että jos heidän kohtaloaan ei ratkaista, he voivat siirtyä myös epäsymmetriseen sodankäyntiin, eli toisin sanoen terrorismiin.