Armeija hävittää tuhansia aseita

[RistoJ]

Siis mitä vika Haminoissa on? Ne ovat uusia. Elektronikka huippuluokkaa(?=). Ohjukset, myös IT, ovat erinomaiset. Tykki ok, nopeutta riittää.... Missä siis vika?

Hamina-luokan myötä vähät resurssit kohdennettiin mielestäni virheellisesti. Tts-aluksilla on kolme oleellista suorituskykyä, eli pinta- ja ilmamaalien, sekä sukellusveneiden torjunta. Sutokyvyn on pakko olla aluksilla, samoin omasuoja-it:n, mutta MTO:t voi yhtä hyvin laukoa maalaveteilta. Alukset voisivat osoittaa maaleja ohjuksille, vaikka ne ammutaan muualta.

Hamina-luokan kustannuksethan pompsahtivat ja aiheuttivat ennen kaikkea sen, että Helsinki-luokkaa ei modernisoitukaan, vaan hävitettiin ennakoivasti. Näin laivaston sutokykyä ei merkittävästi kehitetty, vaan sitä leikattiin. Luovuttiin siis enemmästä kuin mitä saatiin tilalle. Uusien haitekpaattien hankinta näyttää olleen päätavoite, kokonaisuuteen ei kukaan ilmeisesti kerinnyt syventyä.

Rationaalinen ratkaisu olisi ollut esim. kahden it-kykyisen korvetin hankinta Hamina-luokan sijaan ja Hesarien remontti siinä rinnalla. Kuusi tst-johtosyteemiä oli hankittu ja niillä olisi saanut nuo paatit varustettua. Helsinki-luokkaan olisi siis peruskorjauksessa saatu ilmavalvontatutkat ja Umkhontot, MTO-kyky olisi säilynyt ja sutokyky parantunut entisestään. Suorituskyky olisi siis kaikilta osin ollut lähellä Hamina-luokan vastaavaa ja päätehtävässä merkittävästi parempi.

Tai sitten ei. Helsinki-luokkaa tuskin olisi modernisoitu ja pidetty vahvuudessa kuitenkaan, sillä kolmen eri ohjusveneluokan miehittäminen ja käyttäminen olisivat olleet mahdottomia ilman merkittävää lisärahoitusta (ja sellaista ei olisi tullut kuitenkaan).

Helsinki-luokka alkoi sitä paitsi olla jo vähän vanha ja sen noin merkittävä päivittäminen olisi sekin maksanut paljon. Helsinki-luokka oli kuitenkin jo aika vanhaa suunnittelua ja tietenkin esim. havaittavuudeltaan (tutka-, lämpö-, akustinen) selvästi uudempia veneitä huonompi. Näitä ei olisi helpolla korjattu. Suurin osa sisuskaluista olisi täytynyt jo uusia, jos olisi haluttu Hesareilla vielä 20 vuotta mennä eteenpäin.

Varmaankin seuraavaksi Suomeenkin hankitaan monitoimisempia ja isompia aluksia varustettuna tehokkaammilla it- ja sutoaseistuksella.

 

[vehamala]

Varmaankin seuraavaksi Suomeenkin hankitaan monitoimisempia ja isompia aluksia varustettuna tehokkaammilla it- ja sutoaseistuksella.

Täytyy toivoa, että noin käy !

 

[3JK]

Varmaankin seuraavaksi Suomeenkin hankitaan monitoimisempia ja isompia aluksia varustettuna tehokkaammilla it- ja sutoaseistuksella.

Täytyy toivoa, että noin käy !

Olen ennen kysynyt samaa, mutta kukaan ei ole oikein osaannut kommentoida... siis Rajan vartioalukset (6 kpl)... kaikki ovat kohtuullisen isoja, uudenaikaisia ja monesta sanotaan " Alusta voidaan käyttää maanpuolustuksellisiin tehtäviin puolustusvoimien ohella." sekä muutaman paatin kohdlal: " Aluksella on myös hyvä vedenalainen toimintakyky, alus kykenee vedenalaisiin etsintätehtäviin muun muassa kauko-ohjattavan vedenalaisen robotin (ROV) avulla.". Tämän lisäksi on pienempiä rannikko- ja partioveneitä noin 60 kpl(!), 7 kpl Ilmatyynyalusta, helikoptereita... Siis, eikö Suto hoideta helposti näillä, jos niihin vain hankitaan sopiva aseistus ja IT-aseita... Mistraleita tai vastaavaa... Jos hienot, suht. uudet paatit on jo olemassa säästyy kummasti rahaa muuhun kivaa...

 

[RistoJ]

Varmaankin seuraavaksi Suomeenkin hankitaan monitoimisempia ja isompia aluksia varustettuna tehokkaammilla it- ja sutoaseistuksella.

Täytyy toivoa, että noin käy !

Samaa mieltä, mutta kovin moneen meillä ei ole varaa. Ehkä tuo kaksi voi toteutua, jos ei puhuta mistään La Fayette-tason fregateista. Ruotsalaisten Visby-tasoinen laiva voisi tulla kyseeseen. Israelin Sa'ar 5 (tai sen tasoinen) taitaa sekin olla jo sen verran kallis , että meillä olisi varaa ostaa kahta sellaista.

 

[Hejsan]

Varmaankin seuraavaksi Suomeenkin hankitaan monitoimisempia ja isompia aluksia varustettuna tehokkaammilla it- ja sutoaseistuksella.

Täytyy toivoa, että noin käy !

Wikipeeassa lukee näin

Next generation's surface combatant, bigger than the current missile boats and more capable for international co-operation, is in pre-development stage.[5] The new class of multi-purpose naval vessels, dubbed MTA 2020 in the preliminary papers, is intended to replace Hämeenmaa and Pohjanmaa class minelayers and Rauma class missile boats as they are retired

 

[Hösseli]

Tai sitten ei. Helsinki-luokkaa tuskin olisi modernisoitu ja pidetty vahvuudessa kuitenkaan, sillä kolmen eri ohjusveneluokan miehittäminen ja käyttäminen olisivat olleet mahdottomia ilman merkittävää lisärahoitusta (ja sellaista ei olisi tullut kuitenkaan).

Helsinki-luokka alkoi sitä paitsi olla jo vähän vanha ja sen noin merkittävä päivittäminen olisi sekin maksanut paljon. Helsinki-luokka oli kuitenkin jo aika vanhaa suunnittelua ja tietenkin esim. havaittavuudeltaan (tutka-, lämpö-, akustinen) selvästi uudempia veneitä huonompi. Näitä ei olisi helpolla korjattu. Suurin osa sisuskaluista olisi täytynyt jo uusia, jos olisi haluttu Hesareilla vielä 20 vuotta mennä eteenpäin.

Jos emme laajenna keskustelua mahdollisiin rinnakkaistodellisuuksiin, niin Hesarien modernisointi oli sisällytetty merivoimien rahoituskehyksiin. Alusluokka piti peruskorjata vartioveneiksi, joiden avulla olisi kyetty paremmin hoitamaan uudet laajennetut aluevedet. Hankkeesta luovuttiin samalla, kun päätettiin hankkia neljä Haminaa ilmatyynyalusten sijasta.

Hamina oli sinälläänkin vain tyydyttävä kompromissi, joka oli hätäisesti kehitelty Rauma-luokan pohjalta yllättäen saadun työllisyysrahoituksen turvin. Rahoituksen reunaehdot ja tiukka aikataulu estivät suunnittelemasta sellaista alusta, kuin Merivoimat olisi tosiasiallisesti halunnut.

Kaikki edellä kerrottu on todennettavissa ihan asiallisista lähteistä, mm. Laivaston historia-teoksesta, sekä sotilasaikauslehden artikkelista.

VAROITUS, seuraa huhupuhetta, jonka todentaminen on mahdotonta

Kaverini palveli yhdellä Hesarilla "lähellä organisaation yläpäätä" ja kertoi, että he olivat alusta riisuessaan vielä siinä uskossa, että se lähtee peruskorjaukseen. Suunnitelmissa oli mm. alusten runkojen pidentäminen ja sutovälineistön kehittäminen, aseistus mukaan luettuna. Suomihan oli vielä vuosikymmen sitten hankkimassa mm. sutotorpedoja yhteistyössä Ruotsin kanssa. Sitten tuli Nolkytluvun Suuri Kouristus (TM) ja em. suunnitelmilla yhtäkkiä pyyhittiinkin pakaraväliä sen enempiä selittelemättä.

 

[Hösseli]

Olen ennen kysynyt samaa, mutta kukaan ei ole oikein osaannut kommentoida... siis Rajan vartioalukset (6 kpl)... kaikki ovat kohtuullisen isoja, uudenaikaisia ja monesta sanotaan " Alusta voidaan käyttää maanpuolustuksellisiin tehtäviin puolustusvoimien ohella." sekä muutaman paatin kohdlal: " Aluksella on myös hyvä vedenalainen toimintakyky, alus kykenee vedenalaisiin etsintätehtäviin muun muassa kauko-ohjattavan vedenalaisen robotin (ROV) avulla.". Tämän lisäksi on pienempiä rannikko- ja partioveneitä noin 60 kpl(!), 7 kpl Ilmatyynyalusta, helikoptereita... Siis, eikö Suto hoideta helposti näillä, jos niihin vain hankitaan sopiva aseistus ja IT-aseita... Mistraleita tai vastaavaa... Jos hienot, suht. uudet paatit on jo olemassa säästyy kummasti rahaa muuhun kivaa...

Rajan vartio- ja ulkovartiolaivat ovat aina olleet tärkeä osa sutokykyä, nehän tulisivat kriisissä Merivoimien osaksi. Super Pumat on myös varustettu syvyytettävällä kaikumittaimella. Veneluokan aluksillekin oli taannoin tekeillä kevyt syvyytettävä sonar, mutta sen kehittämisestä luovuttiin.

Nuo eivät siis ole lisäys Merivoimien vahvuuteen, vaan osa sitä, erittäin tärkeä osa.

Ainakin nykyiset kolme ulkovartiolaivaa on varustettu runkosonareilla ja niissä on valmius it-tykeille, sutoraketinheittimille sekä syvyyspommeille. Telkkä-luokan kohdalla ei ole ollut edes vihjailuja sutokyvystä. Olen kyllä nähnyt jossain kuvan, jossa se oli varustettu Sonac PTA:lla. Veneluokan aluksista tuskin olisi suurta hyötyä saati ilmatyynyaluksista.

 

[Hösseli]

Yksittäisille pataljoonille kannattaa hankkia yhtenevä kalusto ja niin tehdään paljon muuallakin kun rahaa ei ole hankkia kalustoa koko prikaatille kerralla. XA-203 on vain päivitetty versio XA-180-sarjasta mutta AMV:n suorituskyvyn tasolle XA-180/185.sta ei saa millään ilveellä. Viron kaupan syy lienee enempi poliittinen kuin mikään muu ja tuskin sitä maavoimissa on suoranaisesti päätetty.

Panssariohjaamolla varustettuja kuorma-autoja tarvittaisiin varmasti vain enemmän. Ne kuljettaisivat arvokasta lastia kuten panssarisiltoja tai NASAMS-järjestelmän osia. Olisi ikävää jos niitä ei saada tarvittavaan paikkaan oikeaan aikaan kun yksi luoti tai sirotemiina tuhosi kuorma-auton tai tappoi kuskin. Suojaus suojaa myös tuota arvokasta lastia sekä miinaräjähdyksiltä että edestäpäin myös ballistisilta uhilta. Ainakin herkemmän lastin osalta tuo on tärkeä ominaisuus ihan sotilaallisessakin mielessä.

AMV:n hinnalla olisi vaihtoehtoisesti saatu aseistettua koko prikaatin Pasi-kalusto ja olisi vielä säästetty useita kymmeniä miljoonia Euroja. Väitän, että kolme pimeätoimintakykyisellä asejärjestelmällä aseistettua jääkäripataljoonaa on parempi, kuin yksi. Näin siitäkin huolimatta, että sillä yhdellä on hiukan muita parempi suoja ja liike. Esittämäni vaihtoehto olisi nostanut prikaatin suorituskykyä enemmän kuin nyt valittu.

Enkä ole esittänyt, ettei panssariohjaamosta ole hyötyä, vaan että niihin käytetystä rahasta olisi saatu muualla isompi hyöty, kysymys on siis jälleen kokonaisuudesta yksittäisen välineen yksittäisen ominaisuuden sijasta. Tällä rivillä puhutaan rahasummasta, joka on käsittääkseni suuruusluokaltaan vain 6-7 miljoonaa Euroa. Silläkin saisi kuitenkin aika monelle kärjessä taistelevalle ukolle vaikkapa asialliset suojaliivit. Jälleen väitän, että tuo hyödyttäisi kokonaisuutta enemmän, koska se ei veisi kuorma-autoista määrää tai liikettä, ainoastaan hitusen suojaa.

Yleensäkin olen sitä mieltä, että jos kuorma-auton päällä oleva ohjuslavetti tuhoutuu tai auton liike pysähtyy ja tehtävä jää sitä kautta suorittamatta, niin on ihan se ja sama kuinka kuljettajan käy. Ohjaamohan suojaa ajoneuvosta esim. epäsuoralta tulelta tuollaiset 5%, joten se on tarkoitettu nimenomaan kuljettajan suojaamiseen, ei kuljetettavan materiaalin tai tehtävän pelastamiseen. Yksittäinen rekkakuski ei käsittäkseni ole strateginen resurssi, eikä edes hävittäjälentäjien henkilökohtaiseen suojaan käytetä moisia summia.

Ihan siitä riippumatta, kuka puolustushallinnon piirissä päätti myydä Viroon ajoneuvoja, joista omilla Maavoimillamme oli samanaikaisesti pulaa, kertoo tapaus omaa vahvaa kieltään siitä,että puolustuksen kokonaisuutta ei nykyään suunnittele saati hallitse kukaan. Koko homma on mennyt toistaitoisten tollojen ideologispohjaiseksi näpertelyksi, suorastaan amatöörimaiseksi tunaroinniksi. Kaluston hankintaa näyttää ohjaavan kaksi päätekijää, sopivuus kv-tehtäviin ja näyttävyys paraativarustuksessa.

 

[RistoJ]

AMV:n hinnalla olisi vaihtoehtoisesti saatu aseistettua koko prikaatin Pasi-kalusto ja olisi vielä säästetty useita kymmeniä miljoonia Euroja. Väitän, että kolme pimeätoimintakykyisellä asejärjestelmällä aseistettua jääkäripataljoonaa on parempi, kuin yksi. Näin siitäkin huolimatta, että sillä yhdellä on hiukan muita parempi suoja ja liike. Esittämäni vaihtoehto olisi nostanut prikaatin suorituskykyä enemmän kuin nyt valittu.

Enkä ole esittänyt, ettei panssariohjaamosta ole hyötyä, vaan että niihin käytetystä rahasta olisi saatu muualla isompi hyöty, kysymys on siis jälleen kokonaisuudesta yksittäisen välineen yksittäisen ominaisuuden sijasta. Tällä rivillä puhutaan rahasummasta, joka on käsittääkseni suuruusluokaltaan vain 6-7 miljoonaa Euroa. Silläkin saisi kuitenkin aika monelle kärjessä taistelevalle ukolle vaikkapa asialliset suojaliivit. Jälleen väitän, että tuo hyödyttäisi kokonaisuutta enemmän, koska se ei veisi kuorma-autoista määrää tai liikettä, ainoastaan hitusen suojaa.

Yleensäkin olen sitä mieltä, että jos kuorma-auton päällä oleva ohjuslavetti tuhoutuu tai auton liike pysähtyy ja tehtävä jää sitä kautta suorittamatta, niin on ihan se ja sama kuinka kuljettajan käy. Ohjaamohan suojaa ajoneuvosta esim. epäsuoralta tulelta tuollaiset 5%, joten se on tarkoitettu nimenomaan kuljettajan suojaamiseen, ei kuljetettavan materiaalin tai tehtävän pelastamiseen. Yksittäinen rekkakuski ei käsittäkseni ole strateginen resurssi, eikä edes hävittäjälentäjien henkilökohtaiseen suojaan käytetä moisia summia.

Ehkä olisi, mutta joka tapauksessa uusia ajoneuvoja tarvitaan koko ajan. Pasitkin jossain vaiheessa väsyvät ja niiden tilalle tarvitaan uusia vaunuja. Täysin varusteltu AMV toki on kalliimpi kuin karvalakkimalli XA-180 mutta ulkomaisten kauppojen perusteella edes jotenkin samantasoisesti varusteltuna hintaero on hyvinkin pieni. Mielestäni tässä kohtaa päinvastoin asiaa on mietitty tulevaisuus silmällä pitäen.

Panssariohjaamoja ei varsinaisesti edes ole muuta kuin niissä 20 KV-toimintaa varten suunnitelluissa maastokuorma-autoissa. Lopuissa 40:ssä ohjaamo on kyllä miinasuojattu ja rakennettu panssariteräksestä mutta ne eivät ole varsinaisesti ballistisesti suojattuja. Miinasuojaus on ihan hyvä ominaisuus nykyaikana sirotemiinotteiden aikana. Tavallinen kuorma-auto lasteineen tuhoutuu ajaessaan sellaiseen mutta suojatut eivät. Varsinaiselta epäsuoralta tulelta suojautuminen ei ole realistista eikä sellaista kai kukaan ole esittänyt.

Kuorma-autokuskit tuskin ovat strateginen resurssi, mutta esim. NASAMS:n tai panssarisiltaa vievän kuorma-autojen kohdalla ohjaamossa olevien täytyy osata käyttää niihin liittyviä järjestelmiä eikä sellaisia kasva joka oksalla.

 

[HaBa]

Varmaankin seuraavaksi Suomeenkin hankitaan monitoimisempia ja isompia aluksia varustettuna tehokkaammilla it- ja sutoaseistuksella.

Täytyy toivoa, että noin käy !

Uskoisin uuden taistelualuksen olevan "kevyt korvetti", jonka aseistus koostuu it-ohjuksesta (esim. UMKHONTO), yleistykistä (esim. 57mm Bofors Mk3), sutoraketinheittimestä (tai useammasta) sekä kevyemmistä aseista (ITKK, KRKK).

Optiona voi olla, että MTO-85 löytyy myös arsenaalista.

kokoluokka.. miinalaiva tai hieman pienempi (~70m ~1000 tn)

KV-tehtävät varmasti painavat joissain valinnoissa. Silä pidän MTO-85:tä optiona.

Riippuu kai mikä Rauma-luokan elinkaaren vaihe nyt on menossa...

 

[Mosuri]

Kuorma-autokuskit tuskin ovat strateginen resurssi, mutta esim. NASAMS:n tai panssarisiltaa vievän kuorma-autojen kohdalla ohjaamossa olevien täytyy osata käyttää niihin liittyviä järjestelmiä eikä sellaisia kasva joka oksalla.

Vai on kuorma-autokuskit oikein strateginen resurssi???:a-laugh: Vielä 90-luvulla it:n kuorma-autokuskit koulutettiin muutamassa viikossa kurssilla ja Crotale ajoneuvojen kuskit muutaman viikon pasi-kurssilla. Mitä eroa näillä oli sitten 10 kuukautta palvelleeseen autosotamieheen- ei ajotaitojen puolesta minkäänlaista. Tykkimiehet asennoituivat tehtäviinsä kuin sotilaat - päinvastoin kuin glorifioidut tulevat sora- ja pullakuskit.

Kerrrottakoon etteivät crotale-kuskit saaneet minkäänlaista "crotale koulutusta!" ja miksi olisi tarvinnut eihän kenraalejaan kuskaa yleisesikunta korpraalit?

En myöskään käsitä miksi sen Nasams miehistön pitäisi ängetä sinne koppiin? Eihän sitä asejärjestelmää edes sieltä käytetä. Muutenkin ihan oikeesti - et kai sä höpönassu kuvittele, että nasams patteriin on vain yksi miehistö? Voisi olla aika väsynyttä porukkaa kun homma pyörii 24/7. Sergei miehistölläkin loppuu eväät kesken jos täytyy toimia 24/7 JA pitää tykillä koko ajan kahden miehen perusmiehitys.

 

[Hösseli]

Ehkä olisi, mutta joka tapauksessa uusia ajoneuvoja tarvitaan koko ajan. Pasitkin jossain vaiheessa väsyvät ja niiden tilalle tarvitaan uusia vaunuja. Täysin varusteltu AMV toki on kalliimpi kuin karvalakkimalli XA-180 mutta ulkomaisten kauppojen perusteella edes jotenkin samantasoisesti varusteltuna hintaero on hyvinkin pieni. Mielestäni tässä kohtaa päinvastoin asiaa on mietitty tulevaisuus silmällä pitäen.

Panssariohjaamoja ei varsinaisesti edes ole muuta kuin niissä 20 KV-toimintaa varten suunnitelluissa maastokuorma-autoissa. Lopuissa 40:ssä ohjaamo on kyllä miinasuojattu ja rakennettu panssariteräksestä mutta ne eivät ole varsinaisesti ballistisesti suojattuja. Miinasuojaus on ihan hyvä ominaisuus nykyaikana sirotemiinotteiden aikana. Tavallinen kuorma-auto lasteineen tuhoutuu ajaessaan sellaiseen mutta suojatut eivät. Varsinaiselta epäsuoralta tulelta suojautuminen ei ole realistista eikä sellaista kai kukaan ole esittänyt.

Kuorma-autokuskit tuskin ovat strateginen resurssi, mutta esim. NASAMS:n tai panssarisiltaa vievän kuorma-autojen kohdalla ohjaamossa olevien täytyy osata käyttää niihin liittyviä järjestelmiä eikä sellaisia kasva joka oksalla.

Ajoneuvoja toki tarvitaan, mutta ei välttämättä uusia, jos niihin ei ole varaa. On turha verrata AMV:n ja Pasin hintaa, jos Pasi on jo maksettu ja AMV:tä ei. Protector-tornit taistelevien osien Paseihin (n. 160-170kpl) olisivat maksaneet luokkaa 25miljoonaa ja 60 Pasin remontti siihen päälle.

Hiukan irvaillen voidaan siis sanoa, että nyt maksettiin vähintään 50 miljoonaa Euroa maavoimien suorituskyvyn heikentämisestä. Minua ei lohduta paljoakaan se, että 2040-luvulla meillä on puolensataa AMV:tä rivissä, kun Pasit ovat jo menneet. Kaikkein tärkeimmillä joukoilla pitää olla suorituskykyä juuri nyt. Kummoiselle tasolle ei tosin oltaisi tuollakaan linjauksella päästy, se on selvää.

Kv-toimintaan nuo suojatut kuorma-autot tosiaan ovat tarpeen, sitä en edes yritä kiistää. Homma vain on mennyt persiilleen, kun hankintapolitiikka on kääntynyt muodosta "kv-tehtävissä käytetään kotimaan puolustukseen hankittua materiaalia", muotoon "kotimaan puolustukseen hankitun materiaalin on sovelluttava kv-tehtäviin". Tuo kuulostaa äkkiseltään pienelle asialle, mutta ylimääräistä rahaa palaa joka rivillä, eikä budjettia vain ole mitoitettu uusia tarpeita vastaavaksi. Pienistä puroista kertyy vuolas virta ja kotimaan puolustus on aina ensimmäisenä maksumiehenä.

 

[noska]

Homma vain on mennyt persiilleen, kun hankintapolitiikka on kääntynyt muodosta "kv-tehtävissä käytetään kotimaan puolustukseen hankittua materiaalia", muotoon "kotimaan puolustukseen hankitun materiaalin on sovelluttava kv-tehtäviin". Tuo kuulostaa äkkiseltään pienelle asialle, mutta ylimääräistä rahaa palaa joka rivillä, eikä budjettia vain ole mitoitettu uusia tarpeita vastaavaksi. Pienistä puroista kertyy vuolas virta ja kotimaan puolustus on aina ensimmäisenä maksumiehenä.

Niin yksi esimerkki juuri tuosta hankintaperiaatteesta tuli aikoinaan ilmi, Kosovon operaation alkaessa. SIlloin tuli hirveä hoppu hankkia paseihin vaunupuhelimien kanssa käytettäviä kuuloke-mikrofoni-yhdistelmiä. Siihen asti samassa käytössä oli käytetty nakkipipoja, mutta se ei enää tullut kysymykseen, koska piti erottua venäläisistä.
Kv-tehtäviin on pitkään hankittu vain länismaisia tai japanilaisia maastoautoja. Land Rovereita, G-wageneita, FourRunnereita, Landcruisereita ja ties mitä aina Nissan Terranoon asti. Maasto-ominaisuuksista on aivan suosiolla tingitty, jottei ole tarvinnut lähettää uazeja. Olisihan häpeä, jos sellaisella neukkupelillä pitäisi käydä lippua näyttämässä. Mielummin sitä sitten kiipeää jalan sinne vuorelle ja kaivaa katumaasturia irti kuin ajelisi sujuvasti samasta paikasta.

 

[baikal]

Homma vain on mennyt persiilleen, kun hankintapolitiikka on kääntynyt muodosta "kv-tehtävissä käytetään kotimaan puolustukseen hankittua materiaalia", muotoon "kotimaan puolustukseen hankitun materiaalin on sovelluttava kv-tehtäviin". Tuo kuulostaa äkkiseltään pienelle asialle, mutta ylimääräistä rahaa palaa joka rivillä, eikä budjettia vain ole mitoitettu uusia tarpeita vastaavaksi. Pienistä puroista kertyy vuolas virta ja kotimaan puolustus on aina ensimmäisenä maksumiehenä.

Niin yksi esimerkki juuri tuosta hankintaperiaatteesta tuli aikoinaan ilmi, Kosovon operaation alkaessa. SIlloin tuli hirveä hoppu hankkia paseihin vaunupuhelimien kanssa käytettäviä kuuloke-mikrofoni-yhdistelmiä. Siihen asti samassa käytössä oli käytetty nakkipipoja, mutta se ei enää tullut kysymykseen, koska piti erottua venäläisistä.
Kv-tehtäviin on pitkään hankittu vain länismaisia tai japanilaisia maastoautoja. Land Rovereita, G-wageneita, FourRunnereita, Landcruisereita ja ties mitä aina Nissan Terranoon asti. Maasto-ominaisuuksista on aivan suosiolla tingitty, jottei ole tarvinnut lähettää uazeja. Olisihan häpeä, jos sellaisella neukkupelillä pitäisi käydä lippua näyttämässä. Mielummin sitä sitten kiipeää jalan sinne vuorelle ja kaivaa katumaasturia irti kuin ajelisi sujuvasti samasta paikasta.

Onko se vähän sellaista tekstiiliurheilua tuollainen ajoneuvopolitiikka? Viis siitä, vaikka jätkien perse repee, kunhan näyttää sopivalta.

 

[JOKO]

Homma vain on mennyt persiilleen, kun hankintapolitiikka on kääntynyt muodosta "kv-tehtävissä käytetään kotimaan puolustukseen hankittua materiaalia", muotoon "kotimaan puolustukseen hankitun materiaalin on sovelluttava kv-tehtäviin". Tuo kuulostaa äkkiseltään pienelle asialle, mutta ylimääräistä rahaa palaa joka rivillä, eikä budjettia vain ole mitoitettu uusia tarpeita vastaavaksi. Pienistä puroista kertyy vuolas virta ja kotimaan puolustus on aina ensimmäisenä maksumiehenä.

Niin yksi esimerkki juuri tuosta hankintaperiaatteesta tuli aikoinaan ilmi, Kosovon operaation alkaessa. SIlloin tuli hirveä hoppu hankkia paseihin vaunupuhelimien kanssa käytettäviä kuuloke-mikrofoni-yhdistelmiä. Siihen asti samassa käytössä oli käytetty nakkipipoja, mutta se ei enää tullut kysymykseen, koska piti erottua venäläisistä.
Kv-tehtäviin on pitkään hankittu vain länismaisia tai japanilaisia maastoautoja. Land Rovereita, G-wageneita, FourRunnereita, Landcruisereita ja ties mitä aina Nissan Terranoon asti. Maasto-ominaisuuksista on aivan suosiolla tingitty, jottei ole tarvinnut lähettää uazeja. Olisihan häpeä, jos sellaisella neukkupelillä pitäisi käydä lippua näyttämässä. Mielummin sitä sitten kiipeää jalan sinne vuorelle ja kaivaa katumaasturia irti kuin ajelisi sujuvasti samasta paikasta.

Suomen kv-toiminnan tarkoituksena on ollut ainoastaan lipun näyttäminen, joten oikeaan ulkonäköön panostaminen on ymmärrettävää.

 

[noska]

Homma vain on mennyt persiilleen, kun hankintapolitiikka on kääntynyt muodosta "kv-tehtävissä käytetään kotimaan puolustukseen hankittua materiaalia", muotoon "kotimaan puolustukseen hankitun materiaalin on sovelluttava kv-tehtäviin". Tuo kuulostaa äkkiseltään pienelle asialle, mutta ylimääräistä rahaa palaa joka rivillä, eikä budjettia vain ole mitoitettu uusia tarpeita vastaavaksi. Pienistä puroista kertyy vuolas virta ja kotimaan puolustus on aina ensimmäisenä maksumiehenä.

Niin yksi esimerkki juuri tuosta hankintaperiaatteesta tuli aikoinaan ilmi, Kosovon operaation alkaessa. SIlloin tuli hirveä hoppu hankkia paseihin vaunupuhelimien kanssa käytettäviä kuuloke-mikrofoni-yhdistelmiä. Siihen asti samassa käytössä oli käytetty nakkipipoja, mutta se ei enää tullut kysymykseen, koska piti erottua venäläisistä.
Kv-tehtäviin on pitkään hankittu vain länismaisia tai japanilaisia maastoautoja. Land Rovereita, G-wageneita, FourRunnereita, Landcruisereita ja ties mitä aina Nissan Terranoon asti. Maasto-ominaisuuksista on aivan suosiolla tingitty, jottei ole tarvinnut lähettää uazeja. Olisihan häpeä, jos sellaisella neukkupelillä pitäisi käydä lippua näyttämässä. Mielummin sitä sitten kiipeää jalan sinne vuorelle ja kaivaa katumaasturia irti kuin ajelisi sujuvasti samasta paikasta.

Suomen kv-toiminnan tarkoituksena on ollut ainoastaan lipun näyttäminen, joten oikeaan ulkonäköön panostaminen on ymmärrettävää.

Juu ei siinä Kosovon osaston tunnuksessa turhaan ollut nimenomaan ensimmäisenä fraasina osoittamassa tärkeintä tehtävää eli Look good...

 

[baikal]

Kuorma-autokuskit tuskin ovat strateginen resurssi, mutta esim. NASAMS:n tai panssarisiltaa vievän kuorma-autojen kohdalla ohjaamossa olevien täytyy osata käyttää niihin liittyviä järjestelmiä eikä sellaisia kasva joka oksalla.

Vai on kuorma-autokuskit oikein strateginen resurssi???:a-laugh: Vielä 90-luvulla it:n kuorma-autokuskit koulutettiin muutamassa viikossa kurssilla ja Crotale ajoneuvojen kuskit muutaman viikon pasi-kurssilla. Mitä eroa näillä oli sitten 10 kuukautta palvelleeseen autosotamieheen- ei ajotaitojen puolesta minkäänlaista. Tykkimiehet asennoituivat tehtäviinsä kuin sotilaat - päinvastoin kuin glorifioidut tulevat sora- ja pullakuskit.

Kerrrottakoon etteivät crotale-kuskit saaneet minkäänlaista "crotale koulutusta!" ja miksi olisi tarvinnut eihän kenraalejaan kuskaa yleisesikunta korpraalit?

En myöskään käsitä miksi sen Nasams miehistön pitäisi ängetä sinne koppiin? Eihän sitä asejärjestelmää edes sieltä käytetä. Muutenkin ihan oikeesti - et kai sä höpönassu kuvittele, että nasams patteriin on vain yksi miehistö? Voisi olla aika väsynyttä porukkaa kun homma pyörii 24/7. Sergei miehistölläkin loppuu eväät kesken jos täytyy toimia 24/7 JA pitää tykillä koko ajan kahden miehen perusmiehitys.

Et lukenut nyt Mosuri kunnolla RistoJ:n postia, ei RistoJ tarkoittanut sitä, että kuorma-autokuskeja ei löytyisi jokaiselta abc-asemalta lippahattu viistossa sätkä hammasvälissä kysta kyllin: taisi tarkoittaa sitä, että voi olla tilanteita, joissa kuskataan ripirapi-vauhtia jotain tärkeämpää satsia kuin pataljoonan uudet sukat ja kas, kuorkkikuski saa mitättömän raudanpalan ohimoonsa ja matka jäi siihen....ja jossain odotetaan ja järjestelmä seisoo. Eikä siinä auta, että kotimaassa on 45 tuhatta kuorma-autokuskia odottamassa lähtökäskyä.

Niitä voi olla tärkeitä limppuja ajettavana pahoihinkin paikkoihin, ja kalut pitää saada kanssa perille eikä vain melkein.

 

[Hösseli]

Suomen kv-toiminnan tarkoituksena on ollut ainoastaan lipun näyttäminen, joten oikeaan ulkonäköön panostaminen on ymmärrettävää.

Kv-hommissa kalustolle asetetut vaatimukset ovat tosiaan ihan ymmärrettävästi muuta kuin kotimaan puolustuksessa, siksi noiden kahden järkevä yhdistäminen onkin käytännössä mahdotonta.

Parasta olisikin erottaa ne kokonaan toisistaan, tällä hetkellä PV:lle tulee kohtuuttoman paljon oheiskuluja, jotka ovat päätehtävästä pois.

 

[Hösseli]

taisi tarkoittaa sitä, että voi olla tilanteita, joissa kuskataan ripirapi-vauhtia jotain tärkeämpää satsia kuin pataljoonan uudet sukat ja kas, kuorkkikuski saa mitättömän raudanpalan ohimoonsa ja matka jäi siihen....ja jossain odotetaan ja järjestelmä seisoo.

Henk.koht. en pidä tuollaista skenaariota kovin todennäköisenä. En siis usko, että kuorma-auton kulkureitillä lentelisi merkittävässä määrin yksittäisiä luoteja tai sirpaleita, jotka aina osuisivat kuljettajan henkilökohtaisten suojuksien ulkopuolisiin osiin, mutta eivät vahingoittaisi ajoneuvoa tai sen kuormaa.

Seitsemän oikein Lotossa on todennäköisyydeltään samaa luokkaa.

E15 on kyllä räyhäkkään näköinen peli, joten ymmärrän hyvin miksi se on sotaherrojen silmää miellyttänyt. Parhaiten suojattu malli taasen edustaa juuri sitä kalustoa, mitä maailmalla patsastellessa kunnon työsuojeluun tarvitaan.

 

[RDF]

Voi olla mielenkiintoiset ajat edessä armeijala jos persujen Niinistö pääsee puolustusministeriksi. Mies tuntuu edustavan täysin toista linjaa kuin mitä kenraalit nyt ovat harjoittaneet. Ei olisi välttämättä ollenkaan huono asia.