hessukessu
Kenraali
On tullut täällä foorumeilla todettua mm. että huollossa ei oikeasti kuljeteta harjoituksissa eikä varusmiesaikana kaikkea sitä tavaraa, jota pitäisi kuljettaa. Niin ikään että haavoittuneiden evakuointeja ei harjoiteta alusta-loppuun-saakka. Veikkaanpa myöskin, että monen aselajin toiminta harjoitetaan vaihe kerrallaan, eikä osana muita aselajeja eikä ainakaan niin, että kaikki ko. aselajin toiminnot harjoiteltaisiin oikeasti kunnolla (esim. tykistön osalta lukuisia asemienvaihtoja ja tekoja, taistelua jalkaväen tapaan, ilmatorjuntaa jne.). Panssarivaunuja ei käytetä oikeaoppisesti harjoituksissa (okei, ymmärretään, maastoa pitää säästää) eikä yhteistoimintaa muiden joukkojen kanssa oikeasti harjoituteta kuten pitäisi, vetäytymisestä ja huollosta nyt puhumattakaan.
Kysynkin nyt, onko oikeasti pidetty joskus kunnon, realistisia harjoituksia, joissa asiat viedään ihan alusta ihan loppuun saakka realistisesti? Ihan kaikilta osin, vaikkapa joukkojen perustamisesta lähtien. Vai onko kaikki harjoittelu, niin varusmiesaikana kuin kertausharjoituksissakin, vain tilkkutäkkimäistä eri asioiden erikseen harjoittelua, jättäen kaikki sivujuonet ja käytännön ongelmat sivuun? Onko tarkoitus todellakin hitsata toiminta kuntoon vasta harmaan vaiheen aikana vai miten tämän asian laita oikein on?
Itseäni pelottaa tämä ajatus. Mitäpä, jos kaikki hienot suunnitelmat ja systeemit kusevatkin todenteolla, koska kaikkea ei ole opeteltu ja huomioitu kokonaisuudessa? Tulee pullonkauloja kriittisellä hetkellä sodassa. Esimerkiksi Saksan yleisesikuntahan oli jo 1900-luvun alussa kuuluisa siitä, että siellä ihan oikeasti laskettiin tarkkaan kaikki asiat ja mitattiin ja harjoiteltiin realistisesti mm. huollon toimintaa ja näin ollen voitiin tehdä realistisia laskelmia erilaisten operaatioiden kannattavuudesta ja mahdollisuuksista. Onko meillä ihan hakusessa tuo realismi ja laskelmointi ja mennäänkö vain tuurilla? Mistä sen tietää? Ainakaan mitään suurempia sotaharjoituksia (tyyliin kymmeniä tuhansia sotilaita) ei ole meillä aikapäiviin pidetty, joissa edes teoriassa voitaisiin tsekata tämmöisiä kokonaisuuksia. Ei niitä voida parin tuhannen ukon porukalla tsekata ja testata, ei ikinä.
Kysynkin nyt, onko oikeasti pidetty joskus kunnon, realistisia harjoituksia, joissa asiat viedään ihan alusta ihan loppuun saakka realistisesti? Ihan kaikilta osin, vaikkapa joukkojen perustamisesta lähtien. Vai onko kaikki harjoittelu, niin varusmiesaikana kuin kertausharjoituksissakin, vain tilkkutäkkimäistä eri asioiden erikseen harjoittelua, jättäen kaikki sivujuonet ja käytännön ongelmat sivuun? Onko tarkoitus todellakin hitsata toiminta kuntoon vasta harmaan vaiheen aikana vai miten tämän asian laita oikein on?
Itseäni pelottaa tämä ajatus. Mitäpä, jos kaikki hienot suunnitelmat ja systeemit kusevatkin todenteolla, koska kaikkea ei ole opeteltu ja huomioitu kokonaisuudessa? Tulee pullonkauloja kriittisellä hetkellä sodassa. Esimerkiksi Saksan yleisesikuntahan oli jo 1900-luvun alussa kuuluisa siitä, että siellä ihan oikeasti laskettiin tarkkaan kaikki asiat ja mitattiin ja harjoiteltiin realistisesti mm. huollon toimintaa ja näin ollen voitiin tehdä realistisia laskelmia erilaisten operaatioiden kannattavuudesta ja mahdollisuuksista. Onko meillä ihan hakusessa tuo realismi ja laskelmointi ja mennäänkö vain tuurilla? Mistä sen tietää? Ainakaan mitään suurempia sotaharjoituksia (tyyliin kymmeniä tuhansia sotilaita) ei ole meillä aikapäiviin pidetty, joissa edes teoriassa voitaisiin tsekata tämmöisiä kokonaisuuksia. Ei niitä voida parin tuhannen ukon porukalla tsekata ja testata, ei ikinä.