Telkkarista tulee... (Suosituksia)

YLE TV1 Ma 03.12.2018 klo 21.05
Radikalisoituuko äärioikeisto Suomessa? Vieraina sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta. Juontajana Sakari Sirkkanen #yleastudio HD
 
Komppanian neropatti ehdotti pääsykoetta maahanmuuttajille, lienee parasta olisi kieltää
muutama asia
 
Tänään 7.3. Klo 22.45 YLE Fem/Teema

(1972) Musiikillisia kuvia rannikkojääkäreistä. Tapani Kansa armeijassa. Varusmiesten harjoitusten ja Tapani Kansan esittämän musiikin ja haastattelun lisäksi ohjelmassa esitetään evl Erkki Rannikon haastattelu sekä ylikersantti Jukka Uolan puhe varusmiehille.
 
Tänään 7.3. Klo 22.45 YLE Fem/Teema

(1972) Musiikillisia kuvia rannikkojääkäreistä. Tapani Kansa armeijassa. Varusmiesten harjoitusten ja Tapani Kansan esittämän musiikin ja haastattelun lisäksi ohjelmassa esitetään evl Erkki Rannikon haastattelu sekä ylikersantti Jukka Uolan puhe varusmiehille.

Kansan Tapanilla tuntuu vaan vuosien mittaan nousseen k*si rankasti päähän ja diivan elkeet.
 
Tänään 28.3. klo 21.00 Teema
Tieteiselokuvien esi-isä
Maailmojen sota
H. G. Wellsin tieteisromaanin klassinen elokuvaversio, jossa marsilaiset aloittavat sotakoneineen maapallon valloituksen kalifornialaisen pikkukaupungin lähettyviltä.
Ohjaus Byron Haskin. (The War of the Worlds, USA 1953) HD
 
National Geographic esittää nyt kesä-heinäkuussa sarjan dokumentteja Apollo-ohjelmasta.
Eka osa tänään 26.6. klo 21.00:
Apollo 8: Tehtävä, joka muutti maailmaa
===================================================
BTW. Apollo 11 Kuumatkasta (laskeutumisesta) tulee 14.7.2019 kuluneeksi 50 vuotta.
 
Ylen radio-ohjelma:

Tarunhohtoinen rauniokaupunki Petra - kuinka hiiltyneet papyrukset paljastivat salaisuutensa kerros kerrokselta: Amerikkalaiset arkeologit löysivät Petrasta kasan hiiltyneitä papyruksia joulukuussa 1993. Kyseessä oli tuolloin maailmanluokan tiedesensaatio. Kirkon raunioiden vierestä löytyneet papyrusrullat ja niiden palaset näyttivät aluksi lähinnä hiilimöykyiltä. Näiden papyrusten avaamisesta vastasi emeritusprofessori Jaakko Frösénin johtama Helsingin yliopiston työryhmä. Konservoitujen tekstien julkaisuoikeudet jaettiin puoliksi Helsingin ja Michiganin yliopistojen kesken. Papyrusten julkaisutyö kesti 25 vuotta, mutta nyt kaikki tekstit on saatu julkaistua.

Kun rullat oli saatu avattua ja tekstit tulkittua, papyruksista paljastui kokonainen arkisto, joka oli kuulunut korkeassa asemassa olevalle kirkonmiehelle, Theodoros Obodianoksen pojalle. Tekstit kertovat hänen suvustaan, sen viljelysmaista, taloista ja muusta omaisuudesta. Ja tietysti myös omaisuuteen liittyvistä riidoista, jotka ovat kiinnostavaa luettavaa: riidanaiheet ovat hyvin samanlaisia vuosisadasta ja -tuhannesta toiseen. Mammona ja sen jako kiinnostavat ihmisiä tänä päivänä, ja nuo samat asiat kuohuttivat mieliä aikoinaan myös bysanttilaisessa Petrassa. Papyrusten ansiosta myös me tiedämme, mitkä asiat olivat 500-luvun ihmisten mielestä niin tärkeitä, että ne piti kirjata asiakirjoihin.

Papyrusten palasten kokoamiseen ja tekstien tulkitsemiseen osallistui myös Helsingin yliopiston klassillisen filologian apulaisprofessori Marja Vierros. Hän kertoo ohjelmassa niistä kielistä, joita vilkkaassa kaupungissa käytettiin. Kreikan ja Nabatean aramean lisäksi teksteissä esiintyy arabian kieltä. Näiden tekstien ansiosta tutkijat saivat ensimmäistä kertaa tarkempaa tietoa siitä arabiasta, jota käytettiin ennen islamia.

Tekstit sisälsivät myös arvoituksen, joka ei jättänyt Fröséniä rauhaan. Asia piti selvittää. Niinpä hän kokosi ryhmän, joka suoritti arkeologiset kaivaukset ns. Aaronin vuorella. Ohjelmassa kerrotaan myös, miten nämä papyrukset ja Aaronin vuori liittyvät Vanhan testamentin kertomukseen Mooseksesta ja tämän veljestä Aaronista.

 
Ylen radio-ohjelma:

Tarunhohtoinen rauniokaupunki Petra - kuinka hiiltyneet papyrukset paljastivat salaisuutensa kerros kerrokselta: Amerikkalaiset arkeologit löysivät Petrasta kasan hiiltyneitä papyruksia joulukuussa 1993. Kyseessä oli tuolloin maailmanluokan tiedesensaatio. Kirkon raunioiden vierestä löytyneet papyrusrullat ja niiden palaset näyttivät aluksi lähinnä hiilimöykyiltä. Näiden papyrusten avaamisesta vastasi emeritusprofessori Jaakko Frösénin johtama Helsingin yliopiston työryhmä. Konservoitujen tekstien julkaisuoikeudet jaettiin puoliksi Helsingin ja Michiganin yliopistojen kesken. Papyrusten julkaisutyö kesti 25 vuotta, mutta nyt kaikki tekstit on saatu julkaistua.

Kun rullat oli saatu avattua ja tekstit tulkittua, papyruksista paljastui kokonainen arkisto, joka oli kuulunut korkeassa asemassa olevalle kirkonmiehelle, Theodoros Obodianoksen pojalle. Tekstit kertovat hänen suvustaan, sen viljelysmaista, taloista ja muusta omaisuudesta. Ja tietysti myös omaisuuteen liittyvistä riidoista, jotka ovat kiinnostavaa luettavaa: riidanaiheet ovat hyvin samanlaisia vuosisadasta ja -tuhannesta toiseen. Mammona ja sen jako kiinnostavat ihmisiä tänä päivänä, ja nuo samat asiat kuohuttivat mieliä aikoinaan myös bysanttilaisessa Petrassa. Papyrusten ansiosta myös me tiedämme, mitkä asiat olivat 500-luvun ihmisten mielestä niin tärkeitä, että ne piti kirjata asiakirjoihin.

Papyrusten palasten kokoamiseen ja tekstien tulkitsemiseen osallistui myös Helsingin yliopiston klassillisen filologian apulaisprofessori Marja Vierros. Hän kertoo ohjelmassa niistä kielistä, joita vilkkaassa kaupungissa käytettiin. Kreikan ja Nabatean aramean lisäksi teksteissä esiintyy arabian kieltä. Näiden tekstien ansiosta tutkijat saivat ensimmäistä kertaa tarkempaa tietoa siitä arabiasta, jota käytettiin ennen islamia.

Tekstit sisälsivät myös arvoituksen, joka ei jättänyt Fröséniä rauhaan. Asia piti selvittää. Niinpä hän kokosi ryhmän, joka suoritti arkeologiset kaivaukset ns. Aaronin vuorella. Ohjelmassa kerrotaan myös, miten nämä papyrukset ja Aaronin vuori liittyvät Vanhan testamentin kertomukseen Mooseksesta ja tämän veljestä Aaronista.

Mieluummin tätä kuuntelee kuin potkupallon selostusta ylen futislähetyksestä
 
Back
Top