EU - hyvää vain huono Suomelle??

Pamahtaako vai ei?

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=5917
EU:n politbyroo on aloittanut uuden vallankaappauksen valmistelun. Pääkomissaari José Manuel Barroso paljasti eilen 51-sivuisen vallankaappaussuunnitelman, josta aamun Helsingin Sanomat ei tiennyt mitään, eikä tieto ollut tänään puolelta päivin vielä edes HS:n tai Ylen nettiuutisoinnissa.

Uutisblogi: Esko Seppänen
29.11.2012, Verkkomedia.org

"Herää, media, pässiä viedään narussa!"

Vaadin sinua, media, heti kertomaan kansalle Barroson eilisen paperin sisällön!

Olen tällä saralla niin paljon alan asiantuntija, että voin esittää varmasti toteutuvan ennustuksen: lähiaikoina tätä vallankaappausyritystä asettuu tukemaan neljän kopla: Barroso, EU:n "presidentti" van Rompuy, euroryhmän puheenjohtaja Juncker ja keskuspankin pääjohtaja Draghi. Kopla on työskennelyt syksyn ajan salassa EU:n lisäliittovaltioimisen ohjelman valmistelussa, ja pian pamahtaa myös se pommi siltä suunnalta.

Suvereniteetti on täysivaltaisuutta oman maan lakeihin oman maan rajojen sisällä. EU murjoi Suomen suvereniteettia ensimmäisen kerran vuonna 1995, kun se määräsi Suomen hyväksymään ehtona EU-jäsenyydelle noin 90 000 sivua valmista EU-lainsäädäntöä.

Sen jälkeen Suomen on täytynyt hyväksyä EU:sta joka vuosi 1400-1800 uutta asetusta, direktiiviä ja päätöstä, ja saksalaisten arvioiden mukaan 80 % jäsenmaiden lainsäädännöstä on EU-alkuperää. Nyt on ollaan kaappaamassa jäsenvaltioiden budjettivalta EU:n komissiolle, siis virkamiehille, pois kansojen valitsemilta edustajilta.

Suomen perustuslaki sanoo, että ”lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta” (3. artikla) ja että ”eduskunta päättää varainhoitovuodeksi kerrallaan valtion talousarvion, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa” (83. artikla). Sen lisäksi perustuslain mukaan ”valtion lainanoton tulee perustua eduskunnan suostumukseen, josta ilmenee uuden lainanoton tai valtionvelan enimmäismäärä” (82. artikla).

Tämä kaikki murenee eduskunnan käsittelyssä olevalla valtioiden välisellä budjettikurisopimuksella (joka siis on sopimus mutta ei edes EU-laki). Sen lähetekeskustelu valiokuntiin käytiin 13.11 eduskunnassa niin myöhään illalla, että siitä ei tullut mediaan mainintoja. Tämä ”fiscal compact” oli se sopimus, jonka Irlanti pani kansanäänestykseen, koska siellä aina äänestetään, kun valtaa luovutetaan pois omasta maasta.

Sopimuksen säätäminen perustuslain vastaista

Sopimus antaa käytännössä ei-kansanvaltaiselle ja siis ei-demokraattiselle EU:n komissiolle vallankäyttöoikeuden kansallisiin budjetteihin ja virkamiehille rankaisuvallan jäsenvaltioiden toimintaan. Se on väline toteuttaa virkamiesten poliittinen tahto talouspolitiikan suunnasta. Se on sisäistä pakkodevalvaatiota: sisäisen devalvaation pakkoa. Se taas on palkkojen ja eläkkeiden alentamista, sosiaaliturvan ja kansanterveyspalvelujen leikkauksia, työttömyyttä ja maastamuuttoa.

Suomessa ei tällaista sopimusta, joka rikkoo perustuslakia, voi mielestäni säätää voimaan ilman että perustuslakia muutetaan. Se tapahtuu aina vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä.

Eilen Brysselissä ilmeni, että Barroson federalistijuntta oli valmistellut esityksen siitä, että EU:n emumaille valmisteltaisiin oma budjetti, jolla koottaisiin rahaa kriisimaiden auttamiseen. Rahasto olisi pohjamuna EU:n omalle valtiovarainministeriölle, joka rupeaisi keräämään veroja EU:n toiminnan rahoittamiseen. Tänään EU:lla ei ole verotusoikeutta jäsenmaihin ja -maissa, vaan sen toiminta rahoitetaan jäsenmaksuin.

(On kummallista, että käynnissä olevissa mutta umpikujaan ajautuneissa EU:n budjettikehysneuvotteluissa vuosiksi 2014-2020 Suomi ei käytä maatalouskorttia. Me olemme EU:ssa suhteellisesti suurimpia nettomaksajia, vaikka maatalouden kansallisia tukia ei oteta huomioon, mutta olemme ylivoimaisesti suurin nettomaksaja, jos ne lasketaan mukaan maksuosuuksiin.

Absoluuttisin luvuin mitattuna Suomi maksaa EU:ssa toiseksi eniten kansallisia tukia omasta budjetistaan. Ranska maksoi vuonna 2010 eniten, 2 432 miljoonaa euroa, Suomi 1207 miljoonaa ja Saksa 1 045 miljoonaa. Kansallinen maataloustuki osoittaa Suomen epäonnistuneen jäsenyysneuvotteluissa; onhan se huomattavasti vielä Suomen 800 miljoonan nettomaksua suurempi summa.)


Voitot yksityistetään, tappiot kansallistetaan

Barroson juntta panee täytäntöön Saksan valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen toivetta: ”Optimitilanne olisi se, että olisi eurooppalainen finanssiministeri, jolla olisi veto-oikeus kansallisiin talouksiin ja jonka täytyisi antaa lupa kaikelle uudelle velkaantumiselle.” Se toteuttaisi Barroson toiveen epäkansanvaltaisesta postdemokratiasta: ”Vaatimuksella jäsenmaiden yksimielisyydestä ei enää anneta jonkun maan parille idiootille mahdollisuutta painostaa unionia.”

Komissio yrittää avata pään verotusoikeudelleen ehdottamalla rahoitusmarkkinaveroa osake- ja johdannaiskauppaan. Se on kiero tapa erittäin isolle periaatteelliselle asialle: suositulla verohankkeella, jota kansalaiset eivät itse joudu maksamaan, murretaan reikää muuriin, jolla jäsenmaat ovat suojanneet itseään verotuksen kautta tapahtuvalta EU:n liittovaltioittamiselta.

Tavoitteena on kaikkinainen yhteisvastuullisuus pankkien ja muiden finanssikapitalismin toimintayksiköiden keinotteluriskeistä: voitot yksille ja riskit toisille eli valtioille sosialisoitaviksi. Tavoitteena ovat yhteisvastuulliset eurobondit, jotka salakuljetetaan systeemiin ensin muka pikavippeinä 1-2 vuoden maksuajalla mutta jotka sitten tipottain vakiinnutettaisiin täyskäyttöön.

Barroson esittelemään juntan uuteen hyökkäysstrategiaan kuuluu myös pankkien avustamisrahaston ja yhteisvastuullisen talletussuojarahaston perustaminen välivaiheenaan kansallisten rahastojen kokoaminen niihin tarkoituksiin yhdistettäväksi myöhemmässä vaiheessa EU:n yhteiseksi talletussuojaksi.

Kyllä tässä kaikessa Suomelle maksettavaa riittää. Sitä riittää niin paljon, että sitä kaikkea ei edes kerrota kansalle.

On demokratian näkökulmasta anteeksiantamatonta, että media ei seuraa budjettikurisopimuksen eduskuntakäsittelyä eikä heti tuoreeltaan informoinut suomalaisia komissaarijuntan uudesta vallankaappausyrityksestä.

***

Esko Seppänen:

"Olen eläkeläinen, entinen Yleisradion toimittaja, Suomen eduskunnan jäsen ja Euroopan Parlamentin jäsen. Kun en halua olla mikään ex, käytän itsestäntäni titteliä kauppatieteiden kandidaatti, vaikka en ole enää kandidaatti mihinkään toimeen."

http://www.eskoseppanen.net/
 
Mitä arvelette, voiko EU "kaapata" jäsenvaltojen budjetti-itsenäisyyden? Haluaako? Missä kohtaa kulkee raja, jota ei kannata enää nielaista?
 
Voi kaapata koska "eliitti" siihen suostuu. Suomessa ainakin, muista eu-maista en mene sanomaan.
Anna byrokraatille valtaa, ja se kahmii sitä lisää loppumattomasti.
 
Esko Seppäsen kirjoitus löytyy myös Puheenvuorosta kommentteineen.

http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125753-komissaarijuntan-vaiettu-vallankaappausyritys#comments
 
Suomi ei aio osallistua rahoitusmarkkinaveron kokeiluun sanoivat radiossa aamulla.
 
baikal kirjoitti:
Mitä arvelette, voiko EU "kaapata" jäsenvaltojen budjetti-itsenäisyyden? Haluaako? Missä kohtaa kulkee raja, jota ei kannata enää nielaista?
Ei EU mitään kaappaa. Kansalliset parlamentit luovuttavat budjetti-itsenäisyyden EU:lle sulassa sovussa.

Kyselemäsi raja on jo ylitetty. Kehitys on ollut loogista Maastrichtin sopimuksesta saakka. Euroopan yhteisössä ei aikailtu itäblokin kaatumisen jälkeen.
 
Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä
01.01.2013

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11

Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä
Aloitteen päiväys
01.01.2013

Aloitteen muoto
Lakiehdotus

Oikeusministeriön asianumero
OM 19/52/2012

Aloitteen sisältö

Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys.

Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot

Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien vastattavaksi seuraava kysymys: "Tuleeko Suomen erota Euroopan unionin jäsenyydestä?" Äänestäjän tulee vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai "EI".

Perustelut
Suomen asema Euroopan unionin jäsenenä on aivan toinen kuin Suomen valtiojohdon taholta luvattiin v. 1994 ennen neuvoa-antavaa kansanäänestystä Euroopan unioniin liittymisestä. Suomi on mm. luopunut omasta rahastaan ilman, että kansalaiset ovat voineet asiaan vaikuttaa kansanäänestyksessä. Lisäksi EU:sta on Lissabonin sopimuksella tullut oikeushenkilö, joka voi solmia kansainvälisiä sopimuksia jäsenvaltioiden puolesta.

Vuoden 1976 jälkeen syntyneet kansalaiset eivät ole voineet kertoa kantaansa EU-jäsenyyteen minkäänlaisessa kansanäänestyksessä. Heilläkin on kuitenkin oikeus vaikuttaa tulevaisuuteensa. Ns. edustuksellinen demokratia ei riitä kansalaisten tahdon toteuttamiseen. Tästä kertoo mm. laskeva äänestysaktiivisuus.

Euroopan unionin liittovaltiokehitys etenee nopeasti. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus ottaa osaa keskusteluun maamme tulevaisuudesta ja valtiollisesta asemasta. Kansanäänestyksen järjestäminen mahdollistaa laajan kansalaiskeskustelun.

Suomen perustuslain ydin on maamme ”täysivaltaisuus”, siis valtiollinen itsenäisyys ja ”valtiovallan”, siis ylimmän vallan kuuluminen maassamme Suomen kansalle. On vähintään kyseenalaista toteutuuko perustuslain ydin Suomen ollessa Euroopan unionin jäsen. Kansanäänestyksen järjestäminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden ottaa kantaa tähän laillisuuden ja demokratian toteutumisen kannalta keskeiseen kysymyksenasetteluun

Mikäli eduskunta ennen ehdotetun lain säätämistä hyväksyy lain, joka mahdollistaa sitovan kansanäänestyksen järjestämisen, on sellainen järjestettävä myös Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä.

Kansanäänestys voidaan järjestää tulevien eduskuntavaalien yhteydessä, kuitenkin viimeistään v. 2015.
 
Eurotrollaajat varokoot - Nyt EU alkaa kytätä eurokriittisiä nettikeskusteluja
3.2.2013 20:35


EU-parlamentti aikoo alkaa seurata euron ympärillä käytävää nettikeskustelua entistä tarkemmin.


EU-parlamentti aikoo alkaa seurata euron ympärillä käytävää nettikeskustelua entistä tarkemmin, kertoo Daily Telegraph -lehti.

EU-parlamentti aikoo lehden mukaan käyttää lähes 2 miljoonaa puntaa eli reilut 2 miljoonaa euroa lehdistön seurantaan ja eurokriittisiin keskusteluihin verkossa. Tarkoitus on löytää eurokriittisiä "trolleja" eli nettihäiriköitä ja yrittää keskustella heidän kanssaan EU:sta ja eurosta.

Daily Telegraph kertoo nähneensä sisäisiä EU-dokumentteja, jotka pohjustavat "ennennäkemätöntä" mediakampanjaa ennen vuoden 2014 eurovaaleja.

"Laadulliseen media-analyysiin" käytettäviä varoja aiotaan käyttää lisää rahaa 1,7 miljoonaa puntaa.

"Erityistä huomiota pitää kiinnittää maihin, joissa euroskeptisismi on noussut", luottamuksellinen dokumentti viime vuodelta toteaa.

Kampanjan tavoite on seurata verkkokeskusteluja ja osallistua siihen ajoissa, jotta väärät tiedot eivät lähde leviämään.

"Yli miljoonan punnan käyttäminen siihen, että EU-työntekijöistä tulee työaikana Twitter-trolleja, on tuhlausta ja täysin naurettavaa", sanoo Paul Nuttall eurokriittisestä brittiläisestä Ukip-puolueesta.

Talouselämä

http://www.talouselama.fi/art/a2167071?service=mobile


Palsta kaipaakin ihan omaa politrukkia.

Saas nähdä missä vaiheessa tulee käytävämummot kerrostaloihin ja poliittiset työntekijät työpaikoille. Ois se hienoa, kun jokaiselle työpaikalle saataisiin EU-nurkkaus, jossa voisi käydä palvomassa Unionia ja sen viisaita johtajia! :a-rolleyes:
 
Olli Rehn lyttäsi taloustutkimuksen yhden mittarin ja pyytää ministereitä vaikenemaan.
Kappas vain, kun tutkimustulos ei osoitakkaan sitä, mitä eu-herrat haluaa, alkaa sieltä suunnalta tulla käskyä olla hiljaa tutkimuksesta.
http://www.uusisuomi.fi/raha/57144-olli-rehn-kaskyttaa-ministereita-hiljaisiksi-aalto-yliopiston-johtaja-tyrmistyi
 
crane kirjoitti:
Olli Rehn lyttäsi taloustutkimuksen yhden mittarin ja pyytää ministereitä vaikenemaan.
Kappas vain, kun tutkimustulos ei osoitakkaan sitä, mitä eu-herrat haluaa, alkaa sieltä suunnalta tulla käskyä olla hiljaa tutkimuksesta.
http://www.uusisuomi.fi/raha/57144-olli-rehn-kaskyttaa-ministereita-hiljaisiksi-aalto-yliopiston-johtaja-tyrmistyi

Tai sitten Ollilla lähti työ vs harrastushomma vähän lapasesta. Mikkelin Palloilijoitten periaatehan lienee että "katse pallossa ja keskitytään tulevaan tilanteeseen eikä märehditä menneitä". Talouspolitiikka on mielestäni suuressa määrin joukkopsykoosia. Suomalainen termi "taloustiede" on ihan päin prinkkalaa. Tiedettä siinä on vähemmän kuin jenkkifutiksen finaalissa. Jospa Eurojohtajat haluavat tökkiä orastavaa elpymistä liikkeelle, ettei me ihan itse sössitä tätäkin? Muu maailma ei odota että vanha manner saa askelmerkit kuntoon.
 
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013031416779950_uu.shtml kirjoitti:
SPR aloitti ruokajakelun Oulussa - "Ensimmäistä kertaa"
Torstai 14.3.2013 klo 08.30
Punainen Risti jakaa enemmän ruokaa Euroopassa kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.


Euroopan talouskriisi on kurjistanut oloja sekä sosiaalisesti että taloudellisesti jo useamman vuoden ajan. Tämä näkyy monessa maassa esimerkiksi siten, että entisestä EU-keskiluokasta on tullut köyhälistöä.

- Me jaamme enemmän ruokaa Euroopassa kuin koskaan sitten toisen maailmansodan, Yves Daccord Punaisen Ristin kansainvälisestä osastosta kertoo brittilehti Daily Mailissa.

Daccordin mukaan ongelma ei koske pelkästään eteläisen ja itäisen Euroopan maita, vaan avunpyyntöjä on tullut myös EU-maista kuten Luxemburgista ja Suomesta.

- Ensimmäistä kertaa Punainen Risti joutuu keskittymään useissa Euroopan valtioissa maan omiin köyhiin sen sijaan, että apu kohdistuisi Euroopan ulkopuolisiin maihin, Daccord jatkaa lehdessä.

Oulussa jaetaan jo

- Kyllä, Oulussa aloitettiin maaliskuun alussa ruokajakelukokeilu, Suomen Punaisen Ristin järjestöjohtaja John Ekelund kertoo.

Punaisen Ristin Oulun osaston ja Osuuskauppa Arinan ruoka-apuyhteistyössä luovutetaan vähävaraisille perheille ja yksinasuville lähellä viimeistä käyttöpäivää olevia tuotteita kuten lihajalosteita, maitotaloustuotteita sekä mahdollisuuksien mukaan myös kuiva-ainetuotteita.

Pilottikokeilusta on sovittu yhteistyössä viranomaisten kanssa ja yhteistyön laajentamisesta päätetään kokemusten perusteella.

- Jos kaikkien kauppaketjujen pois heittämä ruoka saataisiin ruokajakelun piiriin, olisi se hirveän iso mahdollisuus sekä ihmisille, mutta myös ympäristölle, Ekelund jatkaa.

Elintarvikevirasto Evira on parhaillaan päivittämässä ohjeistusta ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Ohjeen on tarkoitus selkiyttää elintarvikkeiden lahjoittamisen toimintatapoja ja vastuukysymyksiä, tehden viimeisellä käyttöpäivällä merkittyjen tuotteiden eteenpäin lahjoittamisesta helpompaa. Ohjeeseen on tarkoitus kirjata myös hyväntekeväisyysjärjestöjen vastuut.

Ekelundin mukaan ruoka-apuun vaikuttaa vahvasti Eviran uudet linjaukset siitä, millaista ruokaa ihmisille saa jakaa.

- Eviran linjaus avaa uusia mahdollisuuksia. Pääasia on se, että he, jotka ruoka-apua tarvitsevat, tulevat saamaan enemmän ja monipuolisempaa ruokaa, Ekelund sanoo.

Ruokaa kotiovelle?

Ekelundin mukaan Suomen Punaisen Ristin ei ole tarkoitus lähteä kilpailemaan jo olemassa olevien ruoka-avun jakajien kanssa, etenkin kun SPR:n ruoanjakelun leviäminen Oulusta eteenpäin on yhä täysin hypoteettisella tasolla. Sen sijaan tarvetta tultaisiin harkitsemaan hyvinkin paikallisesti.

- Monta kertaa voi olla niin, että paikat, joissa ruokajakelua tehdään, ovat sellaisia, että esimerkiksi 80-vuotias rollaattorilla kulkeva vanhus, joka tarvitsisi ruokaa, ei yksinkertaisesti pääse niille paikoille.

Ekelundin mukaan SPR voisikin harkita yhteistyötä asiassa sosiaalitoimistojen kanssa.

- Paikallisosastot voisivat tarkastella yhdessä kunnan sosiaalitoimiston kanssa, ketkä kuntalaiset voisivat kaivata ruoka-apua.

- Se olisi aika ihmisläheinen lähestymistapa, että me veisimme ruoka-apua niille, jotka sitä tarvitsevat, sen sijaan, että pistäisimme ihmiset ulos pakkaseen jonottamaan, Ekelund pohtii.

AINO KANGASPURO
[email protected]
 
Muistetaampa kiitellä EU:a tasaisin väliajoin, sillä muuten emme olisi mitään.

http://www.hs.fi/kotimaa/Emme+olisi+mit%C3%A4%C3%A4n+ilman+EUta/a1364437257039 kirjoitti:
KOLUMNI

Emme olisi mitään ilman EU:ta

28.3.2013 8:03 74
Jussi Pullinen
HELSINGIN SANOMAT

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, olin 12-vuotias. Sitä edeltävältä ajalta muistan ulkomaista lähinnä perheen käynnin Saksassa: Vieraskielinen mies kysyi käskevään sävyyn rajalla passia.

Vartuin teini-ikään maalaiskunnassa, jonka henkinen ilmapiiri oli ajoin ahdas. Siellä kasvaneelle EU edusti toisenlaista, avoimempaa Suomea. Sitä, jonka juuret ovat eurooppalaisissa tavoissa ja kulttuurissa. Laajentuva unioni oli voimiensa tunnossa, ja sen johtajat puhuivat paljon yhteisistä arvoista. Ne kolahtivat: Sivistys, ihmisoikeudet, rauha, rajojen avoimuus.

Pääsin onnekseni yliopistoon, ja siellä vastaan tuli taas EU. Vaihto-ohjelmat näyttivät, kuinka samanlaisia opiskelijoiden murheet ympäri Eurooppaa olivat. Meille Eurooppa oli yksi leikkikenttä, jossa läppärinsä ja työnsä voi kiikuttaa minkä tahansa pääkaupungin kahvilaan ilman esteitä. Juna vie yhä pääkaupungista toiseen, ja niissä kulttuurityöstä toiseen loikkivien tuttujen toiveet ovat samat, äidinkielestä riippumatta: Työtä, vapautta, sivistystä ja rauhaa.

Nyt olen aikuinen, ja ympärillä ihmisten suhde EU:hun murenee. Raitiovaunussa kirotaan ääneen Kyprosta ja Kreikkaa ja niihin uppoavia rahoja. EU-jäsenyydestä väläytellään tosissaan uutta kansanäänestystä.



1296810421887
"EU-jäsenyydestä väläytellään tosissaan uutta kansanäänestystä. Minä, EU:ssa kasvanut mies, olen ymmälläni."


Minä, EU:ssa kasvanut mies, olen ymmälläni. Yritän kuvitella, millaiseksi olisin kasvanut Suomessa, joka ei ole unionin jäsen. Olisin kasvanut ilman yrityksiä auttavia sisämarkkinoita, ilman passivapautta, ilman parantunutta ruoka- ja lääkesääntelyä, ilman yhteisen ulkopolitiikan turvallista selkänojaa, ilman eurooppalaisia kulttuuritukia, ilman byrokratiasta vapaita verkkokauppoja, ilman oikeutta kävellä läppäreineni mihin vain työpaikkaan Euroopassa. En päädy kuin yhteen lopputulokseen: Me emme olisi mitään ilman EU:ta.

On selvää, että EU:ssa ja eurossa on valuvikoja, joita unioni nyt korjaa. Silti olen hämilläni siitä, että EU:sta on tullut poliitikoille aihe, jonka edessä pitää kiemurrella. Olen hämilläni, että Suomi on maa, jossa on rohkeaa sanoa, että Euroopan unioni on Suomelle hyvästä. Olen pahoillani oman, rakkaan Eurooppani puolesta.

Kirjoittaja on HS:n uutispäällikkö, jota voi seurata Twitterissä (twitter.com/JussiPullinen).
 
miheikki kirjoitti:
Muistetaampa kiitellä EU:a tasaisin väliajoin, sillä muuten emme olisi mitään.

http://www.hs.fi/kotimaa/Emme+olisi+mit%C3%A4%C3%A4n+ilman+EUta/a1364437257039 kirjoitti:
KOLUMNI

Emme olisi mitään ilman EU:ta

28.3.2013 8:03 74
Jussi Pullinen
HELSINGIN SANOMAT

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, olin 12-vuotias. Sitä edeltävältä ajalta muistan ulkomaista lähinnä perheen käynnin Saksassa: Vieraskielinen mies kysyi käskevään sävyyn rajalla passia.

Vartuin teini-ikään maalaiskunnassa, jonka henkinen ilmapiiri oli ajoin ahdas. Siellä kasvaneelle EU edusti toisenlaista, avoimempaa Suomea. Sitä, jonka juuret ovat eurooppalaisissa tavoissa ja kulttuurissa. Laajentuva unioni oli voimiensa tunnossa, ja sen johtajat puhuivat paljon yhteisistä arvoista. Ne kolahtivat: Sivistys, ihmisoikeudet, rauha, rajojen avoimuus.

Pääsin onnekseni yliopistoon, ja siellä vastaan tuli taas EU. Vaihto-ohjelmat näyttivät, kuinka samanlaisia opiskelijoiden murheet ympäri Eurooppaa olivat. Meille Eurooppa oli yksi leikkikenttä, jossa läppärinsä ja työnsä voi kiikuttaa minkä tahansa pääkaupungin kahvilaan ilman esteitä. Juna vie yhä pääkaupungista toiseen, ja niissä kulttuurityöstä toiseen loikkivien tuttujen toiveet ovat samat, äidinkielestä riippumatta: Työtä, vapautta, sivistystä ja rauhaa.

Nyt olen aikuinen, ja ympärillä ihmisten suhde EU:hun murenee. Raitiovaunussa kirotaan ääneen Kyprosta ja Kreikkaa ja niihin uppoavia rahoja. EU-jäsenyydestä väläytellään tosissaan uutta kansanäänestystä.



1296810421887
"EU-jäsenyydestä väläytellään tosissaan uutta kansanäänestystä. Minä, EU:ssa kasvanut mies, olen ymmälläni."


Minä, EU:ssa kasvanut mies, olen ymmälläni. Yritän kuvitella, millaiseksi olisin kasvanut Suomessa, joka ei ole unionin jäsen. Olisin kasvanut ilman yrityksiä auttavia sisämarkkinoita, ilman passivapautta, ilman parantunutta ruoka- ja lääkesääntelyä, ilman yhteisen ulkopolitiikan turvallista selkänojaa, ilman eurooppalaisia kulttuuritukia, ilman byrokratiasta vapaita verkkokauppoja, ilman oikeutta kävellä läppäreineni mihin vain työpaikkaan Euroopassa. En päädy kuin yhteen lopputulokseen: Me emme olisi mitään ilman EU:ta.

On selvää, että EU:ssa ja eurossa on valuvikoja, joita unioni nyt korjaa. Silti olen hämilläni siitä, että EU:sta on tullut poliitikoille aihe, jonka edessä pitää kiemurrella. Olen hämilläni, että Suomi on maa, jossa on rohkeaa sanoa, että Euroopan unioni on Suomelle hyvästä. Olen pahoillani oman, rakkaan Eurooppani puolesta.

Kirjoittaja on HS:n uutispäällikkö, jota voi seurata Twitterissä (twitter.com/JussiPullinen).

Kaikille perseilymaille on välttämätöntä muuttaa historia vallitsevaa aikakautta ylistäväksi, jotta kansalaiset eivät rupeaisi kyseenalaistamaan jatkuvasti kurjistuvaa tilannetta. EU on vahvasti samalla tiellä. Unionia edeltävä aika pyritään maalaamaan pimeyden ajaksi.

Harhaanjohdetusta lapsesta kasvaa harhainen mies ja seurauksena on Jussi Pullisen kaltainen hyväuskoinen hölmö. Saas nähdä millä nimellä näitä aikamme taistolaisia tullaan tulevaisuudessa kutsumaan.
 
Minä, EU:ssa kasvanut mies, olen ymmälläni. Yritän kuvitella, millaiseksi olisin kasvanut Suomessa, joka ei ole unionin jäsen. Olisin kasvanut ilman kasvavaa verotusta sekä valtionvelkaa, ilman vapaasti rajoja ylittävää rikollisuutta, ilman ruoka- ja lääkeskandaaleja (hevoskebab ja narkolepsiarokoite), ilman yhteisen ulkopolitiikan turvallista selkänojaa ilman rajoittimia, ilman eurooppalaisia kulttuuritukia, jotka myöskin omasta verotuksesta otetaan, ilman byrokratiasta vapaita verkkokauppoja (enhän tilaa mitään eu-alueen ulkopuolelta, enkä myöskään koeta maahantuoda henkilöautoa), ilman oikeutta kävellä läppäreineni mihin vain työpaikkaan Euroopassa (joka tosin ei onnistu nykyiselläkään, kaikki ovet eivät vieläkään aukene kuin simsalabim pressikorttia heilauttamalla). En päädy kuin yhteen lopputulokseen: Me emme olisi mitään ilman EU:ta. Tämän vuoksi pukeudun säkkiin ja ripottelen ylleni tuhkaa sillä tuhannesti olkoon siunattu tuo eu, jonka ja euron myötä elämiskustannukset on vihdoin saatu siedettävälle tasolle ts. köyhillä alkaa olla todella ankeaa.
 
Mitäs luulette olisiko silloin wanhaan aikaan (ennen EU:ta) onnistunut seuraavanlainen:

Olisitte nus... varastaneet 2 kpl nosturiautoa Suomesta ja kuljettaneet ne laivalla yli Viroon, sitten Liettuaan ja myyneet ne siellä! Ilman, että kukaan kyselee papereita!

Eläköön vapaa liikkuvuus, kansainvälinen rikollisuus ja eläköön EU joka mahdollistaa sen!
 
Huomasitteko muuten miten Kyproksella runnottiin läpi lakimuutos,joka mahdollisti pankkitalletusveron käyttöönoton?
Poikkeuslailla! Kun Kyproksen kansan valitsema parlamentti sanoi EI hommalle,tuli poikkeustilalaki voimaan jonka avulla ohitettiin parlamentin päätäntävalta tuon lakimuutoksen mahdollistamiseksi.
Todellista demokratiaa sanon minä. Mikä eniten kauhistuttaa hommassa,ettei siitä ole ollu paljoa julkista keskustelua meilläpäin. Tuo nimittäin voisi sattua täälläkin.
 
Onneksi tuokin pask..aviisin tilauskanta on suorastaan vapaassa pudotuksessa. Kansa äänestää lompakollaan kun sen vielä onneksi voi joidenkin asioiden kohdalla itse tehdä.
 
Tvälups kirjoitti:
Minä, EU:ssa kasvanut mies, olen ymmälläni. Yritän kuvitella, millaiseksi olisin kasvanut Suomessa, joka ei ole unionin jäsen. Olisin kasvanut ilman kasvavaa verotusta sekä valtionvelkaa, ilman vapaasti rajoja ylittävää rikollisuutta, ilman ruoka- ja lääkeskandaaleja (hevoskebab ja narkolepsiarokoite), ilman yhteisen ulkopolitiikan turvallista selkänojaa ilman rajoittimia, ilman eurooppalaisia kulttuuritukia, jotka myöskin omasta verotuksesta otetaan, ilman byrokratiasta vapaita verkkokauppoja (enhän tilaa mitään eu-alueen ulkopuolelta, enkä myöskään koeta maahantuoda henkilöautoa), ilman oikeutta kävellä läppäreineni mihin vain työpaikkaan Euroopassa (joka tosin ei onnistu nykyiselläkään, kaikki ovet eivät vieläkään aukene kuin simsalabim pressikorttia heilauttamalla). En päädy kuin yhteen lopputulokseen: Me emme olisi mitään ilman EU:ta. Tämän vuoksi pukeudun säkkiin ja ripottelen ylleni tuhkaa sillä tuhannesti olkoon siunattu tuo eu, jonka ja euron myötä elämiskustannukset on vihdoin saatu siedettävälle tasolle ts. köyhillä alkaa olla todella ankeaa.

Valitettavasti oma analyysini on ihan samanlainen. Ilman minkäänvärisiä laseja.
 
En myöskään osaa kuvitella minkälainen riistovankila Norja tai Sveitsi voi olla. Nuo neuroopan mustat pisteet..
 
Olkaa huoleti, mikään ei ole ikuista.
 
Back
Top