AGM-158 JASSM

Miten ihmeessä sateliitti voisi pyöriä ympyrää Somaliassa?

Epäilen, että kyseessä on kiertoradalle jo aiemmin tältä foorumilta singottu rölli-satellitti. Niillä on tapana tulla aina silloin tällöin näkyviin kierettyään ensin planeetan pimeällä puolella. :eek:
 
Ei suoraan liity JASSMiin vaan JSOWiin.

Development of JSOW moving target capability: AGM-154 Block Three Program

Jos on kiinnostunut JSOW yksityiskohdista niin kannattaa lukea. Mainintoja hakupään ominaisuuksista sekä datalinkki toiminnoista.

Dokumentti on melko vanha ja koskee AGM-154C-1 mallia. Perus unitary versio on AGM-154C, jossa ei siis ole data-linkkiä ja tämä ilmeisesti Suomeen hankittu malli. Suomen Hornetit on ilmeisesti kuitenkin datalinkki yhteensopivia LINK 16 asennusten myötä ja tuo UHF VMF ominaisuuskin varmaan löytynee normiradioista.
 
The Pentagon in the past has filled military gaps by throwing money at the problem, but it no longer can afford to do that and needs to be more resourceful, Gunzinger says. “A lot of attention is paid to the platforms. Frankly, not so much to the weapons they carry. Our platforms are only as effective as the weapons. It’s time to pay equal attention to those capabilities.”

Current munitions, such as the Navy’s joint standoff weapon and the Air Force’s small diameter bomb, could have their range extended with relatively inexpensive modifications like adding a rocket motor, says Clark. “We need to get out of the situation where we have really low-end weapons that we can only use in the most permissive environments, and really expensive ones for high-end environments. That’s not affordable,” he says. “The 100-400 nautical mile will be the most affordable range to operate in.”

Widely used direct-attack weapons like the JDAM satellite-guided bombs and the laser-guided Hellfire missiles are going be “either intercepted, diverted, confused or decoyed by the kinds of systems that enemies are going to be able to put in place,” says Clark. “We assume our weapons always get to the target. But in the future the probability of arrival is going to drop.”

Weapons that operate in the 100-400 mile range are the “sweet spot for future DoD inventories,” Clark says. The only U.S. weapon that fits in that niche today is the Air Force’s joint air-to-surface standoff missile, made by Lockheed Martin. But the Air Force is only buying a small number and has decided to switch to a bigger version, called JASSM ER.

Clark suggests the JASSM would be more useful if it had a smaller warhead than the current one that weighs 600 pounds. “We have not dramatically shrunk the warhead size of our standoff weapons. Using the same weapon with a smaller warhead and giving it more range might be a better approach.”

CSBA analysts will be presenting their study on Capitol Hill just as the Pentagon embarks on a long-term modernization plan led by Deputy Defense Secretary Robert Work. Senior officials publicly have called on the military and the defense industry to come up with more innovative ideas to counter enemy firepower. “Our adversaries are getting guided munitions or soon will have them,” Work said. “We need to win a guided munitions salvo competition.”

Gunzinger insists that the Pentagon should rethink its spending priorities in air warfare. In the fiscal year 2015 budget, it requested $3.6 billion for precision-guided munitions, compared to $26.6 billion for aircraft and $14.4 billion for ships. The administration is seeking an increase for munitions programs in 2016, but only for JDAM and Hellfire missiles.

A declining munitions budget weakens innovation and also will drive suppliers out of the market, the study says. “The industrial base could not support a surge in precision-guided munitions production in the event of a crisis. Only a handful of prime contractors can produce PGMs and rely on more than 100 specialized suppliers for components like batteries, sensors, datalinks, guidance systems and engines.”

CSBA suggests the Pentagon could help the industry by designing PGMS that are less complex and share more components so suppliers could make them in larger numbers at less cost than current systems.
http://www.nationaldefensemagazine.org/blog/Lists/Posts/Post.aspx?ID=1879
 
Miettikääpä jos oltaisiin jätetty hornetteihin hommaamatta ilmasta maahan kyky ja kaikki ilmasta-maahan aseet kuinka paljon oltaisiin voitu tykistöön panostaa? Toki JASSM kantaa pitkälle kuten täälläkin on mainittu ja onhan se kiva aiheuttaa harmaita hiuksia vastustajalle räjäyttämällä joku silta. Toisaalta se on vastustajalle vain hidaste meidän resursseilla koska meillä ei ole yksinkertaisesti varaa sellaiseen jatkuvaan toimintaan jotta tuollaisesta saataisiin täysi hyöty irti. Jos sen sijaan oltaisiin hankittu tuollakin summalla liikkuvaa tykistöä vaikkakin vain 40km kantamalla. Väitän, että meidän toimintaamme olisi hyödyttänyt huomattavasti enemmän se, että oltasiin saatu kipattua niiden taistelevien joukkojen niskaan reippaammin ja joustavammin sitä murkulaa.. Nyt ollaan panostettu siihen, että vihollinen ei pääsisi taistelukentälle mutta meidän resursseilla sitä ei voida kuitenkaan estää ja tokko poliittiset voimavaratkaan riittää tekemään päätöstä iskujen aloittamisesta silloin kuin vihollinen aloittaa sota"harjoituksen" rajalla. Omasta mielestä kun se vihollinen joka tapauksessa varmasti saa riittävästi voimaa aloittaa hyökkäyksen ja varmasti riittävästi resursseja viedä sitä eteenpäin niin meidän tulisi ensisijassa hyökätä sen joukkoja ei infrastruktuuria vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
JASSMien ja tykistön vertaaminen on siinä mielessä hyödytöntä, että niille on todennäköisesti suunniteltu täysin eri maalit ja näin ollen myös käyttötarkoitukset. Tykistön tehtävänä on tukea taistelevia joukkoja epäsuoralla tulella. Risteilyohjusten maaleja ei ole julkisesti kerrottu, mutta suurella todennäköisyydellä ne on hankittu vastaamaan Venäjän kaukovaikutteisiin järjestelmiin, kuten ilmavoimien ja/tai laivaston tukikohtiin, pitkän kantaman ilmatorjuntaan ja Iskanderin kaltaisiin ballistisiin ohjuksiin. Toinen mahdollinen käyttötarkoitus on tärkeiden strategisten kohteiden tuhoaminen.

Asia muuttuu kimurantimmaksi kun sitä lähestytään rahoitusnäkökulmasta. Molemmat asejärjestelmät hankitaan samasta puolustusbudjetista ja ne kilpailevat samoista rajallisista resursseista. Pienen liittoutumattoman valtion puolustus ei salli ainuttakaan sokeaa pistettä, koska suurvallan resursseilla mikä tahansa heikkous on hyödynnettävissä. Kaukovaikutuskyvyn puuttuminen asettaa meidät kaukaa vaikuttamiselle ja painostukselle alttiiksi. Toisaalta pienet resurssit tulee hyödyntää mahdollisimman kustannustehokkaasti, mitä huippumoderni ilmasta-maahan risteilyohjus tuskin on. Päätöksentekoa ei helpota muuttuva sodan kuva ja uhka-arvio.

Oma arvio on että JASSM-hankinta oli aikanaan perusteltu, mutta Ukrainan sodan jälkeen sitä ei olisi enää tehty, vaan olisi panostettu mieluummin tykistöön.
 
Miettikääpä jos oltaisiin jätetty hornetteihin hommaamatta ilmasta maahan kyky ja kaikki ilmasta-maahan aseet kuinka paljon oltaisiin voitu tykistöön panostaa? Toki JASSM kantaa pitkälle kuten täälläkin on mainittu ja onhan se kiva aiheuttaa harmaita hiuksia vastustajalle räjäyttämällä joku silta. Toisaalta se on vastustajalle vain hidaste meidän resursseilla koska meillä ei ole yksinkertaisesti varaa sellaiseen jatkuvaan toimintaan jotta tuollaisesta saataisiin täysi hyöty irti. Jos sen sijaan oltaisiin hankittu tuollakin summalla liikkuvaa tykistöä vaikkakin vain 40km kantamalla. Väitän, että meidän toimintaamme olisi hyödyttänyt huomattavasti enemmän se, että oltasiin saatu kipattua niiden taistelevien joukkojen niskaan reippaammin ja joustavammin sitä murkulaa.. Nyt ollaan panostettu siihen, että vihollinen ei pääsisi taistelukentälle mutta meidän resursseilla sitä ei voida kuitenkaan estää ja tokko poliittiset voimavaratkaan riittää tekemään päätöstä iskujen aloittamisesta silloin kuin vihollinen aloittaa sota"harjoituksen" rajalla. Omasta mielestä kun se vihollinen joka tapauksessa varmasti saa riittävästi voimaa aloittaa hyökkäyksen ja varmasti riittävästi resursseja viedä sitä eteenpäin niin meidän tulisi ensisijassa hyökätä sen joukkoja ei infrastruktuuria vastaan.

Asiaa voi toki siltäkin kantilta katsoa. Itselläni ei ainakaan riitä ammattitaito arvioida onko meillä parempi olla ilmasta maahan-kyky vai enemmän tykistöä. Sitähän tutkittiin silloin vuosituhannen alussa ja vissiin näkivät molemmat tarpeellisina.
 
Oma arvio on että JASSM-hankinta oli aikanaan perusteltu, mutta Ukrainan sodan jälkeen sitä ei olisi enää tehty, vaan olisi panostettu mieluummin tykistöön.
Vaihtoehto olisi ollut hankkia tyhjänpanttina makaaville raskaille raketinheittimille ATACMS-tykistöohjuksia. Niin yritettiinkin, mutta homma kaatui kalkkiviivoille, syystä tai toisesta. ATACMS:in etuna on JASSM:ia halvempi lavetti. Nyt lavetti (Hornet) menee vaihtoon vuosikymmenen kuluttua, ja JASSM:in integroinnista jouduttaneen maksamaan uudelleen.

Kaukovaikutteinen asejärjestelmä voi olla tarpeen sen luoman kynnysvaikutuksen vuoksi, mutta en ole vakuuttunut, että JASSM oli edullisin tapa luoda tuo kyky. Joku paha kieli voisi sanoa, että ilmavoimat vei tässäkin 6-0, kärsijänä kokonaissuorituskyky.
 
JASSMien ja tykistön vertaaminen on siinä mielessä hyödytöntä, että niille on todennäköisesti suunniteltu täysin eri maalit ja näin ollen myös käyttötarkoitukset. Tykistön tehtävänä on tukea taistelevia joukkoja epäsuoralla tulella. Risteilyohjusten maaleja ei ole julkisesti kerrottu, mutta suurella todennäköisyydellä ne on hankittu vastaamaan Venäjän kaukovaikutteisiin järjestelmiin, kuten ilmavoimien ja/tai laivaston tukikohtiin, pitkän kantaman ilmatorjuntaan ja Iskanderin kaltaisiin ballistisiin ohjuksiin. Toinen mahdollinen käyttötarkoitus on tärkeiden strategisten kohteiden tuhoaminen.

Asia muuttuu kimurantimmaksi kun sitä lähestytään rahoitusnäkökulmasta. Molemmat asejärjestelmät hankitaan samasta puolustusbudjetista ja ne kilpailevat samoista rajallisista resursseista. Pienen liittoutumattoman valtion puolustus ei salli ainuttakaan sokeaa pistettä, koska suurvallan resursseilla mikä tahansa heikkous on hyödynnettävissä. Kaukovaikutuskyvyn puuttuminen asettaa meidät kaukaa vaikuttamiselle ja painostukselle alttiiksi. Toisaalta pienet resurssit tulee hyödyntää mahdollisimman kustannustehokkaasti, mitä huippumoderni ilmasta-maahan risteilyohjus tuskin on. Päätöksentekoa ei helpota muuttuva sodan kuva ja uhka-arvio.

Oma arvio on että JASSM-hankinta oli aikanaan perusteltu, mutta Ukrainan sodan jälkeen sitä ei olisi enää tehty, vaan olisi panostettu mieluummin tykistöön.

Tämän foorumin mittakaavassa analyyttinen postaus, pointsit siitä! :)

Risteilyohjusten maaleissa olet varmaankin oikeilla jäljillä, ihannetilanteessa. Epäilen kuitenkin, pystytäänkö risteilyohjuksilla tuhoamaan Iskander-laukaisimien kaltaisia liikkuvia ja aikakriittisiä maaleja käytännössä. Kaukotiedustelukykymmehän on nykyään varsin heikko, ja ystävilläkin sitä on käytettävissä realistisesti ajatellen vain satelliittien osalta, mikäli he eivät halua osaksi konfliktia. 25 vuotta sitten Yhdysvalloilla oli suuria vaikeuksia löytää Scudeja Irakin aavikolta edes ilmaherruuden turvin. Kuinka vastaavia maaleja pystyttäisiin paikantamaan pelkästään avaruudesta tähystämällä (tai viestiliikennettä kuuntelemalla) metsäisellä alueella? Ohjuslaukaisu varmasti havaitaankin ennakkovaroitussatelliiteissa ja suomalaisissa tutkissa, mutta kun asevaikutuksen (JASSM) viive on helposti kymmeniä minuutteja, niin siitä tuskin on hyötyä, jos tiedon tarkkuus edes riittää risteilyohjuksen maalittamiseen. Laukaisulavetti siirtynee tuossa ajassa pitkän matkan päähän naamioverkon alle, josta sen löytäminen on lähellä mahdotonta minkään kuvaussatelliitin tms. avulla.

Rahoitusnäkökulma on ihan totta, rajallisista resursseista käydään armotonta kilpaa aselajikateuden hengessä. Toisaalta nykytilanne on mielestäni hyvä monin tavoin. Enkä ole varma siitä, että JASSM-hankinta olisi jätetty tekemättä, jos Ukrainasta olisi tiedetty. Hybridisota - jossa kaukovaikutuskykyä ei voitaisi käyttää poliittisista syistä - on vain yksi uhka, ja konventionaalisempikin sota on täysin mahdollinen. Kaukovaikutuskyky on siis tältä osin tärkeä kyky, joka kohottaa hyökkäyskynnystä ja pakottaa huomiomaan uhan.

JASSM-hankinta luo kaukovaikutuskyvyn, jolla voidaan vaikuttaa nopeasti ja syvälle vihollisen alueelle koko rajan pituudelta. Mielestäni JASSM puolustaa paikkansa hintaansa nähden ja etenkin ainoana kaukovaikutusaseena tykistöohjuksiin verrattuna. Ilmavoimien valmius jo syvässä rauhassa on huomattavasti parempi kuin maavoimilla, ja siirtyminen operaatioalueelle käy huomattavasti nopeammin kuin kauas operaatioalueelta Tykistöprikaatiin sijoitetuilla raketinheittimillä. Sotatilassa olisi myös epäkäytännöllistä hajauttaa raketinheittimet pitkin rajaa, jotta voitaisiin vaikuttaa koko rajan pituudelta. Oletettavasti tarkkuus on JASSM:ssa parempi verrattuna tykistöohjukseen johtuen kuvantavasta IR-sensorista muun ohjauksen lisänä. Veikkaan myös, että hyvin matalalla lentävä alhaisen herätteen risteilyohjus on hankalampi torjuttava venäläisille, sillä kehittyneimmissäkin ilmatorjuntaohjusjärjestelmissä on alakatveensa ja jatkuvien CAP-hävittäjäparien pyörittäminen jokaisen strategisen kohteen yläpuolella on Venäjänkin resusseilla utopiaa.
 
Ilmavoimien valmius jo syvässä rauhassa on huomattavasti parempi kuin maavoimilla, ja siirtyminen operaatioalueelle käy huomattavasti nopeammin kuin kauas operaatioalueelta Tykistöprikaatiin sijoitetuilla raketinheittimillä.
Tuossa on sisäänrakennettu oletus, että heti kun alkaa paukkua, meidän vastineemme on iskeä kaukovaikutteisilla. Ei se ihan näin mene, vaan asiaan sisältyy myös poliittinen aspekti. Todennäköisempää on, ettei Suomi käyttäisi JASSM:eja aivan sodan alussa - ei edes tilanteessa, jossa se olisi sotilaallisesti järkevin ratkaisu. En ole yksin tämän mielipiteen kanssa. Siispä JASSM:ien hyvää reaktionopeutta ei saada hyödynnettyä, ja ATACMS on tässä samalla viivalla. Mikään ei myöskään estä sijoittamasta 2-3 raketinheitintä sopiviin paikkoihin 24/7 valmiuteen.

Sotatilassa olisi myös epäkäytännöllistä hajauttaa raketinheittimet pitkin rajaa, jotta voitaisiin vaikuttaa koko rajan pituudelta.
ATACMS kantama on 300km, joten ei niitä tarvitse rajan pintaan ripotella. Jos halutaan osua Murmanskiin:eek:, laukaisupaikka voi olla hyvin laajalla alueella Pohjois- ja Koillis-Lapissa; koko Suomi-neidon pää ja laaja kaari alueita Sallan seutuville. Oulun tietämiltä kantaa Alakurttiin, Lahdesta Pietariin. Terveisten lähettäminen Pihkovan 76:nnelle vaatisi, että lavetti kuskataan saarelle Kotkan edustalle, joten siinä JASSM on käytännöllisempi. Raketinheitintä ei haittaa Venäjän S-300/400, joten ei hornet ole lavettina mitenkään ylivoimainen.

ATACMS:it on haudattu, mutta toivon, että GLSDB tulisi hankintaan, jos/kun järjestelmä valmistuu. Halpa hinta ja 150km kantama tekee siitä erittäin hyvän kynnys- ja valmiusaseen.
 
vaikka olisikin niin rahaa ei olisi ainakaan, että sen puolesta ihan sama.

Itse olen viimeisten viesteistä huolimatta sitä mieltä, että paras iskukyky ja tulen teho oltaisiin saavutettu sijoittamalla tuo melkein 400milj€ itse liikkuvaan tykistöön, tilanne kuvaan, tiedusteluun ja johtamiseen. Se sijaan, että luotiin ilmavoimille lisää tehtäviä voimavaroihin ja resursseihin joita silläkään ei kunnolla ole. Onhan se kaukovaikutuskyky tärkeä elementti mutta siitä huolimatta näen, että meidän resursseilla ja kyvyillä kaikki resurssit olisi suunnattava vihollisen sotavoimia vastaan ja niiden tuhoamiseen. Ei infrastruktuurin tuhoamiseen jota käytännössä jassmeilla harjoitetaan. Liikkuvia maaleja vastaan niillä on vaikea hyökätä samoin kuin aikakriittisiä maaleja vastaan ellei meillä ole sitten ilmassa 24/7 jassmeilla varustettua/ja koneita sekä omaa luokkaansa olevaa tilanne ja tiedustelu kykyä. Elkeekä vaan tulko sanomaan, että "liittolaisilta" varmaan saadaan sitä tietoa. Meillä ei ole liittolaisia ja tietoa voidaan saada tai olla saamatta mutta reaaliaikaista se tuskin on.
 
Mietitäänpä nyt vähän. Tuo jassm kauppa oli selkeesti poliittinen. Uskaltaisin lyödä vetoa että a. On suostuttu tiettyihin maalituksiin mitä myyjä osapuoli on ehdottanut tai b. On suostuttu muuhun myyjäosapuolen ehdotukseen. Mutta satavarmasti ilman poliittistaktista vastakauppaa tuota ei ole tehty. Mitään virallista pääöstä ei tietenkään ole tehty mistätämän voisi todeta mutta sehän ei olisi ensimmäinen kerta kun valtioilla salaisuuksia olisi.
 
Ne ylälapin laivaston infra ei auta meitä mitenkään kriisissä ja itse asiassa siellä taitaa olla jonkinkin verran ydinkäyttöistä alusta ja toimintoa niin voisi olla viisasta jättää ampumatta. Pietarin sähkölaitokset on kanssa vähän sama homma. Vihollisen kärki ei siihen pysähdy jos pietarilaisen teinin pleikkarista lähtee sähköt. Resurssien tuhlaamista joilla ei ole itse suomeen hyökkäämisen kanssa merkitystä.
Mielestäni paras painoarvo noilla olisi pelkästään ns "kostoaseina". Maalinosoitusta ei tarvittaisi, koska koordinaatit löytyy kartasta. Rangerit voidaan unohtaa maalinosoittajina. Vanha ja kankea järjestelmä. RC liikkeen robottikopterit kalliimmasta päästä alkavat jo pian mennä ohi ja hintaa murto-osa.
 
Näen itse että JASSM on väline jolla uhataan tai voidaan uhata Venäjän pitkän kantaman ilmatorjuntaa (S-300/S-400) ja mahdollistaa Ilmavaivojen parempi toimintavapaus omassa ilmatilassa ja varsinkin lähellä taistelevia maajoukkoja.

Toinen hyöty on ehdottomasti vihollisen lentokentillä olevat LENTOKONEET, ei mikään kiitorata. Naapurin vyöryttäessä ilmaoperaatiotaan hypoteettisesti meidän suuntaan, muuttuvat rajantakaiset lentokentät (joiden tarkka paikka on tiedossa jo rauhanaikana)kuumeisiksi herhiläispesiksi eikä jatkuvasti nousevia ja laskevia koneita rullata todellakaan minnekään kallion sisään tankkaukseen ja aseistukseen vaikka siellä suojat olisikin. Kiitorata voidaan kenties korjata tunneissa mutta lentokoneita ei tule ulos linjoilta kuin kuukausien odottelun jälkeen. Sillä on ihan eri vaikutus...
 
Su-25 käyttöä pitäisin varsin uskaliaana, Georgiassa niitä kerkesi tippumaan ainakin 4 muutamassa päivässä ja täällä ne toimisivat täysin integroitua järjestelmää vastaan.

No, samaa voisi sanoa melkeinpä mistä hyvänsä vanhasta venäläisestä sotakapineesta: Su-24, T-72, huonosti motivoitunut varusmies...

Jassminien ennaltaehkäisevä vaikutus on vähän kuin katumuspillerillä. Ekaksi tapahtuu vahinko ja sitten korjataan vahinko.

Eli mahdollinen vastustajamme tietää että meillä on kyky vaikuttaa syvälle heidän alueelleen, jos he hyökkäävät.

Mutta heillä ei ole pelkoa että tuhoaisimme Pietarin ilman sodanjulistusta. Toki Kremlin trollit tätäkin ovat tosissaan hs.fi keskustelupalstalla esittäneet.

Tuossapa on harvinaisen hauska vertaus! :solthum:

Täällä tunnutaan antavan aika kova arvo JASSM ohjukselle jotka maksavat 1,5milj€?/Kpl. Joita meillä on 70kpl ja jotka vaativat lentävän lavetin jotta ne saadaan toimitettua kohteeseen.

Mitä noilla räiskitään? Naapurin infraa... Veikkaan, että koiviston öljysatama ei ole prioriteetti listalla koska käytännössä itämeri olisi sillä öljymäärällä kuollut meri. Lisäksi mitä hyötyä siitä saataisiin? Se ei naapurin taisteleviä joukkoja juurikaan hidastaisi. Maantie- ja rautatie sillat olisivat hyviä maaleja. Ne voidaan toki korjata tai kiertää joten vaikutus olisi lähinnä hidastus sillä oletuksella, että naapuri tarvitsee täydennystä niiden kautta. Varikot, tiedustelu, tilannekuva, ilmatorjunta, asealustat... Hyviä maaleja mutta osittain aika kriittisiä ja vaatisivat syvätiedustelu kyvyn jota meillä ei ole nimeksikään. Ei ainakaan raaliaikaista. Lentokentät... infra on korjattavissa ja kiitorata korjattavissa hyvinkin nopeasti siihen kuntoon, että sotilas kalusto siltä pystyy operoimaan. Itse koneet vaikea löytää.

Mielestäni suhtaudut tässä nyt aika negatiivisesti siltä osin, ettei mitään tietoa saataisi ulkopuolisista lähteistä. Tiedustelutiedon toimittamisen ei pitäisi olla mahdotonta suurvallalle, joka sympatisoi kanssamme. Koko arsenaalia ei silläkään toki ole käytössä, ellei se halua itse osaksi konfliktia, mutta esimerkiksi satelliitin keräämät tiedot voivat olla hyvinkin merkittäviä. Lisäksi lienee potentiaalisesti mahdollista hyödyntää kaupallisia sovellutuksia.

Siinä tapauksessa, että reaaliaikaista tiedustelutietoa ei ole saatavilla, jäljelle jää yhä kiinteä infrastruktuuri, josta olemme aika lailla samaa mieltä mm. siltojen osalta. Sen sijaan lentotukikohdista olen erimieltä.

Suurvalloilla toiminta on harvoin kovin sutjakkaa ja virtaviivaista. Ei siellä ole puhettakaan, että olisi suora maantie ja sen päässä kaksi hävittäjää valmiina lähtöön parin minuutin varoitusajalla. Parhaassakin tapauksessa siellä on iso lentotukikohta, jossa koneet ovat sirpalesuojissa tai seisonta-alueilla kiitoradan vieressä. Sellaiseen voi iskeä sokkonakin, ja jos tukikohta on käytössä, niin tulostakin tulee kiitettävästi.

Alla oleva kuva on viime syyskuulta Syyriasta:

Russian_hardware_i_3448339b.jpg


Jokainen voi itsekin haeskella venäläisten tukikohtia Suomen lähialueella Google Mapsista tai Earthista, ja jos on laiska, voi ottaa avuksi Wikipedian listauksen tukikohdista helpottamaan työtä. Kannattaa aloittaa esim. sellaisista paikoista kuin Besovets, Pihkova ja Siversky. Jos unohdetaan laskuista Muurmanskin alueen tukikohdat, jotka ovat aika kaukana ajatellen operaatioita Kaakkois-Suomessa (todennäköinen hyökkäyssuunta, IMHO), niin tukikohtia (aktiivisia tai hylättyjä) on vähän. Aika äkkiä ymmärtää, että kun satoja koneita aletaan sijoittelemaan tukikohtiin - tai luoja varjele siviilikentille ilman mitään suojaa, syntyy herkullisia tilanteita risteilyohjusten käytölle.

Ok, tilanteet muuttuvat. Voi olla, että venäläiset eivät uskalla lentää JASSM:n kantamalla olevista tukikohdista. Jos näin onnekkaasti kävisi (tukikohtien nykyinen sijoitus ei ajatusta tue), niin se ei ole menetys, vaan puoli voittoa. Mitä kauempana olevilta kentiltä venäläiset lentävät, sitä vähemmän lentosuoritteita he pystyvät päivän aikana lentämään. Jos venäläiset haluavat lentää Murmanskista tai Moskovasta Vaalimaalle pommittamaan passikoppeja, niin sen kun. Samaten joillakin konetyypeillä operointi estyy kokonaan, jos pitäisi operoida noin kaukaa.

En yksinkertaisesti näe, että panos hyötysuhde olisi niin hyvä että siihen kannattaa sijoittaa melkein puoltamiljardia joka on muualta pois. Onhan se kiva mutta vieläkin näen tärkeämmäksi kyvyn vaikuttaa tehokkaasti vihollisen taisteleviin joukkoihin. Paskamaista elää maailmassa jossa on rajalliset resurssit ja paskamaista olla satamiljoonaisen sotaisan kansan naapurissa joka haluaa olla suurvalta vaikka meitä on vain viisi miljoonaa.

Itse näen PV:n hankintalistan monessa suhteessa voimien jakamisena sen sijaan kun niitä pitäisi keskittää jotta saataisiin paras mahdollinen teho joka meidän on saatava jos meinataan pärjätä.

Jos leikin hetken psykologia, niin minusta tuntuu, että tämä kaukovaikuttamisen kritisointi kumpuaa puolustusbudjetin leikkauksista. PV:n kehityspäätökset tehtiin vuosia sitten, aikana jolloin oli vielä rahaa, jolla ostaa muutakin puolustusmateriaalia. Nyt kun kukkarossa on enää kolikot, rahat menevät luonnollisesti etusijassa sellaisiin hankkeisiin, jotka pantiin alulle jo lihavina vuosina. Rahaa ei ole enää samalla tavalla aloittaa uusia, sinällään tärkeitä, hankkeita, ja siitä seuraavat negatiiviset tunteet kohdistetaan kaukovaikutusaseisiin.
 
Menee vähän ohi tästä ketjusta. Mutta kun taas sanottiin taikasanat puuttuva kaukotiedustelukyky, niin nopeasti itselleni tulee mieleen eri kaupalliset yhtiöt jotka myyvät sateliittikuvia eri tahoille joilla on rahaa.

Vaikka Suomella ei olekkaan omaa sateliittia, niin uskon että jollekkin on tullut jos Viestikoelaitoksella mieleen että joltain noita kuvia voi ostaa.

Jos ei voi suoraan ostaa Puolustusvoimien luottokortilla, niin äkkiäkös sitä perustaa jonkun start upin Jyväskylän joka on erikoistunut etsimään metsien eri väreistä metsäteollisuudelle metsänhoitosuunnitelmia. Lähteenä on sitten realiaikaiset sateliittikuvat..

"http://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2014/08/10/uuden_satelliitin_laukaisua_valmistellaan_karttapalveluihin_luvassa_huipputarkkoja_kuvia

WorldView-3:n ilmoitettu pankromaattinen tarkkuus on 617 kilometrin korkeudessa 31 senttimetriä. Vuonna 2009 avaruuteen Maata kuvaamaan lähetetyn WorldView-2:n erotuskyky oli 46 senttimetriä. Yhdysvaltojen hallinnon asettamien määräysten vuoksi DigitalGlobe joutui rajoittamaan kaupalliseen käyttöön myytävien kuvien tarkkuutta 50 senttimetriin."

Ja Maanpuolustuskorkeakoulun Doria osuudesta löytyy oppilastyö joka sisältää edellä mainitun firman ja sen yhteistyökumppanien hinnaston kuvauksille.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/105159/SK1097.pdf?sequence=2

sivulla 20.


Omat Elso taidot ei riitä hinnaston siirtämiseen tänne suoraan.

Kiireelliset kuvat saa tuon perusteella 60 tunnissa. Toki aikasensitiivisien maalien osalta aika hidasta toimintaa. Mutta villi veikkaukseni olisi että täskin varmaan joustetaan jos maksaja on tarjolla.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: ctg
Miksi noita kenttiä ei yritetä kurmoottaa tykistöohjustimella? Iippojen GLRMSsä EXTRA (EXTended Range Artillery) riittäisi matka (150km, 10m CEP), ja uskon että naapuri tykkää kyttyrää, jos sen kentille lävähtää sarja noita. Ja jos niihin saa kiinni termobarista hyötykuormaa, niin pystymme vastaamaan heidän smerch iskuihin vastaavalla tavalla.

http://www.breakingisraelnews.com/15539/new-israeli-made-rocket-one-longest-ranges-world/

http://defense-update.com/products/e/extra.htm
 
Back
Top