Olen sitä mieltä, että tuo Ohjustelijan havainto keskivertokaverin fyysisestä suorituskyvystä on oikea - se on otettava tarkasteluun ja pohdittava riittävän kriittisesti sitä, millaisiin tehtäviin joukkojen on realistista olettaa kykenevän. Taistelutapa on tehokas - siitä ei juuri ole epäilystä - mutta se vaatii joukoilta fyysesti erittäin paljon ja jos menemme yliarvioimaan joukkojen fyysisen suorituskyvyn, ei myöskään taktiikka ja taistelutekniikka toimi, ellei sitä osata sovittaa suorituskykyyn. No, asia on toki tiedostettu.
Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
Zero The Hero
Luutnantti
"Sissien" aika on meillä historiaa lähinnä siksi että joku lienee päättänyt että sanan englanninkieliset käännökset "guerilla" tai "insurgent" herättävät epätoivottuja mielleyhtymiä kansainvälisissä ympyröissä. Käytännössä kuitenkin sissisodankäynti tekee huomattavan voimakkaan paluun doktriiniin. Tällä kertaa joukkojen kalusto on muutakin kuin tilapäisvälineitä ja viiksilankaa.
Sissitoimintaopas vuodelta 1979 on edelleenkin kovaa valuuttaa kun treenaillaan "uudistettua taistelutapaa". Joistain työläimmistä toimintatavoista voidaan luopua jos taistelunjohtojärjestelmä toimii niinkuin toivotaan. Jos ei, niin silloin voidaan vetää niinkuin ennenkin. Siinä missä sissitoimintaa harrastivat ennen vain komppaniataso, nyt samaa tehdään pataljoonan mittakaavassa.
Liturgiassa voidaan muuta väittää mutta suorittavalla tasolla ero sissitoimintaan on olematon.
Jo tuo viimeinen lause tekee tyhjäksi ensimmäisen - toki tuo ajatusmalli oli silloin kun hommaa alettiin rakentamaan monien mielissä hyvin vahvana. Nyttemmin koko ajan vähemmän ja vähemmän - ja hyvä niin, koska MITÄÄN UUTTA ei synny sillä, että takerrutaan jääräpäisesti vanhaan tai vieläkin vanhempaan. Nyt jos koskaan on aika tehdä jotakin oikeasti uutta - siksi pidän jossain määrin jopa huolestuttavana jokaista ammattisotilaan esittämää kantaa jossa väitetään homman olevan "paluuta sissitoimintaan". Jo ihan senkin takia , että se ajatusmalli tappaa hyvin tehokkaasti innovatiivisuuden ajattelusta ja se on tässä kohtaa todella huono asia.
Sissitoiminnan piirteitä toiminnassa on, sitä ei kiistä kukaan..mutta ne ovat yksittäisiä yhteisiä piirteitä, joiden takia ei pidä edes yrittää esittää että Sissitoimintaopas vuodelta 1979 pitäisi kaivaa esiin - todella huolestuttavaa että tätä ajatustapaa edelleen esiintyy ammattisotilaiden piirissä. Mutta onneksi koko ajan vähemmän ja vähemmän. Kuten sanoin: kun hommaa aikanaan aloiteltiin, todella kaivettiin kyseinen opas esiin - mutta aika nopeasti todettiin että eipä sittenkään..
KorpiSISSI
Kenraali
Itse olen tehnyt samanlaisia johtopäätöksiä esim. 2015:n "joukkueen hajautetusta", mutta on siellä "sissin näkökulmasta" uudistuksiakin. Esim "jääkärijoukkueen perustaistelumenetemien" yhdistäminen ja ns. "aktiivipuolustus", jossa väijyttävien tehostamiseen "liikkuvia kalikoita".
Iskut kohteisiin näyttää nopeutuvan ja nopeasti paikkaa vaihtavat "kohteet" on jatkuvassa tähystyksessä yms. toimintaan nopeampaa tempoa tuovia elementtejä. Syke on 2015:ssa punasella ja adrenaliinitaso ylhäällä huomattavasti useammin, kuin vanhassa sissitoimintamallissa.
Epäsuoraa on huomattavasti runsaammin käytettävissä uudistetussa
Noh.. Wanhasta sissistä saattaa vaan tuntua siltä --- minä mistään tiijä, kunhan kuvittellen.
Itse olen tehnyt samanlaisia johtopäätöksiä esim. 2015:n "joukkueen hajautetusta", mutta on siellä "sissin näkökulmasta" uudistuksiakin. Esim "jääkärijoukkueen perustaistelumenetemien" yhdistäminen ja ns. "aktiivipuolustus", jossa väijyttävien tehostamiseen "liikkuvia kalikoita".
Iskut kohteisiin näyttää nopeutuvan ja nopeasti paikkaa vaihtavat "kohteet" on jatkuvassa tähystyksessä yms. toimintaan nopeampaa tempoa tuovia elementtejä. Syke on 2015:ssa punasella ja adrenaliinitaso ylhäällä huomattavasti useammin, kuin vanhassa sissitoimintamallissa.
Epäsuoraa on huomattavasti runsaammin käytettävissä uudistetussa
Noh.. Wanhasta sissistä saattaa vaan tuntua siltä --- minä mistään tiijä, kunhan kuvittellen.
Minusta olet oikeilla jäljillä. Kuten todettu: toiminnassa on paljon sissitoiminnassa tuttuja piirteitä, hiukan ehkä viilattuna ja sovitettuna erilaisiin joukkokokoonpanoihin sopiviksi jne. Sissitoiminnasta ei kuitenkaan ole kysymys siinä mielessä kuin se on tähän saakka ymmärretty. Tuttuja piirteitä kyllä löytyy, kuten esimerkiksi toiminta-alueella olevat materiaalikätköt, väistötukikohtien perusrakenne, taistelutekniikan osalta tuliylläköt ovat tuttua kauraa vanhoille sisseille, väijytyksessäkin on vanhoille sisseille tuttuja piirteitä - tosin kasvaneen tulivoiman ja käytettävissä olevan muun materiaalin mukaantulo on muuttanut väijytyksen taistelutekniikkaa aika paljonkin toisenlaiseksi kuin mitä se on aikaisemmin ollut, toki perusperiaate on edelleen sama - kuten koko toiminnankin iso periaate ""iske ja katoa" on vanhoille sisseille tuttua juttua. Mutta se, mikä noiden isojen periaatteiden sisällä on taisteluteknisesti ja isommassa mittakaavassa taktisesti, on aikalailla toisenlaista kuin aikanaan sissitoiminta oli.
Jotain asiasta kertonee myös se, että puolustustavien ja hajautettujen joukkojen käyttämissä taistelutekniikoissa ei juurikaan ole merkittäviä eroa, puolustukselliset tehtävät puolustamaan erikoistuneissa joukoissa toteutetaan hyvin samalla tavalla kuin miten toimii varsinaisesti hajautetussa toiminnassa olevat joukot - jonkin tosiasiassa koko alueellisten joukkojen taistelutapa perustuu hyvin vahvasti hajautettuihin toimintoihin ja liikkeeseen niin taisteluteknisesti kuin muutenkin.
Syy, miksi karsastan kovasti viittauksia Sissitoimintaoppaaseen ym. on se, että kun kerran ollaan luomassa uutta, on turhaa takertua vanhaan, koska se yksinkertaisesti sitoo meidän ajatteluamme tilantessa, jossa ajattelun pitäisi olla ennenkaikkea innovatiivista. Monesti armeijan piirissä on myös kuultu termi "VTT" (vanha taistelutapa)..jolla viitataan juuri siihen että nyt vaan palataan vanhaan - vaikka siis tosiasiassa kehitetään uutta ja meidän PITÄÄ kehittää UUTTA, ei palata vanhaan. Ajattelu pitää vapauttaa vanhoista rasitteista, muuten emme tosiasiassa pysty kehittämään koskaan mitään uutta, vaan kierrämme kehää jossa aina välillä palaamme takaisin siihen mistä lähdettiin.
Kohdistamatta asiaa sinänsä kehenkään yksittäiseen sotilaaseen, voin vakuuttaa että muutosvastarintaa on ollut jos jonkinlaista ja paljon - mutta tässä kohtaa tietoinen irtautuminen vanhoista opeista on ainoa tapa päästä oikeasti eteenpäin -positiivisena pidän kuitenkin sitä, että mitä enemmän tätä uutta leikkiä on päästy opettamaan henkilökunnalle, on useimmilla homma kirkastunut muutaman päivän opetuksen jälkeen - on huomattu että eihän tämä olekaan paluu vanhaan..ja se kun on huomattu, on myös kyetty irroittamaan ajattelun kahleet vanhoista rasitteista..ja niin sen pitää ollakin! Homma tulee kehittymään joka päivä, harjoitus harjoitukselta taatusti vielä ainakin 10 vuotta. Jos ajatuksia ei pystytä päästämään irti vanhasta, ei taatusti synny uuttakaan. Niin se vain on..tässä kohtaa on parempi vaikka keksiä se pyörä uudelleen, kuin alusta alkaen käyttää sitä jo olemassaolevaa pyörää.
KorpiSISSI
Kenraali
Onko suurin uudistus ylemmällä tasolla ns. "JOUKKOJEN KÄYTTÖTAPA"?
Tosin ihan käytännön (partio/ryhmä) tasollakin on tullut uusia peliliikkeitä llihasmuistiin
Onko suurin uudistus ylemmällä tasolla ns. "JOUKKOJEN KÄYTTÖTAPA"?
Tosin ihan käytännön (partio/ryhmä) tasollakin on tullut uusia peliliikkeitä llihasmuistiin
Mielestäni koko ajattelutapa..ja sen myötä tietysti taktiikka ja taistelutekniikka on muuttunut. Kun koko perusajattelu siitä, miten mikäkin tehtävä täytetään muuttuu, muuttaa se väistämättä jokseenkin kaiken muunkin.
Ja juuri se, että ajattelutapa muuttuu aiheuttaa helposti sen että sotilaiden ei ole helppo irroittautua vanhoista kaavoista - mikä on toki inhimillistä, koska jos on 5-10-15vuotta saanut opetusta, harjoitellut ja opettanut itse tietynlaisesta ajatusmallista lähteviä toimintoja, niin eihän siitä helppoa ole irti päästä. Sensijaan he (aivan nuorimmat ja varusmiehet) joilla ei ole rasitteenaan vanhan ajattelutavan muistijälkiä, oppivat ja omaksuvat uudet tavan todella hyvin ja nopeasti.
Korostan joka yhteydessä nimenomaan ajattelua, ajattelutapaa ja vanhoista kaavoista tietoista irtautumista, koska uutta ei synny jos taustalla kummittelee vanhat asiat. Ammattisotilaille se tarkoittaa jossain määrin poistumista mukavuusalueelta, koska on niin hiton helppo turvautua tuttuun ja turvalliseen, sensijaan että lähtee reilusti pois mukavuusalueelta..jolloin joutuu väkisin toteamaan ettei enää osaakaan vaan täytyy tosissaan ajatella ja oppia uutta.
KorpiSISSI
Kenraali
Näin varmaankin. On opittava oppimaan opettamaankin. Mietin parhaillaan miten 2015 vaikuttaa esim. tied-juttuihin. Sitä ei taida olla vielä "lukkoon lyöty"?
Mutta sen tajuaa jo pihtiput.. sori.. suomussalmen sissivaarikin että PALJON. Tähänastisen saadun tiedon mukaan jo partiotasolta alkaa muutos ja uusia opittavia/koulutettavia asioita tulee "vanhojen" lisäksi runsaasti vaikka entiset tehtävät säilyisikin (täh.part.suun../kohde.tiel.. jne). Samoten tied johtaminen uudistuu myös. Toiminnan nopeutuminen, uudet viesti-/johtamisvälineet ja realliaikaisuus tuo omat lisähaasteensa tuohonkin.
Tiedustelun osalta homman voisi ajatella jopa hieman tavallaan helpottuvan. Tähystystiedustelun merkitys tulee korostumaan ja partio- ja esim. suunnassatiedustelun määrän vastaavasti hiukan vähentyessä. Toisaalta sitten taas tietoa on kyettävä toimittamaan sitä tarvitseville lähes reaaliajassa luo varmasti haasteita monessakin mielessä. Vastaavasti sitten tiedustelun on kyettävä aikaisempaa nopeampiin liikkeisiin toiminta-alueensa sisällä, joten kyllähän sekin toiminta luonnettaan muuttaa - mutta tällä hetkellä ajattelen itse niin, että tiedustelujoukkojen osalta muutos on suhteellisen pieni, varmasti pienin mitä millään koulutushaaralla.
Zero The Hero
Luutnantti
Miten Sissitoiminta(R) on sitten ymmärretty tähän saakka?
Minulle sissitoiminta on tarkoittanut pääasiassa joukkueen tai sitä pienempien osastojen hajautettua ja epäsymmetristä taistelua erityisesti tulivoimaltaan ja suojaltaan ylivoimaista mekanisoitua vihollista vastaan tämän selustassa käyttäen menetelminä erityisesti väijytyksiä ja iskuja. Oman toiminnan suojaaminen on perustunut joukkojen hajauttamiseen, salaamiseen , liikkeeseen sekä viholliselle epäsuotuisan maaston hyväksikäyttöön. Tulivoima on perustunut erityisesti räjähteisiin, miinoihin(panoksiin) ja pst-aseisiin. Toimintaa on jatkettu niin kauan kuin materiaali on antanut myöden tai on saatu uusi tehtävä.
Jos sissitoiminta on jonkun mielessä hahmottunut latutarhojen hiihtelynä, y-pisteinä tai luonnonmuonan keräilynä, niin voi olla että määritelmät eivät ihan kohtaa nykymuodin kanssa.
...mutta sitten varsinaiseen aiheeseeni:
Itse en koe "uudistetussa taistelutavassa" olevan kovin paljon uutukaista asiaa. Taistelutavan yleinen teoria on kirjattu noin 3500 vuotta sitten Sun Tzun toimesta ja taktiikkaa on kokeiltu Suomen kamaralla jo 1500-luvulla. Toki välineet ja ihmiset muuttuvat, mutta periaatteet pysyvät samoina.
Nähdäkseni maavoimien yläportaassa nelisen vuotta sitten herättiin siihen, että aseiden tulivoima on kehittynyt noin 30 vuoden aikana sen verran että joukkojen staattinen puolustustoiminta on tuhoon tuomittua suurvaltavihollista vastaan. Tämä on tietysti ainakin 15 vuotta liian myöhään, mutta hyvä silti. Ratkaisuna päädyttiin samaan mihin kaikki muutkin rajoitettujen resurssien ja suurvaltojen uhkaamat valtiot ovat päätyneet: epäsymmetriseen sodankäyntiin! Ratkaisu on mielestäni oikea, sillä hyvin varustetun ja koulutetun epäsymmetrisesti taistelevan armeijan pelotevaikutus on nykyään huomattavasti perinteistä panssariarmeijaa suurempi.
Ajattelutavan vääntäminen symmetriasta epäsymmetriaan on selkeästi vaikeaa monelle, mutta kun asiaa tarkemmin miettii niin on helppoa huomata kuinka hakoteillä taktinen ajattelu on ollut sen 30-40 vuotta.
Käytän esimerkkinä kaahaavaa henkilöautoa (joka kuvatkoon ylivoimaista mekanisoitua vihollista) ja jalkautunutta poliisia jonka tehtävänä on pysäyttää kaahari:
Entisessä taktisessa ajattelussa (torjuu, pitää) poliisimies yritti pysäyttää maantietä kaahaavan auton asettumalla maantielle betoniporsaan taakse.
Nykyisessä ajattelussa (kuluttaa, hidastaa, tuhoaa) poliisimies ampuu muutamassa eri kohdassa kaahaavasta autosta renkaat rikki ja kenties levittää tielle piikkimaton.
Pysäyttäminen saattaisi onnistua betoniporsaan kanssa jos kaahari ei väistäisi sitä. Poliisimiehelle kuitenkin kävisi varsin huonosti.
Renkaiden ampuminen puolestaan edellyttää tarkkuutta ja taitoa sekä hyvää arviota siitä missä renkaita pääsee ampumaan. Poliisimiehelle tuskin kävisi kuinkaan.
Konseptina epäsymmetria siis toimii jos temput osataan.
Riskinä on kuitenkin se ettei taistelutapaa suunnitteleva yläjopo ole ihan ajan tasalla suurvaltojen vastasissisodankäynnin menetelmistä. Viitteitä tästä on ikävä kyllä ollut havaittavissa joidenkin taisteluteknisten konseptien (suluttaminen) ja kokeiluharjoitusten osalta. Osa konsepteista on jo käytännön lähtökohdiltaan hieman utopistisia (kuten julmettu linnoittaminen harhautusmielessä).
Osa harhoista perustuu toiveajatteluun tulevasta mullistavasta aseistuksesta (hakeutuvat tykistön tytärammukset, raskaat raketinheittimet, ilmasta maahan kyvyt), osa taas vihollisen toimintatapojen tuntemattomuuteen.
Tupataan unohtamaan että todennäköisellä kutsumattomalla tulijalla on noin 40 vuoden kokemus matalan intensiteetin epäsymmetrisestä sodankäynnistä, joten ihan ensimmäistä kertaa ei olla pappia kyydissä.
Minulle sissitoiminta on tarkoittanut pääasiassa joukkueen tai sitä pienempien osastojen hajautettua ja epäsymmetristä taistelua erityisesti tulivoimaltaan ja suojaltaan ylivoimaista mekanisoitua vihollista vastaan tämän selustassa käyttäen menetelminä erityisesti väijytyksiä ja iskuja. Oman toiminnan suojaaminen on perustunut joukkojen hajauttamiseen, salaamiseen , liikkeeseen sekä viholliselle epäsuotuisan maaston hyväksikäyttöön. Tulivoima on perustunut erityisesti räjähteisiin, miinoihin(panoksiin) ja pst-aseisiin. Toimintaa on jatkettu niin kauan kuin materiaali on antanut myöden tai on saatu uusi tehtävä.
Jos sissitoiminta on jonkun mielessä hahmottunut latutarhojen hiihtelynä, y-pisteinä tai luonnonmuonan keräilynä, niin voi olla että määritelmät eivät ihan kohtaa nykymuodin kanssa.
...mutta sitten varsinaiseen aiheeseeni:
Itse en koe "uudistetussa taistelutavassa" olevan kovin paljon uutukaista asiaa. Taistelutavan yleinen teoria on kirjattu noin 3500 vuotta sitten Sun Tzun toimesta ja taktiikkaa on kokeiltu Suomen kamaralla jo 1500-luvulla. Toki välineet ja ihmiset muuttuvat, mutta periaatteet pysyvät samoina.
Nähdäkseni maavoimien yläportaassa nelisen vuotta sitten herättiin siihen, että aseiden tulivoima on kehittynyt noin 30 vuoden aikana sen verran että joukkojen staattinen puolustustoiminta on tuhoon tuomittua suurvaltavihollista vastaan. Tämä on tietysti ainakin 15 vuotta liian myöhään, mutta hyvä silti. Ratkaisuna päädyttiin samaan mihin kaikki muutkin rajoitettujen resurssien ja suurvaltojen uhkaamat valtiot ovat päätyneet: epäsymmetriseen sodankäyntiin! Ratkaisu on mielestäni oikea, sillä hyvin varustetun ja koulutetun epäsymmetrisesti taistelevan armeijan pelotevaikutus on nykyään huomattavasti perinteistä panssariarmeijaa suurempi.
Ajattelutavan vääntäminen symmetriasta epäsymmetriaan on selkeästi vaikeaa monelle, mutta kun asiaa tarkemmin miettii niin on helppoa huomata kuinka hakoteillä taktinen ajattelu on ollut sen 30-40 vuotta.
Käytän esimerkkinä kaahaavaa henkilöautoa (joka kuvatkoon ylivoimaista mekanisoitua vihollista) ja jalkautunutta poliisia jonka tehtävänä on pysäyttää kaahari:
Entisessä taktisessa ajattelussa (torjuu, pitää) poliisimies yritti pysäyttää maantietä kaahaavan auton asettumalla maantielle betoniporsaan taakse.
Nykyisessä ajattelussa (kuluttaa, hidastaa, tuhoaa) poliisimies ampuu muutamassa eri kohdassa kaahaavasta autosta renkaat rikki ja kenties levittää tielle piikkimaton.
Pysäyttäminen saattaisi onnistua betoniporsaan kanssa jos kaahari ei väistäisi sitä. Poliisimiehelle kuitenkin kävisi varsin huonosti.
Renkaiden ampuminen puolestaan edellyttää tarkkuutta ja taitoa sekä hyvää arviota siitä missä renkaita pääsee ampumaan. Poliisimiehelle tuskin kävisi kuinkaan.
Konseptina epäsymmetria siis toimii jos temput osataan.
Riskinä on kuitenkin se ettei taistelutapaa suunnitteleva yläjopo ole ihan ajan tasalla suurvaltojen vastasissisodankäynnin menetelmistä. Viitteitä tästä on ikävä kyllä ollut havaittavissa joidenkin taisteluteknisten konseptien (suluttaminen) ja kokeiluharjoitusten osalta. Osa konsepteista on jo käytännön lähtökohdiltaan hieman utopistisia (kuten julmettu linnoittaminen harhautusmielessä).
Osa harhoista perustuu toiveajatteluun tulevasta mullistavasta aseistuksesta (hakeutuvat tykistön tytärammukset, raskaat raketinheittimet, ilmasta maahan kyvyt), osa taas vihollisen toimintatapojen tuntemattomuuteen.
Tupataan unohtamaan että todennäköisellä kutsumattomalla tulijalla on noin 40 vuoden kokemus matalan intensiteetin epäsymmetrisestä sodankäynnistä, joten ihan ensimmäistä kertaa ei olla pappia kyydissä.
Tuon allekirjoitan kyllä - se, mitä tällä hetkellä ajatellaan suluttamisesta, ei mielestäni toimi lainkaan/ lähinnä haittaa ja vaikeuttaa omaa toimintaa...linnoittamista voi luonnehtia suunnilleen samoin. Herättää varmasti närää täällä(kin) mutta sanon silti: JOS pioneeriaselaji olisi vaivautunut kuuntelemaan edes hiukan sitä, mitä jalkaväki ajattelee noista kahdesta asiasta, olisi vältytty siltä että mennään perse edellä puuhun ja pudotaan samantien takaisin siihen mistä lähdettiin.
Vihollisen osalta näkisin asian siten, että voimme aloittaa ottelun jollakin taistelutekniikalla/taktiikalla - mutta koska se oppii taatusti nopeasti, on meillä oltava valmius ja kyky muuttaa nopeasti toimintatapojamme toisenlaisiksi, jolloin pääsemme tilanteeseen jossa vihollinen toimii jälleen "väärin" siihen nähden miten me puolustajana toimimme.
Se on tietysti selvää, että kyllähän tähänkin asiaan löytyy oppeja alkaen Sun Tzu:sta ja myöhemmältä ajalta von Clausewitzin teorioista - kuten kaikkeen sodankäyntiin - joka tosin osittain johtuu siitä, että kumpikin herra on osannut kirjoittaa sen verran tulkinnanvaraisesti, että se jättää tilaa aika monenlaisille tulkinnoille jatkossakin.
Kuten aiemmin sanoin: Vanhaan sissitoimintaan löytyy yhtymäkohtia ilman muuta, mutta aina kun joku sanoo sanan "sissitoiminta" tai "Sissitoimintaopas vuodelta 1979" olemme tilanteessa jossa kahlitsemme (tiedostamatta?) omaa ja muiden ajattelua. Sen vuoksi pidän tärkeänä sitä, ettei jatkuvasti oteta noita asioita esiin ja siten luoda kuvaa että ollaan tosiasiassa palaamassa vanhaan - koska emme ole. Muutos kun on tosiasiassa taistelutekniikkaa ja taktiikkaa syvemmälle menevä - taistelutapauudistusta olisi oikeampaa nimittää "ajattelutapauudistukseksi". Kun ajattelutapa muuttuu, muuttuu sen mukana automaattisesti taktiikka, jonka myötä muuttuu taistelutekniikka.
Olisiko myös korpisodan menetelmät Itä- ja Pohjois-Suomessa olleet staattisia, symmetrisiä ja lineaarisia? Joukkojen varustus ei ainakaan viittaa siihen, että olisi edes haaveiltu kohtaamistaistelusta suurvaltavihollista vastaan.
Kuten moneen otteeseen olen sanonut: "taistelutapauudistus" on tosiasiassa "ajattelutapauudistus" - joten vastaus kysymykseesi on mielestäni aika yksiselitteisesti kyllä! Perustelen vastaukseni siis sillä, että meikäläinen taktinen ajattelutapa on ollut vuosikausia tietynlainen. Se johti väistämättä siihen, että kaikki joukot toteuttivat omissa tehtävissään tietynlaista taktista perusajattelua.
Maallikkona ajattelin hetikohta, kun joskus vuosia sitten kuulin tästä aiheesta ensi kertaa, että kyse on:
- otettiin ns. lusikka kauniiseen käteen, todettiin realiteetit ja tiedossa oli kaventuva rahoitus. Pelattiin varman päälle ja alettiin luoda sodankäyntikonseptia, johon MEILLÄ JOKA TAPAUKSESSA ON varaa ja johon meillä on monessa mielessä edellytykset. Ehkä otettiin myös vaikutteita nähdyistä sodista, oletan. Kenties jopa kaverimme lännessä antoi meille jotain, josta oli perillä?
- tiettyjen sotatarvikkeiden hinnat tulivat tasolle, joka houkutteli pohtimaan niiden hyödyntämistä
- henkilövahvuuksien osalta lähdettiin laskusuuntaan. Toisaalta tiedettiin, että tietyllä sodankäyntikonseptilla voidaan alenevista vahvuuksista ottaa enemmän irti, koska mm. viestivälineitä oli mahdollista saada aiempaa tiheämmin jakoon, oletan, että tilannekuvan kehittymisen tarjoamat mahdollisuudet on otettu käyttöön uudella tavalla
- olen sitä mieltä, että tehty peliliike oli viisas ja käsittääkseni ainoa oikea ratkaisu. (ainoa on väärä sana, lähes ainoa)
Ennen wanhaan sissipataljoonan pelialue oli melkoinen karttalakana. Älkää tuijottako tuota sissi-sanaa, mutta oletan, että uuden tst-tavan pataljoona toimii pienemmällä ruudulla. Mutta voi halvattu, kun pataljoonatasoa ei osaa hahmottaa mitenkään. Siten jää ymmärtämättä mm. se, kuinka tuohon ruutuun sujutetaan tykistö ja nimenomaan se haupitsiosasto, jonka kantama roikelehtii 10 kilometrin kimpuroilla? Tai sitten tuo tykistö on mukana hyvin rajatuin tehtävin. ?
Parempi olisi näillä sotakoulupohjilla(olematon) pysyä korkeintaan joukkuetason pohdinnoissa, ei siitä pääse mihinkään.
- otettiin ns. lusikka kauniiseen käteen, todettiin realiteetit ja tiedossa oli kaventuva rahoitus. Pelattiin varman päälle ja alettiin luoda sodankäyntikonseptia, johon MEILLÄ JOKA TAPAUKSESSA ON varaa ja johon meillä on monessa mielessä edellytykset. Ehkä otettiin myös vaikutteita nähdyistä sodista, oletan. Kenties jopa kaverimme lännessä antoi meille jotain, josta oli perillä?
- tiettyjen sotatarvikkeiden hinnat tulivat tasolle, joka houkutteli pohtimaan niiden hyödyntämistä
- henkilövahvuuksien osalta lähdettiin laskusuuntaan. Toisaalta tiedettiin, että tietyllä sodankäyntikonseptilla voidaan alenevista vahvuuksista ottaa enemmän irti, koska mm. viestivälineitä oli mahdollista saada aiempaa tiheämmin jakoon, oletan, että tilannekuvan kehittymisen tarjoamat mahdollisuudet on otettu käyttöön uudella tavalla
- olen sitä mieltä, että tehty peliliike oli viisas ja käsittääkseni ainoa oikea ratkaisu. (ainoa on väärä sana, lähes ainoa)
Ennen wanhaan sissipataljoonan pelialue oli melkoinen karttalakana. Älkää tuijottako tuota sissi-sanaa, mutta oletan, että uuden tst-tavan pataljoona toimii pienemmällä ruudulla. Mutta voi halvattu, kun pataljoonatasoa ei osaa hahmottaa mitenkään. Siten jää ymmärtämättä mm. se, kuinka tuohon ruutuun sujutetaan tykistö ja nimenomaan se haupitsiosasto, jonka kantama roikelehtii 10 kilometrin kimpuroilla? Tai sitten tuo tykistö on mukana hyvin rajatuin tehtävin. ?
Parempi olisi näillä sotakoulupohjilla(olematon) pysyä korkeintaan joukkuetason pohdinnoissa, ei siitä pääse mihinkään.
Tähän sanoisin, että taistelutapauudistus ja Puolustusvoimauudistus vain sattuivat tapahtumaan samaan aikaan/ taistelutapauudistus olisi tehty jokatapauksessa vaikka raha- ja muut resurssinäkymät olisivat olleet miten ruusuiset tahansa. Hommaa on kuitenkin aloiteltu jo ennenkuin Puolustusvoimauudistus oli millään lailla tapetilla - toki sitäkin on varmaan jossain joku miettinyt, mutta meikäläisen korviin taistelutapauudistus tuli selvästi aikaisemmin. Syy oli yksinkertainen: todettiin, ettei aikaisemmilla keinoilla pystytä olemaan riittävän tehokkaita oletettua vastustajaa vastaan - siitä tarve uudistaa.
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
Kaksi vaihtoehtoa: Joko tykistö toimii pääasiassa vaín "pussin pohjan perällä" niiden osien tukena jotka alkavat ihan tosissaan torjumaan heikennettyä hyökkääjää tai sitten se pataljoonan pelialue ei olekkaan niin iso kuin oletat -> etelässä ei ole ainakaan varaa antaa hyökkääjälle poskettomasti tilaa. Yhden alueellisen pataljoonan tuhoamiskyky on aika rajallinen, jos näitä laitetaan peräkkäin jokunen ja jokaisen vastuualueeksi pituudeksi kuvitellaan vaikka +20km hyökkäyssuunnassa, niin vihollinen on hyvin äkkiä rantamaan peltoaukeilla eikä sitä ole vielä heikennetty läheskään riittävästi...
Viimeksi muokattu:
Pataljoonaan kuuluu varmasti monia palikoita. Siinä on varmasti väijyviä, odottavia, varmistavia, toppaavia, pioneereja, ja hyökkäykseen kykeneviä osia. Eli hyökkääjä pyritään saamaan aktviisesti hankaavan mankelin väliin. Kun mietin tuota taistelutapaa, niin ymmärrän hyvin monen kirjoittajan kaipuun siihen, että joukkuetasalla on ammattiväkeä. Pataljoona tai tst-osasto vaan menee rankasti ohi ymmärryksen.
Ei oikein toimi tuo "pussin pohjan perällä" koska kaluston kantamat eivät riitä oikein mihinkään sieltä - ja sitten pikku yksityiskohtana mainittakoon se, että Pataljooniahan meillä ei enää ole pl muutama JP (HAJ), muut toimivat TSTOS kokoonpanossa..mutta se nyt on siis vain yksityiskohta jolla nyt ei sinänsä ole tässä kohtaa erityisestä vaikutusta itse asian kannalta.
Tykistön kantamat sensijaan ovat ongelmallisia, sitä ne tosin ovat olleet ennenkin..mutta ei se asia ainakaan helpottunut ole.
Vonka
Supreme Leader
Omaan kilpaurheilutaustan ja työskentelen vieläkin kilpaurheilussa toimihenkilönä.
Cooperin testi ei ole hyvä mittari. Ette tätä usko kuitenkaan, mutta ei se ole. Sitkeä kaveri, jolla on lihaskunto kohdillaan ja joka juoksee Cooperin testin 2500-2800 metriä, voi kantaa aseet ja repun pitemmälle kuin 3850 Cooperin testissä juossut linnunluinen maileri. Olen nähnyt tämän monta kertaa.
Edit: Pyydän anteeksi, jääkäri H, jos luet tämän. Mutta hyvä kirjuri sinusta tuli komppaniaan!
Cooperin testi ei ole hyvä mittari. Ette tätä usko kuitenkaan, mutta ei se ole. Sitkeä kaveri, jolla on lihaskunto kohdillaan ja joka juoksee Cooperin testin 2500-2800 metriä, voi kantaa aseet ja repun pitemmälle kuin 3850 Cooperin testissä juossut linnunluinen maileri. Olen nähnyt tämän monta kertaa.
Edit: Pyydän anteeksi, jääkäri H, jos luet tämän. Mutta hyvä kirjuri sinusta tuli komppaniaan!
Lienee päivänselvää, että UT-joukkoihin valittavalta vaaditaan kokonaisvaltaisesti hyviä tuloksia erilaisista kuntotesteistä.