Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

Museo kirjoitti:
Niin no pystyiväthän ne Gaddafinkin joukot liikkumaan vapaasti kun niitä ei kerran edes yritetty tuhota. Mitä ne sitten saivat aikaan noin sodan lopputuloksen kannalta? Näin siviilinä en muuta ymmärrä kun että jos ei ole käytössä aktiiviseen sodankäyntiin kykeneviä joukkoja oikeaan aikaan oikeassa paikassa niin kusessa ollaan. Ja mielellään näiden joukkojen soisi olevan kustannustehokkaita.

Sota tuppaa muuttamaan jatkuvasti muotoaan kuten kameleontti, mutta silti se on ja pysyy ihmiskunnan vitsauksena. Onko meillä strategista mielikuvitusta sopeutua omalla tavallamme sodankäynnin muutokseen, tyydymmekö apinoimaan muita kunnes lompakko on tyhjä vai olemmeko jämähtäneet vanhoihin juoksuhautoihin? Alueellisten joukkojen kehittäminen voisi toimia eräänlaisena halvahkona testilaboratoriona haettaessa kustannustehokasta tapaa vasta erilaisiin uhkakuviin.

Ymmärrän että nykyaikana alueellistenkin joukkojen miehet tarvitsevat muutakin varustusta kuin jatkosodan aikaisen kypärän ja kiinalaisen rynnäkkökiväärin.

Aikaisemmin olin huolissani tuosta traktrorikuletuksesta, mutta siitä en enää esitä epäilyjäni.

Mutta tarvitseeko kaikki alueelliset joukot itselleen parhaat pimeänäkölaitteet ja MAT1-systeemit? Malli Taliban ei ole mielestäni vaihtoehto, mutta onko välissä mitään muuta?

Edelleen näkisin näin reserviläisenä että meillä pitäisi olla se tiukka ja kova kärki joka voi runnoa nopeasti kevyet hyökkäykset nopeasti. Mutta tällä nyky vahvuudella meillä ei taija kohta olla ketään joka voisi sen ensimmäisen parin viikon jälkeen laittaa kampoihin. Tai edes jos vihollinen valtaa jonkun Pohjois-Karjalan maakunnan niin voisi siellä laskea panssareita paikalliselta ABC:ltä ja laittaa vaikka savumerkeillä viestiä saarrettuun Helsinkiin.
 
Museo kirjoitti:
Niin no pystyiväthän ne Gaddafinkin joukot liikkumaan vapaasti kun niitä ei kerran edes yritetty tuhota. Mitä ne sitten saivat aikaan noin sodan lopputuloksen kannalta?

Mitä tarkoitat sillä "ettei yritetty tuhota"?! Käsitykseni mukaan yritettiin ja myös tuhottiin aika-ajoin ihan tehokkaastikin. Pointtini oli se, että ne joukot kykenivät sopeutumaan ja mukauttamaan toimintaansa uhan muuttuessa. Ilmeisestihän ilmaiskujen alkaessa vaikutusta tuli kohtalaisen tehokkaasti - sitten maassa oleva osapuoli muutti toimintaansa ja ilma-aseen teho laski, jonka seurauksena joukkoja pystyttiin siirtelemään ainakin kohtalaisesti, kunnes sitten taas jossain vaiheessa ilmeisesti vaikutus alkoi tehostumaan.
Tosin uskoisin, että Gaddafin armeijan pääosat löi jo ajat sitten hanskat tiskiin..jonka seurauksena tappioitakin alkoi sitten taas tulla enemmän..ei niinkään sen takia, että ilma-aseen toiminta olisi tehostunut.
Libyassa tilanteen kehittymiseen vaikutti varmaankin kaikkein eniten se, että Gaddafin armeija oli loppujenlopuksi pääosiltaan hyvin haluton ja motivoitumaton sotimaan ja se johtaa tuollaisessa tilanteessa väistämättä nyt nähtyyn lopputulokseen. Kapinallisten armeijan..tai "armeijan" kaltainen joukkio olisi suhteellisen helppo nakki mille tahansa organisoidulle, johdetulle ja edes jotenkin koulutetulle ja varustetulle armeijalle..jolla on motivaatio hoitaa hommansa. Nyt sitä halua ei ollut ja lopputulos oli se mitä on nähty.

Taannoinen Jugoslavian sota on ehkä parempi vertailukohta kuin Libya. Siellähän NATO pommitti melko aktiivisesti ja suurehkolla volyymilla - lopputulos oli sielläkin se mikä tunnetaan: Serbiarmeija ei kärsinyt merkittäviä tappioita. Se saatiin aikaan suunnittelulla ja hyvin organisoidulla suunnitelmien toteutuksella..ilman huippuvahvaa ilmatorjuntaa.

Toistan jälleen: ei pidä antautua epätoivon valtaan ja surkutella meikäläisen IT:n heikkoutta..keskitytään mieluummin optimoimaan omat toiminnot niin että olemassaolevin resurssein saadaan maksimaalinen hyöty.
Ihan yhtä hyvin voisimme sitten ryhtyä haikailemaan kymmentä uusimmalla Leopard-kalustolla varustettua panssaridivisioonaa ja taisteluosastoa..mutta siitä ei ole iloa, koska niitä ei meillä tule koskaan olemaan.
Keskitytään optimoimaan suorituskyky resurssien puitteissa, ei haikailemaan mitä kaikkea pitäisi olla, mutta ei ole eikä tule.
 
Lievästi Kapiaisen näkökulmaa mukailen, mutta tervettä on pohtia aina uuden tiedon valossa resurssien kohdentamista.

Olisi kiinnostavaa "laskettaa" mihin olisi johtanut esimerkiksi yhteiskunnan osittainen militarisointi Neuvostoliiton kaatumisen epävarmuuden varjolla. Aktiivinen reservin kaari, keskeisiä varusteita kotona ja insentiivit täydentää mies- ja ryhmäkohtaista omin varoin, korkea reservin osaamistaso... Ei tuo täysin pois sulkeva vaihtoehto ole nykyisiin painopisteisiin nähden, ja yhteiskuntana Suomi olisi hyvinkin voinut ottaa suunnan omakseen.

Valinnat näyttää kuitenkin tehdyn, ja siltä pohjalta voi keskittyä parhaaseen näissä oloissa saavutettavaan lopputulokseen.

Mulautanpa suustani samalla sen mitä olen kasvokkain joillekin menetettyä reservin avainpaikkaa surreille: korvaa sana sotilaskunto kansalaiskunnolla, niin hyötyjiä ovat sekä sinä itse, läheisesi että kansakunta koko loppuelämäsi ajan. Kun vain ne sotilaatkin saisi pidetyksi kunnossa...
 
Kapiainen kirjoitti:
Taannoinen Jugoslavian sota on ehkä parempi vertailukohta kuin Libya. Siellähän NATO pommitti melko aktiivisesti ja suurehkolla volyymilla - lopputulos oli sielläkin se mikä tunnetaan: Serbiarmeija ei kärsinyt merkittäviä tappioita. Se saatiin aikaan suunnittelulla ja hyvin organisoidulla suunnitelmien toteutuksella..ilman huippuvahvaa ilmatorjuntaa.

Toistan jälleen: ei pidä antautua epätoivon valtaan ja surkutella meikäläisen IT:n heikkoutta..keskitytään mieluummin optimoimaan omat toiminnot niin että olemassaolevin resurssein saadaan maksimaalinen hyöty.
Ihan yhtä hyvin voisimme sitten ryhtyä haikailemaan kymmentä uusimmalla Leopard-kalustolla varustettua panssaridivisioonaa ja taisteluosastoa..mutta siitä ei ole iloa, koska niitä ei meillä tule koskaan olemaan.
Keskitytään optimoimaan suorituskyky resurssien puitteissa, ei haikailemaan mitä kaikkea pitäisi olla, mutta ei ole eikä tule.

Jugoslavian sotaan vertaaminen on vähän hankalaa. On totta ettei serbien maavoimia lyöty. Kuitenkin pitää muistaa että Serbia hävisi silti sodan.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Jugoslavian sodan vertaaminen on vähän hankalaa. On totta ettei serbien maavoimia lyöty. Kuitenkin pitää muistaa että Serbia hävisi silti sodan.

No niin minunkin mielestäni. Libyassa taas YK:n mandaatti salli ainoastaan hyökkäyksen kohteena olevien siviilien ja siviiliasutusten suojelun. Vaikka tätä sovellettiin aika luovasti niin Nato nyt ei vaan saanut pommittaa täydellä voimalla kaikkea mikä liikkui, eikä varsinkaan jos ympärillä oli siviilikohteita. Sitä paitsi suurin osa Nato-maista jotka suostuivat ylipäätään pommittamaan Libyaa pommittivat ainoastaan ennalta määriteltyjä paikallaan pysyneitä kohteita. Serbiassa taas serbit kömpivät piiloistaan sodan loputtua mutta kuka senkin sodan sitten voitti? Toki serbit pystyivät suorittamaan etnistä puhdistusta varsin vapaasti ilmapommituksista huolimatta. Molemmissa tapauksissa armeija säilyi suhteellisen hyvin taistelukykyisenä vihollisen ilmatoiminnasta huolimatta, mutta sota hävittiin eivätkä vihollisen ilmavoimat kärsineet käytännössä ollenkaan tappioita. Onhan se tietenkin jonkin sortin saavutus sekin.

Mutta miksi sodat sitten hävittiin jos ilmavoimien vaikutus maajoukkoihin on lähinnä psykologinen? Pakottaisivatko suurvaltojen ilmavoimat ilma-alivoimaisen lähinnä reagoimaan kun ilmaherruuden omaava tekee ne sodan ratkaisevat aktiiviset peliliikkeet? Lisäksi käsittääkseni tilanteen kiristyessä olisi kaikkein vaikeinta hankkia korkean teknologian aseistusta kuten juuri ilmatorjuntaa, panssarintorjuntaa ja johtamisjärjestelmiä. Suomeksi sanottuna ne pitää olla ensin kunnossa tai joukot voi jättää kokonaan perustamatta.

Tämä on taas näitä nettikinasteluita missä toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Jonkinlainen järkevä balanssi eri asejärjestelmien väillä ja varsinkin ne tehokkaat käyttötavat kai niitä kaikkein tärkeimpiä asioita kuitenkin ovat.
 
Museo kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Jugoslavian sodan vertaaminen on vähän hankalaa. On totta ettei serbien maavoimia lyöty. Kuitenkin pitää muistaa että Serbia hävisi silti sodan.

No niin minunkin mielestäni. Libyassa taas YK:n mandaatti salli ainoastaan hyökkäyksen kohteena olevien siviilien ja siviiliasutusten suojelun. Vaikka tätä sovellettiin aika luovasti niin Nato nyt ei vaan saanut pommittaa täydellä voimalla kaikkea mikä liikkui, eikä varsinkaan jos ympärillä oli siviilikohteita. Sitä paitsi suurin osa Nato-maista jotka suostuivat ylipäätään pommittamaan Libyaa pommittivat ainoastaan ennalta määriteltyjä paikallaan pysyneitä kohteita. Serbiassa taas serbit kömpivät piiloistaan sodan loputtua mutta kuka senkin sodan sitten voitti? Toki serbit pystyivät suorittamaan etnistä puhdistusta varsin vapaasti ilmapommituksista huolimatta. Molemmissa tapauksissa armeija säilyi suhteellisen hyvin taistelukykyisenä vihollisen ilmatoiminnasta huolimatta, mutta sota hävittiin eivätkä vihollisen ilmavoimat kärsineet käytännössä ollenkaan tappioita. Onhan se tietenkin jonkin sortin saavutus sekin.

Mutta miksi sodat sitten hävittiin jos ilmavoimien vaikutus maajoukkoihin on lähinnä psykologinen? Pakottaisivatko suurvaltojen ilmavoimat ilma-alivoimaisen lähinnä reagoimaan kun ilmaherruuden omaava tekee ne sodan ratkaisevat aktiiviset peliliikkeet? Lisäksi käsittääkseni tilanteen kiristyessä olisi kaikkein vaikeinta hankkia korkean teknologian aseistusta kuten juuri ilmatorjuntaa, panssarintorjuntaa ja johtamisjärjestelmiä. Suomeksi sanottuna ne pitää olla ensin kunnossa tai joukot voi jättää kokonaan perustamatta.

Tämä on taas näitä nettikinasteluita missä toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Jonkinlainen järkevä balanssi eri asejärjestelmien väillä ja varsinkin ne tehokkaat käyttötavat kai niitä kaikkein tärkeimpiä asioita kuitenkin ovat.

Tietenkin voidaan ottaa oppia taistelukentälle Jugoslaviasta. Kosovossa olleet joukot olivat jo ryhmitettynä toiminta-alueelle ennen kuin ilmakampanja alkoi. Sekä Naton käyttämättömät maavoimat eivät pakottaneet serbejä reagoimaan siirtämällä joukkoja painopistealueelta toiselle tai suorittamaan vastahyökkäyksiä.

Kuinka paljon tilanne olisi eri Suomessa kun pieniä maavoimia kokeiltaisiin siirtää painopisteeltä toiselle?
 
Museo kirjoitti:
Mutta miksi sodat sitten hävittiin jos ilmavoimien vaikutus maajoukkoihin on lähinnä psykologinen?

Pommituksilla tuhottiin Jugojen (siviili)infra aika tehokkaasti, joka taas aiheutti sen, että paine sodan lopettamiseksi kasvoi kestämättömäksi.

Ilma-aseella on kiistaton merkityksensä taktisesti ja strategisesti, ei sitä kukaan tässä ole kiistämässä.
Ainoa asia mitä kiistän, on se ettei pidä heittää heti kirvestä kaivoon ja surkutella omaa kurjuuttaan ja yliarvioida vastustajan kyvyt roimasti.
Tarkastelen tässä yhteydessä asiaa maassa olevien taistelujoukkojen näkökulmasta ja siinä mittakaavassa siellä maassa ON MAHDOLLISTA säilyttää taistelukyky, liikuttaa joukkoja ja taistella vastustajan joukkoja vastaan.
Se on sitten eri asia jos meidänkin siviili-infra pommitetaan tuusanpaskaksi - kuten varmaan voisi hyvin käydä - niin kuinka suureksi siinä tilanteessa kasvaa meillä paine rauhanomaisen ratkaisun etsimiseen suurinkin myönnytyksin? Varmaan hyvinkin suureksi - mutta taistelujoukkojen toimintaa ei ole niin helppo ilmasta lamauttaa kuin nyt osa keskustelijoista ilmeisesti uskoo.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Kuinka paljon tilanne olisi eri Suomessa kun pieniä maavoimia kokeiltaisiin siirtää painopisteeltä toiselle?

Hyvä kysymys. Joku pintapuolinen raapaisu kuten Kosovo tai Libya on vähän huono vertailupohja Suomen tarpeita ajatellen.

Mieluummin sitä tarkistelisi Persianlahtea, arabit-Israel kähinöitä, Georgiaa ja vaikka sitten toisen maailmansodan vuoden 1944 länsirintamaa kun haluaa pohtia Suomen mekanisoitujen joukkojen käyttömahiksia sekä sen ilmatorjunnalle asettamia vaatimuksia.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Jugoslavian sotaan vertaaminen on vähän hankalaa. On totta ettei serbien maavoimia lyöty. Kuitenkin pitää muistaa että Serbia hävisi silti sodan.

Ja tuota häviötä ei oikein muuksikaan voi kutsua, koska poliittiset (ainakin ne julkiset) tavoitteet saavutettiin (jopa etninen puhdistus saatiin pysäytettyä, joskaan ei ihan niin nopeasti kuin olisi voinut toivoa). Ja etenkin kun muistaa, että slobo kuoli vankilassa, niin tappio on varsin perusteellinen.
 
Kapiainen kirjoitti:
Museo kirjoitti:
Mutta miksi sodat sitten hävittiin jos ilmavoimien vaikutus maajoukkoihin on lähinnä psykologinen?

Pommituksilla tuhottiin Jugojen (siviili)infra aika tehokkaasti, joka taas aiheutti sen, että paine sodan lopettamiseksi kasvoi kestämättömäksi.

Ilma-aseella on kiistaton merkityksensä taktisesti ja strategisesti, ei sitä kukaan tässä ole kiistämässä.
Ainoa asia mitä kiistän, on se ettei pidä heittää heti kirvestä kaivoon ja surkutella omaa kurjuuttaan ja yliarvioida vastustajan kyvyt roimasti.
Tarkastelen tässä yhteydessä asiaa maassa olevien taistelujoukkojen näkökulmasta ja siinä mittakaavassa siellä maassa ON MAHDOLLISTA säilyttää taistelukyky, liikuttaa joukkoja ja taistella vastustajan joukkoja vastaan.
Se on sitten eri asia jos meidänkin siviili-infra pommitetaan tuusanpaskaksi - kuten varmaan voisi hyvin käydä - niin kuinka suureksi siinä tilanteessa kasvaa meillä paine rauhanomaisen ratkaisun etsimiseen suurinkin myönnytyksin? Varmaan hyvinkin suureksi - mutta taistelujoukkojen toimintaa ei ole niin helppo ilmasta lamauttaa kuin nyt osa keskustelijoista ilmeisesti uskoo.

Kuinka paljon oletettu vihollinen edes pystyisi keskittämään ilmavoimia ja täsmäpommeja yms meitä vastaan? Ei kai Venäjä yksin meidän kanssa olisi sotimassa vai? Taistelujoukkojen pommittaminen on varmasti vaikeata siten, että siitä jotain hyötyä olisi ja taitaa muutenkin olla ihan häntäpäässä kohteita valittaessa.

NL yritti talvisodassa pommittamalla siviilikohteita pakottaa Suomen antaumaan, vaan kuinkas kävikään... Yrittäisivätkö vielä uudestaan? Georgiassa ainakin pommittivat.
 
Mielestäni on aivan selvää, että länsimaa, oli se sitten Suomi, Norja tahi vaikka Portugali, voidaan panna polvilleen ilmaiskuilla, ei siitä mihin pääse. Mutta sitten iso mutta. Puolustajan lyömätön asevoima tuo neuvotteluihin edes jonkinlaista selkänojaa, tavalla jos toisella.

Toinen kysymys on se, että kenellä tai millä liitolla on potentiaalia rusentaa kohteensa ilma-iskuilla? Usalla se kiistatta on, mutta entäs muilla?

Venäjän doktriiniin taitaa sitäpaitsi edelleen kuulua se, että vastustajan asevoimaa halutaan vähän täräyttää. Venäjän asevoiman kehitys sitä paitsi näyttää olevan sen suuntainen, että se aikoo kehittää äärimmäisen rusentavan lyhyeen täräykseen pyrkivän nyrkin. Eli siinä kun Länsimaat voivat hieroa kuukausikaupalla kohdettaan ilmaiskuilla, Venäjä ei ole valinnut samoin vaan sen meiningit viittaavat laajaan valikoimaan eri temppuja. Suht lyhyt ja kova rykäisy kaikilla mausteilla mitä irtoaa.
 
baikal kirjoitti:
Mielestäni on aivan selvää, että länsimaa, oli se sitten Suomi, Norja tahi vaikka Portugali, voidaan panna polvilleen ilmaiskuilla, ei siitä mihin pääse. Mutta sitten iso mutta. Puolustajan lyömätön asevoima tuo neuvotteluihin edes jonkinlaista selkänojaa, tavalla jos toisella.

Toinen kysymys on se, että kenellä tai millä liitolla on potentiaalia rusentaa kohteensa ilma-iskuilla? Usalla se kiistatta on, mutta entäs muilla?

Venäjän doktriiniin taitaa sitäpaitsi edelleen kuulua se, että vastustajan asevoimaa halutaan vähän täräyttää. Venäjän asevoiman kehitys sitä paitsi näyttää olevan sen suuntainen, että se aikoo kehittää äärimmäisen rusentavan lyhyeen täräykseen pyrkivän nyrkin. Eli siinä kun Länsimaat voivat hieroa kuukausikaupalla kohdettaan ilmaiskuilla, Venäjä ei ole valinnut samoin vaan sen meiningit viittaavat laajaan valikoimaan eri temppuja. Suht lyhyt ja kova rykäisy kaikilla mausteilla mitä irtoaa.

Mieluiten kyky rykästä kunnon vastarinta kuin odottaa että seuraavat 30-vuotta menee Vuokatin metsissä häiriten miehittäjiä itsemurhaiskuilla.
 
Kokonaismaanpuolustuksessa siviiliyhteiskunnan häiriönsieto on tällä hetkellä päästetty asentoon joka koirakielellä olisi kurkun paljastamista isommalle. Analyysit aiheesta ja sinällään pontevat viranomaistoimet sikseen, itse pidän selvänä että kuilu taistelevan kansakunnan ja nykytilan välillä on kasvava; jossain vaiheessa ylittyy raja jonka jälkeen kyse ei enää ole toimenpiteistä ja ajasta, vaan siitä ettei suomalaisista ole kollektiivisesti turvaamaan omaa suverentiteettiaan.

Taidamme veljet ja sisaret olla katoavaa kansanperinnettä niiltä osin kuin kotivarat on kunnossa, väistöalue mietitty eikä sormi tutise liipasimella.
 
Miten paljon alueelliset joukot käyttäisivät Ghetto AAA (sergei hiace yhdistelmä) tyylisiä virityksyä vihollisen kurmoottamiseen. Tuolla Libyan satumaassa käyttäjät ovat istuttaneet niitä vähän jokaiselle alustalle, ja ne näyttävät saavan aikaan vaikka Libyan armeijalta löytyy vielä panssaroitua kalustoa. Tiedän, että meillä AAA käyttönä suoraammunta kisoissa on kielletty sen epähumaanisen näkökulman vuoksi, mutta jos kyseessä on "Tuhoa niin paljon kun pystyt..." tyylinen käsky, niin nopeilla kikoilla saadaan aikaiseksi kunnon peliliikkeitä. Esimerksi komentajalla on mahdollisuus siirtää kevyesti panssaroidut kulkupelit sivusta asemiin hyvinkin nopeasti, samalla kun pysäyttäjäpartio vaihtaa asemia ja epäsuora valmistelee iskua.

Ei kait tässä pelissä voi olleet, että kaikki parhaat yksiköt ovat siellä etulinjassa karvaamassa, vaan että alueellisten joukkojen "kuluttajillakin" on siihen mahdollisuus. Miten paljon heillä on mahdollisuutta taikka kykyä käyttää viimeisimpiä vempeleitä on rajoitettu kysymys, sillä ne pitäisi olla turvaamassa strategisesti tärkeitä paikkoja.
 
vm78 kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Tiedän, että meillä AAA käyttönä suoraammunta kisoissa on kielletty sen epähumaanisen näkökulman vuoksi,

Öh?

Minäkin haluaisin selityksen "CTG":n väitteelle. Maamaalien ampumiseen annetaan koulutusta, niin jotenkin veikkaan, että kiellettyä se siksi ei voi olla. Sitä ei yleensä tehdä, koska alustalla, aseella tai ampujalla ole minkäänlaista suojaa, jos joku pääsisi ampumaan takaisin. Uutiskuvissakin noilla yleensä ammutaan melkoisen kaukaa, joten veikkaan käytön olevan lähinnä nikkelivarmistusta ja moraalin kohottamista. Meillä homman hoitaisi tykistö.
 
ctg kirjoitti:
Miten paljon alueelliset joukot käyttäisivät Ghetto AAA (sergei hiace yhdistelmä) tyylisiä virityksyä vihollisen kurmoottamiseen. Tuolla Libyan satumaassa käyttäjät ovat istuttaneet niitä vähän jokaiselle alustalle, ja ne näyttävät saavan aikaan vaikka Libyan armeijalta löytyy vielä panssaroitua kalustoa.

Eri asia sitten kokonaan onko kyseiset yhdistelmät kohdanneet silmätysten kertaakaan... Eiköhän homma ole pääsääntöisesti mennyt niin että Nato on pommittanut panssarit ensin hiiltyneiksi/hylätyiksi romuiksi ja sitten on ajeltu it-aseet pick-uppien lavalla näyttävästi paikalle ja roiskittu silmämääräisesti mahdollisesti tulitusta jatkaneita jalkamiehiä päin.

Aika pelleilyltähän tuo touhu on näyttänyt, lähinnä sinne päin roiskimista, kaikki ovat varmaan nähneet uutisissa miten noiden kevyiden autojen alustat niiaavat kuin raskailla it-kk:lla ammutaan lavalta. Suurin hyöty noista lienee ollut rakennuksia vastaan (ja kuten todettua moraalin kohottajina/pelote vaikutuksena), veikkaan että ensimmäisen seinään osuneen sarjan jälkeen talo tyhjenee aika livakasti noissa karkeloissa.

Ja vastaus itse kysymykseen: alueelliset joukot käyttäisivät tod.näk. sorakuorkkeja Sergeiden vetäjinä/alustoina, mutta 95% todennäköisyydellä vain it-tehtäviin. Itkoja kenties ruuvattaisiin myös pick-uppien lavoille, mutta maamaaleja vastaan käytettäessä kannattaisi ehdottomasti jalkauttaa ase mahdollisemman hyviin sivustan tuliasemiin.

ctg kirjoitti:
Tiedän, että meillä AAA käyttönä suoraammunta kisoissa on kielletty sen epähumaanisen näkökulman vuoksi, mutta jos kyseessä on "Tuhoa niin paljon kun pystyt..."

Ja millähän ihmeen pykälällä tuo muka olisi kielletty? Eri asia on sitten kokonaan se pääsemmekö oletettua vastustajaamme vastaan sellaiseen tilanteeseen että vastassa on vain jalkamiehiä. Jos/kun vastassa on jotain muutakin, niin noutaja tulee alta aika yksikön noilla virityksillä.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Ja millähän ihmeen pykälällä tuo muka olisi kielletty? Eri asia on sitten kokonaan se pääsemmekö oletettua vastustajaamme vastaan sellaiseen tilanteeseen että vastassa on vain jalkamiehiä. Jos/kun vastassa on jotain muutakin, niin noutaja tulee alta aika yksikön noilla virityksillä.

Nyt tässä lisää ajattelin, niin Sergein käyttöähän ei oikeastaan kiellä edes räjähtävien ammusten kielto. Tämä siis seuraavista syistä: Ase on IT-ase ja voidaan olettaa, että sitä käytetään siihen, joten räjähtävät ovat sallittuja. Jos vihollinen sattuu aseen miehistön yllättämään, niin käytössä oleva lippaat saa tyhjentää ja sitten aletaan ihmettelemään, että onko "humaanimpia" ammuksia saatavilla (ei välttämättä ole). Ja kyseisessä ammuksessa loppujenlopuksi taitaa vielä olla ihan todellinen sirpalevaikutus, joten laillisuus katsotaan sirpaleiden perusteella.
 
Jossain ketjussa oli juuri laitettu pätkää Libyan poikien touhuista ja siinä noin yhden minuutin kohdalla on raskas sinko pickupin lavalla. Jokainen voi itse tutkailla miten siinä käy.
 
noska kirjoitti:
Jossain ketjussa oli juuri laitettu pätkää Libyan poikien touhuista ja siinä noin yhden minuutin kohdalla on raskas sinko pickupin lavalla. Jokainen voi itse tutkailla miten siinä käy.

0:55
http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=63&page=14

:a-laugh: :a-laugh: :a-laugh:
 
Back
Top