Ilmatorjunta

Totta, kirjoitin vähän huonosti, olisi pitänyt puhua ehdottomasti kaartosäteesta ja sen mitasta. Kiihtyvyys on tietenkin aina sama. Kuten mechanicus tämän hyvin avasi, montako astetta käännytään sekunnissa.

Sinun vastauksessa oli hyvin avattu tuota problematiikkaa. Vaikea tietää tosiaan, mikä on optimi.
Saas nähdä, nähdäänkö joskus tarkempia tietoja mm. Stunnerista.
Tätä pohdin lisää ja teoriassa kohtaamisnopeudella tai ohjusten nopeuden suhteella ei ole merkitystä tarvittavaan sivuttaiskiihtyvyyteen, jos tarkastelun alkuhetkellä ohjukset ovat vastakkaisilla lentoradoilla ja AIKA (eli ohjusten nopeus X-akselilla alla olevassa tarkastelussa) tarkastelun alkuhetkestä osumaan on vakio. Tässä tarkastelussa torjuntaohjukselle riittää aina sama kiihtyvyys (kuormituskerta) kuin millä maali väistää, jos korjausliikkeessä ei ole viivettä.

Y
|
|
|
|-->________+__________________<--____X

Y-akseli määrittelee ohjusten sivuttaissuuntaisen poikkeaman Y=initial_positiony+(initial_velocityy∗delta_time)+(g∗delta_time/2)
joka yllä olevassa tilanteessa (ei poikittaista nopeutta) supistuu muotoon Y=initial_positiony+(g∗delta_time/2)

X-akseli määrittelee kohtaamispaikan +, mutta ylläolevasta yhtälälöstä voidaan todeta, että ainoastaan ajalla on merkitystä. Ja jos molemmat ohjukset tekevät väistöliikettä Y-akselilla samalla kiihtyvyydellä saman ajan, ne ovat samassa paikassa Y-akselia kohdatessaan, olivat ne X-akselilla missä tahansa.

Koska käytännössä ohjusten kohtaamisaika ei ole vakio ja ne eivät tule täysin vastakkaisilta lentoradoilta, tosielämän tilanne on paljon monimutkaisempi. Yllä oleva kuitenkin todistaa, että teoriassa suurempi torjuntaohjuksen nopeus ei tee törmäämisestä lähtökohtaisesti vaikeampaa. Se kuitenkin vaatii, että maalia voidaan seurata tarkasti suuremmalta kohtaamisetäisyydeltä, jotta radan muutoksiin jää sama aika.

(MATLAB pitäisi olla, että voisi visualisoida monimutkaisempia tilanteita. Löytyisi valmiita skriptejä)
 
Viimeksi muokattu:
Osti. 316 miljoonaa vs. Ruotsin yli 1 miljardi Patriotiin.

Toisaalta se oli tarjokkaista kaikista suorituskykyisin, eikä sen voittoon uskonut kovin moni. Odotukset oli vielä enemmän budjettitavarasta.
Mutta eipä Rajakaan tyytynyt halvimpiin Dornierin korvaajaehdokkaisiin, vaan rajasi ne jo ensimmäisessä vaiheessa pois.

Maailmanlaajuinen internet(tm) kertoo, että Ruotsin Patriot-hankintojen kokonaishinta olisi noussut 3,2 miljardiin USD:iin:

https://www.thelocal.se/20221223/sweden-submits-order-for-more-patriot-missiles-from-the-us

Sweden submits order for more Patriot missiles from the US​

The Local Sweden- [email protected]
Published: 23 Dec, 2022 CET.Updated: Fri 23 Dec 2022 15:50 CET
...
"According to the Defence Material Administration, the first part of the deal cost 9-10 billion kronor, and the Swedish Armed Forces have allocated some 3.2 billion dollars for the deal in total."
 
Maailmanlaajuinen internet(tm) kertoo, että Ruotsin Patriot-hankintojen kokonaishinta olisi noussut 3,2 miljardiin USD:iin:

https://www.thelocal.se/20221223/sweden-submits-order-for-more-patriot-missiles-from-the-us

Sweden submits order for more Patriot missiles from the US​

The Local Sweden- [email protected]
Published: 23 Dec, 2022 CET.Updated: Fri 23 Dec 2022 15:50 CET
...
"According to the Defence Material Administration, the first part of the deal cost 9-10 billion kronor, and the Swedish Armed Forces have allocated some 3.2 billion dollars for the deal in total."

Rahalla saa ja hevosella pääsee.

Ruotsalaisilla oli kunnianhimoisempi hankinta. Ehkä jos Suomessa hankinta käynnistyisi nyt, niin vaatimukset voisivat Ukrainan sodan kokemusten jälkeen olla erilaiset, ja hankintaan enemmän rahaa käytettävissä?
 
Edelleen liittyen tähän dorkaan keskusteluun Stunnerin "Mach 7.5" nopeudesta, tällaiselta näyttää ohjus joka noihin nopeuksiin alakorkeuksissa pystyy. Näyttääkö samalta kuin Stunner?

sprint1.jpg


 
Rahalla saa ja hevosella pääsee.

Ruotsalaisilla oli kunnianhimoisempi hankinta. Ehkä jos Suomessa hankinta käynnistyisi nyt, niin vaatimukset voisivat Ukrainan sodan kokemusten jälkeen olla erilaiset, ja hankintaan enemmän rahaa käytettävissä?

On maamme köyhä ja siksi jää. Eipä se tietenkään auttaisi jos taivas olisi paremmin turvattu ballistisia vastaan mutta rahat ei riittäisi motivoituneen kansanarmeijamme varustamiseen asianmukaisella tavalla, maanpinnalla siis.
 
Edelleen liittyen tähän dorkaan keskusteluun Stunnerin "Mach 7.5" nopeudesta, tällaiselta näyttää ohjus joka noihin nopeuksiin alakorkeuksissa pystyy. Näyttääkö samalta kuin Stunner?

sprint1.jpg


Vähän on kyllä suorempi kärki kuin Stunnerissa :unsure:

Et ehkä hakenut kuitenkaan ihan tätä :sneaky:
 
Tätä pohdin lisää ja teoriassa kohtaamisnopeudella ei ole merkitystä tarvittavaan sivuttaiskiihtyvyyteen, jos torjunta-ohjus on tarkastelun alkuhetkellä ohjukset ovat vastakkaisilla lentoradoilla ja AIKA tarkastelun alkuhetkestä osumaan on vakio. Tässä tarkastelussa torjuntaohjukselle riittää aina sama kiihtyvyys (kuormituskerta) kuin millä maali väistää, jos korjausliikkeessä ei ole viivettä.

Y
|
|
|
|-->________+__________________<--____X

Y-akseli määrittelee ohjusten sivuttaissuuntaisen poikkeaman Y=initial_positiony+(initial_velocityy∗delta_time)+(g∗delta_time/2)
joka yllä olevassa tilanteessa (ei poikittaista nopeutta) supistuu muotoon Y=initial_positiony+(g∗delta_time/2)

X-akseli määrittelee kohtaamispaikan +, mutta ylläolevasta yhtälälöstä voidaan todeta, että ainoastaan ajalla on merkitystä. Ja jos molemmat ohjukset tekevät väistöliikettä Y-akselilla samalla kiihtyvyydellä saman ajan, ne ovat samassa paikassa Y-akselia kohdatessaan, olivat ne X-akselilla missä tahansa.

Koska käytännössä ohjusten kohtaamisaika ei ole vakio ja ne eivät tule täysin vastakkaisilta lentoradoilta, tosielämän tilanne on paljon monimutkaisempi. Yllä oleva kuitenkin todistaa, että teoriassa suurempi torjuntaohjuksen nopeus ei tee törmäämisestä lähtökohtaisesti vaikeampaa. Se kuitenkin vaatii, että maalia voidaan seurata tarkasti suuremmalta kohtaamisetäisyydeltä, jotta radan muutoksiin jää sama aika.

(MATLAB pitäisi olla, että voisi visualisoida monimutkaisempia tilanteita. Löytyisi valmiita skriptejä)
Yes, juuri tätä dilemmaa halusinkin pohdittavaksi. Eli, kun sensori/tai maalitieto MUUALTA (CEC) on riittävän hyvää, nopeudesta on lopulta apua.
 
Selvä jos vertataan 1 patteri Stunner vs 1 patteri Patriot niin mikä olisi hinta per patteri?

Niin se pitää paikaansa , Ruotsi ostaa 35:lla miljardilla Patriot, luulen että ne varustaa 2 Ilmatorjuntapataljoonia niilä
Hmm... jospa se on samaa suuruusluokkaa? Ja Ruotsi saa 4 patteria ja 100 ohjusta kun käyttää sen 3 MRD, Suomi saa 1 patterin ja ... hmmm, oisko n. 20 - 30 ohjusta kun käyttää sen reilut 300 M. Ehkä ohjuksia ostetaan heti lisää ja mahdollisesti lisää tuliyksiköitä.

Lukuni ovat aivan puhtaita arvioita (arvauksia?) ja odotankin mielenkiinnolla, kuinka oikeaan tai väärään ne meni. :)
 
Pitäiskö verrata seuraavaksi Saturn 5 rakettia ja Spacex:ä tai vaikka 90 luvun ”matkapuhelinta” ja viimeisintä iphonea?
 
Kyllä.
Mutta aerodynamiikka (ilmanvastus) ja maan vetovoima (fysikaalisena ilmiönä) ei ole paljon muuttunut 50 vuoteen. Melkein sanoisin, ettei lainkaan.
Katsokaapa Arrow-2 -ohjusta. Siinä myös mallia ohjuksesta joka kantaa ylimpiin (tai, siis oikeasti keski) ilmakehän kerroksiin ja saavuttanee M9 nopeuden.
Stunner on pikkupuikko näihin verrattuna.
 
Kyllä.
Mutta aerodynamiikka (ilmanvastus) ja maan vetovoima (fysikaalisena ilmiönä) ei ole paljon muuttunut 50 vuoteen. Melkein sanoisin, ettei lainkaan.
Juu fysikaalait toki ovat samanlaiset mutta jos verrataan vaikka B-17 pommikonettq ja B-21 pomminonetta. Fysikaalait niilläkin aivan samanlaiset. Siitä huolimatta suorituskyky on eri planeetalta.

Et oikeasti voi alkaa vertaamaan 50 vuotta vanhaa ohjusta tämän päivän ohjukseen. Siinä välissä on muuttunut aika paljon
 
Hmm... jospa se on samaa suuruusluokkaa? Ja Ruotsi saa 4 patteria ja 100 ohjusta kun käyttää sen 3 MRD, Suomi saa 1 patterin ja ... hmmm, oisko n. 20 - 30 ohjusta kun käyttää sen reilut 300 M. Ehkä ohjuksia ostetaan heti lisää ja mahdollisesti lisää tuliyksiköitä.

Lukuni ovat aivan puhtaita arvioita (arvauksia?) ja odotankin mielenkiinnolla, kuinka oikeaan tai väärään ne meni. :)
Lisähankinnat mukaanluettuna reilu 500M€ ja arvio kaksi patteria?

@Soldierblue
Kuten nähty Ukrainassa, niin myös määrä on laatua eli, jos 2 patteria on 1/3 Patriotin hinnasta, niin loput voi käyttää muuhun (ilma)puolustukseen tai hankkia rahalla lisää puikkoja (teoriassa).
Huolestuttavintahan on ollut nimenomaan saturointi ja ylipäätänsä a-tarvikkeen riittävyys eri muodoissa.
 
Juu fysikaalait toki ovat samanlaiset mutta jos verrataan vaikka B-17 pommikonettq ja B-21 pomminonetta. Fysikaalait niilläkin aivan samanlaiset. Siitä huolimatta suorituskyky on eri planeetalta.

Et oikeasti voi alkaa vertaamaan 50 vuotta vanhaa ohjusta tämän päivän ohjukseen. Siinä välissä on muuttunut aika paljon
En verrannut niitä. Totesin vain, että ulkoisesti muodon ja koon puolesta tuollainen enemmän kuin 5M ohjus näyttää tuolta, ei miltään pikkutikulta kuten Stunner. Myös tuo kiilamainen muoto ei ole sattuma vaikkakin Arrow-2 on enemmän tavanomaisen ohjuksen näköinen. Mutta jotta ohjus kulkee noin kovaa, on kokoluokka tuo. Tai isompi.
 
Lisähankinnat mukaanluettuna reilu 500M€ ja arvio kaksi patteria?

@Soldierblue
Kuten nähty Ukrainassa, niin myös määrä on laatua eli, jos 2 patteria on 1/3 Patriotin hinnasta, niin loput voi käyttää muuhun (ilma)puolustukseen tai hankkia rahalla lisää puikkoja (teoriassa).
Huolestuttavintahan on ollut nimenomaan saturointi ja ylipäätänsä a-tarvikkeen riittävyys eri muodoissa.
Ehdottomasti tässä määrä on laatua. Osumisprosentit ovat niin heikkoja normaalisti.
 
En verrannut niitä. Totesin vain, että ulkoisesti muodon ja koon puolesta tuollainen enemmän kuin 5M ohjus näyttää tuolta, ei miltään pikkutikulta kuten Stunner. Myös tuo kiilamainen muoto ei ole sattuma vaikkakin Arrow-2 on enemmän tavanomaisen ohjuksen näköinen. Mutta jotta ohjus kulkee noin kovaa, on kokoluokka tuo. Tai isompi.

Muotokin on sellainen koska ohjuksen kiihdyttämiseen noihin nopeuksiin tarvitaan todella paljon energiaa, eli isot rakettimoottorit suhteessa hyötykuormaan.

Arrow 2 saavuttaa nuo nopeudet vasta avaruuden rajamailla, ei korkeuksissa joissa Stunner operoi. Ja Arrow 2 painaa noin 3500kg. Kuka oikeasti kuvittelee että joku parin sadan kilon pikkuohjus pystyisi samoihin nopeuksiin ja vielä matalalla?
 
Back
Top