Pointti oli lähinnä se että all else being equal tilanteessa SH on tuossa suhteessa parempi.Ei tuosta ole mustaa valkoisella virallisesti mitään.
Jotain arvailuja voi asiasta kuitenkin tehdä.
Millä tavalla yksi sivuvakaaja olisi huono? Se ei aiheuta heijastuksia, kuten kaksi rinnakkain pystyssä olevaa. Eikä Gripenissä tai Eurocanardeissa ole korkeusvakaajia.
Canardeista noin puhutaan. En tiedä tarkalleen miksi, tai miten iso vaikutus. Mutta ilmeisesti kiinalaiset tai venäläiset eivät pidä ongelmana.
Se on ihan sama mikä on kallistettu, kunhan se 90 asteen kulma vältetään. Kuvasi Rafalessa on kallistettu sekä siivet että canardit pois vaakasuorasta (anhedral ja dihedral), jolloin pystysuora sivuperäsin ei ole minkään muun aerodynaamisen (siipi- tai ohjaus-) pinnan kanssa kohtisuorassa. Onko sulla näyttöä ettei Gripenin uusimmassa versiossa ole kuvastasi poiketen sama idea käytössä?
Löytyy sitä sahalaitaa Rafalesta muualtakin kuin ohjainpinnoilta:Fyysikko tuossa jo vastasikin.
Sen perusteella, mitä ymmärrän stealthista, niin tuo laittamasi linkki ei ollut asiantunteva.
Vaikuttaa myös siltä, että et ehkä itsekään ymmärrä ihan perusteellisesti. Osaatko esimerkiksi selittää, miksi 90 astetta on huono asia?
Rafale. Oletko varma, että tuossa on kyse stealthista, eikä aerodynamiikasta? Rafalen aerodynamiikan kannalta on oleellista, että suhteellisen pienet canardit energisoivat siiven yläpintaa. Nuo kolmiot toimivat juuri ainakin kyseisessä tarkoituksessa erittäin hyvin ja aiheuttavat kattavat vortexit.
Jos saat vahvistuksen, että ne ovat stealthia varten, voin kertoa miksi ne ovat, ja miten asia on Gripenissä ratkaistu eri tavalla. Mutta kuvittelisin, että noiden merkitys on Rafalessa suurempi aerodynamiikan kuin stealthin kannalta. Asiaa en kuitenkaan varmasti tiedä, joten kiinnostaa, jos osaat valaista.
Lopuksi vielä pitää laittaa canardeista ja stealthista yksi kuva.
Saabin markkinointiosasto ei hallitse numeroita:
1) Näkyvä valo on käytetyllä logaritmisella asteikolla todellisuudessa kauempana millimetriaalloista kuin millimetriaallot VHF:stä. Näkyvä valo pitäisi olla suunnilleen sivun oikeassa reunassa kuvan ulkopuolella.
2) Näkyvän valon aallonpituus on todellisuudessa vain kymmenesosa kuvan mukaisesta arvosta.
Tai sitten se on kätketty hyvällä suunnittelulla!
Ja mikä tärkeintä, aatesuunta on kohdallaan: koneessa ei voi havaita olevan juuri lainkaan punaista!
Tässä on jälleen hyvä esimerkki siitä, kuinka (valmistajasta riippumatta) markkinamiesten Powerpointteja on ehkä hyvä lukea muut kuin ruusunpunaiset lasit silmillä. Kuvahan itsessään näyttää ihan hyvältä ja tuo esille markkinoinnillista näkemystä siitä, että ajatellaan laajasti asioita. Fakta- ja totuusasioista @fyysikko laittoikin jo madonluvut esille. Olen eri mieltä vain yhdestä asiasta: numerot hallitaan myös Saabin markkinointiosastolla, mutta niiden esilletuonti on valikoivaa ja asteikkoja tarpeen mukaan venyttävää. Huomataan myös, että kalvossa puhutaan lähestymistavasta, ei suoranaisesti itse koneen ominaisuuksista. Källiä.
Mennyt tavanomaisesti tai sitä paremmin. Jos haluat esimerkkejä sekoilusta, kts. V-22 Osprey (4 onnettomuutta, 30 ruumista testauksen aikaan), NH90 ja Eurocopterin nykyiset ongelmat. F-22:n ongelma (niitäkin ollut, esim. lentäjän happi ja RAM-pinnoite) ei ollut uskallus viedä taisteluun. Enemmän se, ettei ollut pitkään aikaan todellista tarvetta. Siksi lahtasivat ohjelman. Nyt aika monia harmittaa kun ei tullut tehtyä enemmän.
Nykypäivänä ilmasodassa melko merkityksetön seikka koska aktiivitutkahakua käyttävät BVR-ohjukset eivät tarvitse hävittäjän tutkan lukittumista kohteeseen vaan riittää että maali havaitaan ja saadaan seurantaan. Gripen ei kyllä tälle ole mitenkään immuuni muutoin kuin pienen kokonsa puolesta tavallista hankalampi havaita. Näitä puheita on ollut mutta 1990-2000 luvun kokemuksilla ei ole suurta merkitystä nyt kun AESA-teknologia on tullut ilmasodankäyntiin yleisesti ja keskimäärin tutkien kantamat on 2-kertaistuneet.
Me tarvitsemme monitoimihävittäjän jota nyt etsitään emme YYA-ajan versiota. Nykypäivänä aselajien on pystyttävä tukemaan toisiaan eikä sotimaan erillissotia. Ilman aselajien yhteistoimintaa emme pärjää nimeksikään ja siihen kuuluu myös ilmasta-maahan kyky. Pariisin rauhansopimus on jo unohdettu.
Koneen kehityskustannukset on yhdentekeviä meille kun emme ole sitoutuneet niihin. Ostamme vain valmiin paketin joten sikäli olemme hyvässä asemassa. Käyttökustannukset elinkaaren ajan ja tuki on sitten toinen juttu.
Gripen Demonstrator on lentänyt jo vuosia ja siinä on testattu E-version järjestelmiä. Näin on säästetty rahaa jota ruotsalaisilla on niukasti verrattuna muihin. Se että ne järjestelmät nyt istutetaan täysin uuteen ja eri mittaiseen lavettiin ei ole kuitenkaan yksinkertaista ja yllätyksiä voi tulla.
