Gripen E/F

DI:n juttu on viime vuoden kesältä, todennäköisesti Intia on tällä hetkellä Saabin markkinoinnin ykköskohde.

Saabin viimeisessä vuosittaisessa Gripen lehdistötilaisuudessa mainittiin markkinoiden osalta:
Kroatia, Bulgaria, Slovakia, Suomi, Belgia, Malesia, Indonesia("älkää uskoko kaikkea mitä luette lehdistä"), Kolumbia ja Intia.

http://www.janes.com/article/59619/saab-looks-to-gripen-lease-to-kickstart-malaysia-s-mrca-programme

"When we lease the aircraft we will guarantee flight hours. So we will say that if you lease this aircraft from us you will get 'X hundred' flight hours per aircraft per year. And if we can't deliver that it's on us"

///

Brassilassa taitaa olla vaikea löytää poliitikkoa, joka ei olisi korruptiovyyhdissä tutkinnan alaisena. Kauppaan sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta, koska nimet on papereissa ja työ käynnissä, Brassien teollisuus ja ilmavoimat eivät missään tapauksessa päästä tätä juttua kaatumaan.


Lentelyä talvisessa Ruotsissa
 
Viimeksi muokattu:
Tämä oli jo aika hyvä, mutta pari parannusta vielä myyvemmäksi
  • Gripen NG on Gripenin seuraava sukupolvi. Täysin uusi kone, joka kuitenkin hyödyntää Gripenin vahvuudet
  • Gripen NG on maailman uusin hävittäjä ja pystyy näin ollen integroimaan tehokkaasti uusimman olemassaolevan teknologian. Gripen NG:ssä on kaikki, mitä nykyaikainen hävittäjä voi toivoa, ja joillain osa-alueilla se on maailman paras
  • Karttapallo tai etäisyys-Suomesta graafi, jonka otsikkona on kysymys: Kuka muu voisi tuntea tarpeesi paremmin ja toimia paremmin apunasi ja tukenasi, kuin lähin ja tärkein naapurisi?
  • Ilmasodan historia on kerta kerran jälkeen osoittanut, että parhaiten koulutetut pilotit voittavat.
  • Gripenin operointikulut ovat kaikista edullisimmat. Gripenillä lentäjäsi voivat lentää ja hioa taitonsa huippuunsa, eikä ole tarvetta istua tietokoneen edessä simulaattoriharjoittelussa tai käydä ottamassa korvikehoitoa harjoituskoneella, samalla kun laskevat päiviä seuraavan viikon oikeaan hävittäjälentoon.
 
Aikoinaan Siivet-lehdessä ollut pitkä Gripen-esittely. Kone oli silloin vielä kehitysvaiheessa. Samassa lehdessä oli juttu hävittäjävalinnan loppuvaiheista ja skannasin senkin. Seuraavassa numerossa hehkutettiinkin sitten jo Hornetin valintaa.
Tiedosto piti zipata että sain sen foorumin 10 megatavun rajan alle.
 

Liitteet

  • siivet2_92.zip
    9.7 MB · Luettu: 17
fulcrum kirjoitti:
Aikoinaan Siivet-lehdessä ollut pitkä Gripen-esittely.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aika jännä. Tämän mukaan valitsivat todennäköisesti meitä kalliimman ratkaisun kun ei tullut tehtyä lähellekään 355 kappaletta, vain 204. Olettaen, että skaalaetujen puutteen takia hankinta korkeampi ja ylläpito kalliimpi.

Todella yllättävä on toi F-18:n alempi indeksi. Eikös meidän osalta ole aina puhuttu, että F-18 oli selvästi kalliimpi veto kuin F-16?
Hankintahinnan lisäksi 20 vuoden käyttökustannuksilla laskettuna ruotsalainen JAS 39 Gripen todettiin kehittelyja hankintakustannuksiltaan kalleimmaksi, mutta eliniänkustannuksiltaan edullisimmaksi. Se sai vertailussa (355 koneen hankinta) indeksiluvun 100, kun F-18:n indeksi oli 104 ja F-16:n 106.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joumalistit jotka sitä julkisuudessa teilasivat eivät osanneet asettaa sitä oikeaan kehykseen.
Suomeen tarjolla olevien muiden håvittäjäkandidaattien alkuongelmista ei oltu kiinnostuneita. Ei kerrottu, että niidenkin kehityksen yhteydessä oli ollut ongelmia, viivytyksiä.ja sattunut onnettomuuksia, mikä on ollut varsin tavanomaista uusien sotilaskoneiden kehirtelyssä. Vielä aivan viime aikoina on mm. kymppiuutisten yhteydessä esitetty varsin kritiikittömiä heittoja onnettomuuteen ja vaikeuksissa olevaan projektiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuntuuko tutulta, tosin enemmänkin F-35 osalta tänään? :rolleyes:

Hieno suoritus kuitenkin ruotsalaisilta lähteä moiseen uhkarohkeaan hankkeeseen ja kamppailla vaikeuksien kautta voittoon.
 
Viimeksi muokattu:
Deposse kirjoitti:
Eikös tämä vuosi mene tietopyyntöjen merkeissä ja tarjouspyyntöjen aika tule myöhemmin. Konemääräksi sanotaan 40!?. Olisi kiva tietää onko tässä jutussa mitään faktaa pohjalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vuoden loppuun mennessä tietopyyntöjen toimitus. Niitä haudotaan vuosi oman mietintämyssyn alla. Tarjouspyyntö lähtee 2018. http://www.lentoposti.fi/uutiset/hx_hanke_tietopyynnot_hornetin_seuraajasta_lahtivat_neljaan_maahan

40? Varmaan edellisten maailmalla olleiden kauppojen perustella (Brasilia 36kpl) ja hieman skeptisesti "5-10 mrd" suhtautuen.

Tai jos se Gripen E onkin kallis :D
 
Deposse kirjoitti:
http://www.taloussanomat.fi/yrityks...-gripen-tarjouspyyntoa-hyvin-pian/20163051/12

Eikös tämä vuosi mene tietopyyntöjen merkeissä ja tarjouspyyntöjen aika tule myöhemmin. Konemääräksi sanotaan 40!?. Olisi kiva tietää onko tässä jutussa mitään faktaa pohjalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sanamuoto oli muistaakseni jotain "odottaa Suomesta tarjouspyyntöä merkittävästä lukumäärästä, vähintään 40 konetta". Kyse oli siis pohjatasosta, mutta ei halunnut arvioida lukumäärää sen tarkemmin, koska eihän tarkkaa määrää vielä kukaan tiedä.

Kyseinen seminaari taitaa löytyä netistä, joten sieltä tarkan ilmauksen voi katsoa.
 
Ei aivan kaikkea kannata lähteä koneella harjoittelemaan, kyllä simulaattorilla on myös paikkansa.
 
magitsu kirjoitti:
Aika jännä. Tämän mukaan valitsivat todennäköisesti meitä kalliimman ratkaisun kun ei tullut tehtyä lähellekään 355 kappaletta, vain 204. Olettaen, että skaalaetujen puutteen takia hankinta korkeampi ja ylläpito kalliimpi.

Todella yllättävä on toi F-18:n alempi indeksi. Eikös meidän osalta ole aina puhuttu, että F-18 oli selvästi kalliimpi veto kuin F-16?
Klikkaa laajentaaksesi...

Hornetin elinkaarikustannukset laskettiin myös meillä ja Australiassa alemmiksi kuin F-16:n. Merkittävin perustelu lie kaksimoottorisen koneen pienempi onnettomuusfrekvenssi.
Jälkiviisaasti ero ei tosin ehkä ollut niin suuri, sillä F-16:n onnettomuusfrekvenssi saatiin 90-luvulla putoamaan paljon siedettävempiin lukemiin.
 
Kylläpä repesin kun luin sen perässä tulevan Rehn-jutun yhden kuvatekstin:
"F-16 on tarjokkaista perustyypiltään vanhin. Sen tuotanto USA:ssa loppuu tilatun viimeisen 24 koneen erän myötä."
Vuosi oli 1992!

Ei tainnut ihan loppua... täälläkin on moni vielä ulvonut pettymystään kun F-16V tiputettiin tällä kertaa heti kättelyssä.

F-16 näyttää hävinneen myös viimeksi osittain sen takia, että sen katsottiin olevan loppumassa.
E/F laskettiin puolestaan Hornetin jatkumiseksi, joka oli aika vonkale... vaikka tosin kyllähän SH:n komponentteja otettiin meidän Horneteissa käyttöön. Esim. joitain podeja.

Tämä hyvä viite PV:n haluun ottaa riskiä:
"Se laitetaso (mm. tutkat), jota Suomi näissä tyypeissä havittelee, ei ole vielä edes valmis"
Gripen oli kuitenkin liikaa: " Suomi itse päättää haluaako se olla mukana Gripen-lotossa."

Viime kerran ohjusvitutus saattoi myös olla hiukan mielessä nyt Meteoriin panostaessa.
Amraamia ja Micaa ei Gripen voinut tarjota.
"Itse tutkaohjushankinta jää myöhemmällä tilausvaltuutuksella tehtäväksi."

Yötoimintavalmius ja rynnäkköaseet jätettiin pois. Mistä lienee mahdollista pihistää tällä kertaa jos määrä optimoitava?
 
Viimeksi muokattu:
magitsu kirjoitti:
Yötoimintavalmius ja rynnäkköaseet jätettiin pois.
Klikkaa laajentaaksesi...

Historiallisesti mielenkiintoinen kysymys on, oliko alkujaan tarkoitus hankkia myös rynnäkköaseet? Mitä niiden poisjättämisellä todella säästettiin, kun eikös kyse ollut lähinnä puuttuvista ohjelmistoista, eikä niinkään mistään teknisistä laitteista? Tietysti aseet itsessään olisi pitänyt hankkia, mutta tyhmät pommit eivät paljoa maksa. Vai oliko tarkoituksena ostaa huippuluokan maalinosoitusjärjestelmiä (Nitehawk) ja laser-ohjautuvia pommeja ym. sen aikakauden älyaseita?

Entä mistä "pimeätoimintavalmiudesta" mahtaa olla kyse, kun jo Draken oli jokasään hävittäjä? Tuosta ei ainakaan sitten lopulta taidettu tinkiä, luojan kiitos.

magitsu kirjoitti:
Mistä lienee mahdollista pihistää tällä kertaa jos määrä optimoitava?
Klikkaa laajentaaksesi...

Aseista ja varaosista. Se on tietysti ikävää, mutta voi olla väistämätöntä.

Onhan se nähty, että uusin Amraam maksaa luokkaa kaksi ja puoli miljoonaa kappale. ~400 ohjusta kun hankitaan, on syöty jo miljardi hankintabudjetista. Enkä usko, että Meteor on juurikaan halvempi. Jonkin verran aseita voidaan kierrättää Horneteista, mutta varmasti joltakin osin on tarve tehdä asehankintoja konekaupan yhteydessä.
 
magitsu kirjoitti:
Kylläpä repesin kun luin sen perässä tulevan Rehn-jutun yhden kuvatekstin:
"F-16 on tarjokkaista perustyypiltään vanhin. Sen tuotanto USA:ssa loppuu tilatun viimeisen 24 koneen erän myötä."
Vuosi oli 1992!

Ei tainnut ihan loppua... täälläkin on moni vielä ulvonut pettymystään kun F-16V tiputettiin tällä kertaa heti kättelyssä.

F-16 näyttää hävinneen myös viimeksi osittain sen takia, että sen katsottiin olevan loppumassa.
E/F laskettiin puolestaan Hornetin jatkumiseksi, joka oli aika vonkale... vaikka tosin kyllähän SH:n komponentteja otettiin meidän Horneteissa käyttöön. Esim. joitain podeja.

Tämä hyvä viite PV:n haluun ottaa riskiä:
"Se laitetaso (mm. tutkat), jota Suomi näissä tyypeissä havittelee, ei ole vielä edes valmis"
Gripen oli kuitenkin liikaa: " Suomi itse päättää haluaako se olla mukana Gripen-lotossa."

Viime kerran ohjusvitutus saattoi myös olla hiukan mielessä nyt Meteoriin panostaessa.
Amraamia ja Micaa ei Gripen voinut tarjota.
"Itse tutkaohjushankinta jää myöhemmällä tilausvaltuutuksella tehtäväksi."

Yötoimintavalmius ja rynnäkköaseet jätettiin pois. Mistä lienee mahdollista pihistää tällä kertaa jos määrä optimoitava?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jotenkin muistelen että tuohon aikaan usalla ei ollut F16 koneesta tilauksia, ja sen kohtalo oli epävarma. Ja vaikka olettamus F16 koneen "kuolemasta" oli väärä näin jälkikäteen ajatellen, F18 oli varmempi valinta.

Muistelin että F18 olisi ollut myös ruotsalaisten suosikki, ennen poliittista päätöstä oman koneen rakentamista.
 
Sugsilla kirjoitti:
Jotenkin muistelen että tuohon aikaan usalla ei ollut F16 koneesta tilauksia, ja sen kohtalo oli epävarma. Ja vaikka olettamus F16 koneen "kuolemasta" oli väärä näin jälkikäteen ajatellen, F18 oli varmempi valinta.

Muistelin että F18 olisi ollut myös ruotsalaisten suosikki, ennen poliittista päätöstä oman koneen rakentamista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onneksi F-16 voidaan valita tällä kierroksella jos viimeksi jäi kaduttamaan :D
 
Huhta kirjoitti:
Historiallisesti mielenkiintoinen kysymys on, oliko alkujaan tarkoitus hankkia myös rynnäkköaseet? Mitä niiden poisjättämisellä todella säästettiin, kun eikös kyse ollut lähinnä puuttuvista ohjelmistoista, eikä niinkään mistään teknisistä laitteista? Tietysti aseet itsessään olisi pitänyt hankkia, mutta tyhmät pommit eivät paljoa maksa. Vai oliko tarkoituksena ostaa huippuluokan maalinosoitusjärjestelmiä (Nitehawk) ja laser-ohjautuvia pommeja ym. sen aikakauden älyaseita?

Entä mistä "pimeätoimintavalmiudesta" mahtaa olla kyse, kun jo Draken oli jokasään hävittäjä? Tuosta ei ainakaan sitten lopulta taidettu tinkiä, luojan kiitos.



Aseista ja varaosista. Se on tietysti ikävää, mutta voi olla väistämätöntä.

Onhan se nähty, että uusin Amraam maksaa luokkaa kaksi ja puoli miljoonaa kappale. ~400 ohjusta kun hankitaan, on syöty jo miljardi hankintabudjetista. Enkä usko, että Meteor on juurikaan halvempi. Jonkin verran aseita voidaan kierrättää Horneteista, mutta varmasti joltakin osin on tarve tehdä asehankintoja konekaupan yhteydessä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joskus oli esillä listaus jossa oli erilaisia kehittyneempiäkin aseita joiden väitettiin olevan tyrkyllä Suomeen. Listalla oli mm. AGM-62. Pitäisin positiivisena asiana että tuo jäi hankkimatta. Jos nyt koskaan oikeasti oli edes ehdolla? Saattoi hyvinkin olla silkkaa spekulaatiota alusta loppuun.
 
magitsu kirjoitti:
F-16 näyttää hävinneen myös viimeksi osittain sen takia, että sen katsottiin olevan loppumassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuten olen aiemmin todennut, niin edellinen hankinta todistaa ettei senhetkinen tilauskirja paljoa kerro. Hornet nähtiin ainakin Siivet-lehdessä tulevaisuudeltaan varmimpana kun käytännössä kävi pitkälti toisin päin.

E/F laskettiin puolestaan Hornetin jatkumiseksi, joka oli aika vonkale... vaikka tosin kyllähän SH:n komponentteja otettiin meidän Horneteissa käyttöön. Esim. joitain podeja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei meidän Horneteissa ollut aluksi mitään podeja. Muutenkin kyse oli enemmän siitä, että SH käytti aluksi legacy-Hornetin komponentteja kunnes ne saatiin vaihdettua parempiin.

Amraamia ja Micaa ei Gripen voinut tarjota.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllähän Gripen AMRAAMin käytännössä tarjosi. Toki oli kaikenlaisia spekulaatioita, että jos jenkit eivät myykään, mutta en usko noiden juuri vaikuttaneen.

Huhta kirjoitti:
Historiallisesti mielenkiintoinen kysymys on, oliko alkujaan tarkoitus hankkia myös rynnäkköaseet? Mitä niiden poisjättämisellä todella säästettiin, kun eikös kyse ollut lähinnä puuttuvista ohjelmistoista, eikä niinkään mistään teknisistä laitteista? Tietysti aseet itsessään olisi pitänyt hankkia, mutta tyhmät pommit eivät paljoa maksa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tyhmät pommit eivät paljoa maksa, mutta ei niillä myöskään paljoa saa. Jonkinlaisia raketteja tai pommeja on ollut käytännössä kaikissa sodanjälkeisissä hävittäjissä, mutta kun niistä on muissakin tyypeissä luovuttu, niin miksi niitä olisi otettu Hornetiin? Relevantit aseet taas ovat kalliita ja toki harjoittelukin jotain maksaa.
Rynnäkköaseita tuskin oli missään vaiheessa erityisesti suljettu pois laskuista, eiväthän ne ole sinänsä itse hankinnan kannalta mitenkään relevantti päätös. Torjuntahävittäjistä kyllästymiseen saakka jauhaminen oli todennäköisesti vain poliittinen reaktio talouden sanelemaan päätökseen. En usko, että Hornetit ovat todellisuudessa eronneet mitenkään ulkomaisista kumppaneistaan, rynnäköintiin tarvittavia kilkkeitä ei vain hankittu. Mitään luotettavaa lähdettä en ole nähnyt edes softan eroista.

Entä mistä "pimeätoimintavalmiudesta" mahtaa olla kyse, kun jo Draken oli jokasään hävittäjä? Tuosta ei ainakaan sitten lopulta taidettu tinkiä, luojan kiitos.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakaan NVG-yhteensopivuus ei tule itsestään. Hornet-tuotannossahan on eroteltu ns Night Attack Hornet, mikä tarkoittaa käytännössä ainakin Jenkeissä C- ja D-Horneteja tietystä tuotannon vaiheesta eteenpäin. Tähän kuului ainakin juuri NVG-yhteensopivuus, NAVFLIR, erilaiset MFD:t yms. Siitä en ole löytänyt tietoa miten suomalaiset koneet suhtautuvat tähän, joskin se on ainakin tiedossa, että D-mallit poikkeavat normaalista NAH-konfiguraatiosta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top