Ilmastopsykoosi -ketju

Suomi on niin mitätön peluri täsää pelissä että mikää ei riipu meistä.

No ei, mutta osamme on kuitenkin kannettava.

En koe luopuneeni mistään, vaikka sähkön ostan "täysydin" -nimisenä eli ainakin voin uskoa sen olevan 100 % ilmastovapaata atomivoimaa. Aurinkopaneeli himoittaisi, mutta kun suunnitelmissa on talon vaihtaminen niin ei maksa vaivaa nykyiseen asennuttaa.

Biokaasu-Volvoilla olen ajanut liki 300 tkm ja nyt yhtenä ajopelinä sähköauto. Thaimaassa en ole koskaan käynyt.
 
Viimeksi muokattu:
No ei, mutta osamme on kuitenkin kannettava.

En koe luopuneeni mistään, vaikka sähkön ostan "täysydin" -nimisenä eli ainakin voin uskoa sen olevan 100 % ilmastovapaata atomivoimaa. Aurinkopaneeli himoittaisi, mutta kun suunnitelmissa on talon vaihtaminen niin ei maksa vaivaa nykyiseen asennuttaa.

Biokaasu-Volvoilla olen ajanut liki 300 tkm ja nyt yhtenä ajopelinä sähköauto. Thaimaassa en ole koskaan käynyt.
Tottakai. Taakka pitää vaan suhteuttaa kantajan kykyyn ja resursseihin, jottei itse kantaja kuole rasitukseen.
 
Aivan samoin ajattelen. Lisäksi, jos muu maailma on innostunut hiilineutraalista teknologiasta, on tyhmää olla ottamasta omaa siivua siitä.

Aivan.

Eduskuntavaaleissa kaksi - eivät päässeet läpi- kansanedustajaehokasta puhuivat sitä samaa mitä olen heillekkin paasannut. Lihaverojen sijaan tehokkaampia keinoja hoitaa ympäristöasioita olisi esim. päästää satamiin vain EU:n päästönormit noudattavia laivoja. Äkkiä alkaisi kiinnostamaan suomalainen laivanmoottoriteollisuus halpatuontimaiden laivoja kun maailman logistiikkamarkkinoita jaettaisiin uusiksi eurooppalaisille laivoille.

Toinen on vähän hankalampi. Mutta haittavero halpa tuotetuille vaatteille. Jolloin alkaisi taas kotimainen t-paita olla kilpailukykyinen burmassa vankityövoimalla tehdyn Adidaksen t-paidan kanssa. Ja kun tuon ajaisi EU:n tasolle, niin alkaisi hikipajoissa vaihtua materiaalit ja laadut parempaan. Ja HenkkaMaukat joutus miettimään mitä paskaa myymät

Kolme. Valtion, kuntien ja seurakuntien laitokset eivät saa ostaa muuta lihaa kuin sellaista joka on kasvatettu suomalaisia eläinsuojelulakeja noudattaen. Tippuisi tehorääkätty bloiri pois ruokalistalta
 
Viimeksi muokattu:
Uskoi ilmastonmuutokseen tai ei niin suurin osa sen torjunnasta on muutenkin viksua.

Ei oo keltään pois että tehtaat saastuttaa vähän. Tai että luonnonvaroja käytetään tehokkaasti ja materiaaleja kierrätetään.

Kyllä se on pois. Se on pois työllisyydestä, kun sääntelyllä tapetaan teollisuus tai ajetaan teollisuus muualle.

Jos ajatellaan ilmastopäästöjä, niin kasvihuonekaasut vaikuttavat globaalisti. Niiden vaikutus ei kohdistu tehtaan lähiympäristöön, vaan vaikutukset ovat maailmanlaajuiset. Happosateet taas ovat seurausta paitsi paikallisista niin myös satojen ja jopa tuhansien kilometrien päässä syntyvistä päästöistä, joten jälleen tarvitaan ylikansallista sääntelyä, jos ongelmaan halutaan puuttua tehokkaasti.

Lähinnä pienhiukkaspäästöt ovat jonkinlainen riski lähiympäristössä, mutta raskas teollisuus on Suomessa harvoin tiiviisti rakennetun asutusalueen tuntumassa. Toki esimerkiksi kaupunkiseutujen hiilivoimalat ovat tältä kantilta ei-toivottavia, ja niiden sulkeminen ilmastosyistä parantaisi jossakin määrin myös lähiympäristön tilaa.

Missä on järkeä, on vesistöihin laskettavien myrkkyjen monitoroinnissa ja rajoittamisessa. Järvet, joet ja Itämeri eivät ole tilavuudeltaan valtameriä. Sillä voi todella olla merkitystä, dumppaako paperitehdas elohopeaa vesistöihin tuotantonsa sivutuotteena. Ilmastoasioilla ja tällaisella paikallisella saastumisella ei tosin ole paljoakaan tekemistä toistensa kanssa, ja asiaan on jo kiinnitetty vähintäänkin tyydyttävästi huomiota. (Kaivosteollisuus poikkeuksena.)
 
Mielestäni tässä ilmastoasiassa on hyvin havaittavissa ideologian sokaisema kahtiajakautuminen. Kuulun itse niihin, jotka katselevat päivän menoa nimittäen sitä ilmastohysteriaksi, mutta koen havaitsevani, että kumpikin puoli asiassa on hyvällä asialla, muttei suostu millään edes yrittämään ymmärtää toista osapuolta. Tältä kannalta näen, että periaatteessa kokonaisuudessaan enemmän oikeassa on se osapuoli, joka suhtautuu varauksella ilmastorummutukseen.

Olisi hyvä ymmärtää, että vain toinen osapuoli ajaa kieltoja ja kajoamista toisen osapuolen elämäntapaan, joka ei objektiivisesti arvioiden todellakaan ole, etenkään Suomen mittakaavassa, juurisyy sille, että ihmiskunta toimillaan kiihdyttää ilmastonmuutosta. Onko siis kovinkaan suuri ihme, että oma viesti ei mene perille, jos ei nähdä metsää puilta, vaan lähdetään syyllistämään tavallisia ihmisiä aivan arkisissa asioissa, kun syypäät ja ratkaisut löytyvät jostain ihan muualta.

Täyssähkö vs 25l/100km kuluttavat RAMit eivät edusta sitä vaikuttavuudeltaan suurinta segmenttiä, vaan seuraavan vuosikymmenen suurin vaikuttaja liikenteen päästöihin tulee olemaan hybridi ja etenkin pistokehybridi. Täyssähköjen osuus alkanee ilman valtion keinotekoisia vaikuttamisia kasvamaan rajusti ensi vuosikymmenen loppua kohden. Norjan tilannetta ei rehellisesti ottaen voi pitää vertailukohtana siihen, miten muualla asia tulee menemään. Verotuksen, muun erityiskohtelun ja ETENKIN ostovoiman takia norjalaisilla on varaa ostella Tesla jos toinenkin, mutta realismiahan tämä ei tule Suomessa olemaan, jos verotus ei kokonaisuudessaan muutu radikaalisti.

Ajan itse pelkästään diesel-kalustolla ja kun ensisijaisen kulkineen vaihto tulee eteen tulevaisuudessa, uskon vahvasti valinnan osuvan pistokehybridiin. Toivoisin, että se kulkisi sähkön lisäksi Dieselillä, mutta viime vuosien kiisselipaniikki lienee tehnyt nämä toiveet täysin tyhjiksi. No, fiksu bensahybrisi ei liene kovin huono vaihtoehto, sikälimikälo kun polttomoottori on mitoitettu tarpeeksi suureksi, jotta polttoaineenkulutus ja tätä myötä oheistuotteena myös päästöt pysyy kurissa. Täyssähköauto ei valitettavasti minun ajosuoritteillani ole vielä realismia lähivuosina, mutta hybridillä pelkällä sähköllä päivittäinen asiointi tulee kyllä onnistumaan, jos range on lähempänä 100 kuin 50 kilsaa.

Jotta oma mielipide olisi vakavastiotettava, pitäisi hetkeksi pysähtyä miettimään että onko oma näkökanta sittenkään täydellinen ja ainoa oikea. Muutaman sähköautoilua markkinoineen keskustelijan argumentointi vaikuttaisi ohittavan koko joukon arjen realiteetteja, pohjaten myös suurelta osin seuraavan vuosikymmenen tuleviin sähköautomalleihin, mutta argumentoiden kuitenkin siten, että pitäis vaihtaa tässä ja nyt. Tai tämän vaikutelman itse ainakin olen saanut.

Täyssähköt tulevat olemaan hyvä vaihtoehto siellä, missä ajoprofiilit niihin sopivat, eli Ruuhka-Suomessa ja kaupunkien läheisyydessä. Kun akusto, latausverkosto ja -teknologia kehittyy, tulee tästä toki entistä parempi vaihtoehto entistä useammalle. Näillä alueilla liikenteen päästöt ovat myös suuremmassa asemassa terveydelle haitallisten päästöjen osalta, ollen siltikin tietysti kohtuullisen pieni ongelma. Vastaavasti valtateillä pitkin Suomea liikkuvien voidaan jatkossakin antaa suht rauhallisin mielin taittaa matkaa niillä kulkineilla, jotka heidän käyttöönsä ja talouteensa parhaiten sopivat.

Yksi kysymysmerkki on vielä se, miten sähköä liikenteen osalta aletaan tulevaisuudessa verottamaan ja myymään. Sähköautojen yleistyessä oletettavasti apajille kiirehtivät niin valtio kuin energiayhtiötkin, joten tähän kannattaa varautua liikkumisen kustannuksia räknätessä autonvaihtoa pohtiessaan.

Sinällään sähköautoilun ideologinen vastustaminen taas on myös vähintään kummallista, ellei suorastaan typerää. Toki asiassa on monia muttia, mutta näkisin, että kannattaisi ottaa hetki happea ilmastomääkimisen aiheuttamassa ärtymystilassa ja keskittyä kylmiin faktoihin: Milloin ja missä tilanteessa ajoneuvoni osittainen tai täyssähköisyys on minulle edullisin ja muiltakin kanteilta paras tai riittävän hyvä vaihtoehto.
 
Onko olemassa tietoa siitä paljonko perinteinen polttomoottorilla toimivan ja täyssähköisen auton valmistaminen tuottaa hiilijalan jälkeä? Onko tässäkin suhteessa etua jälkkimäisen hyväksi?
 
Jos ydinvoimaa olis rakennettu aikanaan tarvittava määrä meillä olisi enemmän teollisuutta jäljellä ja voisimme viedä enemmän energiaa ulos kuin ostamme sisään.
Itse katson energiaomavaraisuuden peruslähtökohtaksi johon pitää pyrkiä, sen päälle rakentuu kaikki muu hyvinvointi ja se aikanaan ryssittiin pahasti.
Olkiluotokin on täysi fiasko jonka taustoja olisi hyvä tutkia ja nyt on tulossa toinen ryssien kanssa.
Joskus on vaikea käsittää miten ihan perusasiat onnistutaan ryssimään tässäkin maassa täysin vailla pohjaa oleviin ideologioihin ja agendoihin päätökset perustaen,
Ja artisti maksaa.

Ts. Suomi olisi pitänyt ostaa energiaomavaraiseksi, kun Neuvostoliitto oli vielä pystyssä ja ydinvoiman rakentaminen toimi?
 
Ts. Suomi olisi pitänyt ostaa energiaomavaraiseksi, kun Neuvostoliitto oli vielä pystyssä ja ydinvoiman rakentaminen toimi?
Tuon lisäksi olisi pitänyt rakentaa ydinpolttoaineteollisuus Suomeen jos omavaraisuus olisi ollut tavoitteena, kaivokset, rikastuslaitokset jne...
 
Tuon lisäksi olisi pitänyt rakentaa ydinpolttoaineteollisuus Suomeen jos omavaraisuus olisi ollut tavoitteena, kaivokset, rikastuslaitokset jne...

Kirjaimellisessa tulkinnassa, kyllä. Olen kuitenkin jäänyt käsitykseen, että ydinpolttoaine ei ole järin spesifiä maittain, ts. venäläisvalmisteiseen voimalaan saisi polttoainetta muualtakin. Sitähän omavaraisuus tyypillisesti tarkoittaa tässä yhteydessä, riippumattomuutta Venäjästä.
 
Erikoiset luvut olet jostakin taikonut kun vertaa ylivoimaisesti myydyimmän hybridimerkin eli Toyotan hinnastoja.

Joo niin mutta Toyotan mallit joissa hintaero on pieni niin taitavat olla muita kuin pistokehybridejä? Pistokkeesta ladattavia minä ajattelin.

Netistä lainaus:
Mikä on erityisen yllättävää, vaikka vertailukohdaksi valitsee uuden pienipäästöisen keskikokoisen
henkilöauton, säästö esimerkiksi koeajamaamme Toyota C-HR:n eduksi on euroiksi muutettuna yli
400 euroa vuodessa, jos vuosittainen ajomäärä on 20 000 kilometriä. Joku voi pitää
summaa pienenä, mutta ainakin itse keksin tuhat parempaakin käyttökohdetta tuollaiselle summalle.

Omat ajoni ovat 15-20tkm. Tulis siis 400eur säästöä. Vuosittaiset verot ovat toki ajon aikana latautuvassakin hybridissä pienemmät kuin pelkässä bensa-autossa. Miten vakuutusmaksut? Entä huollot kun auton ikä on vaikkapa yli 5 vuotta?

Jälleenmyyntiarvoahan on vaikea arvata johtuen verottajasta. Jos pelkkä tekniikka ratkaisisi nin perusbensamallin arvo säilyisi paremmin yli 5 vuotta vanhana koska tekniikka on yksinkertaisempaa (täyssähköautoissa kaikkein yksinkertaisinta). Verottaja ja bensan hinta kääntää tilanteen toisin päin. Ja nyt ostettavilla hybridi- tai sähköautoillahan ei ajeta yli kymmentä vuotta - niistä tulee kuin kännyköitä. En minä usko siihen että noihin noin vaan vaihdetaan tilalle tarvikeakkuja tai osia. Autot vaihdetaan uusiin.

Sitten toinen Toyota, manuaali RAV4 vs hybrid automaatti RAV4. Kumpikaan ei ole pistokehybridi. Hintaeroa taitais olla 5000-6000eur. Ajan max. 20000km vuodessa. Kulutuksen ero 1.5 litraa satasella. Bensan hinnaksi vaikka 2 eur/l koska mistä seuraavasta hallituksesta tietää. Kolme tuhatta euroa / 100000km / 5 vuotta. Jos laskee tämänhetkisellä bensanhinnalla niin säästö jää vähäisemmäksi. Mutta ollaan pessimisejä, hintahan saattaa olla 5 vuoden kuluttua vaikka 2.5eur/litra.

Automaateilla hintaero neljä- viis tonnia riippuen kampanjoista.

Tämä kiinnostaa: onko bensan säästö 1.5 litraa(?) satasella tasaisessa mökille ajelussa vai korostuuko kaupunkiajo jossa on paljon pysähdyksiä? Kysyn kun juurikaan autoile kaupungissa.

Miltäs muilta valmistajilta on kestäviä nelivetoisia hybridejä?
Volvoissa taitaa olla edelleen malleja joissa yli 20 senttinen maavara?

Hankala olisi nyt uutta autoa ostaa. Viime syksynä oli hyviä tarjouksia. Samat nelivetofossiilimallit on nyt kaupassa vähintään kolme tonnia kalliimpia, esim. persumalli Discovery Sport ja muutama tonni muissakin Subarut, Nissanit (X-Trail onko edes myynnissä?). Nyt pitäis varmaan odotella. Daciastakaan ei ole isoa mallia.

Pitkäohjaamoinen avolava vois tietysti olla vaihtoehto. MP-palstalla kun ollaan :D
Ja ajattelen ympäristöä koko ajan.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se on pois. Se on pois työllisyydestä, kun sääntelyllä tapetaan teollisuus tai ajetaan teollisuus muualle.

Jos ajatellaan ilmastopäästöjä, niin kasvihuonekaasut vaikuttavat globaalisti. Niiden vaikutus ei kohdistu tehtaan lähiympäristöön, vaan vaikutukset ovat maailmanlaajuiset. Happosateet taas ovat seurausta paitsi paikallisista niin myös satojen ja jopa tuhansien kilometrien päässä syntyvistä päästöistä, joten jälleen tarvitaan ylikansallista sääntelyä, jos ongelmaan halutaan puuttua tehokkaasti.

Lähinnä pienhiukkaspäästöt ovat jonkinlainen riski lähiympäristössä, mutta raskas teollisuus on Suomessa harvoin tiiviisti rakennetun asutusalueen tuntumassa. Toki esimerkiksi kaupunkiseutujen hiilivoimalat ovat tältä kantilta ei-toivottavia, ja niiden sulkeminen ilmastosyistä parantaisi jossakin määrin myös lähiympäristön tilaa.

Missä on järkeä, on vesistöihin laskettavien myrkkyjen monitoroinnissa ja rajoittamisessa. Järvet, joet ja Itämeri eivät ole tilavuudeltaan valtameriä. Sillä voi todella olla merkitystä, dumppaako paperitehdas elohopeaa vesistöihin tuotantonsa sivutuotteena. Ilmastoasioilla ja tällaisella paikallisella saastumisella ei tosin ole paljoakaan tekemistä toistensa kanssa, ja asiaan on jo kiinnitetty vähintäänkin tyydyttävästi huomiota. (Kaivosteollisuus poikkeuksena.)

Pointtini oli kuitenkin se, että tietty ympäristön ajattelu lisää omaa elämän mukavuutta.

Kiitos kun tarkensit.
 
Jos asialle oikeasti halutaan jotain tehdä, niin ainoa järkevä ratkaisu on länsimaiden lätkäistä tuntuvat hiilitullit BRIC:seille ja kehitysmaille. Näillä nollattaisiin saastuttamalla hankittu hintakilpailuetu.

Jotta elinkustannukset eivät kohoaisi, niin luonnollisesti kerätyt rahat vähennettäisiin muusta verotuksesta.

Niin kauan kun tätä ei tehdä, niin kaikki muut toimet ovat tekopyhää moraaliposeerausta.
 
asialle oikeasti halutaan jotain tehdä, niin ainoa järkevä ratkaisu on länsimaiden lätkäistä tuntuvat hiilitullit BRIC:seille ja kehitysmaille. Näillä nollattaisiin saastuttamalla hankittu hintakilpailuetu.

En kiellä, etteikö hiilitulli voisi olla hyvä ratkaisu pidemmän päälle. Mites määrittely?

Kannattaa muistaa, että jos tullit asetetaan epäoikeudenmukaisiksi, ne voidaan nähdä puhtaasti kauppasotana, jolloin sille alkaa muodostumaan vastatoimia, mille on taas omat seurauksensa. Talouskoneisto on monimutkainen himmeli.
 
En kiellä, etteikö hiilitulli voisi olla hyvä ratkaisu pidemmän päälle. Mites määrittely?

Kannattaa muistaa, että jos tullit asetetaan epäoikeudenmukaisiksi, ne voidaan nähdä puhtaasti kauppasotana, jolloin sille alkaa muodostumaan vastatoimia, mille on taas omat seurauksensa. Talouskoneisto on monimutkainen himmeli.
Yksi, ei ihan niin pieni haaste on myös se, miten tullit yms. vaikuttaa kohdemaan oloihin.

Jos työ viedään, niin mikä on potentiaali suuremmille ongelmille?
 
Back
Top