Ilmastopsykoosi -ketju

Sykkoosia tai ei, elinympäristön elinkelpoisuus on mielestäni se juttu, johon tulisi pyrkiä vaikuttamaan. Ilmastonmuutos on vain osa tätä kokonaisuutta. Siihen pystymme vaikuttamaan ehkä jonkin verran, mutta muihin kriittisiin tekijöihin voisimme vaikuttaa huomattavasti enemmän. Se ei kuitenkaan ole muotia, koska yksi asia ja yksi totuus johdattelevat Laumaa. Ajan henki vaatii niin (varttuneemmat muistavat, mitä ajan henki vaati 60-luvun lopulla ja 70-luvulla).

Meidän kansallinen etumme on, että pysymme ympäristöystävällisen teknologian kehittämisessä kärjen tuntumassa ja että otamme sitä käyttöön siten, että emme ammu itseämme taloudellisesti omaan jalkaan. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että ei mennä uudistuksiin ideologia vaan käytännöllisyys ja arjen tekeminen edellä. Aatteen palossa ihmiskunta lienee suurimmat erheensä tehnyt.

Ihmisten lukumäärä tällä pallolla on liian suuri. Väestönkasvu tulee vielä lisäämään ainakin joitain vuosikymmeniä ahdinkoa ja lisäämään entisestään planetaarista ympäristökuormitusta. Miksi tähän ei haluta puuttua muuten kuin vähäväkisissä teollistuneissa maissa, kuten esim. Suomessa, joissa syntyvyys on muutenkin laskussa ja synnyttämättömyyteen päädytään ideologisista syistä (on todettava tosin myös se, että väestön hedelmällisyys on laskussa)? Sitten itketään kestävyysvajetta kun ikäpyramidi on väärin päin vinksollaan. No, tämä korjautuu kun meikäläisten ikäpolvi ajetaan sorvista suoraan luiskaan kulkematta eläkeruudun kautta.

Ympäristöystävällisen teknologian käyttöön ottaminen on pahimmin lapsenkengissä niissä valtioissa, joissa väestön määrä on suuri ja jonne on liputettu teollisuustuotantoa halvan työvoiman ja suurempien voittojen vuoksi. Ne tuottavat suurimmat sotkut ja saastuttavat ympäristöä. Samassa korissa ovat väestönkasvultaan suuret kehittyvät maat, jotka pyrkivät osille. Viereisessä korissa hautuvat väkirikkaat kerskakulutusmaat ja muuten vain välinpitämättömät sottaajakansakunnat. Meidän tulisi pyrkiä saamaan aikaan muutos näissä maissa. Yksin emme siihen pysty, vaan tarvitsemme valtavasti vipuvoimaa tueksemme. Ongelma on maailmanlaajuinen ja toimenpiteiden toteuttaminen pitää aloittaa sieltä, missä vene vuotaa eniten.
 
Viimeksi muokattu:
Se ei kuitenkaan ole muotia, koska yksi asia ja yksi totuus johdattelevat Laumaa. Ajan henki vaatii niin (varttuneemmat muistavat, mitä ajan henki vaati 60-luvun lopulla ja 70-luvulla).

Jos IPCC:n tuotokset olisivat puhtaasti poliittisia manifesteja (vs. ajan henki 60-70 luvuilla), olisin kanssasi samaa mieltä.
 
Sitran johtaja twiittaili että tarvitsisi mm. erään julkkisen apua "ilmastovastarinnan NUJERTAMISEEN"
Olisiko asenteessa vikaa? Öyhötyksellä, pelon lietsomisella, trollauksella ja pakolla ei saada mitään aikaiseksi.

Kaikkien on USKOTTAVA JA liityttävä samaan rintamaan. Uskominen on pääasia....tässä vaiheessa. Kerettiläiset kivitetään sosialistisessa metiassa ja luokitellaan houru-ukoiksi.

Poliittisia päätöksiä odottaessa ja sitä, että saavutetaan globaali kattavuus, edes siteeksi, siinä ehtii vielä niin ilmasto kuin maastokin muuttua pariin kertaan. Uskotaan sitä odottaessa. Uskolla väitetään siirrettävän vuoriakin.

Kyllä vaan on iso pala purtavaksi, ihmisellä on kusiaisen valtuuvvet.
 
Jos IPCC:n tuotokset olisivat puhtaasti poliittisia manifesteja (vs. ajan henki 60-70 luvuilla), olisin kanssasi samaa mieltä.
Ajan hengessä ei ole kyse tuotoksista, vaan niiden tulkinnasta ja siitä, kuinka Usko valjastetaan Sanoman auraksi. Ihmiskunnan historia on täynnään näitä tapahtumia milloin minkäkin uskon, aatteen tai asian varjolla. Joku saa valtaa ja joku hyötyy taloudellisesti siinä sivussa (@baikal ehtikin näköjään jo viittaamaan tähän).

Ja tällä en tarkoita, etteikö asioille pidä tehdä mitään vaan päinvastoin. Tässä vouhotuksessa ja kouhkaamisessa jätetään paljon konkreettista tekemättä, mutta pidetään kyllä isoa mekkalaa.
 
Ja tällä en tarkoita, etteikö asioille pidä tehdä mitään vaan päinvastoin. Tässä vouhotuksessa ja kouhkaamisessa jätetään paljon konkreettista tekemättä, mutta pidetään kyllä isoa mekkalaa.

Just näin, ihan just. Meuhkaaminen on valtavaa, teot olemattomat. Jopa he, tai ehkä juuri he, jotka meuhkaavat eniten, myös aiheuttavat isoimman ruman jäljen ilmastoon. Tossa on tuttavapariskunta korttelin päässä. Huutavat ja ulvovat töinään ilmastonmuutoksesta ja ylikuluttamisesta. Ja valehtelematta vetävät taivaalla kolme kaukomatkaa per vuosi, torppa lämpenee öljy-puu-sähkö-combolla, vaatteita ostetaan sitä tahtia, että ei entisiä ehditä neek afrikkakonttiin sulloa alta pois, syömiset on tuotu jostain helvetin kaukaa huitsinnevadasta ja pihassa köhöttää kaksi isoa dieselmaasturia. Osaavat minua väistää puheineen....olen kerran käännytystyön yhteydessä maininnut tästä olemattomasta sivuasiasta eli ne puheet ja teot.
 
En kiellä, etteikö hiilitulli voisi olla hyvä ratkaisu pidemmän päälle. Mites määrittely?

Kannattaa muistaa, että jos tullit asetetaan epäoikeudenmukaisiksi, ne voidaan nähdä puhtaasti kauppasotana, jolloin sille alkaa muodostumaan vastatoimia, mille on taas omat seurauksensa. Talouskoneisto on monimutkainen himmeli.
Tässä on kaksi eri aspektia:

1. Ohjaavuus: Tämän optimoiminen vaatisi käytännössä enemmän aikaa kuin juuri käyttämäni 2 minuuttia. Ilmaston kannalta hyvin ohjaavaan vaikutukseen päästäisiin jo yksinkertaisesti ottamalla vertailuluvuksi kunkin maan kyseisen teollisuuden keskimääräinen tuotanto/tuotettu co2. Hienojakoisemman asettaminen olisi käytännössä vaikeaa ja helposti kierrettävissä.

2. Oikeudenmukaiselta vaikuttaminen. Turha toivo. Ihan riippumatta siitä olisivatko tullit oikeudenmukaisesti asetettuja vai eivät, niin niitä pidettäisiin epäoikeudenmukaisina ja esimerkiksi Kiina puhisisi nyrkit pystyssä kauppasotaa. Loppujen lopuksi sillä ei ole kauppasodassa paljoa voitettavaa, koska se on nettoviejä ja sen yhteiskunnallinen vakaus riippuu vielä enemmän jatkuvasta talouskasvusta, kuin meillä. Kauppasodan suhteen voisi ihan rauhassa katsoa kortit.
 
Ydinvoima on turvallinen ja luotettava energiantuotantomuoto. Suomessa tulisi vakavasti miettiä kaukolämmön päästöjen vähentämistä pienillä ydinreaktoreilla (linkitin aihetta käsittelevän raportin tähän aiheeseen joku aika sitten). Valitettavasti ydinvoimaan suhtautuu nuivasti varsin moni ilmastonmuutoksesta paljon paasaava. Se ei herätä luottamusta.

HS: Ydinenergiaa tarvitaan osana ilmastotyötä

Ydinenergiaa tarvitaan osana ilmastotyötä
Suomen ydinvoimaosaamista arvostetaan laajalti, ja sitä kannattaa viedä maailmalle.


SUOMESSA on käyty vilkasta keskustelua ilmastopaneeli IPCC:n vaatimista, ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista, jotka liittyvät erityisesti kulutustottumuksiin ja hiilinieluihin. Ilmastonmuutosta torjuttaessa on myös tärkeää muistaa päästöttömien energiantuotantoteknologioiden rooli. Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatii globaalien hiilidioksidipäästöjen painamista nollaan noin 30 vuoden aikana. Toistaiseksi maailmanlaajuiset päästöt kasvavat vuosi vuodelta.

IPCC:n lokakuussa julkaiseman raportin pohjana on laaja joukko globaaleja skenaarioita, joissa on tehty oletuksia erilaisista tulevaisuuden kehityskuluista. Kehityskulkuja on arvioitu päästöihin vaikuttavien tekijöiden – kuten väestönkasvun, talouskasvun ja teknologioiden kehityksen – näkökulmasta.

IPCC esittää, että fossiilisten polttoaineiden käytön pitäisi vähentyä rajusti. Esimerkiksi kivihiilen käytön tulisi vähentyä globaalisti skenaariosta riippuen 73–97 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Öljyn käytön puolestaan pitäisi vähentyä 32–87 prosenttia.

Uusiutuvan energian määrä kasvaa skenaarioissa voimakkaasti. Muun uusiutuvan energian kuin biomassan osuus 8–13-kertaistuisi vuoteen 2050 mennessä. Biomassan käytön ennakoitu laajuus vaihtelee suuresti eri skenaarioiden välillä, pienestä vähenemästä nelinkertaistumiseen.

RAPORTIN yhteenvedon skenaarioissa ydinvoiman määrä kasvaa 60–100 prosenttia vuodesta 2010 jo vuoteen 2030 mennessä ja 100–500 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Ydinenergia on tasaisesti käytettävissä olevaa perustuotantoa, joka sopii ominaisuuksiensa puolesta korvaamaan fossiilista sähköntuotantoa ilman muutoksia energiajärjestelmässä. Perustuotannon korvaamista tuuli- ja aurinkosähköllä ei ole suuressa mittakaavassa toteutettu vielä missään.

Ydinenergialla voi olla tärkeä rooli monissa päästöjen kannalta tärkeissä maissa. Se tukee muun järjestelmän luotettavaa toimintaa ja osaltaan mahdollistaa uusiutuvan energian lisäämisen ja voimakkaat päästövähennykset. Ydinenergian käytön vaatimasta osaamisesta on huolehdittava, ja tähän liittyen tehdään kansainvälistä yhteistyötä muun muassa YK:ssa.

Ydinenergia tarjoaa mahdollisuuksia myös Suomelle. Suomi on korkean ydinvoimaosaamisen maa, ja suomalaisten ydinvoimalaitosten käyttöosaaminen on maailman huippua. Meidän viranomaisiamme arvostetaan laajasti. Suomi on myös edelläkävijä käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvissä ratkaisuissa.

Kaikkea tätä osaamista voidaan ja tulee viedä maailmalle. Suomalaisen osaamisen vientiä voidaan kasvattaa moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna: laitostoimittajista riippumattomille osaajille, joilla on näyttönä pitkä käyttökokemus, on kysyntää.

PANOSTUKSET ydinenergia-alan koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen on säilytettävä, jotta turvallinen käyttö jatkossakin varmistetaan ja jotta ydinvoima-ala saa käyttöönsä uusimman teknologian kustannustehokkuutensa parantamiseksi. Virtuaaliteknologiaa hyödynnetään jo nyt kunnossapito- ja käyttöhenkilökunnan koulutuksessa ja työtehtävissä. Digitalisaatiota on lisätty, ja 3d-teknologia tuo tulevaisuudessa kustannustehokkuutta vanhentuvien komponenttien valmistukseen.

Teknologian kehityksen kärjessä pysyminen mahdollistaa sen, että uusia ydinvoimalaitostyyppejä – kuten moduulirakenteisia pieniä laitoksia – voidaan rakentaa jo 2020-luvulla lämmön sekä yhdistetysti sähkön ja lämmön tuotantoon. Etenkin kaupunkien lämmöntuotannossa päästöjen vähentämistavoitteet ovat tiukkoja ja uusia innovaatioita tarvitaan. Myös lainsäädäntöä on päivitettävä.

SUOMEN energiatuotannon ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että meillä on laaja valikoima erilaisia kestäviä ja hiilivapaita energiantuotantomenetelmiä. Ydinenergia on oleellinen osa Suomen energiantuotannon keinovalikoimaa päästöjen vähentämisen ja häiriöttömän energian saannin turvaamiseksi kustannustehokkaasti.

Sanna Syri ja Satu Helynen

Syri on energiatekniikan ja energiatalouden professori Aalto-yliopistossa ja Helynen ydinturvallisuustutkimusalueen johtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT oy:ssä.

pkeijfp8u9l21.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ydinvoima on turvallinen ja luotettava energiantuotantomuoto. Suomessa tulisi vakavasti miettiä kaukolämmön päästöjen vähentämisestä pienillä ydinreaktoreilla (linkitin aihetta käsittelevän raportin tähän aiheeseen joku aika sitten). Valitettavasti ydinvoimaan suhtautuu nuivasti varsin moni ilmastonmuutoksesta paljon paasaava. Se ei herätä luottamusta.

HS: Ydinenergiaa tarvitaan osana ilmastotyötä

Ydinenergiaa tarvitaan osana ilmastotyötä
Suomen ydinvoimaosaamista arvostetaan laajalti, ja sitä kannattaa viedä maailmalle.


SUOMESSA on käyty vilkasta keskustelua ilmastopaneeli IPCC:n vaatimista, ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista, jotka liittyvät erityisesti kulutustottumuksiin ja hiilinieluihin. Ilmastonmuutosta torjuttaessa on myös tärkeää muistaa päästöttömien energiantuotantoteknologioiden rooli. Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatii globaalien hiilidioksidipäästöjen painamista nollaan noin 30 vuoden aikana. Toistaiseksi maailmanlaajuiset päästöt kasvavat vuosi vuodelta.

IPCC:n lokakuussa julkaiseman raportin pohjana on laaja joukko globaaleja skenaarioita, joissa on tehty oletuksia erilaisista tulevaisuuden kehityskuluista. Kehityskulkuja on arvioitu päästöihin vaikuttavien tekijöiden – kuten väestönkasvun, talouskasvun ja teknologioiden kehityksen – näkökulmasta.

IPCC esittää, että fossiilisten polttoaineiden käytön pitäisi vähentyä rajusti. Esimerkiksi kivihiilen käytön tulisi vähentyä globaalisti skenaariosta riippuen 73–97 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Öljyn käytön puolestaan pitäisi vähentyä 32–87 prosenttia.

Uusiutuvan energian määrä kasvaa skenaarioissa voimakkaasti. Muun uusiutuvan energian kuin biomassan osuus 8–13-kertaistuisi vuoteen 2050 mennessä. Biomassan käytön ennakoitu laajuus vaihtelee suuresti eri skenaarioiden välillä, pienestä vähenemästä nelinkertaistumiseen.

RAPORTIN yhteenvedon skenaarioissa ydinvoiman määrä kasvaa 60–100 prosenttia vuodesta 2010 jo vuoteen 2030 mennessä ja 100–500 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Ydinenergia on tasaisesti käytettävissä olevaa perustuotantoa, joka sopii ominaisuuksiensa puolesta korvaamaan fossiilista sähköntuotantoa ilman muutoksia energiajärjestelmässä. Perustuotannon korvaamista tuuli- ja aurinkosähköllä ei ole suuressa mittakaavassa toteutettu vielä missään.

Ydinenergialla voi olla tärkeä rooli monissa päästöjen kannalta tärkeissä maissa. Se tukee muun järjestelmän luotettavaa toimintaa ja osaltaan mahdollistaa uusiutuvan energian lisäämisen ja voimakkaat päästövähennykset. Ydinenergian käytön vaatimasta osaamisesta on huolehdittava, ja tähän liittyen tehdään kansainvälistä yhteistyötä muun muassa YK:ssa.

Ydinenergia tarjoaa mahdollisuuksia myös Suomelle. Suomi on korkean ydinvoimaosaamisen maa, ja suomalaisten ydinvoimalaitosten käyttöosaaminen on maailman huippua. Meidän viranomaisiamme arvostetaan laajasti. Suomi on myös edelläkävijä käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvissä ratkaisuissa.

Kaikkea tätä osaamista voidaan ja tulee viedä maailmalle. Suomalaisen osaamisen vientiä voidaan kasvattaa moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna: laitostoimittajista riippumattomille osaajille, joilla on näyttönä pitkä käyttökokemus, on kysyntää.

PANOSTUKSET ydinenergia-alan koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen on säilytettävä, jotta turvallinen käyttö jatkossakin varmistetaan ja jotta ydinvoima-ala saa käyttöönsä uusimman teknologian kustannustehokkuutensa parantamiseksi. Virtuaaliteknologiaa hyödynnetään jo nyt kunnossapito- ja käyttöhenkilökunnan koulutuksessa ja työtehtävissä. Digitalisaatiota on lisätty, ja 3d-teknologia tuo tulevaisuudessa kustannustehokkuutta vanhentuvien komponenttien valmistukseen.

Teknologian kehityksen kärjessä pysyminen mahdollistaa sen, että uusia ydinvoimalaitostyyppejä – kuten moduulirakenteisia pieniä laitoksia – voidaan rakentaa jo 2020-luvulla lämmön sekä yhdistetysti sähkön ja lämmön tuotantoon. Etenkin kaupunkien lämmöntuotannossa päästöjen vähentämistavoitteet ovat tiukkoja ja uusia innovaatioita tarvitaan. Myös lainsäädäntöä on päivitettävä.

SUOMEN energiatuotannon ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että meillä on laaja valikoima erilaisia kestäviä ja hiilivapaita energiantuotantomenetelmiä. Ydinenergia on oleellinen osa Suomen energiantuotannon keinovalikoimaa päästöjen vähentämisen ja häiriöttömän energian saannin turvaamiseksi kustannustehokkaasti.

Sanna Syri ja Satu Helynen

Syri on energiatekniikan ja energiatalouden professori Aalto-yliopistossa ja Helynen ydinturvallisuustutkimusalueen johtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT oy:ssä.

pkeijfp8u9l21.jpg
Ydinvoima ei ole ratkaisu mihinkään lyhyellä aikavälillä. Esim. Olkiluoto 3 haki lupaa vuonna 2000 ja rakentaminen alkoi 2005. Viimeksi huhtikuussa Yle kertoi käyttöönoton viivästymisestä Yle uutiset ... Hanhikivi 1 projekti alkoi kompastellen, ensin omistajaongelmia, sitten luvan edellyttämiä papereita toimitettiin vajavaisina tai myöhässä. Ross-Atom uskoo voimalan tuottavan sähköä vuonna 2028. Kovin nopeasti ei näistä ole apua.

Mitä modulirakenteisiin voimaloihin tulee, niitä ei käytännössä ole olemassa.
 
Ydinvoima ei ole ratkaisu mihinkään lyhyellä aikavälillä. Esim. Olkiluoto 3 haki lupaa vuonna 2000 ja rakentaminen alkoi 2005. Viimeksi huhtikuussa Yle kertoi käyttöönoton viivästymisestä Yle uutiset ... Hanhikivi 1 projekti alkoi kompastellen, ensin omistajaongelmia, sitten luvan edellyttämiä papereita toimitettiin vajavaisina tai myöhässä. Ross-Atom uskoo voimalan tuottavan sähköä vuonna 2028. Kovin nopeasti ei näistä ole apua.

Mitä modulirakenteisiin voimaloihin tulee, niitä ei käytännössä ole olemassa.

Ilmastomuutokseen tulee vaikuttaa myös pitkällä aikavälilä. Modulaaristen ydinvoimaloiden suurin käyttäjä on US Navy. Käytössä 1950-luvun alusta (66 vuotta) alkaen ilman ainoakaan pahempaa onnettomuutta. Ydinkaukolämpökin on jo kokeiltu Ruotsissa ja Venäjällä.

Jos olisin ilmastodiktaattori, käynnistäisin Tallinnan tunnelien ja Jäämeren radan haaveilujen sijaan pienten reaktorien sarjatuotannon Suomessa.
 
Ydinvoima ei ole ratkaisu mihinkään lyhyellä aikavälillä. Esim. Olkiluoto 3 haki lupaa vuonna 2000 ja rakentaminen alkoi 2005. Viimeksi huhtikuussa Yle kertoi käyttöönoton viivästymisestä Yle uutiset ... Hanhikivi 1 projekti alkoi kompastellen, ensin omistajaongelmia, sitten luvan edellyttämiä papereita toimitettiin vajavaisina tai myöhässä. Ross-Atom uskoo voimalan tuottavan sähköä vuonna 2028. Kovin nopeasti ei näistä ole apua.

Mitä modulirakenteisiin voimaloihin tulee, niitä ei käytännössä ole olemassa.
Olkiluoto 3 on ollut poikkeuksellisen hidas ydinvoimaprojekti, mutta kannattaa pitää mielessä se, että jos Olkiluoto 3 saadaan tuottamaan sähköä vuonna 2020 (eli pahasti myöhässä): Olkiluoto 3 on silti nopeampi tai suunnilleen yhtä nopea tapa lisätä vähähiilisen energiantuotantoa kuin Tanskan tuulivoimaprojekti!

Maailman nopeimmat päästövähennykset on tehty ydinvoimalla. Tämä siitä huolimatta, että tavoitteena ei edes ollut päästövähennykset. Jos ydinvoima on liian hidasta, niin uusiutuvat ne vasta hitaita onkin. Pienydinreaktoreita ei välttämättä tarvitse pitkään odottaa.
 
Haluaisinpa tietää minkä kabinettipelin tuloksena Fortumille ei myönnetty ydinvoimalupaa silloin aikoinaan. Vihreitäkö saa kiittää? Olisi meinaan toinen iso reaktori jo loppusuoralla... No, nyt ne rahat on huolella "sijoitettu" Venäjän infraan. Niin, ja Saksan hiilivoimaan.

Toivottavasti Fennovoima saa sen reaktoriprojektinsa nyt vihdoin liikkeelle, on mukana mahorkkaa tai ei. Ainakin ydinvoima tulisi nykyaikaisesta voimalasta Suomen rajojen sisällä.
 
Miten tällaisten pienreaktorien turvallisuus taataan? Voisi luulla, että ne olisivat houkuttelevia kohteita terroristeille.
 
Miten tällaisten pienreaktorien turvallisuus taataan? Voisi luulla, että ne olisivat houkuttelevia kohteita terroristeille.

Käytännössä vaikkapa bensarekat ja muut kemikaalikuljetukset lienevät houkuttelevampi kohde. Haluttaessa SMR voidaan laittaa vaikka kallion sisälle tai linnoittaa niin vahvasti, ettei lekoiskukaan vaikuta. Muuten toki normaalit vartiointi- ja suojausjärjestelyt pelannevat ihan hyvin.
 
Tietääkseni nämä on sillä tapaa suunniteltu, että vaikka haluaisi tehdä pahojaan, niin se ei ihan helpolla onnistu. Ruotsalaisen SECURE kaukolämpöydinreaktorin suunnittelulähtökohtana oli se, että terroristit soluttautuvat laitoksen työntekijöihin. Asiaa on varmasti mietitty, mutta en tiedä yksityiskohdista.
 
Käytännössä vaikkapa bensarekat ja muut kemikaalikuljetukset lienevät houkuttelevampi kohde. Haluttaessa SMR voidaan laittaa vaikka kallion sisälle tai linnoittaa niin vahvasti, ettei lekoiskukaan vaikuta. Muuten toki normaalit vartiointi- ja suojausjärjestelyt pelannevat ihan hyvin.

Mitä ovat normaalit vartiointi- ja suojausjärjestelyt? Olen ymmärtänyt, että monet sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitokset ovat etäoperoituja. Voidaanko luottaa fyysisten turvajärjestelyjen hidastusvaikutukseen, kun nykyisissä ydinvoimaloissa turvajärjestelyihin kuuluu mm. aseistetun turvahenkilöstön läsnäolo kohteessa?
 
Mitä ovat normaalit vartiointi- ja suojausjärjestelyt? Olen ymmärtänyt, että monet sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitokset ovat etäoperoituja. Voidaanko luottaa fyysisten turvajärjestelyjen hidastusvaikutukseen, kun nykyisissä ydinvoimaloissa turvajärjestelyihin kuuluu mm. aseistetun turvahenkilöstön läsnäolo kohteessa?

Aseistettujen vartiomiestenkin käyttö tuskin olisi hirvittävän kallista, ei niitä SMR:iä niin hirvittävän monta Suomeen tarvitsisi. Tilaahan nuo eivät kovin paljon vaadi. PK-seudulla sellaiset voisi laittaa Santikseen ja Upinniemeen, Turun seudulla Pansioon...
 
Yksityisautoilun merkitys ilmastolle on varsin pieni, tai vieläkin vähäisempi. Se on kuitenkin yksi helpoimmista tavoista, jolla yksittäinen ihminen voi vaikuttaa asioihin.

Olisiko yksi tapa vähentää dieselautojen ympäristövaikutuksia biodieselin verotuksen muuttaminen? Tällä tavalla dieselautojen päästöt saataisiin putoamaan murto-osaan, saman tien, ilman muutoksia ajoneuvokalustoon.

Myös kaasuautojen verotusta voisi mulkkailla, koska kaasuautot ovat käsittääkseni Suomen oloihin parhaiten soveltuva nk ympäristöä säästävä moottoriteknologia.
 
Back
Top