Henkilö, nimeltä Vladimir Vladimirovitš Putin

Ulkomaat
Näin Vladimir Putin kytkeytyy Venäjän alamaailman kuninkaisiin
Kasperi Summanen


Neuvostoliiton romahdus jätti tyhjän päälle valtavan määrän entisiä voima- ja kamppailu-urheilijoita. Valtion avokätisten tukien loppuminen synnytti entisistä nyrkkeilijöistä, painijoista, painonnostajista ja aasialaisten kamppailulajien taitajista nopeasti "gangsteriurheilijoiden” veljeskunnan. Se valtasi nopeasti Venäjän alamaailman.

Radio Free Europe kertoo reportaasissaan entisistä urheilijoista, jotka muodostavat nyky-Venäjän järjestäytyneen rikollisuuden johdon. Moni heistä ponnisti Pietarin kaduilta. Joitakin on liitetty sittemmin Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallintoon ja lähipiiriin.

Pietarin liigoista erityisen tunnettuja ovat Tambovin ja Malishevin mafiaperheet. Molemmilla uskotaan olevan kytköksiä Venäjän päättäjiin. Molempien jengien johdossa on runsaasti vanhoja korkean tason kamppailu-urheilijoita. Esimerkiksi Malishevin liigan perustaja Aleksander Malishev on entinen painija.

Tunnettu venäläinen rikostoimittaja ja entinen Pietarin poliisin etsivä Jevgeni Vishenkov kertoo gangsteriurheilijoiden kastin valtaannousun alkaneen pienestä. Vishenkov puhuu gangsteriurheilijoista ”nyrkkeilijöinä”.

Ensin katurikolliset alkoivat ostaa heiltä suojelua. Sitten kuvaan astuivat Pietarin alamaailman johtajien omistamat kapakat. Niissä harjoitettiin hämäräbisnestä ja kovat portsarit ja turvamiehet tulivat tarpeeseen.

– He kutsuivat heitä ravintoloihinsa ja näyttivät nyrkkeilijöille, että oli olemassa parempaakin elämää, Vishenkov toteaa.

– Kauniita kelloja, kauniita takkeja, jazzia. Nyrkkeilijät eivät olleet koskaan nähneet mitään sellaista. He tunsivat vain köyhyyden ja ruumiillisen työn.

Pikku hiljaa kovanyrkkisistä ex-urheilijoista tuli alamaailman johdon ystäviä ja suojelijoita. Sen jälkeen he alkoivat täyttää valtatyhjiöitä siellä, mistä niitä löytyi. Moni nousi portsarista baarimikoksi ja sen jälkeen ravintoloitsijaksi entisten pomojen paikalle. Pikku hiljaa valta kasvoi muillakin aloilla.

Jevgeni Vishenkovin mukaan yhteiskunnan ala- ja keskiportaan valta oli Pietarissa jo vuosina 1992–1995 täysin gangsteriurheilijoiden käsissä.

– Aivan kokonaan, hän painottaa.

Andrei-nimellä esiintyvä entinen karateka ja pitkän linjan gangsteriurheilija kertoo heidän aikansa loppuneen 2000-lukuun ja Vladimir Putinin valtaannousuun. Rakennusalalla johtotehtävissä nykyisin työskentelevä viisikymppinen sanoo Venäjän viranomaisten alkaneen ottaa Putinin valtakaudella jengien paikan suojelualalla.

– Kukaan ei halunnut taistella heidän kanssaan. Se olisi merkinnyt vain yhtä asiaa – päätymistä linnaan, Andrei kertoo.

Moni gangsteriurheilija joutui hautaan. Joillekin alan veteraaneista kävi kuitenkin hyvin.

– Heillä oli talot. Heistä tuli osakkeenomistajia. He olivat uusia venäläisiä, uusia miljonäärejä, uusia oligarkkeja. Loput olivat kuolleita, hajalla tai linnassa. Heistä ei ollut enää mitään iloa kellekään.

Presidentin kytkökset
Poliittista uraansa käynnistelevä Vladimir Putin työskenteli 1990-luvun alussa Pietarin pormestarin Anatoli Sobtsakin hallinnossa ulkomaan suhteista vastanneen komitean johtajana. Hänet on kytketty ainakin välillisesti gangsteriurheilijoiden muodostaman Tambovin mafian silloiseen toimintaan.

Kenties mielenkiintoisin paljastus liittyy Lontoossa marraskuussa 2006 murhatun entisen venäläisagentin ja Putinin kriitikon Aleksander Litvinenkon yksityiselle tiedusteluyritykselle ennen kuolemaansa laatimaan raporttiin.

Litvinenkon yhdessä toisen venäläisen ex-agentin Juri Shvetsin kanssa laatima selvitys koski Putinin pitkäaikaista liittolaista ja lähipiiriläistä Viktor Ivanovia.

Ivanov toimii nykyisin Venäjän federaation huumepoliisin päällikkönä. Hän on myös istunut monien valtion omistamien suuryritysten johdossa ja pitänyt useita korkeita virkoja Putinin hallinnossa.

1990-luvun alussa Ivanov toimi Putinin alaisuudessa Pietarin pormestarinviraston kansliapäällikkönä. Litvinenkon ja Shvetsin mukaan Ivanov loi tuolloin läheiset suhteet Tambovin mafiaan ja sen johtajaan Vladimir Kumariniin.

Raportin mukaan Ivanov hankki tämän ”hämärän liikesuhteen” avulla Pietarin satamasta osuuden, jonka hän omisti vielä raportin julkaisuhetkelläkin.

Raportin yksityiskohdat ovat tulleet esiin Litvinenkon surmaa käsitelleessä suuressa brittitutkimuksessa. Sen perusteella Litvinenko surmattiin mitä todennäköisimmin Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n operaatiossa. Surmateolla oli tutkimuksen mukaan myös todennäköisesti Venäjän tiedustelupalvelun johtajan Nikolai Patrushevin ja myös maan presidentti Vladimir Putinin hyväksyntä. Verkkouutiset kertoo raportista kattavasti tässä.

Litvinenko ja Shvets nimittävät Ivanovia raportissa ”Putinin suojatiksi” ja toteavat molempien poliittisten urien olleen sidoksissa toisiinsa. Raportin mukaan Putin oli mukana Ivanovin hämäräpuuhissa Pietarin järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Litvinenko ja Shvets kertovat Putinin olleen esimerkiksi henkilökohtaisesti osallisena avustamassa Kolumbialaista huumekartellia rahanpesussa Pietarissa.

Aiemmin raportista julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan Tambovin jengi pyöritti 1990-luvulla tuottoisaa salakuljetusoperaatiota, jossa kolumbialaista kokaiinia kanavoitiin Pietarin sataman kautta Eurooppaan.

Vladimir Putinin nimi nousi myös hiljattain esiin Espanjassa tehdyssä jättimäisessä mafiatutkinnassa.

Tutkinnassa selvitettiin muun muassa Tambovin rikollisorganisaation ja sen johtohahmoksi Espanjassa uskotun Gennadi Petrovin toimia. Verkkouutiset kertoo tutkinnasta ja sen Putin-paljastuksista tässä. Kaaviota Putinin kytköksistä voi tarkastella tästä.

Espanjan tutkinta on sittemmin poikinut korkean profiilin etsintäkuulutuksia. Etsintäkuulutettujen listalta löytyvien Venäjän valtaeliittiin kuuluvien henkilöiden väitetään olleen mukana Tambovin ja Malishevin rikollisjengien toiminnassa.

Heidän epäillään sekaantuneen salamurhiin, murhiin, laittomaan asekauppaan, kiristykseen, petoksiin, väärennöksiin, lahjontaan, huumekauppaan ja rahanpesuun.

Etsittyjen listalta löytyy muun muassa Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ja vakuutusyhtiö Rusin hallituksen puheenjohtaja Vladislav Reznik, sisäministeriön kansliapäällikkö Nikolai Aulov, entinen pääministeri ja Gazpromin hallituksen puheenjohtaja Viktor Zubkov ja entinen puolustusministeri ja valtionyhtiö Rostecin teollisuusjohtaja Anatoli Serdjukov.
 
Yle maailmalla: Moskova 15.5.2016 klo 9:20
Näin ääni Kremlin kellossa on muuttunut – lyhyt katsaus presidentti Putinin puheisiin
Vladimir Putin on ollut Venäjän presidenttinä yhteensä 12 vuotta. Hänen politiikassaan on ollut vakioaiheita, mutta myös suunnanmuutoksia. Tämä käy ilmi hänen presidenttinä pitämistään puheista.

Vladimir Putin on ehtinyt presidenttinä pitää satoja, ellei tuhansia puheita. Venäjän tilanne on hänen aikana muuttunut sekä sisäpoliittisesti että kansainvälisesti.

Suurin muutos on tapahtunut Putinin suhteissa länsimaihin. Uutena presidenttinä hän vaikutti avoimelta ja toiveikkaalta, viime aikoina viha ja pettymys ovat kuuluneet äänensävystä.

Vuosien mittaan puheet vapaudesta ja demokratiasta ovat vähentyneet huomattavasti hänen puheistaan.

Kansainväliset suhteet
Alussa presidentti Putin oli innostunut kansainvälisistä kontakteista ja uskoi yhteistyöhön.

Puhuessaan elinkeinoelämän edustajille Isossa-Britanniassa hän lupasi, että parlamentin alahuone duuma poistaisi ulkomaalaisilta investointikiellot. Hän myös esitti kutsun ulkomaisille yrityksille investoida öljy- ja kaasualalle

Kolme vuotta myöhemmin presidentti esiintyi edelleen toiveikkaana ja totesi muun muassa, että Venäjä ottaa pian paikkansa vahvojen, taloudellisesti edistyksellisten ja vaikutusvaltaisten maiden joukossa. Hän sanoi Venäjän haluavan todellista integrointia ja lähestymistä Eurooppaan.

Vain joitakin vuosia myöhemmin öljy- ja kaasualat luokiteltiin kansallisesti niin tärkeiksi aloiksi, etteivät ne voi olla ulkomaalaisomistuksessa.

Venäjän rooli maailmalla
Puhuessaan juuri ennen toisen presidenttikautensa loppua, vuonna 2008, Putin oli tyytyväinen saavutuksiinsa presidenttinä.

– Venäjä palasi maailman näyttämölle, ja olemme koonneet suuren ulkopoliittisen pääoman, Putin totesi.

Hän piti Sotšin valintaa vuoden 2014 talviolympialaisten järjestäjäksi osoituksena siitä, että Venäjän kansainvälinen auktoriteetti oli kasvanut.

Turvallisuuspoliittinen ajattelu
Puhuessaan vuonna 2001 Saksan Bundestagilla Putin oli optimistinen yhteistyön suhteen. Hän mainitsi Venäjän tärkeimmäksi päämääräksi vakauden Euroopassa. Jo silloin paistoi kuitenkin puheesta myös ärsyyntyminen.

– Kylmän sodan stereotypiat ovat edelleen voimissaan, eikä meille anneta mahdollisuutta osallistua kansainvälisiin keskusteluihin – mikä kumppanuus sellainen on?

Venäjä ja Nato
Seuraavana vuonna koettiin sellainen ihme kuin Venäjän ja Pohjois-Atlantin sotilasliiton Naton kokous, jossa allekirjoitettiin yhteistyösopimus.

Putin totesi silloin, että Venäjän ja Naton tapaaminen olisi vielä vähän aiemmin ollut mahdoton ajatus. Sen mahdollisti hänen mielestään yhteinen halu ja valmius ehdottoman avoimeen dialogiin.

– Roomassa allekirjoitettu sopimus ei ole aiesopimus, vaan perusta rakentavalle yhteistyölle, Putin kehui.

Pian luottamus kuitenkin oli tipotiessään ja Putin katsoi, että Venäjän piti panostaa enemmän asevoimiin. Vuosittaisessa puheessaan maan tilasta vuonna 2006 hän oli vielä melko sopuisa.

– Nykyaikainen venäläinen ulkopolitiikka perustuu pragmaattisuuteen, ennakoitavuuteen ja kansainvälisen oikeuden ylemmyyteen.

Suuri äänensävyn muutos koettiin vuonna 2007 Münchenin turvallisuuskokouksessa, jolloin Putin muun muassa oli tyytymätön sekä Yhdysvaltojen että Etyjin toimintaan.

- Yhdysvallat on ylittänyt oman maansa rajat kaikilla aloilla, ja Venäjä ajattelee siksi omaa turvallisuuttaan, Putin sanoi tiukkaan sävyyn.

Venäjä koki, että Nato oli tuomassa joukkoja sen rajojen läheisyyteen, ja siksi Putin katsoi, että Venäjällä oli oikeus kysyä, ketä vastaan laajentuminen on ajateltu.

Venäjä on aina kokenut, että uusien maiden liittyminen Natoon on sen päättämää laajentumista. Länsimaissa katsotaan, että kysymys on itsenäisten valtioiden omasta turvallisuuspoliittisesta valinnasta.

Vastakkainasettelu Euroopassa
Münchenissä myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö sai osansa Putinin kritiikistä.

– Etyj luotiin tarkastelemaan kaikkia turvallisuusaspekteja, mutta tänään järjestöstä on tullut instrumentti, joka puolustaa yhden maaryhmän intressejä toista ryhmää vastaan.

Siinä vaiheessa harva aavisti, miten paljon kansainväliset suhteet vielä kiristyisivät tulevien vuosien aikana.

Kun Putin keväällä 2015 puhui turvallisuuspalvelun FSB:n kokouksessa, Ukrainan kriisi oli jo muuttunut sodaksi. Putin kuvasi tapahtunutta omalla tavallaan.

– Ukrainan vallankaappaus johti sisällissotaan.

Venäjä ei ole missään vaiheessa tunnustanut, että sillä on ollut aktiivinen rooli Ukrainan sodassa.

Terrorismi
Terrorismi on ollut presidentti Putinin seuralaisena koko ajan. Alkuun keskiössä olivat Venäjällä tapahtuneet terroriteot, mutta tapahtumat syyskuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2001, jolloin terroristit hyökkäsivät pilvenpiirtäjiin New Yorkissa Yhdysvalloissa, käänsivät Putinin katseen maan rajojen ulkopuolelle.

Hän puhui silloin kansainvälisestä terrorismista ja sen uhasta Venäjän lähialueilla.

–Terroristit haluavat perustaa fundamentalistisen valtion Kaspian meren ja Mustan meren välille, kalifaatin tai islamin yhdysvallat.

Kansainvälinen terrorismi yhdisti hetkeksi myös Venäjän ja Naton pyrkimyksiä.

– Yhteistyö ei ole helppoa, tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja vahvaa poliittista tahtoa, Putin sanoi vuonna 2002.

Ekstremismi sisäpolitiikassa
Putin on puhunut terrorismista ja sen seurauksista jollakin tavoin melkein jokaisessa puheessaan presidenttinä. Separatismi, ekstremismi ja terrorismi ovat käsitteitä, joihin viitaten on säädetty monta lakia Venäjällä Putinin aikana.

Niillä on monin tavoin rajoitettu kansalaisjärjestöjen toimintaa.

Putin on katsonut, että ulkomaiset tahot rahoittavat äärijärjestöjen toimintaa Venäjällä ja maa on muun muassa kieltänyt poliittisilta järjestöiltä oikeuden ottaa vastaan tukea ulkomailta. Jos he silti tekevät niin, heidät julistetaan ulkomaisiksi agenteiksi.

Vuonna 2015 Putin totesi, että terroristijärjestö Isis on esimerkki terroristien aseellisesta voimasta. Hän sanoi Isisin uhkaavan suoraan sekä Venäjää että sen naapurimaita.

Niinpä Venäjä lähtikin syyskuussa 2015 mukaan Syyrian sotaan osana Putinin terrorisminvastaista politiikkaa.

Kotimaan taloustilanne
Presidenttinä Putin on hyvin usein puheissaan ottanut esille köyhyyden ja valtion vastuun kansalaisten elintason nostamisesta. Erityisesti terveydenhuolto, opetus, asuminen ja maatalous ovat monesti saaneet huomiota osakseen.

Korruptiostakin Putin on puhunut paljon, muun muassa vuonna 2004.

– Ihmiset joutuvat maksamaan samasta asiasta kolme kertaa, verot, maksut ja lahjukset.

Kaksi vuotta myöhemmin hän näki korruption esteenä kansalaisten luottamukselle valtioon.

– Kansalaisten luottamus valtion elimiin ei ole noussut, vaikka talous on kasvanut. Tämä johtuu siitä, ettei korruptiota ole poistettu.

Ennen kuin Putin jätti presidentinviran Dmitri Medvedeville vuonna 2008 hän muistutti kansaa pahasta talouskriisistä vuosituhannen vaihteessa.

– Kansa ei tuntenut epätoivoa eikä pelkoa, vaan kesti jopa ilman palkkaa. Tämä oli aito pyrkimys vahvistaa valtiota, josta haluan kiittää, Putin sanoi.

Kotimaan politiikka
Tuore presidentti Putin kuvaili sisäpoliittisen ajatusmaailmansa aloittaessaan virassa vuonna 2000.

– Uusi presidentti ja parlamentti kokoavat yhteiskunnan käytännön tehtävien ympärille.

Hän kertoi politiikkansa tärkeimmiksi tavoitteiksi kansalaisten oikeuksien ja vapauksien turvaamisen, sekä hyvän elintason ja turvallisuuden luomisen. Kolme vuotta myöhemmin hän oli tulokseen tyytyväinen.

– Venäjällä kansalaisyhteiskunta kehittyy ja demokratia vahvistuu.

Todellisuudessa poliittinen toiminta Venäjällä vaikeutui ja opposition työtä rajoitettiin muun muassa uudella vaalilainsäädännöllä.

Arkipäivän ongelmat
Putin näki myös paljon parannettavaa ja listasi sellaisiksi asioiksi jokapäiväisiä ongelmia kuten köyhyyden, ruoan laadun, heikkokuntoiset asunnot, ja veden ja sähkön luotettavan toimittamisen.

Putinin toisen presidenttikauden aikana politiikkaan tulivat niin sanotut kansalliset projektit, joiden tavoitteena oli terveydenhoidon, opetuksen, asuntotilanteen ja maatalouden kehittäminen.

Vuosien mittaan näitä aloja on kehitetty jonkun verran, mutta ne ovat edelleen yhteiskunnan kipukohteita.


Venäjä ja Suomi
Tähän juttuun käytetyissä 12 puheessa Suomea ei mainittu, mutta presidentti Putin on usein esiintyessään puhunut Suomesta.

Putin on kehunut Suomea luotettavaksi kauppakumppaniksi ja maininnut Suomen kaasu- ja ydinvoimaratkaisut hyvinä esimerkkeinä toimivasta kansainvälisestä yhteistyöstä.

Juttuun käytetyt puheet
17.4.2000 Lontoo, tapaaminen elinkeinoelämän edustajien kanssa

25.9.2001 Berliini, puhe Bundestagilla

28.5.2002 Rooma, Venäjä-Nato huippukokouksessa

16.5.2003 Moskova liittoneuvostolle ja duumalle

12.2.2004 Moskova luottohenkilöille ennen presidenttivaaleja

5.9.2005 Moskova liittoneuvostolle ja duumalle

10.5.2006 Moskova liittoneuvostolle ja duumalle

10.2.2007 München turvallisuuskokous

8.2.2008 Moskova liittoneuvostolle

7.5.2012 Moskova virkaanastujaispuhe

4.11.2013 Moskova kansallisen yhtenäisyyden päivän vastaanotolla

12.9.2014 Dushanbe Shanghain yhteistyöjärjestön valtionpäämiehille

26.3.2015 Moskova turvallisuuspalvelu FSB:lle

31.3.2016 Moskovan alue, Novo-Ogarjovo Venäjän turvallisuusneuvostolle
 
Kirjallisuus 14.5.2016 klo 16:09
Tunnettu Putin-kriitikko suomalaisille: On moraalisesti väärin tehdä bisnestä Putinin Venäjän kanssa
Venäläissyntyinen toimittaja, kirjailija Masha Gessen kehottaa länsimaita lopettamaan Venäjän presidentin aikeiden pohtimisen. Siitä ei ole hänen mukaansa mitään hyötyä. Nykyisin Yhdysvalloissa asuva Putin-kriitikko vieraili Suomessa Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa.

Pienikokoinen Masha Gessen saapuu haastatteluun määrätietoisin askelin. Hän on tullut tunnetuksi Venäjän tilaa ja Vladimir Putinia käsittelevistä kirjoituksistaan. Hänellä on tiukkoja mielipiteitä ja hän myös laukoo niitä.

Amerikkalaistyylinen small talk ei ole iskostunut Gesseniin, sillä heti haastattelun alkuun hän kehottaa toimittajaa lopettamaan turhat lätinät ja menemään asiaan.

Gessenillä on syynsä olla vihainen synnyinmaansa tapahtumista. Hän joutui pakenemaan maasta reilut kaksi vuotta sitten, kun Putinin hallinnon masinoima homovastainen kampanja alkoi jyllätä toden teolla.

Gessen on julkisesti homoseksuaali ja hän oli ajanut seksuaalivähemmistöjen asiaa. Nyt hän joutui olemaan huolissaan perheensä vuoksi.

– Pelkäsin lasteni puolesta. Minulla oli täysi syy pelätä, että lapset vietäisiin meiltä.

Kolmilapsinen perhe muutti New Yorkiin. Mutta Gessen on yhä huolissaan monien ystäviensä vuoksi. Homopropagandalain myötä seksuaalivähemmistöihin kohdistuva väkivalta on Gessenin mukaan lisääntynyt huimasti.

– Monet ystäväni ovat fyysisessä vaarassa. Useat myös jättävät maan. Pelkästään Yhdysvaltoihin on tullut muutaman vuoden aikana tuhansia pakolaisia Venäjältä. Ja vain siksi, että he ovat homoja. Heillä on aito syy pelätä turvallisuutensa puolesta.

Myös Gessen saa yhä uhkauksia, mutta hänellä on siihen muitakin syitä kuin seksuaalinen suuntautuminen. Hän on juutalainen ja lisäksi armoton Putinin hallinnon kritisoija.

"Putin on keskinkertainen ihminen"
Gessen seuraa uudesta kotimaastaan tiukasti Venäjän tapahtumia. Hän on surullinen entisen kotimaansa tilasta, mutta myös ymmärtää kansaa.

– Venäjän kansa on pahasti traumatisoitunut. 1920-luvun vainot ja Neuvostoliiton romahdus vaikuttavat yhä. Otetaan esimerkki: Jos ihminen on joutunut vaikkapa hyväksikäytetyksi, ei hänen odoteta toipuvan hetkessä. Kestää kauan ennen kuin tällainen ihminen kykenee tasapainoisiin suhteisiin. Sama pätee Venäjään.

Gessenin mukaan juuri maan trauma tekee mahdolliseksi Putinin autoritaarisen vallankäytön.

– On aivan puppua, että venäläiset haluavat vahvan johtajan.

Muutama vuosi sitten Gessen perehtyi Vladimir Putiniin perusteellisesti ja kirjoitti teoksen Kasvoton mies. Siinä Gessen kuvaa tarkasti, miten taustavaikuttajasta tuli nopeasti suuri hallitsija. Seikkaperäisen tutkimustyön jälkeen Gessenin arvio Putinista on tyly ja lyhyt.

– Hän ei ole laisinkaan kiinnostava. Hän on hyvin keskinkertainen.

"Putin ja Trump ovat samanlaisia"
Kylmän sodan henki on jälleen viilentänyt Venäjän ja länsimaiden suhteita ja se on Gessenin mukaan täysin loogista.

– Pysyäkseen vallassa Putin tarvitsee vihollisen, jota vastaan voi masinoida kansan. Länsi on aina hyvä ja ilmeinen vihollinen.

Venäjän toimet Ukrainassa ja Syyriassa sekä sotilaalliset uhittelut ovat saaneet länsimaiden johtajat pohtimaan kuumeisesti Venäjän aikeita. Tutkijat ja poliitikot uhraavat paljon aikaa ja energiaa erilaisten analyysien laatimiseen. Mutta se on Gessenin mielestä turhaa.

– Länsimaiden olisi lopetettava sen miettiminen, miten Putiniin voisi vaikuttaa. Se ei onnistu. Putinia ei voi pysäyttää.

Sen sijaan länsimaiden olisi Gessenin mukaan keskityttävä itseensä ja pohdittava, mikä on moraalisesti oikein. Pakotteet ovat hänen mielestään hyvä keino, vaikka ne eivät vaikutakaan Putiniin.

– On väärin tehdä bisnestä Putinin kanssa tai istua hänen kanssaan samaan pöytään. Se on moraalitonta. Länsimaiden Venäjä-politiikan pitäisi perustua siihen, mikä on oikein moraalisesti sekä suojeltava ja arvostettava omia länsimaisia arvoja.

– Myös teidän suomalaisten on toimittava niin. Teidän täytyy, vaikka olettekin naapurimaa. Se on moraalikysymys.

Hieman alle viisikymppinen Gessen on saamassa lisää harmaita hiuksia uuden kotimaansa presidenttiehdokkaasta. Kysyttäessä republikaanien ehdokkaasta Donald Trumpista Gessen huokaa syvään.

– Trump ja Putin ovat hyvin samanlaisia. Onneksi Yhdysvalloissa yhteiskunta ja poliittiset instituutiot ovat vahvat, joten Trump ei pystyisi tekemään niin paljon vahinkoa kuin Putin on tehnyt Venäjällä. Mutta on hän silti vaarallinen. Hänellä on mahdollisuus päästä presidentiksi. Se on pelottavaa.

– Tuntuu, että tässä on kohtalon ivaa, Gessen lisää ja väläyttää hymyntapaisen ensimmäisen kerran haastattelun aikana.

CiUzh6oWsAAEbTX.jpg:large
 
http://jaakkokorpi-anttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216962-putinin-syndikaatti

Putinin syndikaatti
16.5.2016 08:02 Jaakko Korpi-Anttila

Venäjän yleisen syyttäjäviraston tutkimuskomitean päällikkö Alexander Bastrykin kirjoitti viime kuussa paljon polemiikkia aiheuttaneen artikkelin, jossa hän totesi muun muassa, että kansainvälisistä laeista ja oikeuskäytännöistä on tulossa ase, jota enenevässä määrin käytetään ’sota-aseena’ Moskovaa vastaan.

Kremnologi James Sherr julkaisi vastakkaista näkemystä omaavan tutkielmansa jo joulukuussa 2015 ’The New East-West Discord; Russian Objectives, Western Interests’, missä antoi kylmää kyytiä Kremlin hallinnolle. Sherrin jutusta muutamia näkökulmia seuraavassa:

- Jos on kansallistanut ja virallisesti aseistanut mafian, niin on luonnollista, että asianomainen kokee aggressioina kaikki organisoituun rikollisuuteen kohdistuvat tutkimukset.

- Jos korruptio on valtiomahdin työkalu, niin silloin yritykset tukea hallinnon läpinäkyvyyttä nähdään vihamielisenä toimena.

- Jos salamurhat, kavallukset, rahanpesu ja aseiden salakauppa ovat ulkopolitiikan tavanomaisia työkaluja, niin ei ole yllättävää, että oikeustoimia näitä tekoja vastaan pidetään sotatoimina (act of war) Venäjää vastaan.

Koska jokapäiväisessä toiminnassaan Kreml käyttää aktiivisesti korruptiota, järjestäytynyttä rikollisuutta, rahanpesua ja kyberhyökkäyksiä horjuttaakseen ja heikentääkseen länsimaisia instituutioita, on paras tapa vastata näihin petollisiin ja salakavaliin rötöstelyihin jyrkällä ja avonaisella länsimaisen lain soveltamisella. Jos länsimaiset hallitukset eivät ymmärrä vastuutaan käyttää epämilitaarisia aseitaan (oikeus-, finanssi- ja pakotetoimet) puolustaessaan maittensa turvallisuutta, eivät nämä ole tehtäviensä tasalla eivätkä sopivia kantamaan heille demokraattisesti annettuja vastuitaan. Toisin sanoen korruptio ja ylikansallinen rikollisuus ovat suurimpia uhkia länsimaiden turvallisuudelle ja näiden on opittava ottamaan nämä uhat vakavasti. Ne ovat Troijan hevosia, joiden avulla pyritään tuhoamaan länsimaat.

Kremlin eliitti saa hysteerisen kohtauksen aina, kun joku länsimaa soveltaa voimassa olevia lakejaaan venäläisiin rikoksentekijöihin. Tämä nähtiin esimerkiksi Litvinenkon tapauksen kohdalla, samoin Portugalin jalkapalloseuran rahanpesuasiassa sekä Espanjan kansainvälisessä pidätysmääräyksessä koskien noin 20 venäläistä ’liikemiestä’. Venäläiset tosin alkavat pikku hiljaa huomaamaan, että rötöstely tulee aina vain vaikeammaksi maailmalla.
 
Putte on taas hukassa? Loikkasiko mahdollisesti länteen Suomen reissun yhteydessä?

Venäläismediassa kohistaan taas Putinin katoamisesta – nähty viimeksi varmuudella Suomessa
http://yle.fi/uutiset/venalaismedia...__nahty_viimeksi_varmuudella_suomessa/9007622

Viimeisen kerran presidentti Putin on nähty tiedotusvälineiden edessä 1. heinäkuuta Naantalin Kultarannassa, kun hän oli tapaamassa presidentti Sauli Niinistöä.

Yleensä lähes päivittäin julkisuudessa esiintyvä presidentti Putin perui matkojaan ja katosi median edestä viimeksi keväällä 2015.

Silloin hän pysytteli julkisuudesta pois kymmenen päivän ajan eikä hänen olinpaikastaan tiedetty varmuudella mitään. Tuolloin Putinin poissaoloon ei annettu myöhemmin virallista selitystä.
 
Putte on taas hukassa? Loikkasiko mahdollisesti länteen Suomen reissun yhteydessä?

Venäläismediassa kohistaan taas Putinin katoamisesta – nähty viimeksi varmuudella Suomessa
http://yle.fi/uutiset/venalaismedia...__nahty_viimeksi_varmuudella_suomessa/9007622

Viimeisen kerran presidentti Putin on nähty tiedotusvälineiden edessä 1. heinäkuuta Naantalin Kultarannassa, kun hän oli tapaamassa presidentti Sauli Niinistöä.

Yleensä lähes päivittäin julkisuudessa esiintyvä presidentti Putin perui matkojaan ja katosi median edestä viimeksi keväällä 2015.

Silloin hän pysytteli julkisuudesta pois kymmenen päivän ajan eikä hänen olinpaikastaan tiedetty varmuudella mitään. Tuolloin Putinin poissaoloon ei annettu myöhemmin virallista selitystä.

mielestäni hän ei näyttänyt hyvinvoivalta Suomessa ollessaan. Olisiko sairastunut flunssaan tms. ? Hänen imagoonsa ei varmasti sovi kuumeisena esiintyminen. Voi olla, että kyseessä ei sen vakavampaa
 
Tai sitten on lomalla.

Venäläisen logiikalla ja epäluottamuksella on perinteisesti orgaaninen yhteytensä. Kerrotaan, että kun tsaari Nikolai I pyysi Preussin keisaria Fredrik Wilhelmiä lähettämään hänen avukseen kaksi kaartin aliupseerihierojaa, tämä kysyi hämmästyneenä:
"Miksi, sinullahan on tunnetusti hyvät hierojat?"
"Niin on, mutta koska he ovat venäläisiä, voin hierottaa itseäni vain selälläni maaten, jolloin voin katsoa koko ajan heitä silmiin". tsaari vastasi.
 
mielestäni hän ei näyttänyt hyvinvoivalta Suomessa ollessaan. Olisiko sairastunut flunssaan tms. ? Hänen imagoonsa ei varmasti sovi kuumeisena esiintyminen. Voi olla, että kyseessä ei sen vakavampaa

Lehdistötilaisuus teki minuun saman vaikutelman, Putin näytti levottomalta ja haluttomalta olemaan tilaisuudessa pitkään. 1500 kilometrin heittoa ei oikein kukaan tuntunut ymmärtävän, ja juttu 'taistelusta viimeiseen suomalaiseen' oli sellainen väsähtänyt putinismi jota hän kotimaassa viljelee muttei yleensä valtiovierailuilla. Varmaan flunssaa pukkasi, tai muuten vain stressiloman tarpeessa.
 
Lehdistötilaisuus teki minuun saman vaikutelman, Putin näytti levottomalta ja haluttomalta olemaan tilaisuudessa pitkään. 1500 kilometrin heittoa ei oikein kukaan tuntunut ymmärtävän, ja juttu 'taistelusta viimeiseen suomalaiseen' oli sellainen väsähtänyt putinismi jota hän kotimaassa viljelee muttei yleensä valtiovierailuilla. Varmaan flunssaa pukkasi, tai muuten vain stressiloman tarpeessa.
Tai korviin luetaan mitä pitää sanoa laiten kautta, meni rikki ja tuli tälläinen sekava siansaksaa 1500 km:sta.

Tossa Gessen "putin on keskinkertainen ihminen" on imartelua, minusta Putin on tyyppillinen tyhmähkö sosiopaatti. Putin ilman meikkia:
1kgAR+
 
Putte on taas hukassa? Loikkasiko mahdollisesti länteen Suomen reissun yhteydessä?

Venäläismediassa kohistaan taas Putinin katoamisesta – nähty viimeksi varmuudella Suomessa
http://yle.fi/uutiset/venalaismedia...__nahty_viimeksi_varmuudella_suomessa/9007622

Viimeisen kerran presidentti Putin on nähty tiedotusvälineiden edessä 1. heinäkuuta Naantalin Kultarannassa, kun hän oli tapaamassa presidentti Sauli Niinistöä.

Yleensä lähes päivittäin julkisuudessa esiintyvä presidentti Putin perui matkojaan ja katosi median edestä viimeksi keväällä 2015.

Silloin hän pysytteli julkisuudesta pois kymmenen päivän ajan eikä hänen olinpaikastaan tiedetty varmuudella mitään. Tuolloin Putinin poissaoloon ei annettu myöhemmin virallista selitystä.

Tässä Jari Tervon arvio aiheesta:

 
Mitähän Suomessa sanottaisiin jos joku toimittaja tekisi jutun jossa ihmettelisi miksei Niinistöä ole näkynyt julkisuudessa pariin päivään? Jutussa voitaisiin spekuloida johtuuko poissaolo vaikkapa flunssasta vai ovatko avaruusoliot mahdollisesti kaapanneet pressan.
 
Mitähän Suomessa sanottaisiin jos joku toimittaja tekisi jutun jossa ihmettelisi miksei Niinistöä ole näkynyt julkisuudessa pariin päivään? Jutussa voitaisiin spekuloida johtuuko poissaolo vaikkapa flunssasta vai ovatko avaruusoliot mahdollisesti kaapanneet pressan.

Jos Niinistö olisi perunut tapaamisia useamman kappaleen eikä perumisille olisi annettu mitään perusteltua syytä, voin olla aivan varma, että myös Suomessa ihmeteltäisi, että mikä Niinistöllä on tai missä hän on.

Putinin tapauksessa on tietenkin huomioitava se, että hän on globaalisti olennaisesti merkittävämpi henkilö, joten hänen tekemisiä seurataan todella tarkkaan ja selittämättömät tapaamisten perumiset (joita taisi olla 3 kpl) herättävät jo yksin kysymyksiä, etenkin kun Putinin kohdalla samaa on tapahtunut aiemminkin, eikä niihinkään ole aina saatu järkevää selitystä. Joten kun länsimediassa ihmetellään Putinin katoamista, on melkoisen varmaa, että "katoamisuutisesta" uutisoidaan myös Suomessa.

vlad
 
Miksi peruutukset pitää hoitaa näin salamyhkäisesti? Eikö sitä voi vain myöntää että muiden kuolevaisten lailla myös Venäjän presidentti voi sairastua flunssaan ja siksi estyä saapumasta tapaamisiin.
 
Miksi peruutukset pitää hoitaa näin salamyhkäisesti? Eikö sitä voi vain myöntää että muiden kuolevaisten lailla myös Venäjän presidentti voi sairastua flunssaan ja siksi estyä saapumasta tapaamisiin.

Tämä nimenomainen presidentti ei vaan sairastu mihinkään tavisten tauteihin. Aika huonosti tiikerillä ratsastavan tsaarin imagoon sopii esim. rankka naantalilaisista mansikoista saatu syöksyripuli.
 
Tämä nimenomainen presidentti ei vaan sairastu mihinkään tavisten tauteihin. Aika huonosti tiikerillä ratsastavan tsaarin imagoon sopii esim. rankka naantalilaisista mansikoista saatu syöksyripuli.
Putte ei silminäkijöiden mukaan monen vuoden syönyt eikä juonut mitään ulkomalaisilla vierailuilla. Hänen ruoka ja juomat tuodaan mukaan, jopa tavallista vetta. Hänen mukaan kulkevat kokit ja monta maistaja myrkytyksen estäämiseksi. Novo-Ogarevossa kaadettu kaikki puut ja iso alue palatsin ympärillä on kun aavikko.

Josif Stalin on käskenyt hitsata jopa tuuletusikkunat omissa datchoissa, jossa hän oleskeli yhtä paljon kun Kremlissa. Ja kaikki tämä vain sen takia että "johtaja" pelkkäsi että hänet myrkytetään salaisella kaasulla, jota diversantit olisivat voineet suunnatta taloihin kadulta.

Diktaattoreiden ja usurpaattoreiden yksinkertaisesti pakko tarttua kaikin keinoin omasta vallasta kuoleman saakka, samalla heillä esiintyy samat tendentiot ylikorostetulle turvallisuudelle ja vainoharhoon menevä epäily kaikkien lähellä olevien suhteen.
Kaikki tämä Putinin ylikorostettu turvallisuuden suojelu kustantavat veronmaksajat siellä ja se todellakin maksaa heille valtavasti.
http://uapress.info/ru/news/show/66395
 
Back
Top