Air-to-ground ohjukset kuten Maverick

Suihkumoottori on niin herkkä kaikelle ryönälle, että jos edes kiitotien pinta saadaan rikki lamauttaa se lentotoiminnan jo pariksi päiväksi. Tai voihan sitä yrittää lentää siitäkin, mutta riskit on aika suuret.

Muistanette miten kävi Concordelle ja pienelle pellin tms palalle? Pommikone ei ole yhtä herkkä vaurioille, mutta kuitenkin.

 
Last edited by a moderator:
Eiköhän ainakin nuo SU-25 ja -24 koneet ole melko vankkatakoisia kun katselee niiden laskutelineitä. SU-24:ssä on paripyörät joka telineessä ja SU-25:n telineet lienevät nekin vahvaa tekoa vaikka paripyöriä ei olekaan.
Niillä tuskin on ongelmaa operoida vaikka pommikraaterit täytettäisiin soralla ja matoilla.
ei_su-24_17.jpg

1774433.jpg



Pelkkä sohaisu täsmä-aseilla naapurin lentotukikohdan kiitorataa vastaan on tuskin järkevää ainakaan meidän resursseilla vaikka jonkin verran JASSM / TAURUS ohjuksia saataisiinkin. Pitää muistaa että edes NATO ei pystynyt estämään ekan kk:n aikana Libyan ilmavoimia operoimasta yksin lentokenttiä pommittamalla, vaikka halitsi täysin ilmasotaa. Senverran laajoja ja syheröisiä ovat sikäläiset kiitoratakompleksit.

Järkevintä olisi juuri Mursun ehdottama, hyvään tiedusteluun ja etukäteissuunnitteluun pohjautuva ja oikea-aikaisesti ajoitettu ohjushyökkäys lentotukikohtiin joissa koneet ovat kiitoradoilla joko valmistautumassa, operoimassa tai palaamassa hyökkäyksestä. Esim. isku koneiden ollessa kiitoradalla laskeutumassa käyttäen herätteisesti ohjelmoituja- (airburst) tai rypälepommeja, olisi tehokas vaihtoehto. Samaan syssyyn kentällä on todennäköisesti odottamassa laveteilla uusi kuorma pommeja ja ohjuksia sekä poltto-ainerekkoja, jotka olisivat messevä lisäteho meikäläisille taistelukärjille.

Näin saataisiiin vaikeasti korvattavaa sotakalustoa pois muonavahvuudesta mukaan lukien ehkä joitakin etulinjan pilotteja. Paljon hyödyllisempää kuin kiven ja soran moukaroiminen jota naapurissa sitten riittää (kuten meilläkin).
Pelkkä naapurin kiitoradan tai kahden hetkellinen vaurioittaminen ei tuo pitkä-aikaista helpotusta ilmapuolustuksellemme.

Toinen tapa olisi tiedustella (mm. SIGINT) hyökkäykseen lähtevien rynnäkkö-osastojen tukikohdat ja ajoittaa ohjus-iskut niin että kiitotiet tehdään hetkellisesti toimintakyvyttömäksi ohjuksilla juuri ennen koneiden paluuta, jos mahdollista. Näin hyvällä todennäköisyydellä rynnäkkö-osastot joutuvat valta-osin pakkolaskuun tai miehistöt hyppäämään koska niiden poltto-ainekuorma ei salli siirtolentoja muille kentille. Useiden tukikohtien yhtä-aikainen pommittaminen suhteellisen pienilläkin ohjusmäärillä tekisi hetkellisesti tukikohdista toimintakyvyttömiä koska täsmä-aseilla iskut ovat kirurgisen tarkkoja.

Vaikka kiitoradat pystytään korjaamaan muutamien tuntien aikana, se ei riitä jos kymmenittäin koneita on tulossa laskuun ja poltto-ainetta on vaikka max. 30 min. ajaksi.

Paras vaihtoehto olisi ehkä yhdistelmä noista iskuista kahtena peräkkäisenä aaltona. Se edellyttää tietysti että HN-kalustoa, ohjuksia ja tietoa on tarpeeksi käytössä tuossa vaiheessa....
 
Erilaisten esikuntien pommittaminen ohjuksilla on oma riskinsä. Jonkun Pietarin alueella olevan esikunnan pommittaminen saattaa muuttua median ja internetin käsittelemänä harkituksi siviilien pommittamiseksi. Raunioista voi löytyä yllättäen 6 lapsen yksinhuoltajana toiminut siivoaja leskirouva.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Erilaisten esikuntien pommittaminen ohjuksilla on oma riskinsä. Jonkun Pietarin alueella olevan esikunnan pommittaminen saattaa muuttua median ja internetin käsittelemänä harkituksi siviilien pommittamiseksi. Raunioista voi löytyä yllättäen 6 lapsen yksinhuoltajana toiminut siivoaja leskirouva.

Pitää erittäin hyvin paikkansa! Nykymallinen tiedonkulku on muuttanut monta asiaa sodankäynnissä ja muutokset ovat todella merkittäviä juuri tässä mielipiteenmuokkausasiassa.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Erilaisten esikuntien pommittaminen ohjuksilla on oma riskinsä. Jonkun Pietarin alueella olevan esikunnan pommittaminen saattaa muuttua median ja internetin käsittelemänä harkituksi siviilien pommittamiseksi. Raunioista voi löytyä yllättäen 6 lapsen yksinhuoltajana toiminut siivoaja leskirouva.

Jos kyseessä on jokin hyvin tiedossa oleva esikunta, niin tuollainen tempaus saadaan käännettyä takaperin samen tien. Tarvitsee vain sen, että joku muu EU maa pystyy (ja suostuu) vahvistamaan kohteen sotilaskohteeksi, niin sitten se siivooja rouva onkin ryssien paikalle tuoma likvidoitu opposition jäsen, jonka lapset ovat kadonneet äitinsä pidätyksen yhteydessä.
 
Einomies1 kirjoitti:
Toinen tapa olisi tiedustella (mm. SIGINT) hyökkäykseen lähtevien rynnäkkö-osastojen tukikohdat ja ajoittaa ohjus-iskut niin että kiitotiet tehdään hetkellisesti toimintakyvyttömäksi ohjuksilla juuri ennen koneiden paluuta, jos mahdollista. Näin hyvällä todennäköisyydellä rynnäkkö-osastot joutuvat valta-osin pakkolaskuun tai miehistöt hyppäämään koska niiden poltto-ainekuorma ei salli siirtolentoja muille kentille. Useiden tukikohtien yhtä-aikainen pommittaminen suhteellisen pienilläkin ohjusmäärillä tekisi hetkellisesti tukikohdista toimintakyvyttömiä koska täsmä-aseilla iskut ovat kirurgisen tarkkoja.

Uskoisin, että homma toimisi parhaiten siten, että jaetaan kantamalta löytyvät lentokentät kahteen kastiin. B- kohteiden kiitoradat ammutaan hajalle koneiden ollessa laskeutumassa (joku kone saa keretä laskeutuakin, ei haittaa). Tällä luodaan tietynlaista paniikkia kun lentäjän ja maahenkilökunnan pitää hetkessä muuttaa toimintaa ja samalla annetaan kuva, että hyökkäyksen ajoitus meni pieleen (ei välttämättä mene läpi, mutta se tuskin muuttaa lopputulosta). Sitten odotetaan, että ilmassa olevat koneet hakeutuvat sopivasti valikoituihin A- kohteisiin (ja niille kentille, jotka eivät ole ollenkaan kantamalla), jotka ovat erityisesti valittu niiden sijainnin perusteella ja sen mukaan, onko niillä katetut lentokonesuojat ja hyvä ilmapuolustus, myöskin kentän laajuus vaikuttaa (pienempi on parempi). Tarkoitus on saada ne koneet ruuhkautumaan sinne kentälle, jolloin vaikka osa saataisiinkin siirrettyä suojaan tai muualle minne ei keksitä ampua, niin aina löytyisi muutama kone johon saadaan osuma. A-kohteena ideaali olisi varmaan jokin siviili kenttä, joka on varustettu sotaa varten vaikkapa varakentäksi tai hätälaskeutumista varten.
 
Einomies1 kirjoitti:
Eiköhän ainakin nuo SU-25 ja -24 koneet ole melko vankkatakoisia kun katselee niiden laskutelineitä. SU-24:ssä on paripyörät joka telineessä ja SU-25:n telineet lienevät nekin vahvaa tekoa vaikka paripyöriä ei olekaan.
Niillä tuskin on ongelmaa operoida vaikka pommikraaterit täytettäisiin soralla ja matoilla.
ei_su-24_17.jpg

1774433.jpg



Pelkkä sohaisu täsmä-aseilla naapurin lentotukikohdan kiitorataa vastaan on tuskin järkevää ainakaan meidän resursseilla vaikka jonkin verran JASSM / TAURUS ohjuksia saataisiinkin. Pitää muistaa että edes NATO ei pystynyt estämään ekan kk:n aikana Libyan ilmavoimia operoimasta yksin lentokenttiä pommittamalla, vaikka halitsi täysin ilmasotaa. Senverran laajoja ja syheröisiä ovat sikäläiset kiitoratakompleksit.

Järkevintä olisi juuri Mursun ehdottama, hyvään tiedusteluun ja etukäteissuunnitteluun pohjautuva ja oikea-aikaisesti ajoitettu ohjushyökkäys lentotukikohtiin joissa koneet ovat kiitoradoilla joko valmistautumassa, operoimassa tai palaamassa hyökkäyksestä. Esim. isku koneiden ollessa kiitoradalla laskeutumassa käyttäen herätteisesti ohjelmoituja- (airburst) tai rypälepommeja, olisi tehokas vaihtoehto. Samaan syssyyn kentällä on todennäköisesti odottamassa laveteilla uusi kuorma pommeja ja ohjuksia sekä poltto-ainerekkoja, jotka olisivat messevä lisäteho meikäläisille taistelukärjille.

Näin saataisiiin vaikeasti korvattavaa sotakalustoa pois muonavahvuudesta mukaan lukien ehkä joitakin etulinjan pilotteja. Paljon hyödyllisempää kuin kiven ja soran moukaroiminen jota naapurissa sitten riittää (kuten meilläkin).
Pelkkä naapurin kiitoradan tai kahden hetkellinen vaurioittaminen ei tuo pitkä-aikaista helpotusta ilmapuolustuksellemme.

Toinen tapa olisi tiedustella (mm. SIGINT) hyökkäykseen lähtevien rynnäkkö-osastojen tukikohdat ja ajoittaa ohjus-iskut niin että kiitotiet tehdään hetkellisesti toimintakyvyttömäksi ohjuksilla juuri ennen koneiden paluuta, jos mahdollista. Näin hyvällä todennäköisyydellä rynnäkkö-osastot joutuvat valta-osin pakkolaskuun tai miehistöt hyppäämään koska niiden poltto-ainekuorma ei salli siirtolentoja muille kentille. Useiden tukikohtien yhtä-aikainen pommittaminen suhteellisen pienilläkin ohjusmäärillä tekisi hetkellisesti tukikohdista toimintakyvyttömiä koska täsmä-aseilla iskut ovat kirurgisen tarkkoja.

Vaikka kiitoradat pystytään korjaamaan muutamien tuntien aikana, se ei riitä jos kymmenittäin koneita on tulossa laskuun ja poltto-ainetta on vaikka max. 30 min. ajaksi.

Paras vaihtoehto olisi ehkä yhdistelmä noista iskuista kahtena peräkkäisenä aaltona. Se edellyttää tietysti että HN-kalustoa, ohjuksia ja tietoa on tarpeeksi käytössä tuossa vaiheessa....
[/quote

Telineet varmaan kestääkin, mutta moottorit ei. Kenttää josta on pinnoite rikottu, ei todellakaan korjata muutamassa tunnissa niin hyvin että sitä voidaan turvallisesti käyttää. Tai edes jotenkin järkevästi.

Ainakin Suomessa laskuun tulevilla hävittäjillä on hyvin tyypillisesti polttoainetta 3 min lentoon 30 min sijaan. Tuskin itänaapurikaan pommittajiinsa polttoainetta lastaa pommien sijaan...
 
Propaganda-sodassa pienemmän on onnistuttava, vaikka sotatoimien siitä kärsiessäkin, niin se vaan on. Pienen pitää olla taitava ja varovainen.

Sodan jälkeen tulee aina rauha. Pienempi osapuoli joutuu elämään tuon realiteetin kanssa alati. Ei oikeastaan riitä se, että pärjää sodassa ja saavuttaa torjuntavoittojen sarjan, pitää osata voittaa myös rauha. Ei tähän muuta viisautta oikein ole.
 
baikal kirjoitti:
Propaganda-sodassa pienemmän on onnistuttava, vaikka sotatoimien siitä kärsiessäkin, niin se vaan on. Pienen pitää olla taitava ja varovainen.

Sodan jälkeen tulee aina rauha. Pienempi osapuoli joutuu elämään tuon realiteetin kanssa alati. Ei oikeastaan riitä se, että pärjää sodassa ja saavuttaa torjuntavoittojen sarjan, pitää osata voittaa myös rauha. Ei tähän muuta viisautta oikein ole.

Onneksi tuossa on muutama pointti meidän puolella. Ensinnäkin monet ovat automaattisesti pienemmän valtion puolella. Toisekseen monet ovat automaattisesti venäjää vastaan ja sitäkin useammat vähintään epäluuloisia. Tietenkin Venäläisillä on omat kumppaninsa, mutta useimmilla näistä ei ole mitään erityistä meitä vastaan.
 
Vaikka tämä nyt meneekin hieman aiheesta toiselle puolen, niin miten olisi, että käytetään informaatiosodan käyntiä pommitusten ohena. Jos naapuri onnistuu torjumaan parikin paukkua, niin mitä he sitten tekevät kun maalta tuleva tieto (data) rupeaa rönsyilemään niin pahasti, että paluuta suorittavat koneet joutuvat suorittamaan laskautumisen mittareiden perusteella koska torniin ei voi luottaa. Jos tuohon saumaan saa aikaiseksi vielä jonkinlaisen blackoutin, niin uskoisin että siellä on joku kone kentällä poikittain, haitaten muitten laskeutumista. Ja juuri tuohon väliin kun pystyisi ajoittamaan sen ekan taikka toisen iskun niin jo rupee jollakulla moraali pettämään.

Mutta mitä tulee noihin risteilyohjuksiin, niin kyllä niitten joukosta löytyy montakin, jotka on tarkoituksella luotu lamauttamaan kenttiä. Kuitenkaan en pistäisi kaikkia varoja noihin, vaan hankkisin mukaan HARM tyylisiä ohjuksia sekä myös ihan perinteisiä rypälepommeja. Vaan kysymys kuuluu, miten pitkään noita pystytään käyttämään meidän rajoitetuilla kalustoilla, ja kuka niitä ohjaa paikalle? Sissijoukotko?
 
Niitä ohjataan paikalle Yhdysvaltalaisilla satelliiteilla, jotka siirretään heti sopiville kiertoradoille kun suomalainen virkamies sitä pyytää. :D

Vakavasti otettuna, tuo on käytännössä helpoin ja käytännöllisin vaihtoehto.
 
Ennenkuin Hejsanin menee ihmettelemään wikiä, niin miten olisi jos lähetettäisiin diplomaatit juttelemaan Britteihin niiden Storm Shadowin ostosta. Miljoona per paukku on aika kallis investointi, mutta on ne sentään suunnitelleet tuon aseen juuri meidän kuvailemiin tehtäviin.

The Storm Shadow is a stealth cruise missile of around 1,300 kg carrying a powerful conventional warhead. Storm Shadow is an air-launched, conventionally-armed, long-range, stand-off, precision weapon, which is deployable at night or day, in most weather and operational conditions. It will be able to destroy sensitive and highly protected targets (command bunkers, communications centers, etc.) with very great accuracy, with a range of over 250 kilometres after an entirely autonomous terrain-following flight at very low altitude. It is being developed to attack and destroy a wide spectrum of static, high value targets as listed below:

C3 (Command, Control and Communication) facilities
airfield facilities
port facilities
ASM/ammo storage
ships/submarines in port
bridges.

Storm Shadow will be integrated onto Tornado GR4/4A, Harrier GR7/T10 and Eurofighter. It will be capable of employment in all theatres of conflict, and the warhead is optimised for use against hardened targets.
http://www.fas.org/man/dod-101/sys/missile/row/casom.htm

Maverikin vaihtoehtona on taasen Brimstone http://www.fas.org/man/dod-101/sys/missile/row/brimstone.htm ja Ranskalaisilta löytyy Harmin vastineeksi AS37 http://www.globalsecurity.org/military/world/europe/as37.htm
 
Einomies1 kirjoitti:
Eiköhän ainakin nuo SU-25 ja -24 koneet ole melko vankkatakoisia kun katselee niiden laskutelineitä. SU-24:ssä on paripyörät joka telineessä ja SU-25:n telineet lienevät nekin vahvaa tekoa vaikka paripyöriä ei olekaan.
Niillä tuskin on ongelmaa operoida vaikka pommikraaterit täytettäisiin soralla ja matoilla.
ei_su-24_17.jpg

1774433.jpg



Pelkkä sohaisu täsmä-aseilla naapurin lentotukikohdan kiitorataa vastaan on tuskin järkevää ainakaan meidän resursseilla vaikka jonkin verran JASSM / TAURUS ohjuksia saataisiinkin. Pitää muistaa että edes NATO ei pystynyt estämään ekan kk:n aikana Libyan ilmavoimia operoimasta yksin lentokenttiä pommittamalla, vaikka halitsi täysin ilmasotaa. Senverran laajoja ja syheröisiä ovat sikäläiset kiitoratakompleksit.

Järkevintä olisi juuri Mursun ehdottama, hyvään tiedusteluun ja etukäteissuunnitteluun pohjautuva ja oikea-aikaisesti ajoitettu ohjushyökkäys lentotukikohtiin joissa koneet ovat kiitoradoilla joko valmistautumassa, operoimassa tai palaamassa hyökkäyksestä. Esim. isku koneiden ollessa kiitoradalla laskeutumassa käyttäen herätteisesti ohjelmoituja- (airburst) tai rypälepommeja, olisi tehokas vaihtoehto. Samaan syssyyn kentällä on todennäköisesti odottamassa laveteilla uusi kuorma pommeja ja ohjuksia sekä poltto-ainerekkoja, jotka olisivat messevä lisäteho meikäläisille taistelukärjille.

Näin saataisiiin vaikeasti korvattavaa sotakalustoa pois muonavahvuudesta mukaan lukien ehkä joitakin etulinjan pilotteja. Paljon hyödyllisempää kuin kiven ja soran moukaroiminen jota naapurissa sitten riittää (kuten meilläkin).
Pelkkä naapurin kiitoradan tai kahden hetkellinen vaurioittaminen ei tuo pitkä-aikaista helpotusta ilmapuolustuksellemme.

Toinen tapa olisi tiedustella (mm. SIGINT) hyökkäykseen lähtevien rynnäkkö-osastojen tukikohdat ja ajoittaa ohjus-iskut niin että kiitotiet tehdään hetkellisesti toimintakyvyttömäksi ohjuksilla juuri ennen koneiden paluuta, jos mahdollista. Näin hyvällä todennäköisyydellä rynnäkkö-osastot joutuvat valta-osin pakkolaskuun tai miehistöt hyppäämään koska niiden poltto-ainekuorma ei salli siirtolentoja muille kentille. Useiden tukikohtien yhtä-aikainen pommittaminen suhteellisen pienilläkin ohjusmäärillä tekisi hetkellisesti tukikohdista toimintakyvyttömiä koska täsmä-aseilla iskut ovat kirurgisen tarkkoja.

Vaikka kiitoradat pystytään korjaamaan muutamien tuntien aikana, se ei riitä jos kymmenittäin koneita on tulossa laskuun ja poltto-ainetta on vaikka max. 30 min. ajaksi.

Paras vaihtoehto olisi ehkä yhdistelmä noista iskuista kahtena peräkkäisenä aaltona. Se edellyttää tietysti että HN-kalustoa, ohjuksia ja tietoa on tarpeeksi käytössä tuossa vaiheessa....

Telineet varmaan kestääkin, mutta moottorit ei. Kenttää josta on pinnoite rikottu, ei todellakaan korjata muutamassa tunnissa niin hyvin että sitä voidaan turvallisesti käyttää. Tai edes jotenkin järkevästi.

Ainakin Suomessa laskuun tulevilla hävittäjillä on hyvin tyypillisesti polttoainetta 3 min lentoon 30 min sijaan. Tuskin itänaapurikaan pommittajiinsa polttoainetta lastaa pommien sijaan... Kentät tulisikin mielestäni tuhota silloin kun koneet ovat ilmassa.
 
Pullosorsa kirjoitti:
Ainakin Suomessa laskuun tulevilla hävittäjillä on hyvin tyypillisesti polttoainetta 3 min lentoon 30 min sijaan. Tuskin itänaapurikaan pommittajiinsa polttoainetta lastaa pommien sijaan... Kentät tulisikin mielestäni tuhota silloin kun koneet ovat ilmassa.

Tai jos tuota ei pystytä tekemään, niin voisi harkita hävittäjä kenttien hajottamista, kun pommittajat/rynnäkkökoneet ovat lähdössä lennolle.
 
Ylleensä maailmalla iskut vastustajan kohteisiin näytetään aloitettavan iskuilla ilmapuolustuksen kohteisiin. Foorumilla lennetään suoraan pistämään kenttiä tasaiseksi, vaikka Syyriankin s-sarjan vanhentuneina pidettäviä it-järjestelmiä kunnioitetaan kovasti...... ammotika sellainen kohde, jota suojaa modernimpi ja monipuolisempi it.......
 
baikal kirjoitti:
Ylleensä maailmalla iskut vastustajan kohteisiin näytetään aloitettavan iskuilla ilmapuolustuksen kohteisiin. Foorumilla lennetään suoraan pistämään kenttiä tasaiseksi, vaikka Syyriankin s-sarjan vanhentuneina pidettäviä it-järjestelmiä kunnioitetaan kovasti...... ammotika sellainen kohde, jota suojaa modernimpi ja monipuolisempi it.......

Ite uskon enemmän että Rajavartiolaitoksen kouluttamat räjäjääkärit soluttautuvat jo harmaan vaiheen aikana kenttien läheisyyteen. Jos harmaa tilanne muuttuu kriisiksi niin nopea koottuisku ja irtaantuminen kohti länttä Muurmanskin rata katkaisten..
 
Iso-Mursu kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Ylleensä maailmalla iskut vastustajan kohteisiin näytetään aloitettavan iskuilla ilmapuolustuksen kohteisiin. Foorumilla lennetään suoraan pistämään kenttiä tasaiseksi, vaikka Syyriankin s-sarjan vanhentuneina pidettäviä it-järjestelmiä kunnioitetaan kovasti...... ammotika sellainen kohde, jota suojaa modernimpi ja monipuolisempi it.......

Ite uskon enemmän että Rajavartiolaitoksen kouluttamat räjäjääkärit soluttautuvat jo harmaan vaiheen aikana kenttien läheisyyteen. Jos harmaa tilanne muuttuu kriisiksi niin nopea koottuisku ja irtaantuminen kohti länttä Muurmanskin rata katkaisten..

Hehhee... ja meinaat että riittää kun leikkaa kärkipihdeillä ukon mentävän aukon kenttää ympäröivään aitaan ja käy hämärän turvin sabotoimassa koneet :a-rolleyes:
Tuollaisia kenttiä vartioi useita satoja miehiä (+ mahdollinen 2000-luvun tekniikka ja perinteiset miinakentät siihen päälle) on kyse sitten harmaasta tai sysimustasta vaiheesta, niin siellä rajan takana kuin tälläkin puolella.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Ylleensä maailmalla iskut vastustajan kohteisiin näytetään aloitettavan iskuilla ilmapuolustuksen kohteisiin. Foorumilla lennetään suoraan pistämään kenttiä tasaiseksi, vaikka Syyriankin s-sarjan vanhentuneina pidettäviä it-järjestelmiä kunnioitetaan kovasti...... ammotika sellainen kohde, jota suojaa modernimpi ja monipuolisempi it.......

Ite uskon enemmän että Rajavartiolaitoksen kouluttamat räjäjääkärit soluttautuvat jo harmaan vaiheen aikana kenttien läheisyyteen. Jos harmaa tilanne muuttuu kriisiksi niin nopea koottuisku ja irtaantuminen kohti länttä Muurmanskin rata katkaisten..

Hehhee... ja meinaat että riittää kun leikkaa kärkipihdeillä ukon mentävän aukon kenttää ympäröivään aitaan ja käy hämärän turvin sabotoimassa koneet :a-rolleyes:
Tuollaisia kenttiä vartioi useita satoja miehiä (+ mahdollinen 2000-luvun tekniikka ja perinteiset miinakentät siihen päälle) on kyse sitten harmaasta tai sysimustasta vaiheesta, niin siellä rajan takana kuin tälläkin puolella.

Onneksi karkumatkalla voi koukata sen Muurmanskin radan kohalta ja katkasta sen..

No vakavasti otettuna jo pelkkä siirtyminen noiden kenttien läheisyyteen voi olla aika haaste. Matkaa on ja aikaa todennäköisesti matkustukseen on vähän..
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Ylleensä maailmalla iskut vastustajan kohteisiin näytetään aloitettavan iskuilla ilmapuolustuksen kohteisiin. Foorumilla lennetään suoraan pistämään kenttiä tasaiseksi, vaikka Syyriankin s-sarjan vanhentuneina pidettäviä it-järjestelmiä kunnioitetaan kovasti...... ammotika sellainen kohde, jota suojaa modernimpi ja monipuolisempi it.......

Ite uskon enemmän että Rajavartiolaitoksen kouluttamat räjäjääkärit soluttautuvat jo harmaan vaiheen aikana kenttien läheisyyteen. Jos harmaa tilanne muuttuu kriisiksi niin nopea koottuisku ja irtaantuminen kohti länttä Muurmanskin rata katkaisten..

Hehhee... ja meinaat että riittää kun leikkaa kärkipihdeillä ukon mentävän aukon kenttää ympäröivään aitaan ja käy hämärän turvin sabotoimassa koneet :a-rolleyes:
Tuollaisia kenttiä vartioi useita satoja miehiä (+ mahdollinen 2000-luvun tekniikka ja perinteiset miinakentät siihen päälle) on kyse sitten harmaasta tai sysimustasta vaiheesta, niin siellä rajan takana kuin tälläkin puolella.

Onneksi karkumatkalla voi koukata sen Muurmanskin radan kohalta ja katkasta sen..

No vakavasti otettuna jo pelkkä siirtyminen noiden kenttien läheisyyteen voi olla aika haaste. Matkaa on ja aikaa todennäköisesti matkustukseen on vähän..

Sellaisesta nyt voisi vielä vääntääkkin että onko esim. km etäisyydelle kenttää mahdollista päästä tähystämään/kuulon perusteella ilmoittamaan omalle puolelle mitä kentällä tapahtuu nousujen/laskujen suhteen ja laukoa aseita matkaan sen perusteella. Luulempa vaan että omalta puolelta suoritettava elektroninen tiedustelu hoitaa tuon kätevämmin tavalla tai toisella.
 
Back
Top