Kuusamon Juuso-karhu sai kilpailijan Julia-visentistä - Euroopan suurimmat maanisäkkäät ovat todellisia jättivetonauloja
Lauantai 7.10.2017 klo 08.19
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710062200440665_u0.shtml
Visentti eli euroopanbiisoni kävi sukupuuton partaalla, mutta nyt niitä palautetaan luontoon.
00:01:54
Jyhkeä ruskea pää pilkottaa pihlajan katveesta. Seitsemänvuotias Julia-visentti siinä riipii punaisia marjoja suuhunsa intohimoisesti Kuusamon Muojärven rannalla.
Se on vanhimpana naaraana laumansa pomo. Kolme muuta, sonni-Erin ja lehmät Bromma ja Tulippa tuijottavat vieraita kauempaa.
- Tulehan tyttö tänne, juttelee visenttipuiston pehtoori
Heino Ervasti, mutta Julia ei näytä paljon piittaavan.
Visentit tottuivat ihmisiin jo edellisessä kotipaikassaan Ruotsin Avestassa.
Avesta on Kuusamon ystävyyskunta ja siellä sijaitsee suosittu visenttipuisto. Vuosittain kymmenen tuhatta ihmistä käy katsomassa harvinaisia euroopanbiisoneita. Niinpä Kuusamossakin innostuttiin pari vuotta sitten ajatuksesta tuoda visenttejä myös Koillismaalle.
Ennestään Kuusamo tunnetaan Suurpetokeskuksestaan, jossa asustaa maailmankulu Juuso-karhu. Kooltaan visentit ovat vielä karhujakin suurempia vetonauloja. Kyseessä on Euroopan suurin maanisäkäs. Kuusamossa elävät nyt maailman pohjoisimmat visentit. Suomessa niitä on lisäksi Korkeasaaressa ja Ähtärissä.
- Sonni voi painaa lähes tonnin.
(ALEKSANTERI PIKKARAINEN)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration-line: underline;">
Heino Ervasti on visenttipuiston pehtoori. (ALEKSANTERI PIKKARAINEN)
Rauhallisia otuksia
Visentit ovat luonteeltaan villieläimiä, mutta kuitenkin melko rauhallisia otuksia.
Kuusamon visentit tuotiin rekalla Avestasta viikko sitten. Ervastia jännitti, että miten ne suhtautuvat uuteen kotiinsa.
- Ne tulivat ihan rauhassa ja menivät tähän metsään, joka on pellon reunassa.
Ensimmäiset uteliaat ovat jo käyneet katsomassa ruohoa ja puiden kaarnaa ahmivia eläimiä, vaikka puisto aukeaa virallisesti ensi kesänä. Sopimalla visenttejä pääsee jo ihmettelemään.
Lapsia visentit vähän pelottivatkin.
- Vaikka eihän niissä mitään pelättävää ole.
(ALEKSANTERI PIKKARAINEN)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration-line: underline;">
Visentille maistuvat ruskaiset lehdet ja pihlajanmarjatkin. (ALEKSANTERI PIKKARAINEN)
Hyppää jopa kaksi metriä
Vaikka visentit ovat olemukseltaan lauhkeita, voivat ne hurjistuessaan olla todella pelottaviakin.
Visentti pystyy juoksemaan 55 kilometriä tunnissa.
- Kuulemma ne hyppäävät kahden metrin korkeuteen. Ruotsalaiset sanoivat niin.
Varmuuden vuoksi Ervasti rakensi kahden ja puolen metrin aidan. Aitatyömaa olikin melkoinen, sillä usean hehtaarin alueen ympäri sitä piti vetää kilometri.
Kuusamon kylillä visentit ovat nousseet puheenaiheeksi.
- Sitä ovat kysyneet, että eiväthän ne pääse karkuun.
Visentit ovat myös herkullista ruokaa, mutta Kuusamon visentit tuskin päätyvät lautaselle, koska puisto toimii eläintarhaluvilla. Ervasti on päässyt maistamaan Ruotsissa, jossa myydään muun muassa visenttiburgereita.
- Se on hyvää. Vähän kuin hirveä. Siinä on riistan maku.
(ALEKSANTERI PIKKARAINEN)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration-line: underline;">
Visenttipuistosta toivotaan Suurpetokeskuksen veroista vetonaulaa Kuusamoon. (ALEKSANTERI PIKKARAINEN)
Sukupuutto uhkasi
Visentin alkuperäinen laaja levinneisyysalue kutistui historiallisella ajalla nopeasti metsien häviämisen ja ihmisten levittäytymisen takia.
1800-luvulle tultaessa lajia eli enää kahdella alueella: Białowiezan metsässä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla sekä Kaukasusvuorilla.
Eurooppalainen visentti koki samankaltaisen kohtalon kuin amerikkalainen lähisukulainen biisoni. Amerikassa kymmenien miljoonien biisonikanta lahdattiin sukupuuton partaalle. Euroopassa viimeinen luonnonvarainen visentti kuoli 1927.
Visentti pelastui eläintarhauksen ansiosta. Nyt niitä on jälleen palautettu alkuperäisille alueilleen luontoon, kuten Kaukasukselle ja Bialowiezaan, jossa visenttiä uhkaavat tällä hetkellä hakkuut.
Lähimmät luonnonvaraiset visentit elävät nyt Venäjällä. Ei olisi ihme, jos laji lähitulevaisuudessa vaeltaisi Karjalasta Suomeen.
- Niitä on viety luontoon jo 5 000, Ervasti sanoo.
(ALEKSANTERI PIKKARAINEN)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration-line: underline;">
Visentti on Euroopan suurin maanisäkäs. (ALEKSANTERI PIKKARAINEN)
Pikkuvisenttejä?
Visenttien kiima alkaa olla jo ohi, eikä Ervasti tiedä, onko joku lehmistä tiineenä.
Jos näin on, saattaa Muojärven rannoilla keväällä kirmata pikkuvisentti.
- Toivotaan ainakin.
Kuusamon visenttien nimissä on etuliite Av, koska ne ovat Avestassa syntyneitä. Aikanaan Kuusamon ensimmäinen visentti saa siis tunnuksen Ku.
On mahdollista, että myös Kuusamosta päätyy aikanaan eläimiä luontoon vahvistamaan elpyvää visenttipopulaatiota.
Sitä ennen uudessa visenttipuistossa jännitetään muun muassa talvea. Paksun karvan ja nahkansa ansiosta visentin ei pitäisi hätkähtää edes 30 asteen pakkasia.
- Avestassa rakensivat niille talvisuojan. Kerran yksi kuulemma vahingossa eksyi siellä käymään.
(ALEKSANTERI PIKKARAINEN)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration-line: underline;">
Visentti saattaa levitä Suomeen Karjalasta. Metsässä sen kohtaaminen voisi jännittää. (ALEKSANTERI PIKKARAINEN)
(ALEKSANTERI PIKKARAINEN)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration-line: underline;">
Visenteillä on tiukka hierarkia. Vanhin naaras johtaa laumaa. (ALEKSANTERI PIKKARAINEN)
. Hyvä stoori yleltä kyllä, keskittyis vaan näihin niin ei olis biiffiä.
