Elina Lepomäki lyttää vallitsevan europolitiikan: Pelkään, että pahin on vielä edessä
SAMI METELINEN
3 tuntia ja 50 minuuttia sitten(päivitetty 3 tuntia ja 22 minuuttia sitten)
Kokoomuksen puheenjohtajaehdokas esittää Kreikalle pehmeää tietä ulos eurosta.
-
Elina Lepomäki.
(Lehtikuva/Heikki Saukkomaa)
– Eurokriisi on tullut jäädäkseen ja pahoin pelkään, että pahin on vielä edessä, kansanedustaja Elina Lepomäki kirjoittaa
Uuden Suomen blogissaan.
Hän tyrmää kirjoituksessaan lukuisia myyttejä, joita Suomen eurojäsenyyden hyödyistä esitetään.
Suomen eurojäsenyyttä puolustellaan usein yhteisvaluutan tuomalla vakaudella. Lepomäenmielestä euro ei ole lisäännyt Suomen talouden vakautta, vaan on heikentänyt sitä.
– Myöskään valuutan vakaus ole mikään itseisarvo, vaan päinvastoin, se on pienelle viennistä riippuvaiselle reunataloudelle kriisejä voimistava tekijä, Lepomäki kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että myöskään alhaiset korot eivät ole itsetarkoitus. Ne voivat aiheuttaa ylivelkaantumista, mikä tarkoittaa kaikkien kannalta huonoa lopputulosta.
Lepomäki tyrmää myös myytin euron takaamasta alhaisesta inflaatiosta.
– Alhainen inflaatio ei puolestaan johdu eurosta, vaan on ollut jo 20 vuoden ajan globaali ilmiö, Lepomäki kirjoittaa.
Pankkiunioni taas ei Lepomäen mukaan ratkaise euroalueen haurautta.
– Euromaiden ja niiden pankkijärjestelmien kohtalonyhteys on kriisivuosina kasvanut - ei supistunut, Lepomäki huomauttaa.
Euroon liittymistä perusteltiin Suomessa osittain myös turvallisuuspoliittisista syistä siten, että Suomi kytketään EU:n "kaikkiin ytimiin". Lepomäki huomauttaa, että EU ei ole puolustusliitto, ja Suomi oli jopa itse heikentämässä aikoinaan EU:n yhteisen turvallisuusulottuvuuden kehittämistä.
– Koska suurin osa EU-maista on Naton jäseniä, olisi johdonmukaista, että myös Suomi liittyisi Naton jäseneksi. Se todennäköisesti toisi meille liikkumavaraa myös talous- ja rahapolitiikan saralla, Lepomäki toteaa.
Eurokriisin syyksi on usein väitetty sitä, että olemassa olevia sääntöjä ei kunnioitettu. Lepomäen mielestä tulkinta on väärä. Eurokriisi syntyi hänen mukaansa nimenomaan sääntöjen kunnioittamisesta.
– Euroalueen keskeinen tavoite oli harmonisoida jäsenmaiden lainakustannukset ja siihen päädyttiin nopeasti systemaattisella keskuspankkipolitiikalla. Se johti joidenkin maiden ylivelkaantumiseen - olkoonkin, että Maastrichtin alijäämä- tai velkakriteeriä samalla rikkoen, Lepomäki kirjoittaa.
Ylivelkaantuminen jatkuu
Vakaus- ja kasvusopimuksen velkakriteerien noudattamisen "pakon" sijaan Lepomäki suosittaa paluuta markkinakuriin.
– Ei ole kestävää, ettei markkinoilla ole enää hintasignaaleja, jotka kertoisivat alla olevan arvopaperin kuten valtion velkakirjan todellisesta arvosta, Lepomäki kirjoittaa.
Hän toteaa, että yksi maailman suurimmista velallisista, Italia, saa 10 vuodeksi velkaa halvemmalla kuin koskaan, ja samaan aikaan maan pankkisektori "hoipertelee vaarallisesti".
– Kun korot ovat alhaalla, euromailla on vahva intressi jatkaa velkaantumistaan kunnes jonain päivänä pää tulee vetävän käteen. Hyvät ystävät, tämä on se syy, miksi eurokriisiin yleensä päädyttiin. Maat, joiden talous ei olisi sitä muuten sallinut, saivat eurojäsenyyden myötä erittäin edullisesti velkaa. Velkakestävyys ylittyi, Lepomäki kiteyttää.
Euroopan keskuspankista on Lepomäen mukaan tullut euroalueen kokoinen roskapankki, joka ostaa nykyisin sekä valtioiden että yritysten velkapapereita. Samalla toiminta vääristää hintoja ja heikentää markkinaehtoista kaupankäyntiä. Toistaiseksi EKP:n osto-ohjelma ei ole kuitenkaan inflaatiossa näkynyt.
– Mitä suuremmaksi arvopaperikuplan kuitenkin annetaan paisua, sitä todennäköisempää on, että se myös puhkeaa. Suomen pitäisi varautua siihen tilanteeseen jo nyt, ettei käy samoin kun 2009, kun BKT laski ulkoisen talous-sokin myötä 8 prosenttia, Lepomäki kirjoittaa.
Kreikalle pehmeä tie ulos eurosta
Euroopan unioni valitsi vuonna 2010 eurokriisin alkaessa ratkaisuksi kriisiin velkojen yhteisvastuullistamisen. Kreikka on siitä saakka ollut hätärahoituksen varassa.
– Kreikan velkoja on vuosien ajan siirretty yhteisvastuun piiriin, vaikka alunperin riskin olisivat voineet kantaa maan rahoittajat itse - pääasiassa ulkopuoliset pankit ja eläkerahastot, Lepomäki kirjoittaa.
Hänen mukaansa esimerkiksi Saksa olisi voinut pääomittaa itse pankkiensa tappiot.
– Nyt luotot siirrettiin muiden kontolle eikä pakkaa ole vieläkään selvitetty. Näin ei toimi markkinatalous.
Lepomäki arvioi, että nykyinen Kreikan hätärahoituksen jatkaminen ja ulkopuolinen talousohjaus eivät auta Kreikkaa takaisin jaloilleen. Hän arvioi, että veronkorotukset saattavat heikentää taloutta entisestään ja edistää veronkiertoa.
– Velkakestävyyttä ei saavuteta ilman että velkaa leikataan roimasti - myös pääomia, Lepomäki kirjoittaa.
Hänen mielestään ei voi olla poissuljettua, että Kreikalle luodaan lähitulevaisuudessa "uskottava ja lempeä tie ulos eurosta esimerkiksi rinnakkaisvaluutan kautta".
– Markkinapaniikkia ei asiasta enää syntyisi: suuri osa velkojista on tätä nykyä julkisia instituutioita kuten EKP ja IMF. Päätös on toki Kreikan, Lepomäki huomauttaa.
Sillin EU:n pitäisi neuvotella Kreikan kanssa uudelleen EU-jäsenyysehdot ja huomioida turvapaikkatilanne sekä lähellä humanitaarista kriisiä lähellä oleva poikkeustila.
– Tämä saattaisi olla ainoa keino saada Kreikalle myönnetyistä lainoista joskus edes jotain takaisin. Muuten lainaehtoja todennäköisesti jumppaillaan laulaja-Sannin sanoin vielä 2080-luvullakin uusiksi.
Suomen ongelma ovat työmarkkinat
Elina Lepomäen mielestä kokoomuksen pitää kirkastaa visionsa EU:n ja euron suhteen.
Hän arvostelee sitä, että "rahaliitosta kriittisiä puheenvuoroja esittävä henkilö olisi länsimaisten instituutioiden tai avoimen ja kansainvälisen vuorovaikutuksen vastustaja".
Lepomäki huomauttaa, että kokoomuksen pitäisi pyrkiä vastustamaan suunnitelmataloutta myös EU:ssa, jos puolue pyrkii vastustamaan sitä kotimaassa.
– Jos emme kannata esimerkiksi Keskustan ajamaa kasvurahastoa ja SDP:n ajamaa valtiokapitalismia, miksi pidämme vastaavaa rakennelmaa (kuten ESIR) EU-tasolla kannatettavana? Jos uskomme markkinakuriin, miksi edistämme yhteisvastuuta? Lepomäki kysyy.
ESIR on Euroopan komission käynnistämä Euroopan strategisten investointien rahasto, jota on valmisteltu komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.) johdolla.
Lepomäki sanoo, että "isänmaan etu vaatisi joskus muuta kuin ajopuuna olemista".
Suomen hallitus on Lepomäen mukaan ottanut velkaantumisen riskit vakavasti, mutta "toimenpiteet rakenteellisten uudistusten osalta ovat toistaiseksi jääneet laimeiksi".
– Suomen keskeisin ongelma ei ole hetkellinen kilpailukykyvaje kilpailijamaihin verrattuna, vaan työmarkkinoiden perustavanlaatuinen jäykkyys, jota nyt rakennettu kilpailukykysopimus valitettavasti vain voimistaa, Lepomäki huomauttaa.
Hänen mielestä Suomen olisi panostettava talouden rakenteiden eheyttämiseen siitä riippumatta onko rahapolitiikka omissa käsissämme vai ei.
– Se tarkoittaa vapaampia työmarkkinoita, suljettujen sektorien avaamista, normien purkua, kannustavaa ja kilpailukykyistä verotusta sekä tehokasta julkista sektoria, Lepomäki kiteyttää.
Nämä asiat ovat Lepomäen mukaan kokoomuslaisen talouspolitiikan ytimessä, eikä "sokea usko euroon, joka nykyisellään pikemmin vaikeuttaa eikä edistä Euroopan Unionin vakaata kehittämistä".
– Euro ja Euroopan Unioni ovat eri asia. EU voisi parhaimmillaan olla kukoistava vapaakauppa-alue, jossa ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien liikkuminen on mutkatonta, Lepomäki toteaa.
