Tuulivoima

T

Tiedustelija2

Alikersantti
BAN
Mitä mieltä porukka on täällä nykyisestä tuulivoimabuumista ja sen vaikutuksista?
Onko asialla merkitystä, hyvä juttu vai vuosisadan isoin virhe?

Itseä tuo tulee koskettamaan aika paljon koska omalle pitäjälle suunnitteilla useita puistoja, vähän sinne tänne. Sinne jäisi alle kaikki omat eräily alueet missä penskasta asti kulkenut. Uusia leveitä teitä ja sähkölinjoja tilalle.

Faktahan on että näiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon ei tiedetä vielä mitään, koska kunnollisia tutkimuksia ei vielä ole. Siksi myös valtava kiire saada näitä puistoja tehtyä ennen kuin tietoa on liikaa. Iso osa näistä on ulkomaalaisia yrityksiä. Sekin joka omille alueille myllyjä suunnittelee.

Kun näitä niin hirveällä kiireellä ja hosumisella suunnitellaan niin onkohan näissä otettu huomioon maanpuolustus asiat? Leveitä ja hyvin kantavia teitä tulee paljon lisää. 300m korkeilla myllyllä varmaan jokin vaikutus myös tutkiin.

Nämä tulevat myös romahduttamaan luontomatkailun ja metsästyksen Suomesta. Aiheuttaa sitä kautta paljon mielenterveysongelmia ja kaikenlaista katkeruutta. Suomalaisilla tunnetusti luonto on tärkeää.

Hyvittavinta koko hommassa että luonnonsuojelijat kannattaa niitä. Mutta eipä se yllätä, kaupunkilais hippejä niistä on suurin osa.

Riistalehden jutusta:
Mittakaavaa näistä puistoalueista. Lapin 12 erämaa aluetta, vätsäri, kaldoaivi, tuntsa ym. ovat vaan 0.3miljoonaa hehtaaria suurempi kokonaisuus kuin nyt suunnitteilla olevat alueet jotka ovat yhteensä 1.2miljoonaa hehtaaria. Nuo oli laskettu toukokuuhun 2023 mennessä ja lisää tulee koko ajan.

Se näissä ärsyttää kun nämä sijoitetaan just sinne erämaahan eikä valmiiksi rakennetuilla alueille. Ja ripotellaan tasaisesti että saadaan pilattua mahdollisimman laajat alueet.

Jos päättäjät antavat tämän tapahtua niin sen lupaan että minä eroan armeijasta. Ei ole enää mitään mitä puolustaa.
 
  • Tykkää
Reactions: PM
Vuosisadan isoin virhe. Vihreä valhe. Kusetusta, jolla saadaan hukattua verovaroja, ajettua sähkön hintaa ylös ja teollisuutta alas, sekä epävakautettua verkkoa hulluna. Katso minne tahansa maailmassa niin sama tulos aina ollut ja on yhä ja tulee olemaan. Tanska, tuulivoiman mallimaa tuottaa itse sähköä tuulivoimalla kivasti ja sitten 80% polttamalla kivihiiltä. Saksassa sama juttu + Putinin kaasu. Hullun hommaa. Ja pilaa luontonäkymät: Saaristoon ei saa vetää sähköjohtoja näkyville kun pilaavat maisemaa, mutta tuulimyllyjä saa ja pitää rakentaa horisontti täyteen.

Kuten sanoin, ei tuulivoimassa ole mitään muuta järkeä, kun saada verovaroja lobbareille ja epävakautettua sähköverkkoa sekä nostettua sähkön hintaa, jotta teollisuus kyykkää mahdollisimman hyvin ja nämä kaikki palvelevat vihreiden päämääriä. Tuulivoima on keino, ei päämäärä. Keino päästä päämäärään.
 
Aina mainostetaan tuulivoiman maksimituottoa, päälle 4000MW, mutta eilen (2.10) oli puolenpäivän tienoilla oli tuulivoiman tuotto huimat 6MW ja muutenkin pitkään alle 100MW. Suomessa ei säätövoimaa paljoa ole, vesivoimaa saadaan 2500MW kiskottua, joten paljon joudutaan turhautumaan kovan kulutuksen ja heikon tuulen aikaan tuontisähköön, maksimissaan noin 3600MW. Joten jos tuulivoiman varaan rakennetaan "vihreää teollisuutta", millä pärjätään tyynenä pakkaspäivänä, kun sähkön kulutus kasvaa nykyisestään??
 
Fossiilisilla saa sähköä / lämpöä täsmänä silloin kun sitä tarvitaan, silloin tuuli ja aurinko on maillaan. Varastointia pitäis hieman funtsata enemmän.

Onneksi kylmällä ilmalla puu palaa ilman vorttumia yms,
 
Tuulivoima on ongelmallinen sekä ympäristö- että sähköteknisistä syistä.

Ympäristöongelmia ovat ainakin
-tilantarve: voimalan ympäriltä kaadetaan reilusti metsää, lisäksi myös huoltotiet ja voimalinjat raivataan maastoon
-huono kierrätettävyys: metallinen torni ja generaattori on kierrätettävissä, mutta komposiittilavat haudataan maahan, koska ne eivät pala eikä niitä voi kierrättää. Käsittääkseni lavat uusitaan 6 v välein / salaman iskun jälkeen. Siemens Gamesa on tuomassa markkinoilla kierrätettävissä olevat lavat. Tuulivoimalan valtava teräsbetoninen perustus voidaan purkaa ja betoniraudoitus kierrättää. Betonijätteen kohtalosta minulla ei ole tietoa
-aiheuttaa voimakasta melua
-aiheuttaa infraääniä (tähän asti infraäänet mitattu väärällä menetelmällä)
-turbiinin lavat tappavat lintuja, lepakoita ja hyönteisiä

Sähköteknistä taustatietoa: Vesi/ydin/hiilivoimalassa on suurimassainen nopeasti pyörivä turbiini, jolla on paljon pyörimisenergiaa. Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen on oltava koko ajan tasapainossa. Jos verkosta poistuu kuormaa, alkaa verkkotaajuus nousta ja säätölaitteet pienentävät tuotettavaa tehoa. Vastaavasti jos verkkoon tulee lisää kuormaa, verkkotaajuus alkaa laskea säätölaitteet kasvattavat tuotettavaa tehoa.

Kun sähköverkossa on paljon pyöriviä osia, joilla on suuri inertia, ne vaimentavat verkon heiluntaa. Kuorman vähentyessä inertia hidastaa turbiinin kiihtymistä ja antaa säätölaitteille aikaa vähentää tuotettavaa tehoa. Vastaavasti kuorman lisääntyessä pyöriviin osiin varastoitunut liike-energia hidastaa taajuuden laskua ja antaa säätölaitteille aikaa nostaa tehoa.

Turbiinien ja generaattorien suojaamiseksi suojaus pudottaa voimalan verkosta jos verkkotaajuus nousee tai laskee liikaa. Mitä vähemmän inertiaa verkossa on, sen enemmän tehonmuutokset vaikuttavat verkkotaajuuteen ja sen vähemmän ohjauslaitteille jää aikaa toimia. Ilman inertiaa verkko ei pysy pystyssä. Tanskan tuulivoimaan perustuva sähköverkko pysyy pystyssä vain siksi, että Ruotsin ja Saksan verkkojen inertia pitää Tanskan verkot pystyssä. Tuulivoiman, aurinkovoiman ja sähkön pientuotannon inertia on niin pieni, että verkkoa ei voi perustaa niiden varaan.

Lisää taustatietoa: Sähköverkossa kulkee kolmenlaista tehoa: pätötehoa, loistehoa ja näennäistehoa. Nämä tehot muodostavat suorakulmaisen kolmion, jossa pätöteho on vaakasuora kateetti, loisteho on pystysuora kateetti ja näennäisteho hypotenuusa. Pätöteholla saadaan aikaan jotain hyödyllistä, kuten lämmitysvastuksen lämpiäminen tai moottorin akselin pyöriminen. Loisteho on edellytys monen laitteen toiminnalle. Sähkömoottorin staattorikäämityksen magneettikentän ylläpitäminen vaatii tehoa, joka ei kulu vaan sykkii edestakaisin sähköverkon ja käämityksen välillä. Tällaista loistehoa kutsutaan induktiiviseksi loistehoksi, jota kulutetaan. Vastaavasti tietokoneiden teholähteillä, taajuusmuuttajilla yms. hakkuriteholähteillä on induktiivista loistehoa, jossa teho sykkii kondensaattorin sähkökentän ja sähköverkon välillä. Tämä kapasitiivista loistehoa, jota tuotetaan.

Vaikka loisteho ei laitteessa kulukaan, se on ongelma, koska sitä pitää siirtää edestakaisin. Näennäisteho kertoo kuinka paljon pätö- ja loistehon siirtäminen kuormittaa sähköverkkoa. Koska siirtolinjaa syöttävä jännite on vakio, kasvanut näennäisteho kasvattaa virtaa. Virran kasvu on ongelma koska siirtojohtojen resistiiviset häviöt ovat suhteessa virran neliöön eli virran kasvu kasvattaa häviöitä. Siirrettävän virran ja siirtojohdon resistanssin tulo on jännitehäviö. Eli suuremmalla virralla johdon loppupäässä esiintyy jännitteen alenemaa. Lisäksi jokaisella siirtojohdolla on kuormitettavuus eli kuinka suuri virta voi kulkea johdon läpi ilman, että se kuumeei liikaa. Mitä enemmän johdon läpi kulkee loistehon virtaa, sitä vähemmän tilaa jää pätötehon virralle.

Kuten aiemmin mainittiin, sähköverkossa kulutuksen ja tuotannon tulee olla koko ajan tasapainossa. Vesi/ydin/hiilivoimaloiden generaattorit ovat suuria tahtikoneita, joiden magnetointia säätämällä voidaan tuottaa tai kuluttaa loistehoa niin, että verkon tasapaino säilyy. Tuulivoima, aurinkovoima ja sähkön pientuotanto ei pysty tuottamaan (induktiivista-) tai kuluttamaan (kapasitiivista)loistehoa.

Tämän hetken trendi on, että induktiivisen loistehon kulutus pienenee. Loistehomaksujen välttämiseksi teollisuusasiakkaat kompensoivat loistehonsa eli tuottavat moottorien tarvitseman loistehon itse. Vastaavasti kapasitiivisen loistehon tuotanto on kasvussa. Taajuusmuuttajat tuottavat moottorin tarvitseman induktiivisen loistehon, mutta ottavat verkosta kapasitiivista loistehoa. Sitä ottavat myös esimerkiksi sähköautojen latauslaitteiden, tietokoneiden teholähteiden ja UPS-laitteiden hakkuriteholähteet. Näiden lukumäärä on kasvussa.

Hajallaan maastoon sijoitetut tuulivoimaloiden siirtojohdot ovat pitkiä ja ne tuottavat verkkoon kapasitiivista loistehoa. Eli ne eivät pysty vastamaan verkon loistehotarpeisiin ja lisäksi niiden siirtolinjat pahentavat ongelmaa.

Koska sähköä ei kyetä laajamittaisesti varastoimaan, on erittäin ongelmallista, että tuulivoima ei pysty tuottamaan sähkö tyynellä tai kovalla myrskyllä, vaikka asennettua kapasiteettia olisi vaikka kuinka paljon. Alun perin tätä ei pidetty ongelmana, koska oletettiin, ettei kaikkialla olisi samaan aikaan tyyntä. Nyttemmin on ilmennyt, että koko Pohjois-Euroopan säällä on samankaltaisuuksia ja tuulettomat alueet voivat olla hyvin laajoja.

Muoks: lisäys: ainoa tapa millä aurinkosähkö saataisiin edes teknisesti olisi käyttää ylijäämäteho pumppuvoimaan (sähkön ollessa kallista käytetään vesivoimaa ja sähkön ollessa halpaa pumpataan vettä takaisin patoaltaaseen) tai vedyn/metaanin/sähköbensan tuotantoon. Ongelmana on, että Suomen tasaisessa maastossa pumppuvoimaloille on huonosti paikkoja. Ilmeisesti Power-to-X prosessien hyötysuhde on surkea ja laitteistot kalliita. Lisäksi tarvitaan tuotantoa, jonka inertia riittää pitämään sähköverkon vakaana. Kaiken lisäksi tuulivoiman lisääminen pahentaa sen ympäristöongelmia.
 
Viimeksi muokattu:
Esimerkkinä poliitikkojen nerokkuudesta.

Taannoin kiellettiin hehkulamput ja piti saada energiansäästölamput, jotka pienensivät näennäistä virran kulutusta mutta lisäsivät loistehoa. En muista, kuinka paljon säästöä jäi nettopuolelle, mutta onneksi tuo välivaihe jäi lyhytaikaiseksi ja markkinat keksivät ledit hetikohta.
 
Tuohon Inertian puutteeseen ollaan kehittämässä ratkaisuja. Inverttereissä on tutkittu ja varmaan jo tuotettukin inverttereitä, jotka osaavat tuottaa synteettistä inertiaa. Googlesta: synthetic inertia inverter. Esim kantaverkkoyhtiö Fingrid käsittelee näitä eri tavoin suosituksissaan kuin ns. perinteisiä inverttereitä.
 
Ja postauksesta unohtui synkronikondensaattorit, jotka ovat isoja verkkoon kytketttyjä tahtikoneita, joiden akselia ei ole kiinnitetty mihinkään. Niiden pyörivällä massalla on verkon tarvitsemaa inertiaa ja niiden magnetointia muuttamalla voidaan tuottaa tai kuluttaa loistehoa tarpeen mukaan. Niiden huonoja puolia on korkea hinta ja huollon tarve.
 
Hyysärin juttu aiheesta:


Investointipäätökset uusiin tuulivoimaloihin ovat kokonaan jumissa, koska sähkö on liian halpaa Suomessa. Tuulivoima on erittäin huonoa bisnestä, koska sähkö on ilmaista tuulisella säällä ja kallista tyynellä säällä mutta silloin ei ole mitään myytävää. Jo tehtyjä investointipäätöksiä on "varastossa" 3000 megawatin edestä ja näiden tuulivoimaloiden pitäisi valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. Eli ihan heti uusien myllyjen rakentaminen ei ole loppumassa. Tällä hetkellä Suomessa olevan tuulivoiman nimellisteho on 5600 megawattia, joten 3000 megawatin lisäys on merkittävä ja se tulee lisäämään sähkön hintavaihteluita entisestään.

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkosen mukaan kyseessä on tuulivoimaloiden ja niitä hyödyntävän teollisuuden ”muna-kana-ongelma”. Eli ilmaiselle sähkölle tarvittaisiin uusia käyttäjiä, kuten vetylaitoksia tai vihreän teräksen tuotantoa, jotta sähkön hinta saataisiin taas nousemaan. Toinen vaihtoehto nostaa sähkön hintaa on parantaa siirtoyhteyksiä Ruotsin läpi Eurooppaan, missä sähköstä saa paremman hinnan kuin Suomessa. Nykyisin siirtoyhteydet muodostovat pullonkaulan, mikä laskee sähkön hintaa Suomessa mutta nostaa sitä esimerkiksi jo Etelä-Ruotsissa.

Vähän epäilen, että myös vihreän teräksen tuotanto tulee olemaan huonoa bisnestä: jos terästehdas ajetaan alas aina kun sähkön hinta raketoi tyynellä säällä, niin johan tulee teräkselle hintaa! Homma saadaan kannattavaksi ainoastaan kieltämällä perinteisemmät valmistusmenetelmät, mikä taas johtaa terästuotannon ulosliputukseen kolmansiin maihin, missä vihreään siirtymään ei suhtauduta yhtä "kunnianhimoisesti" eikä hiilidioksidia pidetä minään supermyrkkynä niin kuin Suomessa.
 
Viimeksi muokattu:
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Hyysärin juttu aiheesta:


Investointipäätökset uusiin tuulivoimaloihin ovat kokonaan jumissa, koska sähkö on liian halpaa Suomessa. Tuulivoima on erittäin huonoa bisnestä, koska sähkö on ilmaista tuulisella säällä ja kallista tyynellä säällä mutta silloin ei ole mitään myytävää. Jo tehtyjä investointipäätöksiä on "varastossa" 3000 megawatin edestä ja näiden tuulivoimaloiden pitäisi valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. Eli ihan heti uusien myllyjen rakentaminen ei ole loppumassa. Tällä hetkellä Suomessa olevan tuulivoiman nimellisteho on 5600 megawattia, joten 3000 megawatin lisäys on merkittävä ja se tulee lisäämään sähkön hintavaihteluita entisestään.

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkosen mukaan kyseessä on tuulivoimaloiden ja niitä hyödyntävän teollisuuden ”muna-kana-ongelma”. Eli ilmaiselle sähkölle tarvittaisiin uusia käyttäjiä, kuten vetylaitoksia tai vihreän teräksen tuotantoa, jotta sähkön hinta saataisiin taas nousemaan. Toinen vaihtoehto nostaa sähkön hintaa on parantaa siirtoyhteyksiä Ruotsin läpi Eurooppaan, missä sähköstä saa paremman hinnan kuin Suomessa. Nykyisin siirtoyhteydet muodostovat pullonkaulan, mikä laskee sähkön hintaa Suomessa mutta nostaa sitä esimerkiksi jo Etelä-Ruotsissa.

Vähän epäilen, että myös vihreän teräksen tuotanto tulee olemaan huonoa bisnestä: jos terästehdas ajetaan alas aina kun sähkön hinta raketoi tyynellä säällä, niin johan tulee teräkselle hintaa! Homma saadaan kannattavaksi ainoastaan kieltämällä perinteisemmät valmistusmenetelmät, mikä taas johtaa terästuotannon ulosliputukseen kolmansiin maihin, missä vihreään siirtymään ei suhtauduta yhtä "kunnianhimoisesti" eikä hiilidioksidia pidetä minään supermyrkkynä niin kuin Suomessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
En ole tämän alan asiantuntija, mutta olen käsittänyt, että tuo vedyn tuotanto on ratkaisu juuri tuohon ”vihreän teräksen” tuotantoon. Halvalla sähköllä tuotetaan vetyä varastoon ja tuotantoa voidaan jatkaa vetyn (polttokennojen?) turvin myös myös hinnan raketoidessa.
 
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Hyysärin juttu aiheesta:


Investointipäätökset uusiin tuulivoimaloihin ovat kokonaan jumissa, koska sähkö on liian halpaa Suomessa. Tuulivoima on erittäin huonoa bisnestä, koska sähkö on ilmaista tuulisella säällä ja kallista tyynellä säällä mutta silloin ei ole mitään myytävää. Jo tehtyjä investointipäätöksiä on "varastossa" 3000 megawatin edestä ja näiden tuulivoimaloiden pitäisi valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. Eli ihan heti uusien myllyjen rakentaminen ei ole loppumassa. Tällä hetkellä Suomessa olevan tuulivoiman nimellisteho on 5600 megawattia, joten 3000 megawatin lisäys on merkittävä ja se tulee lisäämään sähkön hintavaihteluita entisestään.

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkosen mukaan kyseessä on tuulivoimaloiden ja niitä hyödyntävän teollisuuden ”muna-kana-ongelma”. Eli ilmaiselle sähkölle tarvittaisiin uusia käyttäjiä, kuten vetylaitoksia tai vihreän teräksen tuotantoa, jotta sähkön hinta saataisiin taas nousemaan. Toinen vaihtoehto nostaa sähkön hintaa on parantaa siirtoyhteyksiä Ruotsin läpi Eurooppaan, missä sähköstä saa paremman hinnan kuin Suomessa. Nykyisin siirtoyhteydet muodostovat pullonkaulan, mikä laskee sähkön hintaa Suomessa mutta nostaa sitä esimerkiksi jo Etelä-Ruotsissa.

Vähän epäilen, että myös vihreän teräksen tuotanto tulee olemaan huonoa bisnestä: jos terästehdas ajetaan alas aina kun sähkön hinta raketoi tyynellä säällä, niin johan tulee teräkselle hintaa! Homma saadaan kannattavaksi ainoastaan kieltämällä perinteisemmät valmistusmenetelmät, mikä taas johtaa terästuotannon ulosliputukseen kolmansiin maihin, missä vihreään siirtymään ei suhtauduta yhtä "kunnianhimoisesti" eikä hiilidioksidia pidetä minään supermyrkkynä niin kuin Suomessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä koko tuulivoimakuvio vaikuttaa jotenkin todelliselta pyramidihuijaukselta. Tai Paroni
von Mynhausenin tempulta jolla nosti itsensä ja hevosensa suosta itseään tukasta nostamalla. Ongelmia tulee mm riittämättömästä siirtokapasiteetista tuulimyllyjen ja käyttökohteiden välillä. Tai siitä että verkon toiminnalle välttämätöntä taajuutta ei saada aikaan. Ei tuulimyllyillä eikä aurinkokennoilla.
 
Stumo kirjoitti:
En ole tämän alan asiantuntija, mutta olen käsittänyt, että tuo vedyn tuotanto on ratkaisu juuri tuohon ”vihreän teräksen” tuotantoon. Halvalla sähköllä tuotetaan vetyä varastoon ja tuotantoa voidaan jatkaa vetyn (polttokennojen?) turvin myös myös hinnan raketoidessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Terästä tehdään rautarikasteesta pelkistämällä. Masuuneissa polttoaineena on hiili ja koksi. Reaktiossa hiiliatomit kaappaavat raudalta happiatomit: rauta pelkistyy mutta samalla vapautuu paljon hiilidioksidia (CO2).

Sen sijaan vetypelkistysmenetelmässä vetyatomit kaappaavat raudan happiatomit ja sivutuotteena syntyy pelkkää vettä (H2O). Eli polttoaineiden tehtävä on muuttaa rautaa kemiallisesti eikä vain sulattaa sitä. Metallien jalostuksessa tarvittavasta energiasta noin 2/3-osaa tulee polttoaineista ja noin 1/3-osa on sähköenergiaa. Sähköä kuluu esimerkiksi valokaariuuneissa, missä terästä ei ole tarkoitus muuttaa kemiallisesti vaan ainoastaan sulattaa.

Veden hajottaminen sähköllä vedyksi ja hapeksi on kallista puuhaa ja prosessin hyötysuhde on huono (70-80%). Hyötysuhde laskee entisestään (10-20%), jos vety pitää paineistaa varastointia varten. Jos vety muutetaan takaisin sähköksi polttokennossa, niin vedyn sisältämästä energiasta saadaan talteen vain 40-60%. Esimerkiksi 100kWh sähköä voidaan muuttaa 60kWh vedyksi, mistä saadaan takaisin 36kWh sähköä...

Siirtolinjat, loistehot, inertiat, yms. ovat rahalla ratkaistavissa mutta sähkön varastointi on se suurin ongelma. Nykytekniikalla pumppuvoimalaitokset ovat paras tapa tasata kulutus- ja tuotantopiikkejä. Vuotoksen tekojärvi, Kollajan allas sekä muut sähkövarastot alkavat olla taas ajankohtaisia...
 
lihapakaste kirjoitti:
Ja postauksesta unohtui synkronikondensaattorit, jotka ovat isoja verkkoon kytketttyjä tahtikoneita, joiden akselia ei ole kiinnitetty mihinkään. Niiden pyörivällä massalla on verkon tarvitsemaa inertiaa ja niiden magnetointia muuttamalla voidaan tuottaa tai kuluttaa loistehoa tarpeen mukaan. Niiden huonoja puolia on korkea hinta ja huollon tarve.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oikea termi on synkronikompensaattori. Tämä ei ole mikään uusi keksintö. Se ei myöskään tule ratkaisemaan tuulivoiman älyttömyydestä aiheutuvia ongelmia vaan on lähinnä pakkoratkaisu lievittämään yhtä osa-aluetta.

Edit: Lisäys vielä edelliseen. Arvaatteko kuka maksaa Suomeenkin nyt tuulivoiman takia rakennettavat synkronikompensaattorit yms ylimääräiset jutut? Näiden rakennuttaja on Fingrid. No, Fingrid vyöryttää kustannukset kaikille sähköenergian ostajille. Keväällä juuri nostettiin Fingridin maksua reilulla kädellä. Maksu on nyt jo suuri osuus esim pörssisähkön komissiosta.
 
Viimeksi muokattu:
PM kirjoitti:
Oikea termi on synkronikompensaattori. Tämä ei ole mikään uusi keksintö. Se ei myöskään tule ratkaisemaan tuulivoiman älyttömyydestä aiheutuvia ongelmia vaan on lähinnä pakkoratkaisu lievittämään yhtä osa-aluetta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillä luennoitsija käytti termiä synkronikondensaattori ja molempia nimityksiä tulee lähteissä vastaan. Samaa mieltä tuulivoiman älyttömyydestä ympäristö-, teknisistä- ja taloudellisista syistä.

Oma salaliittoteoriani on, että vihreä siirtymä vihervasemmiston projekti verovarojen siirtämiseksi omille sidosryhmille ja yhteiskunnallisen muutoksen ajaminen energian hintaa ja saatavuutta manipuloimalla.

Muoks: poistettu tarpeeton "sekä"
 
Viimeksi muokattu:
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Vuotoksen tekojärvi, Kollajan allas sekä muut sähkövarastot alkavat olla taas ajankohtaisia...
Klikkaa laajentaaksesi...

Noiden varastokapasiteetti ei riitä kompensoimaan kuin aivan marginaalisen pienen osuuden tuulivoiman tehonvaihteluista koska putouskorkeudet alapuolisissa joissa ovat niin pieniä. Pumppuvoimalaitokset pitäisi rakentaa vuoristoon missä olisi esim. kilometrin korkeudessa isoja vesialtaita.
 
Nargö kirjoitti:
Noiden varastokapasiteetti ei riitä kompensoimaan kuin aivan marginaalisen pienen osuuden tuulivoiman tehonvaihteluista koska putouskorkeudet alapuolisissa joissa ovat niin pieniä. Pumppuvoimalaitokset pitäisi rakentaa vuoristoon missä olisi esim. kilometrin korkeudessa isoja vesialtaita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kemijoki Oy noita selvittelee, sielläkin on aika isoja korkeuseroja (100-200 m muistaakseni).

Kemijoki Oy:n uudet pumppuvoimalaitokset ovat ratkaisu turvalliseen energiasiirtymään

Kemijoki Oy selvittää pumppuvoimalaitosten rakentamisen mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa. Uuden vesisähkön liittäminen nykyiseen Kemijoki Oy:n tuotantoympäristöön edistää Suomen energiasiirtymää ja turvaa yhteiskunnan häiriötöntä arkea.
www.kemijoki.fi
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top