Euroopan energiakriisi

Taitaa olla jo halvempaa tuottaa sähköä polttoöljyllä aggregaatilla kuin ostaa verkosta...

98E 2,0€/ltr
9kwh/ltr = 22,2snt /kwh
Hyötysuhde 70% = 32snt/kwh

poltto-öljyllä päässee vielä parempaan kannattavuuteen.
 
Ei paljon kannata noilla hinnoilla tehdä soppareita. Keväällä alkaa helpottamaan ja ensi talvi on jo helpompi.
Onkohan? Vielä kuukausi-puolitoista sitten piti joulukuun olla kaikkein kalleinta ja sitten ollaan noin 16c. Ei ihan näillä näkymin tule toteutumaan. Ei sitä sopparia toki kannata 24kk tehdä.
 
98E 2,0€/ltr
9kwh/ltr = 22,2snt /kwh
Hyötysuhde 70% = 32snt/kwh

poltto-öljyllä päässee vielä parempaan kannattavuuteen.
Normaalilla bensakoneella et pääse yli 40% hyötysuhteeseen mitenkään, 35% on sellainen normi. Isot diiselit pääsee nippanappa yli 50%. Teoreettinen diisel prosessin raja on 60%. Isot diiselgenikset pääsee tarkkaan mitoitetulla tasaisella kuormalla 50% voimalaitosmitassa. Laskelmassa pitää huomata moottorin hyötysuhde (30-50%), generaattorin hyötysuhde(95-99%) ja sitten osakuorman/start-stop kokonaishyötysuhde. Jos sähköt tekee keskiverto vaihtelevaan kuormaan aggregaatilla niin joku 10-30% hyötysuhde on se mikä tulee toteutumaan.

Kun laskee polttoöljyn ja tuon 50% mukaan sähkön hinnan niin jostain kumman syystä saa saman eur/MWh hinnan kuin mihin se hinta kipuaa pitempiaikaisella niukkuuskaudella. Aikaisemmin tuo raja tuli maakaasusta, keskieuroopassa kun sillä tehdään huippukuluksen sähköä. Käytännössä sähkö oli 2x maakaasun MWh hinnasta suoraan.

Tässä Volvon mielipide asiasta:
https://www.volvoce.com/global/en/news-and-events/news-and-stories/2018/fuel-use-how-low-can-you-go/

Wärtsilän julkaisu siitä kun he saavuttivat 50% hyötysuhteen akselitehosta mitattuna:
https://www.wartsila.com/media/news...irely-new-level-with-the-wartsila-31sg-engine

Joten kotikäytössä se polttoöljystä tehdyn sähkön hinta on 1,9eur hinalla 0,19/0,3=63snt/kWh. Sama sitten voimalaitoskoossa on 0,19/0,5=38snt/kWh.

Nordpoolin kokojärjestelmähinna keskiarvot kahdelle viimeviikolle on yllättäen juurikin tuo eli 328,66 ja 346,00 eur/MWh eli veroton spot 32-35snt/kWh.
 
Normaalilla bensakoneella et pääse yli 40% hyötysuhteeseen mitenkään, 35% on sellainen normi. Isot diiselit pääsee nippanappa yli 50%. Teoreettinen diisel prosessin raja on 60%. Isot diiselgenikset pääsee tarkkaan mitoitetulla tasaisella kuormalla 50% voimalaitosmitassa. Laskelmassa pitää huomata moottorin hyötysuhde (30-50%), generaattorin hyötysuhde(95-99%) ja sitten osakuorman/start-stop kokonaishyötysuhde. Jos sähköt tekee keskiverto vaihtelevaan kuormaan aggregaatilla niin joku 10-30% hyötysuhde on se mikä tulee toteutumaan.

Kun laskee polttoöljyn ja tuon 50% mukaan sähkön hinnan niin jostain kumman syystä saa saman eur/MWh hinnan kuin mihin se hinta kipuaa pitempiaikaisella niukkuuskaudella. Aikaisemmin tuo raja tuli maakaasusta, keskieuroopassa kun sillä tehdään huippukuluksen sähköä. Käytännössä sähkö oli 2x maakaasun MWh hinnasta suoraan.

Tässä Volvon mielipide asiasta:
https://www.volvoce.com/global/en/news-and-events/news-and-stories/2018/fuel-use-how-low-can-you-go/

Wärtsilän julkaisu siitä kun he saavuttivat 50% hyötysuhteen akselitehosta mitattuna:
https://www.wartsila.com/media/news...irely-new-level-with-the-wartsila-31sg-engine

Joten kotikäytössä se polttoöljystä tehdyn sähkön hinta on 1,9eur hinalla 0,19/0,3=63snt/kWh. Sama sitten voimalaitoskoossa on 0,19/0,5=38snt/kWh.

Nordpoolin kokojärjestelmähinna keskiarvot kahdelle viimeviikolle on yllättäen juurikin tuo eli 328,66 ja 346,00 eur/MWh eli veroton spot 32-35snt/kWh.
Pikku generaattoreilla hyötysuhde ei ole edes tuonvertaa.

Pienistä alle 10kW bensa-agrekaateista yksikään ei välttämättä pääse yli 25% hyötysuhteeseen edes optimikuormalla ja käytännössä kun generaattori pyörii luultavasti osan aikaa vajaalla kuormituksella niin 13% hyötysuhdekin voi olla tiukassa.

Pienellä dieselgaattorilla on mahdollista päästä yli 20%.

Homma on paaljon kannattavampaa jos agrekaatin hukkalämmön saa talteen jäähdytysjärjestelmästä ja pakokaasuista jolloin >90% kokonaishyötysuhde on mahdollinen.
 
Pikku generaattoreilla hyötysuhde ei ole edes tuonvertaa.

Pienistä alle 10kW bensa-agrekaateista yksikään ei välttämättä pääse yli 25% hyötysuhteeseen edes optimikuormalla ja käytännössä kun generaattori pyörii luultavasti osan aikaa vajaalla kuormituksella niin 13% hyötysuhdekin voi olla tiukassa.

Pienellä dieselgaattorilla on mahdollista päästä yli 20%.

Homma on paaljon kannattavampaa jos agrekaatin hukkalämmön saa talteen jäähdytysjärjestelmästä ja pakokaasuista jolloin >90% kokonaishyötysuhde on mahdollinen.
Mutta tuskin kukaan pienen aggrekaatin hankkia aikoo laitteella mitään tiliä edes tehdä? Tarkoitus lienee pitää mökissä sellaiset sähköt katkosten aikana että jotenkin pärjää. Jotkut varavoimakoneet on sitten asia erikseen, ja niiden hyötysuhteita ja kannattavuuksia voidaan sitten laskeskella. Sen ainakin näistä tiedän että varavoiman tehtynä dieselillä ( polttoöljyllä siis oikeasti) ajaminen on ollut jo viime talvena niin kannattavaa että ainakin eräs tietämäni firma on sitä tehnyt.
 
Onkohan? Vielä kuukausi-puolitoista sitten piti joulukuun olla kaikkein kalleinta ja sitten ollaan noin 16c. Ei ihan näillä näkymin tule toteutumaan. Ei sitä sopparia toki kannata 24kk tehdä.
Eikös näistä pitkäaikaisista pääse eroon tarvittaessa jos samaan osoitteeseen tekee joku toinen muuttajana sähkösopimuksen? Sitten vaan niitä kikkailu-konsteja miettimään...
 
Normaalilla bensakoneella et pääse yli 40% hyötysuhteeseen mitenkään, 35% on sellainen normi. Isot diiselit pääsee nippanappa yli 50%. Teoreettinen diisel prosessin raja on 60%. Isot diiselgenikset pääsee tarkkaan mitoitetulla tasaisella kuormalla 50% voimalaitosmitassa. Laskelmassa pitää huomata moottorin hyötysuhde (30-50%), generaattorin hyötysuhde(95-99%) ja sitten osakuorman/start-stop kokonaishyötysuhde. Jos sähköt tekee keskiverto vaihtelevaan kuormaan aggregaatilla niin joku 10-30% hyötysuhde on se mikä tulee toteutumaan.

Kun laskee polttoöljyn ja tuon 50% mukaan sähkön hinnan niin jostain kumman syystä saa saman eur/MWh hinnan kuin mihin se hinta kipuaa pitempiaikaisella niukkuuskaudella. Aikaisemmin tuo raja tuli maakaasusta, keskieuroopassa kun sillä tehdään huippukuluksen sähköä. Käytännössä sähkö oli 2x maakaasun MWh hinnasta suoraan.

Tässä Volvon mielipide asiasta:
https://www.volvoce.com/global/en/news-and-events/news-and-stories/2018/fuel-use-how-low-can-you-go/

Wärtsilän julkaisu siitä kun he saavuttivat 50% hyötysuhteen akselitehosta mitattuna:
https://www.wartsila.com/media/news...irely-new-level-with-the-wartsila-31sg-engine

Joten kotikäytössä se polttoöljystä tehdyn sähkön hinta on 1,9eur hinalla 0,19/0,3=63snt/kWh. Sama sitten voimalaitoskoossa on 0,19/0,5=38snt/kWh.

Nordpoolin kokojärjestelmähinna keskiarvot kahdelle viimeviikolle on yllättäen juurikin tuo eli 328,66 ja 346,00 eur/MWh eli veroton spot 32-35snt/kWh.
Maakaasun hinnalla on yhteys sähkön hintaan, mutta tuskin kuitenkaan pumppuhintaisella dieselillä. Mikäli jossakin tehdään sähköä voimalaitosdieselillä, polttoaine on jotain halvempaa. Hintoja googlella, lienee $/tonni:

Nr.PortHSFO-380VLSFO 0.5%MGODeliv.
1Rotterdam/Antwerp365525870MTD
https://pbt-international.com/price-information/

Laskin pari keissiä näille normi-ihmisen vaihtoehdoille:
Diesel​
95E10​
E85​
Propaani 11kg pullossa, 25€ / pullo​
PÖ​
MJ/kg​
41.5​
43​
29.23​
46.3​
41.5​
MJ/kWh​
3.6​
Hinta, €/l​
1.9​
1.8​
1.5​
1.481​
Hinta, €/kg​
2.27​
Tiheys, kg/l​
0.82​
0.74​
0.778​
0.82​
kWh/l​
9.45​
8.84​
6.32​
9.45​
kWh/kg​
11.53​
11.94​
8.12​
12.86​
11.53​
Pa hinta, €/kWh​
0.20​
0.20​
0.24​
0.18​
0.16​
Hyötysuhde, -​
0.32​
0.2​
0.2​
0.32​
Hinta, €/kWh​
0.63​
1.02​
1.19​
0.49​

Jos pumpulta käy hakemassa, niin hinta / lämpöarvon kannalta diesel ja 95E10 ovat about tasoissa.

Luonnollisesti, jos tarve on saada lämpöä, ei ole kovin järkevää muuttaa lämpöteho ensin sähköksi heikohkolla hyötysuhteella ja sen jälkeen muuttaa sähkö lämmöksi (lämmitystä varten). Mikäli kuitenkin haluaa käyttää genistä lämmönlähteenä, on olemassa helppo keino saavuttaa korkea hyötysuhde. Genis kannattaa sijoittaa sisälle jolloin jäähdytysteho tulee automaattisesti oikeaan paikkaan. Laittamalla pakoputkeen tehokkaan lämmönvaihtimen huoneilmaan on mahdollista saavuttaa yli 100% kattilahyötysuhde. Tämä edellyttää pakokaasun kondensoitumista. Geniksen huutaessa olohuoneessa voi ajatella lämpimästi esim. hallitusviisikkoa joka on suurella viisaudellaan johdattanut meitä kohti hyviä energiaratkaisuja.

Toinen vaihtoehto on polttaa polttoaine jollakin lämmityslaitteella. Ratkaisussa on kyllä syytä olla hyvä kattilahyötysuhde. Jopa takassa polttaminen onnistuisi. Dieselikään ei savuta jos onnistuu sytyttämään allaspalon ilman sydäntä. Totesin tämän kerran, kun kuution säiliössä syttyi palo. Savua ei muodostunut ollenkaan, mutta luukusta tullut väreily kiinnitti huomion.

Tästä ei ole apua lämmitykseen, mutta bensakoneissakin on saavutettu korkeita hyötysuhteita. Esim. Toyota väittää saavuttaneensa 41%:

Tuolla
https://en.demotor.net/heat-engine/diesel-engine/theoretical-diesel-cycle
voi tutustua teoreettiseen diesel -prosessiin ja halutessaan sijoitella lukuja hyötysuhteen kaavaan löytäen myös yli 60% tuloksia.

Edit: korjattu taulukkoon virheellinen propaanin €/kWh hinta.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäli jossakin tehdään sähköä voimalaitosdieselillä, polttoaine on jotain halvempaa.
Suomessa on Fingridin tehoreservikäytössä 1200MW verran näitä polttoöljyn polttajia:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/varavoimalaitokset/

Käyttö satunnaista ja se polttoöljy on helposti saatavilla niin sillä mennään. Samalla aineella ne pyörii kaukolämmön lisä/varakattilatkin. Fingridin sivuilla listatut on kaasuturbiineja ja diiselmoottoreita. Tuolla on myös useamman kohteen varavoimalat, esim. keskussairaaloiden voimalat omistaa nykyään pääosin sähköyhtiöt. Osa on myyty reservikäyttöön, osa ei. Seinäjoella ainakin varavoimalan Perkins-dieselit alkaa hurista heti kun spottihinta on kohdillaan eli eivät ole reservissä.

Näitä pääosin varavoimakäyttöön tehtyjä voimaloita on melkoisesti Suomessa. Sähkönhinnan pomppiminen on sitten tehnyt niistä houkuttelevia sähköyhtiöille joten omistajuus on vaihtunut. Tehdas tai sairaala sitten maksaa osuutensa varallaolosta ja sähköyhtiö sitten saa lisäksi tulosta säätösähkön tai hyvän spot hinnan tuotannosta.

Eli on siellä kytkös polttoöljyn tankkiautohinnan ja sähkön välillä. Polttoöljyn pumppuhinta sitten seurailee tuota jollain marginaalilla.
 
Lieneekö Wärstilällä oma lehmä ojassa kun pitää tehdä laskelma suunnilleen epäonnistuneimman ydinvoimalatyömaan pohjalta... en usko tuohon ennen kuin näen sen toteutuvan, sen verran pahasti koko sähköntuotanto on tuulivoimahaahuilulla paskottu. Teoreettisestikin laskettuna tuulivoimalla tuotetusta vedystä saadaan ulos ehkä 1/3 alkuperäisestä tuotantoon käytetystä energiasta, joten vähäsen näyttää tarkoitushakuiselta tuo laskelma näin maallikon silmiin.
 
Lieneekö Wärstilällä oma lehmä ojassa kun pitää tehdä laskelma suunnilleen epäonnistuneimman ydinvoimalatyömaan pohjalta... en usko tuohon ennen kuin näen sen toteutuvan, sen verran pahasti koko sähköntuotanto on tuulivoimahaahuilulla paskottu. Teoreettisestikin laskettuna tuulivoimalla tuotetusta vedystä saadaan ulos ehkä 1/3 alkuperäisestä tuotantoon käytetystä energiasta, joten vähäsen näyttää tarkoitushakuiselta tuo laskelma näin maallikon silmiin.

Ja tuolla kätevästi saadaan pois yksi tuulituotannon kipukohta tuottajilta, eli kun myllyjä pitää tehdä pirusti jotta saadaan keskimääräinen tuotto. Kovan tuotannon tilanteissa tehtäisiin vetyä, ei menis hinta alas silloinkaan.

Olen vahvasti sitä mieltä, että ydinvoimalan rakennuskustannukset saataisiin halutessa paljonkin alemmas. Samanlaista standardi voimalaa vaan, ei tarttis kaikkea suunnitella joka laitokseen uudelleen ja uudelleen. Valmistajat toki mielellään toimittaa sitä mistä ollaan valmiita maksamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Lieneekö Wärstilällä oma lehmä ojassa kun pitää tehdä laskelma suunnilleen epäonnistuneimman ydinvoimalatyömaan pohjalta... en usko tuohon ennen kuin näen sen toteutuvan, sen verran pahasti koko sähköntuotanto on tuulivoimahaahuilulla paskottu. Teoreettisestikin laskettuna tuulivoimalla tuotetusta vedystä saadaan ulos ehkä 1/3 alkuperäisestä tuotantoon käytetystä energiasta, joten vähäsen näyttää tarkoitushakuiselta tuo laskelma näin maallikon silmiin.

On siellä joku muukin kuin Wärtsilän kaveri vilkaissut laskelmia:

LUT-YLIOPISTON aurinkoenergian professori Christian Breyer pitää Rimalin laskelmaa realistisena ja jopa varovaisena.

”Kansainvälinen energiajärjestö arvioi uudella ydinvoimalla tuotetun sähkön hinnan vielä korkeammaksi.”

Minusta tuo keksintö kuulostaa mielenkiintoiselta, samalla saadaan lämpöäkin tuotettua.

Tuossa artikkelissa myös hyvää juttua sähkön siirtoteistä Ruotsista ja Norjasta.
 

HS:n jutusta:
Uuden energiajärjestelmän teoreetikot ajattelevat toisaalta, että koko perusvoiman käsite alkaa olla vanhanaikainen.

Professori Breyer sanoo, että energiajärjestelmästä tulee vetytalouden ja yhteiskunnan sähköistymisen myötä kulutukseltaan luontaisesti niin joustava, että energian varastoinnin tai varsinaisen säätövoiman tarve vähenee.

”Perusvoimakonsepti on 1900-luvun ajattelua. Uusiutuvaan sähköön perustuva energiajärjestelmä on paljon joustavampi”, hän sanoo.

Perusvoima on ihan menneen vuosituhannen juttuja. Get over it! Parempi opetella uimaan ja tarkastamaan sähköporssistä, milloin on varaa keittää sumpit...
 
Suomessa on Fingridin tehoreservikäytössä 1200MW verran näitä polttoöljyn polttajia:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/varavoimalaitokset/

Käyttö satunnaista ja se polttoöljy on helposti saatavilla niin sillä mennään. Samalla aineella ne pyörii kaukolämmön lisä/varakattilatkin. Fingridin sivuilla listatut on kaasuturbiineja ja diiselmoottoreita. Tuolla on myös useamman kohteen varavoimalat, esim. keskussairaaloiden voimalat omistaa nykyään pääosin sähköyhtiöt. Osa on myyty reservikäyttöön, osa ei. Seinäjoella ainakin varavoimalan Perkins-dieselit alkaa hurista heti kun spottihinta on kohdillaan eli eivät ole reservissä.

Näitä pääosin varavoimakäyttöön tehtyjä voimaloita on melkoisesti Suomessa. Sähkönhinnan pomppiminen on sitten tehnyt niistä houkuttelevia sähköyhtiöille joten omistajuus on vaihtunut. Tehdas tai sairaala sitten maksaa osuutensa varallaolosta ja sähköyhtiö sitten saa lisäksi tulosta säätösähkön tai hyvän spot hinnan tuotannosta.

Eli on siellä kytkös polttoöljyn tankkiautohinnan ja sähkön välillä. Polttoöljyn pumppuhinta sitten seurailee tuota jollain marginaalilla.
Tuolla Fingridin sivulla kerrotaan:
Fingridin omistamia ja käyttöoikeussopimuslaitoksia ei käytetä kaupalliseen sähköntuotantoon.
Forssan varavoimalaitos jouduttiin käynnistämään syksyn aikana. Silloin tuotantokustannuksen kerrottiin olevan 5 €/kWh. Kun pörssisähkön hintaraja on 4 €/kWh, niin tuollaisella laitoksella ei voida mitenkään kannattavasti käyttää normaaleilla markkinoilla.

Tuossa kaaviossa on eritelty sähkön tuotantoa energialähteiden mukaan vuodelta 2021:
sähkön_tuotanto_energiamuodoittain_2021.PNG
Lähde: https://energia.fi/files/4428/Sahkovuosi_2021_netti.pdf

Vaatii taitavaa selittelyä väittää, että öljyn 0,2% osuuteen sisältyvä kevyt PÖ määräisi sähkön hinnan tai tuotantokustannusten hinnan.

Tilastokeskus ei luokittele öljyä tai kevyttä PÖ voimalaitospolttoaineeksi. Tuossa on kuitenkin voimalaistospolttoaineiden hintojen kehitystä:
2021M112021M122022M012022M022022M032022M042022M052022M062022M072022M082022M09
Polttoaineen hinta eur/MWh
Maakaasu8887113888410410193101134178
Kivihiili2123212422233057696346
Metsähake2424242424252525262626
Jyrsinturve..121212121212131313
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/...atfin_ehi_pxt_13p7.px/table/tableViewLayout1/

Enemmän vaikuttaa, että sähkön hinta seuraisi maakaasun hintaa.
 
Lieneekö Wärstilällä oma lehmä ojassa kun pitää tehdä laskelma suunnilleen epäonnistuneimman ydinvoimalatyömaan pohjalta... en usko tuohon ennen kuin näen sen toteutuvan, sen verran pahasti koko sähköntuotanto on tuulivoimahaahuilulla paskottu. Teoreettisestikin laskettuna tuulivoimalla tuotetusta vedystä saadaan ulos ehkä 1/3 alkuperäisestä tuotantoon käytetystä energiasta, joten vähäsen näyttää tarkoitushakuiselta tuo laskelma näin maallikon silmiin.
Tässä Wärtsilän ehdotuksessa on kuluttajan kannalta sellainen epäkohta, että sähkön pörssihinta määräytyy kalleimman tuotantomuodon mukaan. Tässä tapauksessa se olisi erittäin kalliilla moottorivoimalaitoksella tuotetetun hinnan mukaan. Halvemmat tuotantomuodot tietysti saavat rajun edun tuollaisessa järjestelyssä mikä kiinnostaa sähköyhtiöitä.

Wärtsilä on pitkään halunnut kytkeä moottorivoimalat tuulivoiman tuotantoon. Olen nähnyt mm. n. 20 vuotta vanhan taulun jossa Wärtsilän voimalaitokset toimivat tuulimyllyjen kanssa. Millähän Wärtsilä meinaa varastoida esim. kesällä tuotetun vedyn käytettäväksi talvella.
 
Back
Top