Raveni
Greatest Leader
Tuollaisesta kielenkäytöstä on joku jo saanut pojoja... Just saying...
F-35 Lightning II
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
Gyllis hyvä, vedä välillä henkeä, ja rauhoitu.
Eikö tuo nyt ole aika selvää? Tähystäjä nimenomaan pyysi sitä ja juuri tuolla tavoin esitettynä.
Alla vielä tähdensin disclaimerina, että miten ja mitä on laskettu.
Edelleen, josko vaikka jaksaisit laskea ne mielestäsi reilut lukemat? Näkisin ne mielelläni. Ja ne voisivat olla arvokkaita koko foorumille.
Tyydyttivätkö nämä teoreettiset laskelmat, joissa koneet ovat kuivina, jotka jo postasin? Sen ainakin pitäisi suosia F-35?
Draken 1,08
Gripen C 1,21
Gripen NG 1,25
Superhornet 1,37
F-35 1,47
Rafale 1,48
F-16C 1,51
F-18 C 1,57
F-22 1,61
Typhoon 1,67
F-15 C 1,70
Typhoon on silti omassa luokassaan. Ja Suomen Hornet on itse asiassa aika kova luu.
Eikö tuo nyt ole aika selvää? Tähystäjä nimenomaan pyysi sitä ja juuri tuolla tavoin esitettynä.
Alla vielä tähdensin disclaimerina, että miten ja mitä on laskettu.
Edelleen, josko vaikka jaksaisit laskea ne mielestäsi reilut lukemat? Näkisin ne mielelläni. Ja ne voisivat olla arvokkaita koko foorumille.
Tyydyttivätkö nämä teoreettiset laskelmat, joissa koneet ovat kuivina, jotka jo postasin? Sen ainakin pitäisi suosia F-35?
Draken 1,08
Gripen C 1,21
Gripen NG 1,25
Superhornet 1,37
F-35 1,47
Rafale 1,48
F-16C 1,51
F-18 C 1,57
F-22 1,61
Typhoon 1,67
F-15 C 1,70
Typhoon on silti omassa luokassaan. Ja Suomen Hornet on itse asiassa aika kova luu.
Tähystäjä
Eversti
Sen voisin kyllä vielä tarkentaa, että nämä puhtaat numerovertailut sinänsä eivät juurikaan kiinnosta minua, koska niihin jokainen kyllä löytää omat mieleisensä luvut.
Sen sijaan huomattavasti mielenkiintoisempaa ja myös hedelmällisempää on pohtia sitä, että miten nämä erot hävittäjien suorituskyvyssä näkyvät käytännön taistelutoiminnassa. Vasta kun tälle tasolle siirrytään näistä numeronmurskajaisista voidaan alkaa tehdä oikeansuuntaista analyysiä.
Kaikinpuolin täydellistä konettahan ei ole olemassa, mutta oikeanlaisilla taktiikoilla tietyt heikkoudet koneen suorituskyvyssä voidaan minimoida.
Seuraava kysymys kuuluukin, että mikä konetyyppi mahdollistaa teknisten ominaisuuksiensa puolesta kaikkein tehokkaimmat ilmaistaistelutaktiikat, ja sitä kautta parhaan kokonaissuorituskyvyn nimenomaan Suomen ilmapuolustusta ajatellen?
Vasta siinä vaiheessa kun on päästy tämänkaltaisten kysymysten äärelle analyysissä, tulee mahdolliseksi oikeasti kokonaisuuden kannalta merkityksellisten päätelmien tekeminen...
Sen sijaan huomattavasti mielenkiintoisempaa ja myös hedelmällisempää on pohtia sitä, että miten nämä erot hävittäjien suorituskyvyssä näkyvät käytännön taistelutoiminnassa. Vasta kun tälle tasolle siirrytään näistä numeronmurskajaisista voidaan alkaa tehdä oikeansuuntaista analyysiä.
Kaikinpuolin täydellistä konettahan ei ole olemassa, mutta oikeanlaisilla taktiikoilla tietyt heikkoudet koneen suorituskyvyssä voidaan minimoida.
Seuraava kysymys kuuluukin, että mikä konetyyppi mahdollistaa teknisten ominaisuuksiensa puolesta kaikkein tehokkaimmat ilmaistaistelutaktiikat, ja sitä kautta parhaan kokonaissuorituskyvyn nimenomaan Suomen ilmapuolustusta ajatellen?
Vasta siinä vaiheessa kun on päästy tämänkaltaisten kysymysten äärelle analyysissä, tulee mahdolliseksi oikeasti kokonaisuuden kannalta merkityksellisten päätelmien tekeminen...
Nhhk
Kenraali
Katos se on gylliksellä
taas vaipan vaihto aika
Gyllis1
Respected Leader
Ot mutta nyt muistan sut, oon ihmetellyt mikä sun fiksaatio on muhun. Sä oot se sankari joka pasko rauhanturvaajien päälle sinä yhdessä ketjussa. Pahoitit vissiin pahasti mielesi kun laitoin sut ruotuun.
Muoks. Joo sama jätkä, rupesit sönkkäämään jotain skeidaa kun rauhanturvaajille annettiin veteraanistatus, ja vainonnut mua sen jälkeen. Aika säälittävää, koitas jo päästä yli
Nhhk
Kenraali
Ot kans, mutta kun en muista kuinka olisit laittanut minut ruotuun. Edelleen kyseisestä asiasta sitä mieltä kuin ketjussa kirjoitin.
Eikä kaltaisesi neiti ketään ruotuun laita.
Jos sopii, niin palaan vielä tähän, kun asiaa kysyttiin.
Otetaan ensin helppo asia. Kai jokainen ymmärtää, että ei tehokkaampi moottori paranna kantamaa, vaan heikentää sitä. Saati sitten kaksi moottoria.
Otetaan sitten huomattavasti vaikeampi asia. Yksi hävittäjäsuunnittelun paradokseista, mikä kuvaa hyvin, miten suunnittelijat joutuvat tekemään varsin monimutkaisia kompromisseja.
Eli, jos halutaan lentää kauas, niin sitten tietysti tarvitaan paljon polttoainetta. Sitä varten sitten tarvitaan tietysti iso runko. Iso runko aiheuttaa ilmanvastusta, ja polttoainetta tarvitaan vähän enemmän. Hävittäjä tarvitsee moottorin, ja iso määrä polttoainetta ja iso runko vaativat ison ja tehokkaan moottorin (tai peräti kaksi), joka painaa enemmän, kuluttaa enemmän ja aiheuttaa suuremman ilmanvastuksen, joten jälleen täytyy vähän suurentaa polttoainemäärää ja runkoa. Ja jotta tämä nyt jo varsin raskas hävittäjä pystyy liikehtimään tehokkaasti, tarvitaan isot ohjainpinnat, esim. kaksi pyrstöä jne, ja aiheutuu ilmanvastusta ja jälleen tarvitaan polttoainetta.
Tällaisesta koneesta hyviä esimerkkejä ovat Hornet ja erityisesti Superhornet, sekä toki myös F-35
Sitten toinen vaihtoehto, rakennetaan mahdollisimman kevyt ja sutjakka kone, johon riittää pienempi moottori, ja tietysti myös sitten vähemmän polttoainetta.
Tällaisia koneita ovat esim. F-16 ja Gripen.
Yllättäen, nämä pienemmät koneet eivät välttämättä häviä kantamassa isommilleen.
Yksi tapa tarkastella kantamaa karkeasti on https://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_fraction
Fuel fraction is a key parameter in determining an aircraft's range, the distance it can fly without refueling. Breguet’s aircraft range equation describes the relationship of range with airspeed, lift-to-drag ratio, specific fuel consumption, and the part of the total fuel fraction available for cruise, also known as the cruise fuel fraction,
Draken 0,23
Gripen C 0,26
F-16C Block 50 0,27
F-22 0,29
Gripen NG 0,30
Typhoon 0,31
Rafale 0,31
Superhornet 0,32
F-18 C 0,32
F-15 C 0,32
F-35 0,39
Viitaten vielä edellä mainitsemaani, vaikka Hornetilla on suurempi fuel fractio kuin F-16, on niiden kantama käytännössä samaa luokkaa. F-16 voi olla jopa parempi. F-16 vastus on paljon alhaisempi.
Jos sitten kaivetaan esiin se mainittu artikkeli. (Oli vähän työlästä löytää se, mutta tässä on https://www.reddit.com/r/F35Lightning/comments/5fv9he/combat_radius_of_western_multirole_fighters/)
Niin lopputulema kantamasta on jotain ihan muuta kuin yllä väitettiin.
From all of these sources, a clear picture emerges: The Rafale has a somewhat longer air-to-air combat radius, at around 900 nm. The others (Super Hornet, Typhoon, F-35, Gripen E) all have an air-to-air combat radius of around 750-800 nm.
Tuo on noin vähän vajaa 1.500 kilometriä. Ja combat radius tarkoittaa etäisyyttä, jolla lennetään kohteeseen, täytetään tehtävä ja palataan takaisin. Range on siis usein enemmän kuin 2*radius.
Ok. Mutta, ylläolevan artikkelin lukemalla selviää myös, että jos nuo tiedot ja analyysit pitävät paikkansa (kirjoittaja toteaa itse, että tarkkaa tietoa Gripenin osalta ei vielä ole), käy myös ilmi, että Gripen kuljettaa sinne sitten vähiten kuormaa. Mutta ainakin ilmataisteluaseistus kulkee, tai vaihtoehtoisesti jonkinlainen A2G kykykin. Jassmit eivät esim. kuitenkaan kulje mukana niin kauas.
No, onko se suuri ongelma, jos Jassmit eivät kulje mukana 1500 kilometrin päähän, josta ne sitten voisi laukaista?
Kauimmaisin suunta, johon voisi kuvitella, että koneilla tarvisi lentää, olisi Kaliningrad. Mutta sinnekin on Google Earthin mukaan Helsinki Vantaalta vain 660 kilometriä. Gripen siis pystyy helposti kantamaan Jassmit sinne asti. Tai sitten haluttaessa jotain muuta. Jassmiiniahan kun ei edes tarvitse saattaa juuri Ahvenanmaata pidemmälle, kun se jo kantaa perille.
Eli, kuten jo totesin, tällä asialla ei mielestäni ole Suomen HX-hankkeen kannalta mitään käytännön merkitystä.
Jos sitten vertailuksi tarkastellaan F-35:ttä. Sen kuorma sinne 1500 kilometrin etäisyydelle on neljä ohjusta tai kaksi ohjusta ja kaksi pommia. Ei siis käytännössä enempää kuin Gripenilläkään (vaikka pommit voivat olla kyllä selkeästi painavampia kuin Gripenillä, noin kauaksi kannettuna)
Entä sitten ne Jasmiinit? F-35 kantaa ne ulkopuolella, mikä sitten syö kantamaa. Mutta riittää kyllä mainiosti Suomen tarpeisiin.
Edit. siipien alla F-35 voi siis kantaa muutakin enemmän, mutta kanta siis kärsii siitä.
Toivottavasti tämä selvensi asioita. Kysykää, kommentoikaa, esittäkää tarkennuksia, mikäli tarvetta on.
Otetaan ensin helppo asia. Kai jokainen ymmärtää, että ei tehokkaampi moottori paranna kantamaa, vaan heikentää sitä. Saati sitten kaksi moottoria.
Otetaan sitten huomattavasti vaikeampi asia. Yksi hävittäjäsuunnittelun paradokseista, mikä kuvaa hyvin, miten suunnittelijat joutuvat tekemään varsin monimutkaisia kompromisseja.
Eli, jos halutaan lentää kauas, niin sitten tietysti tarvitaan paljon polttoainetta. Sitä varten sitten tarvitaan tietysti iso runko. Iso runko aiheuttaa ilmanvastusta, ja polttoainetta tarvitaan vähän enemmän. Hävittäjä tarvitsee moottorin, ja iso määrä polttoainetta ja iso runko vaativat ison ja tehokkaan moottorin (tai peräti kaksi), joka painaa enemmän, kuluttaa enemmän ja aiheuttaa suuremman ilmanvastuksen, joten jälleen täytyy vähän suurentaa polttoainemäärää ja runkoa. Ja jotta tämä nyt jo varsin raskas hävittäjä pystyy liikehtimään tehokkaasti, tarvitaan isot ohjainpinnat, esim. kaksi pyrstöä jne, ja aiheutuu ilmanvastusta ja jälleen tarvitaan polttoainetta.
Tällaisesta koneesta hyviä esimerkkejä ovat Hornet ja erityisesti Superhornet, sekä toki myös F-35
Sitten toinen vaihtoehto, rakennetaan mahdollisimman kevyt ja sutjakka kone, johon riittää pienempi moottori, ja tietysti myös sitten vähemmän polttoainetta.
Tällaisia koneita ovat esim. F-16 ja Gripen.
Yllättäen, nämä pienemmät koneet eivät välttämättä häviä kantamassa isommilleen.
Yksi tapa tarkastella kantamaa karkeasti on https://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_fraction
Fuel fraction is a key parameter in determining an aircraft's range, the distance it can fly without refueling. Breguet’s aircraft range equation describes the relationship of range with airspeed, lift-to-drag ratio, specific fuel consumption, and the part of the total fuel fraction available for cruise, also known as the cruise fuel fraction,
Draken 0,23
Gripen C 0,26
F-16C Block 50 0,27
F-22 0,29
Gripen NG 0,30
Typhoon 0,31
Rafale 0,31
Superhornet 0,32
F-18 C 0,32
F-15 C 0,32
F-35 0,39
Viitaten vielä edellä mainitsemaani, vaikka Hornetilla on suurempi fuel fractio kuin F-16, on niiden kantama käytännössä samaa luokkaa. F-16 voi olla jopa parempi. F-16 vastus on paljon alhaisempi.
Jos sitten kaivetaan esiin se mainittu artikkeli. (Oli vähän työlästä löytää se, mutta tässä on https://www.reddit.com/r/F35Lightning/comments/5fv9he/combat_radius_of_western_multirole_fighters/)
Niin lopputulema kantamasta on jotain ihan muuta kuin yllä väitettiin.
From all of these sources, a clear picture emerges: The Rafale has a somewhat longer air-to-air combat radius, at around 900 nm. The others (Super Hornet, Typhoon, F-35, Gripen E) all have an air-to-air combat radius of around 750-800 nm.
Tuo on noin vähän vajaa 1.500 kilometriä. Ja combat radius tarkoittaa etäisyyttä, jolla lennetään kohteeseen, täytetään tehtävä ja palataan takaisin. Range on siis usein enemmän kuin 2*radius.
Ok. Mutta, ylläolevan artikkelin lukemalla selviää myös, että jos nuo tiedot ja analyysit pitävät paikkansa (kirjoittaja toteaa itse, että tarkkaa tietoa Gripenin osalta ei vielä ole), käy myös ilmi, että Gripen kuljettaa sinne sitten vähiten kuormaa. Mutta ainakin ilmataisteluaseistus kulkee, tai vaihtoehtoisesti jonkinlainen A2G kykykin. Jassmit eivät esim. kuitenkaan kulje mukana niin kauas.
No, onko se suuri ongelma, jos Jassmit eivät kulje mukana 1500 kilometrin päähän, josta ne sitten voisi laukaista?
Kauimmaisin suunta, johon voisi kuvitella, että koneilla tarvisi lentää, olisi Kaliningrad. Mutta sinnekin on Google Earthin mukaan Helsinki Vantaalta vain 660 kilometriä. Gripen siis pystyy helposti kantamaan Jassmit sinne asti. Tai sitten haluttaessa jotain muuta. Jassmiiniahan kun ei edes tarvitse saattaa juuri Ahvenanmaata pidemmälle, kun se jo kantaa perille.
Eli, kuten jo totesin, tällä asialla ei mielestäni ole Suomen HX-hankkeen kannalta mitään käytännön merkitystä.
Jos sitten vertailuksi tarkastellaan F-35:ttä. Sen kuorma sinne 1500 kilometrin etäisyydelle on neljä ohjusta tai kaksi ohjusta ja kaksi pommia. Ei siis käytännössä enempää kuin Gripenilläkään (vaikka pommit voivat olla kyllä selkeästi painavampia kuin Gripenillä, noin kauaksi kannettuna)
Entä sitten ne Jasmiinit? F-35 kantaa ne ulkopuolella, mikä sitten syö kantamaa. Mutta riittää kyllä mainiosti Suomen tarpeisiin.
Edit. siipien alla F-35 voi siis kantaa muutakin enemmän, mutta kanta siis kärsii siitä.
Toivottavasti tämä selvensi asioita. Kysykää, kommentoikaa, esittäkää tarkennuksia, mikäli tarvetta on.
Gyllis1
Respected Leader
Gripen taitaa tuossa esimerkissä kantaa kolmea lisäsäiliötä? Joka sitten rajoittaa sen liikehtimiskykyä ja äänivallin rikkominenkin tekee jo tiukkaa, puhumattakaan mistään supercruiseista. Kun taas F-35 kelaa sen 1.6M vauhtia ja on lähes yhtä hyvä (tai huonoJos sopii, niin palaan vielä tähän, kun asiaa kysyttiin.
Otetaan ensin helppo asia. Kai jokainen ymmärtää, että ei tehokkaampi moottori paranna kantamaa, vaan heikentää sitä. Saati sitten kaksi moottoria.
Otetaan sitten huomattavasti vaikeampi asia. Yksi hävittäjäsuunnittelun paradokseista, mikä kuvaa hyvin, miten suunnittelijat joutuvat tekemään varsin monimutkaisia kompromisseja.
Eli, jos halutaan lentää kauas, niin sitten tietysti tarvitaan paljon polttoainetta. Sitä varten sitten tarvitaan tietysti iso runko. Iso runko aiheuttaa ilmanvastusta, ja polttoainetta tarvitaan vähän enemmän. Hävittäjä tarvitsee moottorin, ja iso määrä polttoainetta ja iso runko vaativat ison ja tehokkaan moottorin (tai peräti kaksi), joka painaa enemmän, kuluttaa enemmän ja aiheuttaa suuremman ilmanvastuksen, joten jälleen täytyy vähän suurentaa polttoainemäärää ja runkoa. Ja jotta tämä nyt jo varsin raskas hävittäjä pystyy liikehtimään tehokkaasti, tarvitaan isot ohjainpinnat, esim. kaksi pyrstöä jne, ja aiheutuu ilmanvastusta ja jälleen tarvitaan polttoainetta.
Tällaisesta koneesta hyviä esimerkkejä ovat Hornet ja erityisesti Superhornet, sekä toki myös F-35
Sitten toinen vaihtoehto, rakennetaan mahdollisimman kevyt ja sutjakka kone, johon riittää pienempi moottori, ja tietysti myös sitten vähemmän polttoainetta.
Tällaisia koneita ovat esim. F-16 ja Gripen.
Yllättäen, nämä pienemmät koneet eivät välttämättä häviä kantamassa isommilleen.
Yksi tapa tarkastella kantamaa karkeasti on https://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_fraction
Fuel fraction is a key parameter in determining an aircraft's range, the distance it can fly without refueling. Breguet’s aircraft range equation describes the relationship of range with airspeed, lift-to-drag ratio, specific fuel consumption, and the part of the total fuel fraction available for cruise, also known as the cruise fuel fraction,
Draken 0,23
Gripen C 0,26
F-16C Block 50 0,27
F-22 0,29
Gripen NG 0,30
Typhoon 0,31
Rafale 0,31
Superhornet 0,32
F-18 C 0,32
F-15 C 0,32
F-35 0,39
Viitaten vielä edellä mainitsemaani, vaikka Hornetilla on suurempi fuel fractio kuin F-16, on niiden kantama käytännössä samaa luokkaa. F-16 voi olla jopa parempi. F-16 vastus on paljon alhaisempi.
Jos sitten kaivetaan esiin se mainittu artikkeli. (Oli vähän työlästä löytää se, mutta tässä on https://www.reddit.com/r/F35Lightning/comments/5fv9he/combat_radius_of_western_multirole_fighters/)
Niin lopputulema kantamasta on jotain ihan muuta kuin yllä väitettiin.
From all of these sources, a clear picture emerges: The Rafale has a somewhat longer air-to-air combat radius, at around 900 nm. The others (Super Hornet, Typhoon, F-35, Gripen E) all have an air-to-air combat radius of around 750-800 nm.
Tuo on noin vähän vajaa 1.500 kilometriä. Ja combat radius tarkoittaa etäisyyttä, jolla lennetään kohteeseen, täytetään tehtävä ja palataan takaisin. Range on siis usein enemmän kuin 2*radius.
Ok. Mutta, ylläolevan artikkelin lukemalla selviää myös, että jos nuo tiedot ja analyysit pitävät paikkansa (kirjoittaja toteaa itse, että tarkkaa tietoa Gripenin osalta ei vielä ole), käy myös ilmi, että Gripen kuljettaa sinne sitten vähiten kuormaa. Mutta ainakin ilmataisteluaseistus kulkee, tai vaihtoehtoisesti jonkinlainen A2G kykykin. Jassmit eivät esim. kuitenkaan kulje mukana niin kauas.
No, onko se suuri ongelma, jos Jassmit eivät kulje mukana 1500 kilometrin päähän, josta ne sitten voisi laukaista?
Kauimmaisin suunta, johon voisi kuvitella, että koneilla tarvisi lentää, olisi Kaliningrad. Mutta sinnekin on Google Earthin mukaan Helsinki Vantaalta vain 660 kilometriä. Gripen siis pystyy helposti kantamaan Jassmit sinne asti. Tai sitten haluttaessa jotain muuta. Jassmiiniahan kun ei edes tarvitse saattaa juuri Ahvenanmaata pidemmälle, kun se jo kantaa perille.
Eli, kuten jo totesin, tällä asialla ei mielestäni ole Suomen HX-hankkeen kannalta mitään käytännön merkitystä.
Jos sitten vertailuksi tarkastellaan F-35:ttä. Sen kuorma sinne 1500 kilometrin etäisyydelle on neljä ohjusta tai kaksi ohjusta ja kaksi pommia. Ei siis käytännössä enempää kuin Gripenilläkään (vaikka pommit voivat olla kyllä selkeästi painavampia kuin Gripenillä, noin kauaksi kannettuna)
Entä sitten ne Jasmiinit? F-35 kantaa ne ulkopuolella, mikä sitten syö kantamaa. Mutta riittää kyllä mainiosti Suomen tarpeisiin.
Edit. siipien alla F-35 voi siis kantaa muutakin enemmän, mutta kanta siis kärsii siitä.
Toivottavasti tämä selvensi asioita. Kysykää, kommentoikaa, esittäkää tarkennuksia, mikäli tarvetta on.
) liikehtimiskyvyltään kuin kevyempänäkin.
BarrelNut
Kenraali
Ymmärsit kai että F-35 lensi tuossa vertailussa pelkällä sisäisellä polttoaineella, kun taas muissa koneissa oli maksimimäärä ulkoisia lisäpolttoainesäiliöitä? Joka tekee noista koneista kömpelöitä ja hitaita verrattuna F-35:een joka pystyy vaikka maksiminopeuteensa tuossa sisäisessä lastissa.
Ja tarvittaessa F-35 pystyy kantamaan ulkoisia lisäpolttoainesäiliöitä jos niihin tarvetta ilmenee.
Gripen taitaa tuossa esimerkissä kantaa kolmea lisäsäiliötä? Joka sitten rajoittaa sen liikehtimiskykyä ja äänivallin rikkominenkin tekee jo tiukkaa, puhumattakaan mistään supercruiseista. Kun taas F-35 kelaa sen 1.6M vauhtia ja on lähes yhtä hyvä (tai huono
Tottakai, nuo asiat pitävät paikkansa. Se olisi pidemmän keskustelun aihe, mutta jatketaan asiasta joskus toiste. Öitä.
Gripen taitaa tuossa esimerkissä kantaa kolmea lisäsäiliötä? Joka sitten rajoittaa sen liikehtimiskykyä ja äänivallin rikkominenkin tekee jo tiukkaa, puhumattakaan mistään supercruiseista. Kun taas F-35 kelaa sen 1.6M vauhtia ja on lähes yhtä hyvä (tai huono
Huomatkaa myös että F35 remaining payload on >18000lbs ja Gripenin 1370lbs [sic].
Gyllis1
Respected Leader
No niin nyt on äijä jonka lahkeessa on rautaa ja sanalla painoa, Dave Deptula, kenraaliluutnantti evp. Ukon kynästä on lähtöisin Desert stormin ilmakampanja sekä Irakin ja Afganistanin ilmaoperaatiot joten kokemusta ja näkemystä varmasti löytyy.
http://breakingdefense.com/2016/12/mr-trump-we-need-f-35s-produced-faster-not-fewer/
En malta olla copy peistaamatta muutamaa lainausta:
The case for increasing the F-35 procurement rate is two-fold: proven results and basic economics. To start with, the F-35 not only works, but is enormously more effective than prior generation aircraft. In early operational exercises, out of 32 separate F-35A engagements against F-15Es, the F-35A sustained zero losses. The Marine Corps is getting similar results with their F-35Bs. Operational pilots are finding the F-35 is fundamentally changing the way the U.S. Marine Corps thinks about operating from its sea bases.
The ever-declining cost per F-35 is now approaching the same unit cost as old fighters, but the F-35 is demonstrating multiple times the combat power: greater air-to-air effectiveness; greater capability to suppress enemy air defenses; greater survivability. These capabilities make the F-35A more lethal and survivable than any legacy aircraft. Even at the current price point, this makes the F-35 an incredible value, and the unit cost is continuing to degrease. Much ink and hot air have been expended addressing the cost of the F-35 program with little discussion of its effectiveness. Intelligent analysis would shift focus from aircraft unit cost to cost per desired effect. Doing so finds that the F-35 delivers immense value.
http://breakingdefense.com/2016/12/mr-trump-we-need-f-35s-produced-faster-not-fewer/
En malta olla copy peistaamatta muutamaa lainausta:
The case for increasing the F-35 procurement rate is two-fold: proven results and basic economics. To start with, the F-35 not only works, but is enormously more effective than prior generation aircraft. In early operational exercises, out of 32 separate F-35A engagements against F-15Es, the F-35A sustained zero losses. The Marine Corps is getting similar results with their F-35Bs. Operational pilots are finding the F-35 is fundamentally changing the way the U.S. Marine Corps thinks about operating from its sea bases.
The ever-declining cost per F-35 is now approaching the same unit cost as old fighters, but the F-35 is demonstrating multiple times the combat power: greater air-to-air effectiveness; greater capability to suppress enemy air defenses; greater survivability. These capabilities make the F-35A more lethal and survivable than any legacy aircraft. Even at the current price point, this makes the F-35 an incredible value, and the unit cost is continuing to degrease. Much ink and hot air have been expended addressing the cost of the F-35 program with little discussion of its effectiveness. Intelligent analysis would shift focus from aircraft unit cost to cost per desired effect. Doing so finds that the F-35 delivers immense value.
Gyllis1
Respected Leader
Hyvä huomio
Tuossahan lennettiin optimaalista matkavauhtia pelipaikalle jossa tapeltiin minuutti, ja lennettiin optimaalista vauhtia takaisin kotiin. Mitäs jos A2-keltainen olisikin väijyttänyt pommituskeikalta kotiin palaavat koneet? Siinä missä Gripen-kuski huutaa radioon "Bingo fuel, braking contact", F-35:llä on löpöä vielä toiseen ja kolmanteenkin erään ja pääsee vielä kotiinkin sen jälkeen.
En allekirjoita mustiksen näkemystä tuonkaan asian (kantama) merkityksettömyydestä meidän kannalta.
Mikäli tänne ei tule muiden maiden koneiden huoltoa, niin onko oikeasti mitään tarvetta saada tänne kokoonpanoakaan?
Omien koneiden huolto edellyttää tietysti sitä että henkilökunta osaa homman, ja sen osaamisen voi saada kokoonpanemalla koneita, mutta se kai toimii ihan riippumatta siitä missä huoltohenkilökuntamme koneita kokoaa, täällä vaiko esim jenkeissä.
Veikkaan että huoltohenkilökuntamme työllistäminen jenkkeihin kokoonpanohommiin tulee oleellisesti halvemmaksi kuin koneen kokoonpano täällä, ja vaikutus tulee siis kauppahinnan noususta jos täällä.
Työllisyys- / veropoliittisena kysymyksenä kokoamispaikan ero on niin pieni että sillä tuskin on oikeasti muuta merkitystä kuin poliittisten irtopisteiden keräämisessä.
Eiköhän meidän kannalta olennaisempaa ole ero toiminta-ajassa operoidessa, kuin toimintamatkassa optimikorkeudella ja optimivauhdilla, millä noi Range jutut yleensä lasketaan.
Tai voithan ajatella niinkin, että muilla koneilla lasketaan Range matalalla tutkakatveessa lennettäessä ja F-35 häivekoneella taas optimikorkeudella ja vauhdilla lennettäessä. Olisko se sitten ainakin reilua, kaikille sama todennäköisyys tulla SAM järjestelmien maalitauluksi matkan aikana, takaan että F-35 voittaa vertailun selvin luvuin ...
Laskelmaa voi nimittäin olla aika vaikeaa tehdä niin että muille koneille lasketaan polttoaineen kulutukseen lisämenekki siitä että väistetään S-400 ohjusta matkalla kerran.
Se on niin pitkä prosessi - vuosia, kun koneita kasataan. Tietenkin jos tulee kokoonpano niin tulee huoltokin. Vähintäinkin omien huolto.
Sarek1
Ylipäällikkö
Aivan liian herkullinen juttu tuossa lainauksessa: ihrat pois yksikköhinnasta.
Ja vakavammin sitten. Fledalle ja hänen esikunnalleen täytyy kyetä osoittamaan, että F-35 on hyvä diili ja hintansa väärti. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat sitä luokkaa, että tukena saa olla kyllä aika mittava joukko asiantuntijoita ja mielellään myös talousihmisiä. Sekään ei haittaisi, jos T:n suurelle narsissille saisi suihkuteltua hiukkasen substralia. Noh, kassellaan.
Ja vakavammin sitten. Fledalle ja hänen esikunnalleen täytyy kyetä osoittamaan, että F-35 on hyvä diili ja hintansa väärti. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat sitä luokkaa, että tukena saa olla kyllä aika mittava joukko asiantuntijoita ja mielellään myös talousihmisiä. Sekään ei haittaisi, jos T:n suurelle narsissille saisi suihkuteltua hiukkasen substralia. Noh, kassellaan.
BarrelNut
Kenraali
Italy has become the first country to operate the F-35 outside of the U.S.
https://theaviationist.com/2016/12/...untry-to-operate-the-f-35-outside-of-the-u-s/
https://theaviationist.com/2016/12/...untry-to-operate-the-f-35-outside-of-the-u-s/
yrjö
Ylipäällikkö
Pitävät paikkansa mutta et katsonut tarpeelliseksi edes mainita? Miksi?