Ilmastopsykoosi -ketju

Ei nyt ihan noin. Suunnilleen 30-40 prosenttia intialaisista on kasvissyöjiä (Wiki). Saman lähteen mukaan sekasyöjistäkin alle 30 prosenttia syö lihaa säännöllisesti. Aika isoja prosenttilukuja, IMHO.

Tosin en tiedä, onko "lihansyöjäksi" vaihtaminen realistista intialaisille. Sekin on aika epäterveellistä, jos ei ole varaa syödä riittävästi lihaa, vaan kuolee itse aiheutettuun nälänhätään.

Mutta siis, mielestäni on ihan mahdollista, että intialaisten ruokatottumukset ovat osavastuussa maan menestymättömyydestä, kuten @Bushmaster alkujaan esitti. Jokseenkin huolestuttavaa on mm. hiilihydraattien suhteettoman suuri osuus:



https://thesouthasianidea.wordpress.com/2009/01/27/why-indians-are-stressed-and-unhealthy/



Joo, näin taisi tapahtua. Ihmeellistä kyllä, jos/kun ilmoitus ei tule jälkikäteen viestiin muokatusta tagista. Mutta laitoin sentään @-merkin, eikö se ole edistystä? :)

Se on hyvä, että laitoit, kiitos siitä :)

Harmi, ettei Tetra jäänyt täydentämään asiaa. Mutta, on hyvä huomata muutama asia.
  • Miten uskottavaa on, että kasvissyönti on syypää Intian ongelmiin, jos 2/3 väestöstä ei kuitenkaan ole kasvissyöjiä?
  • Intian ravitsemuksellisina ongelmina ovat toisaalta aliravitsemus ja toisaalta sitten lihavuus mm. voin, vehnän ja riisin käytön takia. Tämä on kuitenkin eri asia, kuin mihin @Bushmaster viittasi (eli kasvissyönti)
  • On hyvä ymmärtää kasvissyönnin ja vegaaniuden ero. Intialaiset kasvissyöjät ovat sekasyöjiä, eivät puhtaita vegaaneja. Intialaiset käyttävät mm. runsaasti maitotaloustuotteita (voita, jogurttia, juustoja) ja saavat sieltä esim. sitä CLA:ta. Se laittamasi mielipidekirjoitus käsitteli käytännössä vegaaniutta.
 
https://roskasaitti.wordpress.com/2016/06/16/iso-naula-ikiroutapelottelun-arkkuun/

Iso naula ikiroutapelottelun arkkuun
16.6.2016 · by ristoi · in Ilmastonmuutos, Ilmastotiede, Ympäristö. ·

atmosphericmethane_tekstein.jpg

Kuva 1. Metaanipitoisuudet ilmakehässä maan pinnalla.Kuvalähde: Wikipedia

Exeterin yliopisto on julkaissut lehdistötiedotteen tutkijoidensa johtamasta laajasta ikirouta-alueiden metaanipäästötutkimuksesta (Linkki). Olennainen tulos tutkimuksessa oli, että metaanipäästöt ilmakehään ovat mitättömiä anaerobisissa märissä olosuhteissa ja olemattomia hapekkaissa kuivissa olosuhteissa. Tutkielmasta uutisoi myös Science Daily em. lehdistötiedotteen kopiolla (Linkki). Ehkäpä tuon olennaisen tuloksen häivyttämiseksi tutkijat puhuvatkin etupäässä vain hiilipäästöistä, jotka siis tarkoittavat pääosin hiilidioksidipäästöjä. Viime vuodelta oleva kuva 1 kertoo samaa asiaa: metaania ei tulvi erityisesti ilmakehään ikirouta-alueilta.

mlo_ch4_ts_obs_03437.png

Kuva 2. Ilmakehän metaanipitoisuuden aikasarja. Kuvaviite: By NOAA – http://www.esrl.noaa.gov/gmd/dv/iadv/graph.php?code=MLO&program=ccgg&type=tsParameter: Methane (CH4)Data Type: In-situData Frequency: Monthly AveragesTime Span: AllRaw Data (updated annually every April, so recent data is not represented): ftp://aftp.cmdl.noaa.gov/data/trace...e/mlo/ch4_mlo_surface-insitu_1_ccgg_month.txt, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=17730540

Kuva 2 kertoo, että ilmakehän metaanipitoisuuden kohoaminen ilmakehässä on nyt palannut 90-luvun tahtiin pienen tauon jälkeen. Metaani on kaiketi ilmakehässä paljon hyödyttömämpi aine kuin hiilidioksidi, joten päästöjen rajoittaminen saattaisi ollakin aiheellista. Kuvan 1 perusteella pahimmat ilmakehän metaanilähteet sijaitsevat kurdialueella päin ja toisaalta Argentiinassa. Kaukana ikiroudasta joka tapauksessa ovat nämä päästölähteet.

Kun tutkielman mukaan hiilidioksidia vapautuu ikirouta-alueilta sitä enemmän, mitä enemmän ne lämpenevät, niin tämä antaa mielenkiintoisen lisän siihen vanhaan havaintoon, että arktiset alueet vihertyvät (Linkki). Tässähän on melko selvästi mekanismi, missä niukkuusravinne joutuu suoraan nälkäisen ”suuhun”, tarkemmin sanottuna ilmarakoon.

Ikirouta ei vaikuta pelotteluista huolimatta olevan mikään erityinen metaanilähde. Vapautuva metaani hapettuu helposti maan pintakerroksissa kasvien tarvitsemaksi hiilidioksidiksi ja toisaalta virtaa kylmissä olosuhteissa mereen ja hapettuu sitten siellä. Kokonaisuutena metaania on ilmakehässä oletettuun luonnontilaan verrattuna runsaasti ja lisäys johtuu hyvin todennäköisesti ihmistoiminasta. Ehkäpä metaanipäästöjä aletaan vähentämään, jos nyt lopultakin ikiroutaharhasta vapaudutaan?

Linkkejä

http://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate3054.html (Linkki) Tutkielman tiivistelmä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_methane (Linkki) Artikkeli ilmakehän metaanista englanniksi.

 
Ilmastotutkijalta meni usko tietokonepohjaisiin ilmastomalleihin
12.7.2016 08:27 Antero Ollila

http://aveollila.puheenvuoro.uusisu...eni-usko-tietokonepohjaisiin-ilmastomalleihin


  • Kuva 1. Ilmastomallit ja todellinen lämpötilakehitys
Motto: NIhil in verbis - ominia probate: Älä luoata pelkkään puheeseen, testaa kaikkea
regular_smile.png


Hollantilainen tutkija Alexander Bakker on tehnyt Vrijen yliopistossa Hollanissa väitöskirjan nimeltä “The Robustness of the Climate Modelling Paradigm” eli vapaasti suomennettuna ”Ilmastomallien esitystavan toimivuus”. Bakkerin on työskennellyt kahdeksan vuotta ilmastomallien parissa laitoksessa nimeltä ”Royal Netherlands Meteorological Institute” eli Suomen Ilmatieteenlaitosta vastaavassa paikassa. Hän on siis nähnyt hyvin läheltä, mistä ilmastomallien kehittämisessä on kysymys.

Ilmastomalleilla tarkoitetaan tässä yhteydessä valtavia tietokonepohjaisia ilmastomalleja, joiden lyhenne on GCM. Tällä lyhenteellä on nykyisin kaksi erilaista kirjoitustapaa, mutta ne tarkoittavat samaa asiaa: General Circulation Models (Yleisen kiertoliikkeen mallit) tai Global Climate Models (Maailmanlaajuiset ilmastomallit). Laajimmissa malleissa saattaa olla vielä kaksi kirjainta enemmän eli AOGCM. Tässä lyhenteessä on sanat Atmosphere (Ilmakehä) ja Ocean (Valtameri), jotka kuvaavat mallien ominaisuutta ottaa huomioon ilmakehän ja merien vuorovaikutus. Käytän jatkossa lyhennettä GCM kuvaamaan yleisesti tietokonepohjaisia ilmastomalleja.

Koska GCM-mallit ovat kaikkein järeimpiä yrityksiä kuvata ilmaston lämpenemisen syitä ja seurauksia, niin saattaa syntyä käsitys, että ne ovat myös kaikkein tarkimpia laskettaessa ihmisen aiheuttamaa yleistä lämpenemistä. Nyt on kuitenkin niin, että näissä malleissa ei käytetä spektrianalyysitekniikkaa kasvihuonevaikutuksien laskemisessa, vaan ne hyödyntävät yksinkertaisemmilla malleilla saatuja spektrianalyysitekniikan tuloksia. Syynä on se, että laskentakapasiteetti ei toistaiseksi riitä tähän tehtävään. GCM-mallit kattavat koko ilmakehän 3-dimensionaalisessa muodossa.

Mikä sai Bakkerin niin kriittiseksi näiden GCM-mallien suhteen, että hän päätti tehdä siitä väitöskirjan? Hän kertoo kohdanneensa säännöllisesti GCM-mallien tuottamia ongelmia poikkeamien (bias) muodossa (Huom! poikkeama on tieteellinen termi, jonka puhekielinen vastine on virhe). Lähes aina mallien virhe oli suurempi kuin itse mallien tuottama ilmaston muutos eli virhe oli yli 100%. Bakkerin työnä oli tehdä jotain hyödyllistä näille virheille eli yrittää poistaa ne.

Bakker pani merkille myös kaksi perustavaa laatua olevaa seikkaa, joiden varaan näitä GCM-malleja rakennetaan. Monimutkaisia malleja pidetään parempina, koska ne sisältävät enemmän fysikaalisia riippuvuuksia ja sitä kautta enemmän takaisinkytkentöjä. Toisaalta uusia monimutkaisempia malleja pidetään sitä luotettavimpina, mitä lähemmäs niiden tulokset sattuvat vanhoja yksinkertaisia malleja! Ei kuulosta kovin tieteelliseltä. Mallien virityksessä on painavimpana tekijänä, että ne saadaan istumaan mahdollisimman hyvin ilmakehän yläosassa (Top of the Atmosphere) vallitseviin säteilymääriin. Tämä johtuu siitä, että GCM-malleissa ei oleteta juurikaan muutoksia auringon säteilymäärässä ja sen vuoksi maapallon avaruuteen säteilemän määrän tulee pysyä vakiona vastaten auringosta tulevaa säteilymäärää. Väitöskirjassaan Bakker yksilöi näitä asioita tarkemmin, miksi hänen mielestään GCM-mallit ovat joutuneet kriisiin.

GCM-mallien ongelmat tulevat esiin tänä päivänä siinä, kuinka näiden mallien antamat lämpenemisarvot poikkeavat merkittävästi todellisesta maapallon lämpötilasta. Hans von Storch Max Planck Instituutista on työryhmänsä kanssa julkaissut tutkimusraportin, jonka mukaan 22 GCM-mallia antoivat vuosivälille 1998-2012 lämpötilaennusteen, joka oli paikkansapitävä alle 2%:n todennäköisyydellä. Tämän seikan voi jokainen havaita pelkästään silmäilemällä oheista Kuvaa 1, jossa on 44 GCM-mallin ennusteet. Kuvan mukaan GCM-mallien antama keskimääräinen virhe mitattuun lämpötilanousuun 0,85 astetta verrattuna vuonna 2014 on luokkaa 0,65 astetta eli 75%. Muistutan myös siitä, että IPCC:n yksinkertaisen mallin virhe vuoden 2015 lopussa oli jo 47 %.

Bakker tuo myös esiin varsin yksinkertaisen seikan, miksi GCM-mallit antavat vielä suurempia ennusteita lämpötilan nousulle kuin IPCC:n yksinkertainen malli. Asian voi pelkistää yksinkertaiseen yhtälöön pintalämpötilan ja ilmastopakotteen välille:

dTs = CSP * RF,

jossa dTs on pintalämpötilan muutos, joka aiheutuu ilmakehän ylärajalla tapahtuneelle säteilypakotteen (RF) muutokselle. IPCC ilmoittaa raporteissaan, että ilmastoherkkyysparametri on käytännössä vakio 0,5 K/(W/m2). Ilmastoherkkyys tarkoittaa maapallon pintalämpötilan muutosta, kun hiilidioksidin eli CO2:n pitoisuus kaksinkertaistuu arvosta 280 ppm arvoon 560 ppm. Esimerkiksi IPCC:n ilmastoherkkyys saadaan kertomalla CO2:n säteilypakotteen arvo 3,71 W/m2 CSP:n arvolla 0,5 K(/W/m2), jonka tulos on 1,85 astetta.

Myös GCM-mallien CO2-säteilypakotteen keskiarvo on 3,7 W/m2, mutta mallien ilmastoherkkyysparametrin keskimääräinen arvo on 1,0 eli kaksinkertainen IPCC:n malliin verrattuna. Tästä johtuu, että mallien laskema lyhytaikainen ilmastoherkkyys on keskimäärin 1,8 astetta, mutta tasapainotilan ilmastoherkkyys onkin lähes kaksinkertainen eli keskimäärin 3,2 astetta. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää positiivista takaisinkytkentää pitkällä aikavälillä, jotta lämpeneminen näyttää entistä suuremmalta. Tätä arvoa yleensä käytetään, vaikka se mallien mukaankin tapahtuu vasta satojen vuosien päästä. Syynä tähän käytäntöön on tietenkin suurempi peloitevaikutus.

GCM-mallien avulla tutkijat voivat lisätä positiivisten takaisinkytkentöjen määrää, joka näkyy ilmastoherkkyysparametrin arvon nousussa. Merkittävin tällainen takaisinkytkentä on korkeamman lämpötilan aiheuttama lumi- ja jäämäärän pieneneminen, joka pienentää maapallon kokonaisheijastavuutta, joka on noin 30 %. Maapallo on erittäin herkkä kokonaisheijastuksen muutoksille. Vaikka ilmastoherkkyyden kaavassa on jo edetty 40 % muutoksesta (hiilidioksidin nousu tasosta 280 ppm tasolle 400 ppm), niin lumi- ja jäämäärissä ei ole havaittavissa muutosta. GCM-malleihin on ladattu niin paljon aikaa ja rahaa, että niitä tekevien organisaatioiden on mahdotonta tunnustaa, että niiden tulokset eivät vastaa todellisuutta. GCM-mallit on viritetty kasvavien kasvihuonekaasujen aiheuttaman lämpenemisen mukaan ja kun todellisuus on poikennut tästä olettamuksesta, niin virhe on kasvanut merkittäväksi. Näitä GCM-malleja on listattu jossain jo yli 100 kappaletta.

Mallien rakentamisessa on käytetty IPCC:n AR5-raportin mukaan yleensä CO2:n säteilypakotteelle arvoa, joka on omien tutkimuksieni mukaan lähes 100 % liian suuri johtuen veden vaikutuksesta laskentaan käytetyssä ilmakehässä. Sen lisäksi oletetaan ilmakehän suhteellisen kosteuden pysyvän vakiona ja jälleen vaikutus kaksinkertaistuu. Lopputulos on n. 3 kertaa liian suuri kasvihuonekaasujen vaikutus.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 10 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com
 
Kyllä. Tätä asiaa on jopa tutkittu, ja todettu, että peräti samat PR-firmat jotka ensin auttoivat tupakkayhtiöitä viivyttämään tupakointia hillitsevää lainsäädäntöä, ovat sittemmin käyttäneet kehittämiään taktiikoita (esim. epävarmuuden lietsonta tyyliin "tiedeyhteisö ei ole yksimielinen" tai "näyttö on heikkoa" tai "se on luonnollista vaihtelua") mm. otsonia tuhoavien aineiden kiellon vastustamiseen ja vielä myöhemmin ilmastotieteen ja CO2-päästörajoitusten kyseenalaistamiseen. Kuten totesin, taktiikat denialismissa ovat aina hyvin samankaltaisia - kohde vain vaihtelee.

Kattavin yksittäinen selvitys aiheesta on Oreskesin ja Conwayn kirja Merchants of Doubt. Suosittelen lukemaan jos aihe kiinnostaa ja englanti taittuu.
tästä löytyy myös dokkari jos ei jaksa lukea/lontoo ei taitu
 
Täällähän tiede on edistynyt. Daily Mail hiukan kulkee tieteellisen konsensuksen kanssa vastavirtaan. Mutta ei se ole ainoa.

Öljy- ja kaasutuloilla elävä Venäjä ei juuri ilmastonmuutoksesta huoli. Toisaalta lisääntyneet tulvat, maastopalot ja muut luonnon ääri-ilmiöt pakottavat myös venäläisiä pohtimaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia entistä vakavammin. Sielläkin skeptisyys vähenee. Oliko se vuonna 2003, kun Putin toivotti lämpenemisen tervetulleeksi, koska sitten venäläisten ei tarvitse ostaa kalliita turkkeja.

Venäjän ykköskanavalla voidaan vakavasti kertoa, että ilmastomuutosta ei oikeasti ole, vaan se on amerikkalaisten salajuoni Venäjän talouden tuhoamiseksi.
 
Täällähän tiede on edistynyt. Daily Mail hiukan kulkee tieteellisen konsensuksen kanssa vastavirtaan. Mutta ei se ole ainoa.

Öljy- ja kaasutuloilla elävä Venäjä ei juuri ilmastonmuutoksesta huoli. Toisaalta lisääntyneet tulvat, maastopalot ja muut luonnon ääri-ilmiöt pakottavat myös venäläisiä pohtimaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia entistä vakavammin. Sielläkin skeptisyys vähenee. Oliko se vuonna 2003, kun Putin toivotti lämpenemisen tervetulleeksi, koska sitten venäläisten ei tarvitse ostaa kalliita turkkeja.

Venäjän ykköskanavalla voidaan vakavasti kertoa, että ilmastomuutosta ei oikeasti ole, vaan se on amerikkalaisten salajuoni Venäjän talouden tuhoamiseksi.
Mitenköhän ne selittää sen sitte, kun routa sulaa ja alkaa koko pohjoisen infra tuhoutumaan ja öljyputket vääntymään... CIA perkele...
 
Pläräskö kukaan tuota lustotutkimusta?

Se jättää jälkeensä kysymysmerkkejä. Mihin suuntaan ollaan menossa ?
 
Pläräskö kukaan tuota lustotutkimusta?

Se jättää jälkeensä kysymysmerkkejä. Mihin suuntaan ollaan menossa ?

Vilkaisin nyt pikaisesti.

Lustotutkimuksesta voidaan tarkastella puiden kasvua historiassa. Ja tämä on kai jonkinlainen proxy esim. lämpötilalle.

Erilaisilla keinoilla historiallisia lämpötiloja pystytään jollain tarkkuudella arvioimaan. Juuri esim. kasvien levinneisyysalueista ym.

Ja se tiedetään, että lämpötila on historiallisesti vaihdellut. Suomikin on ollut kokonaan mannerjäätikön alla.

Se ei kuitenkaan valitettavasti pysty varsinaisesti itsessään ennustamaan tulevaa sen enempää kuin arkeologialla voidaan ennustaa tulevaa yhteiskunnallista kehitystä tai mitä pörssikäyrillä voidaan ennustaa pörssiä huomenna.

Vilkaisin vain pikaisesti. Jos on jotain erityistä, mikä kiinnitti huomiota, niin mielellään perehdyn tarkemmin.
 
upload_2016-8-8_0-28-5.png

Siinähän niitä vaihtoehtoja. Tähän saakka mitkään ilmastomallit eivät ole toimineet. Käppyrästä kannattaa laittaa myös merkille se että lämpötila on vaihdellut luontaisestikin aikojen saatossa myös ilman että ihmisen tekemiset ovat voineet siihen vaikuttaa...

Itsellä suurin huoli koskien ympäristöä on paikkojen, merien yms sotkeentuminen kaikenlaisella sonnalla. Riossakin epäiltiin että meloja kaatui veden alla olleen sohvan takia. Thaikuissa käydessä silmiin pisti se että joka ostoksen yhteydessä mukaan lykättiin pieni muovipussi aivan turhaan. Tarpeettoman muovijätteen määrää pitäisi alkaa tietoisesti yrittää vähentää koska tuohon sontaan hukutaan pian.

Merissä on pian enemmän muovijätettä kuin kalaa
http://yle.fi/uutiset/merissa_on_pian_enemman_muovijatetta_kuin_kalaa/8612521

Muovien määrä valtamerissä uhkaa yli kymmenkertaistua 2020-luvulla
Valtameriin menevän muovijätteen määrä laskettiin: kahdeksan miljoonaa tonnia muoveja ajautui meriin vuonna 2010
1305927334923
 
"Maapallo alkaa jäähtyä vuonna 2017"
YmpäristöEnergiaTutkimus
17.6.2016 13:26 | Päivitetty 17.6.2016 14:34

Ilmastonmuutoksen asiantuntijoista väittää löytäneensä ”matemaattisia poikkeavuuksia”, jotka vääristävät tehokkaasti laskelmia ilmaston lämpenemisestä.

Ilmastomalleja muun muassa Australialle laatinut tohtori David Evans uskoo, että ilmaston lämpenemisen ennusteissa on huomattava virhe, joka liioittelee kehitystä, kirjoittaa Express.

Lehden mukaan Evans on yksi maailman arvostetuimmista ilmastoasiantuntijoista.

Evans väittää, että ilmaston lämpeneminen lakkaa ensi vuonna. Odotettavissa on ”minijääkausi” vuoteen 2030 mennessä.

Evans tyrmää ilmastotutkijoiden vakiomallin, joka johtaa hänen mukaansa liioiteltuihin päätelmiin ilmaston lämpenemisestä. Hän kutsuu kuviota älylliseksi pattitilanteeksi. Empiirinen evidenssi ei vastaa vakiomallia.

”Silti ilmastotutkijat väittävät, että heidän laskelmansa hiilidioksidipitoisuuden vaikutuksesta ovat oikeita.”

Evans väittää löytäneensä kaksi syytä virheisiin.

Niistä ensimmäinen on huomattavasti yliarvioitu hiilidioksidin vaikutus lämpötilaan.

”Ei ole empiiristä näyttöä siitä, että kasvava hiilidioksidipitoisuus nostaa lämpötilaa maan pinnalla niin nopeasti kuin YK:n ilmastopaneeli (IPCC) ennustaa.”

”Hiilidioksidi kyllä vaikuttaa, mutta se on vain noin viidennes tai kymmenesosa siitä, mitä IPCC väittää.”

Hänen mukaansa toinen ongelma on se, että ennusteissa ei ole otettu huomioon ilmaston lämpenemisen pysähtymistä viimeisten 18 vuoden kuluessa.

”Ilmastoa muuttavat tekijät, jotka ovat kontrollimme ulkopuolella.”

"Tuulivoimalat ja aurinkopaneelit eivät sinänsä ole ainoastaan huonoja vähentämään hiilidioksidia - vaikka ne onnistuisivatkin siinä (hiilidioksidin vähentämisessä), niistä ei olisi mitään hyötyä planeetan viilentämisessä."

Vaikka Evans uskoo olevansa oikeassa, hän pelkää, että väitteitä ei oteta huomioon eri maiden hallituksissa.

”Nämä havainnot eivät ole todennäköisesti suosittuja hallinnossa. Poliittiset esteet ovat massiivisia.”
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/m...aInternal&_ga=1.83310227.441050526.1402686803


Earth’s climate may not warm as quickly as expected, suggest new cloud studies

By Tim WoganMay. 25, 2016 , 2:45 PM

Clouds need to condense around small particles called aerosols to form, and human aerosol pollution—primarily in the form of sulfuric acid—has made for cloudier skies. That’s why scientists have generally assumed Earth’s ancient skies were much sunnier than they are now. But today, three new studies show how naturally emitted gases from trees can also form the seed particles for clouds. The results not only point to a cloudier past, but they also indicate a potentially cooler future: If Earth’s climate is less sensitive to rising carbon dioxide (CO2) levels, as the study suggests, future temperatures may not rise as quickly as predicted.
http://www.sciencemag.org/news/2016...rm-quickly-expected-suggest-new-cloud-studies
 
Valtameriin menevän muovijätteen määrä laskettiin: kahdeksan miljoonaa tonnia muoveja ajautui meriin vuonna 2010
1305927334923
Aika jäätävää ja pistää kunnolla vihaksi... Jos joku muistaa sen teinin joka suunnitteli passiivisen muovikeräyslaitteen tuonne valtamerten pyörteisiin istumaan... sillä vehkeellä ei tee paljoa niin kauan kun ihmiset jatkavat muovin tuuppaamista mereen, vaikka onhan se tyhjää parempi. Aasialaisetko vai jenkitkö niitä pahimpia roskaajia ovat? Saakeli kauppasaartoon kaikki tahot. Jonkun rajan jälkeen nousee vastuuksi toteuttaa sotilasoperaatioita megaluokan ympäristöroskaajia vastaan.
 
Aasialaisetko vai jenkitkö niitä pahimpia roskaajia ovat? Saakeli kauppasaartoon kaikki tahot. Jonkun rajan jälkeen nousee vastuuksi toteuttaa sotilasoperaatioita megaluokan ympäristöroskaajia vastaan.

En tiennyt niin täytyi tutkia... Tämä on aika yllättävää.... Eli 90% saasteesta tulee vesillä liikkuvista aluksista. Olisin luullut että jäte on pääasiassa peräisin maalta. Tuo on wikipedian tekstiä.

Ocean-based sources of ocean plastic pollution[edit]
Almost 90% of plastic debris that pollutes ocean water, which translates to 5.6 million tons, comes from ocean-based sources. Merchant ships expel cargo, sewage, used medical equipment, and other types of waste that contain plastic into the ocean. Naval and research vessels also eject waste and military equipment that are deemed unnecessary. Pleasure crafts also release fishing gear and other types of waste. These different ships do not have enough storage space to keep these pollutants on the ship, and thus they are discarded. These plastic items can also accidentally end up in the water through negligent handling. The largest ocean-based source of plastic pollution is discarded fishing gear, responsible for up to 90% of plastic debris in some areas. This equipment includes a variety of traps and nets.[2]

Land-based sources of ocean plastic pollution[edit]
A little over 10% of plastic debris in ocean water comes from land-based sources, responsible for 0.8 million tons every year.[2] A source that has caused concern is landfills. Most waste in the form of plastic in landfills are single-use items such as packaging. Discarding plastics this way leads to accumulation.[7] Although disposing of plastic waste in landfills has less of a gas emission risk than disposal through incineration, the former has space limitations. Another concern is that the liners acting as protective layers between the landfill and environment can break, thus leaking toxins and contaminating the nearby soil and water.[16]Landfills located near oceans often contribute to ocean debris because content is easily swept up and transported to the sea by wind or small waterways like rivers and streams. Marine debris can also result from sewage water that has not been efficiently treated, which is eventually transported to the ocean through rivers. Plastic items that have been improperly discarded can also be carried to oceans through storm waters.[2]

Kahdeksan roskaavinta maata kymmenestä on aasiassa joka ei sinällään yllätä kun on nähnyt paikallisia tapoja.
Plastic_Map_World_Oceans_Seas_Waste_Education_Wall_Street_Journal.jpg

Kyllähän tuo vihaksi pistää.
aafc9fdb-d028-4f35-90fa-720c01684a54-2060x1236.jpeg

plastic-pollution-ocean.jpg

pollution-203737_960_720.jpg

A plastic filled canal – Scene from a typical Indian Town
A-plastic-filled-canal-Scene-from-a-typical-Indian-Town.jpg
 
Back
Top